Ohjeita kuntavaalien jälkeisiin neuvotteluihin

Ohjeita kuntavaalien jälkeisiin neuvotteluihin

Mitä on hyvä tietää vaaleihin liittyvistä luottamuspaikkaneuvotteluista sekä suhteellisuudesta ja suhteellisesta vaalista? Kevään kuntavaalien jälkeen kokoomusyhdistyksissä, kunnallisjärjestöissä ja valtuustoryhmissä on haasteena vaalituloksen muuttaminen paikoiksi kunnan eri luottamustoimielimissä, kuten kunnanhallituksessa, lautakunnissa ja niin edelleen. Prosessi on kaksivaiheinen, eli siihen kuuluvat: 1. luottamuspaikkaneuvottelut puolueiden kesken sekä 2. sisäinen luottamuspaikkajako, joka tarkoittaa neuvottelujen myötä saatujen paikkojen jakamista Kokoomuksen sisällä. Monissa kunnissa, kaupungeissa sekä kokoomuslaisissa järjestöissä ja valtuustoryhmissä on valmiina vakiintunut neuvottelu- ja paikkajakokäytäntö. On paikallaan ottaa selvää, millaisella neuvottelukulttuurilla omassa kunnassasi ja kokoomusyhdistyksessäsi toimitaan. Ei ole tarpeen lähteä muuttamaan sitä mikä toimii, vaan voidaan jatkaa hyviksi havaituilla toimintatavoilla ja sopimuksilla. Jos tilanne on se, että toimivaa neuvottelukulttuuria ei ole tai esimerkiksi väki on vaihtunut niin paljon, että on paikallaan sopia hyvistä yhteisistä pelisäännöistä, niin silloin sinun kannattaa tutustua huolella tässä ohjeistuksessa kerrottuihin asioihin ja käydä ne läpi hyvissä ajoin ennen vaaleja myös oman kuntasi kokoomuslaisten kanssa. Eri kunnissa luottamushenkilöiden määrä, nimikkeet ja toimialat vaihtelevat suuresti, tämä kannattaa huomioida heti alussa. Siksi tämä ohjeistus on pidetty varsin yleisluonteisena. Siitä kannattaa ottaa käyttöön ne asiat, jotka sopivat oman kunnan tilanteeseen. Erityisesti näissä vaaleissa tulee varautua siihen, että uuden kuntalain myötä päätöksenteon rakenteissa voi olla isoja muutoksia aiempaan verrattuna. Myös sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat jatkossa tehtävänjakoon. Tutustukaa ennen neuvotteluprosessin käynnistämistä myös puoluehallituksen hyväksymiin ja neuvotteluja ohjaaviin asiakirjoihin, eli valtuuston työjärjestykseen sekä Kokoomuksen pelisääntöihin kunnallispolitiikassa. (Valtuustoryhmän työjärjestys tulee hyväksyä ryhmän omassa kokouksessa.) Niitä odotamme noudatettavan kaikkialla, missä kokoomustoimintaa on. 1

Kaikessa johtoajatuksena tulisi pitää kunnan ja kuntalaisten etu. Se on mahdollista saavuttaa parhaalla tavalla silloin, kun poliitikot tekevät hyvää ja avointa yhteistyötä puolueiden sisällä ja puolueiden kesken. Menestystä neuvotteluihin! Kokoomuksen puoluetoimisto & opintokeskus Kansio * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * Sisällys: Mitä on hyvä tietää vaaleihin liittyvistä luottamuspaikkaneuvotteluista sekä suhteellisuudesta ja suhteellisesta vaalista? 1 Ketkä vastaavat neuvotteluista 3 Miten paikat lasketaan? Suhteellisuuden huomioiminen neuvotteluissa 4 Koalitioiden muodostaminen eli liittoutuminen 5 Tasa-arvon huomioiminen 7 Esimerkkilaskelma 8 2

1. Ketkä vastaavat neuvotteluista? Kokoomuksen sisäisissä luottamuspaikkajakoneuvotteluissa työnjako menee niin, että Kokoomusta edustava, valtakirjan saanut järjestö (kunnallisjärjestö, aluejärjestö tai paikallisyhdistys) tekee valtuustoryhmälle ehdotukset luottamustehtäviin valittavista (valtuustoryhmän työjärjestys, 13 ). Ryhmän ja järjestön välissä neuvottelevana yhteistyöelimenä toimivat molempien puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Eri puolueiden välisissä luottamuspaikkaneuvotteluissa taas Kokoomusta edustaa valtuustoryhmän valitsema kolmehenkinen neuvotteluryhmä, johon kuuluu yksi järjestön nimeämä neuvottelija. On hyvä muistaa, että valtuustoryhmän säännöistä on käytössä hiukan toisistaan poikkeavia versiota jo siitäkin syystä, että järjestöjen ja valtuustoryhmien koko vaihtelee maanlaajuisesti paljon. Kannattaa ottaa siis etukäteen selville, millaisilla säännöillä oma valtuustoryhmä toimii! Mitä neuvotteluissa on hyvä muistaa? Kannattaa ottaa selvää, milloin neuvottelut alkavat. Usein ne alkavat heti vaalituloksen selvittyä. Ole siis valmiina! Voit myös valmistautua: vaalimatematiikkaa kannattaa harjoitella jo etukäteen! Lautakuntien koot ja määrät muuttuvat näissä vaaleissa. Joissakin kunnissa voi olla myös uusia ehtoja siihen, kuka voidaan nimetä lautakuntiin. Kaikki nämä asiat kannattaa selvittää ennakkoon. Kunnanhallituksen ja lautakuntien paikkojen lisäksi neuvottelujen kohteena on iso määrä muitakin paikkoja. Kannattaa ottaa selvää siitä, mitä on neuvoteltavissa ja pitää huoli, että kaikissa neuvotteluissa ollaan mukana. On hyvä pohtia yhdessä oman porukan kesken neuvottelustrategiaa. Millaisia paikkoja Kokoomus tavoittelee? Millaista osaamista luottamushenkilöissä on, joka kannattaisi hyödyntää? Lopuksi: jos et tarkkaan ole selvillä kuntasi neuvottelukulttuurista, eli siitä miten asiat on totuttu tekemään, niin ota siitä selvää. Soita vanhoille konkareille ja pyydä heitä kertomaan. Neuvottelut sujuvat parhaiten silloin, kun kaikilla on yhteiset pelisäännöt tiedossa. 3

2. Miten paikat lasketaan? Suhteellisuuden huomioiminen neuvotteluissa Paikkalaskennan perussääntö on se, että puolueelle kuuluu yhtä suuri osa laskettavan toimielimen, esimerkiksi lautakunnan paikoista kuin on puolueen osuus valtuuston paikoista. Jos Kokoomus saa esimerkiksi kolmasosan valtuuston paikoista, niin sille kuuluisi laskennallisesti myös kolmannes lautakunnan paikoista. Lopputulos ei kuitenkaan aina mene puhtaan matemaattisesti. Lopputulos voi olla myös seurausta siitä, että 1) paikoista on etukäteen neuvoteltu puolueiden kesken ja päädytty sellaiseen ratkaisuun, joka ei vastaa matemaattista lopputulosta, 2) lautakuntien puheenjohtajuuden ja varapuheenjohtajuudet jaetaan omana erillisenä prosessinaan ja 3) liittoutumien muodostuminen aikaansaa toisenlaisen lopputuloksen. Jos paikkajaosta ei päästä sopuun puolueiden tai liittoutumien kesken etukäteen, seuraavana vaihtoehtona on, että käydään ns. suhteellinen vaali (suhteellisuus tarkoittaa sitä, että paikka esimerkiksi lautakuntaa määräytyy juuri siinä suhteessa kuin valtuustoon on saatu paikkoja). Kuntalain 60 pykälässä säädetään suhteellisen vaalin toimittamisen edellytyksistä seuraavasti: Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä riittävä määrä eli vähintään se määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. (Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun.) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos ryhmä haluaa vaatia suhteellista vaalia ja menestyä siinä, sillä tulee olla niin monta valtuutettua, että he vaaleissa voivat saada valituksi yhden jäsenen lautakuntaan. Suhteellisen vaalin laskukaava on seuraavanlainen: Yhteen lautakuntapaikkaan vaadittu valtuutettujen määrä = koko valtuuston paikkamäärä jaettuna toimielimen paikkamäärällä plus yksi, pyöristettynä ylöspäin. 4

Jos esimerkiksi 55-jäsenisen valtuuston on valittava 6-jäsenisen lautakunnan jäsenet, niin silloin suhteellisessa vaalissa yhden paikan saa vasta kahdeksan valtuutetun ryhmä, eli silloin vähintään kahdeksan valtuutetun ryhmä voi vaatia suhteellista vaalia. Laskukaavalla ilmaistuna sama menee näin: 55 / (6 + 1) = 55 / 7 = 7,857 = pyöristettynä ylöspäin 8 3. Koalitioiden muodostaminen eli liittoutuminen On tilanteita, jolloin kannattaa pohtia liittoutumista toisen tai toisten puolueiden kanssa vaalituloksen maksimoimiseksi. Tällöin laskupää pitää olla kunnossa, sillä laskuharjoituksissa tulee laskea ensinnäkin se, miten liittoutuma voi saada kokonaisuudessaan paikkoja sekä toisekseen sopia paikkojen jakamisesta liittoutuman sisällä oikeudenmukaisesti, joka tarkoittaa useimmiten vaalituloksen hengessä toimimista. Sopimukset kannattaa tehdä kirjallisesti, ettei jälkikäteen tarvitse käyttää energiaa sen muistelemiseen, mitä sovittiinkaan. Muodostamalla vaaliliittoja valtuustoryhmien kesken voidaan vaikuttaa myös lautakuntaan valittavien jäsenten määrään, lautakunnan enemmistön muodostamiseen ja puheenjohtajuuksien jakamiseen. Esimerkki: jos valittavia on kaksi, sellainen valtuutettujen vähemmistö, mihin kuuluu vähintään kolmannes valtuutetuista, saa suhteellisessa vaalissa läpi ehdokkaansa, eli ryhmä saa esimerkiksi lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalissa ainakin toisen paikan. 5

Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että hyvä yhteistyö ei kuitenkaan toteudu vain jäsenpaikkoja jakamalla ja pyrkimällä vain siihen, että valtuuston enemmistön tehtävä on rohmuta kaikkien lautakuntien puheenjohtajuudet itselleen. Hyvän yhteistyön rakentaminen edellyttää myös puheenjohtajuuksien ja varapuheenjohtajuuksien jakamista eri ryhmille. Silloin niiden painoarvo on määriteltävä erikseen. Tällöin pisteytysjärjestelmä on hyvä apu neuvotteluissa. Tärkeää on myös tiedostaa, että suhteellinen vaali on yleensä viimeinen vaihtoehto, koska siihen liittyy melkoinen äänestysrumba. Siksi puolueet haluavat mieluummin etukäteen neuvotella ja neuvottelujen avulla puolueen strategiset tavoitteetkin on helpommin saavutettavissa. Mutta jos tilanne on se, että neuvottelut eivät johda toivottuun lopputulokseen ja kokoomuslaiset ollaan jättämättä paikoitta, jotka heille suhteellisen vaalin laskukaavalla laskettuna kuuluisivat, kannattaa tämän kuntalakiin kirjattu toimintatapa pitää mielessä ja tarvittaessa neuvotteluissa nostaa esille. Kiteytetysti voi todeta, että suhteellisuus on mahdollista toteuttaa siis kolmella tavalla: 1. valtuustoryhmän oman paikkaluvun tai 2. ryhmien muodostamien vaaliliittojen valtuutettujen lukumäärän tai 3. eri luottamustoimien painoarvon mukaisen pisteytyksen pohjalta neuvoteltuun lautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten paikkojen jakautumiseen eri ryhmille. 6

4. Tasa-arvon huomioiminen Tasa-arvolaki vaatii, että monijäseniseen toimielimeen valitaan vähintään 40 % naisia ja miehiä kumpiakin. Luonnollista on, että ryhmä, joka saa lautakuntaan useamman kuin yhden paikan, valitsee jäseniksi myös molempia sukupuolia. Tasa-arvon toteuttaminen vaatii ryhmiltä neuvotteluja, jotta lakia noudatetaan. Toimielimen koon mukaan tasa-arvo toteutuu seuraavasti: 4 jäsentä = 2 + 2 5 jäsentä = 2 + 3 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 2) 6 jäsentä = 3 + 3 (naisia ja miehiä kumpiakin 3) 7 jäsentä = 3 + 4 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 3) 8 jäsentä = 4 + 4 (naisia ja miehiä kumpiakin 4) 9 jäsentä = 4 + 5 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 4) 10 jäsentä = 4 + 6 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 4) 11 jäsentä = 5 + 5 (naisia ja miehiä kumpiakin 5) 12 jäsentä = 5 + 7 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 5) 13 jäsentä = 6 + 7 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 6) 14 jäsentä = 6 + 8 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 6) 15 jäsentä = 6 + 9 (naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 6) jne. 5. Esimerkki laskelmasta Esimerkkikunnan valtuuston kokoonpano Kaupunginhallitus 11 jäsentä (tai muu vastaavan kokoinen lautakunta) Sukupuolijakauma 5 + 6 Valtuutettuja 43 Kokoomus 14 SDP 11 Keskusta 7 PerusS 5 Vasemmisto 3 KD 2 Vihr 1 Esimerkkiä koskeva laskentataulukko on seuraavalla sivulla 7

8

9