Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 27/2014/2 Dnro LSSAVI/22/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvillä, Halsua, Kaustinen, Kokkola, Veteli, Vimpeli HAKIJA Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HAKEMUS Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 10.3.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa poiketa Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvien säännöstelyä koskevista luparajoista maalis- ja huhtikuun aikana niin, että järvien täyttäminen sallitaan alkamaan välittömästi, jolloin säännöstelyn yläraja voitaisiin saavuttaa aikaisemmin kuin lupamääräyksissä on esitetty. HANKKEEN KUVAUS Lupamääräykset, joista poikkeamista haetaan Vissaveden tekojärven veden juoksutuksen ylärajan säännöstelystä on annettu määräys Länsi-Suomen vesioikeuden 9.6.1987 antamassa päätöksessä (päätös nro 25/1987/2, jolla on muutettu päätöksen n:o 35/1963 5) lupaehto): Vedenjuoksutus Vissaveden altaasta on hoidettava niin, ettei vedenkorkeus padon yläpuolella ylitä seuraavien taitepisteiden kautta kulkevan murtoviivan esittämää säännöstelyn ylärajaa: 1.1 N 43 +96,50 m 1.2 N 43 +96,50 m 1.4 N 43 +94,50 m 20.4 N 43 +96,50 m heti kevättulvan jälkeen N 43 +96,00 m 15.9 N 43 +96,50 m 31.12 N 43 +96,50 m, kuitenkin niin, ettei alennettaessa vedenkorkeutta kevättulvan jälkeen ylitetä 1,0 m 3 /s suuruista virtaamaa ja ettei sanottua virtaamaa ylitetä myöhemminkään kevättulvan jälkeen 15.9 mennessä.
2 Venetjoen tekojärven veden juoksutuksen ylärajan säännöstelystä on annettu määräys Toisen vesistötoimikunnan 3.2.1960 antamassa päätöksessä (päätös n:o 3/1960): Halsuan- ja Venetjoen perkauksen sekä Venetjoen altaan rakennustöiden valmistuttua on vedenjuoksutus Venetjoen altaasta hoidettava niin, ettei vedenkorkeus padon yläpuolella -ylitä seuraavien taitepisteiden kautta kulkevan murtovii van esittämää säännöstelyn ylärajaa: 1.1 132,50 m (N 43 +133,85 m) 31.1 132,50 m (N 43 +133,85 m) 31.3 130,50 m (N 43 +131,85 m) viikon kuluttua lumensulamiskauden alkamisesta 130,50 m (N 43 +131,85 m) 3 viikon kuluttua lumensulamiskauden alkamisesta 132,50 m (N 43 +133,85 m) 15.6 132,50 m (N 43 +133,85 m) 30.6 132,30 m (N 43 +133,65 m) 15.9 132,30 m (N 43 +133,65 m) 30.9 132,50 m (N 43 +133,85 m) 31.12 132,50 m (N 43 +133,85 m) Patanan tekojärven veden juoksutuksen ylärajan säännöstelystä on annettu määräys Länsi-Suomen vesioikeuden 9.6.1987 antamassa päätöksessä (päätös nro 25/1987/2, jolla on muutettu päätöksen n:o 5/1964 10) lupaehto): Vedenjuoksun säännöstely Patanan altaasta on hoidettava niin, ettei vedenkorkeus altaassa ylitä tai alita seuraavien taitepisteiden kautta kulkevien murtoviivojen esittämiä säännöstelyn ylä- ja alarajoja: Yläraja 1.1 N 43 +123,50 m 1.2 N 43 +123,50 m 31.3 N 43 +119,00 m 30.4 N 43 +123,50 m 31.7 N 43 +123,50 m Lupamääräyksistä poikkeamisen kuvaus Kuitenkin heti kevättulvan jälkeen vedenpinnan korkeus altaassa on alennettava korkeuteen N 43 +123,00, ylittämättä kuitenkaan 7,0 m 3 /s suuruista juoksutusta. Mikäli vedenpinta myöhemmin kesällä nousee korkeuden N 43 +123,00 m yläpuolelle, on altaasta juoksutettava ainakin 3,00 m 3 /s, ylittämättä kuitenkaan edellä mainittua juoksutusta. Lokakuun alusta lähtien saadaan patoa pitää suljettuna niin, että vedenpinta nousee korkeudelle N 43 +123,50 m.
3 Poikkeamista koskien haetaan tilapäistä muutosta Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvien lupaehtoihin, jolloin kaikkien tekojärvien täyttäminen sallittaisiin alkamaan heti, koska ns. kevätkuoppa on saavutettu poikkeavan talven takia huomattavasti normaalia aiemmin. Tämän seurauksena säännöstelyn ylärajat 31.3 ylittyvät kaikissa tekojärvissä, mutta voimassa olevien huhtikuun lopun (20.4 tai 1.5) lupaehtojen ylärajat eivät ylittyisi. Esitetyn mukaisella säännöstelyrajojen muutoksella mahdollistetaan tekojärvien täyttyminen normaalille tasolleen kesään mennessä. Poikkeukselliset säännöstelyrajat eivät vaikuta kevään tulvatilanteeseen, koska järviin on mahdollisuus vielä juoksuttaa lisää tilaa, jos lumitilanteen kehittyminen sitä edellyttää. Poikkeuksen tarve ja perusteet Vissaveden tekojärvelle esitetään säännöstelyrajoiksi seuraavaa (N 43 korkeusjärjestelmässä): Pvm. Lupaehdon yläraja(hw) Ehdotus ylärajaksi v. 2014 7.3. 95,31 95,35 31.3. 94,50 96,50 20.4. 96,50 96,50 Venetjoen tekojärvelle esitetään säännöstelyrajoiksi seuraavaa (korkeusjärjestelmä hankkeen tasossa, hankkeen taso + 1,35 m=n 43 ): Pvm. Lupaehdon yläraja(hw) Ehdotus ylärajaksi v. 2014 7.3. 131,31 131,31 31.3. 130,50 131,96 20.4. 132,50 132,50 Patanan tekojärvelle esitetään säännöstelyrajoiksi seuraavaa (N 43 korkeusjärjestelmässä): Pvm. Lupaehdon yläraja(hw) Ehdotus ylärajaksi v. 2014 7.3. 120,83 120,83 31.3. 119,00 121,99 1.5. 123,50 123,50 Kulunut talvi 2013-2014 on Perhonjoen vesistöalueella ollut poikkeuksellinen mm. joulutulvineen. Talvi on ollut keskimääräistä kuivempi ja lämpimämpi, joten lunta ei maastossa juurikaan ole. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että mikäli ns. kevätkuopat tehdään voimassa olevien säännöstelyrajojen mukaisesti, jäävät Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvien pinnat paljon keskimääräistä matalammalle tasolle tulevana kesänä, ellei maalis-huhtikuussa sada poikkeuksellisen paljon. Kyseessä olevat tekojärvet toimivat kuivina kesinä vesivarastona, koska järvien täyttymisellä turvataan 3 m 3 /s alivirtaamavelvoite Perhonjoen alaosalla.
4 Poikkeamisen vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT Suomen ympäristökeskuksen 4.3.2014 julkaiseman vesitilannetiedotteen mukaan helmikuun lopussa Etelä- ja Länsi-Suomi olivat pääosin lumettomia ja muuallakin Raahe Joensuu-linjan eteläpuolella lumen vesiarvo oli alle 20 mm. Perhonjoen vesistöalueella tehtyjen lumimittausten sekä lumimallin laskennallisten tietojen perusteella lumen vesiarvo alueella olisi 0-15 mm. Lumen vesiarvo alueella olisi siten välillä 0-10 % ajankohdan keskimääräisestä tasosta. Sääennusteiden mukaan lauha säätyyppi on jatkumassa. Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvet toimivat kuivina kesinä vesivarastoina, joilla turvataan Perhonjoen ekologian kannalta riittävä virtaama ja Perhonjoen keskiosan järviryhmän luvassa asetettu 3 m 3 /s alivirtaamavelvoite Perhonjoen alaosalla. Alhainen vedenpinnantaso tekojärvillä aiheuttaa haittaa myös järvien virkistyskäytölle, ekologiselle tilalle ja kalastolle. Tekojärvistä on muodostunut Keski-Pohjanmaan muutoin vähäjärvisellä alueella merkittäviä virkistyskäyttö- ja kalastuskohteita ja järvien rannoille on rakentunut loma-asutusta. Hakemuksen mukaisella järvien säännöstelyllä keväällä 2014 on positiivisia vaikutuksia Perhonjoen vesistön virkistyskäytölle, kala- ja luonnontaloudelle, vesiliikenteelle sekä vesistön ekologiseen tilaan. Ehdotettava menettely ei aiheuta haittaa vedenottamiselle eikä aiheuta haitallista muutosta jätevesien laimenemisolosuhteisiin. Esitetyn mukainen säännöstely ei aiheuta haittaa voimataloudelle, koska menettely ei lisää tarvetta ohijuoksutuksiin. Voimataloudelle ehdotetun mukaisella säännöstelyllä on positiivisia vaikutuksia Patanan tekojärven osalta, koska tällöin Patanan voimalaitoksen ylävesipinta on korkeammalla. Esitetty poikkeama säännöstelyrajoista ei aiheuta haittaa kahden muun vesistöalueella säännöstellyn järven (Halsuanjärvi ja Perhonjoen keskiosan järviryhmä) vesioloihin. Aluehallintovirasto on käsitellyt asian vesilain 18 luvun 4 :n 3 momentin nojalla kuuluttamatta. Hakemuksen liitteenä on toimitettu lausunnot Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että estettä luvan myöntämiselle ei ole vesilain mukaisen yleisen edun kannalta.
5 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomainen katsoo, ettei yleisen kalatalousedun kannalta ole estettä luvan myöntämiselle. Vissavesi on suosituin järvikohde kalastuspaikka Kaustisilla. Vissavedessä runsaimmat saalislajit ovat ahven ja hauki. Vissavedestä saadaan lisäksi myös särkiä, lahnoja, mateita ja kiiskiä. Vuonna 2007 Vissavedellä kalasti 332 ruokakuntaa. Patanan tekojärvellä harrastetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Patanan tekojärven runsaimmat saalislajit ovat särki ja ahven, mutta myös haukea, kiiskeä ja lahnaa saadaan saaliiksi. Patanan tekojärvessä esiintyy myös lisäksi madetta, salakkaa ja kiiskeä. Patanan tekojärveen on lisäksi istutettu kirjolohta, taimenta ja kuhaa. Rapuja ei Patanan tekojärvessä esiinny. Venetjoen tekojärven kalastosta ja kalastuksesta ei ole tietoja saatavilla. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luvan poiketa Länsi-Suomen vesioikeuden 9.6.1987 antaman päätöksen nro 25/1987/2 lupamääräyksestä 5) koskien Vissaveden tekojärven säännöstelyä niin, että säännöstelyn yläraja saa olla väliaikaisesti 20.4.2014 saakka seuraava: 7.3. 2014 N 43 +95,35 m 31.3. 2014 N 43 +96,50 m 20.4. 2014 N 43 +96,50 m. Lisäksi aluehallintovirasto myöntää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luvan poiketa Toisen vesistötoimikunnan 3.2.1960 antaman päätöksen n:o 3/1960, lupamääräyksestä 6) koskien Venetjoen tekojärven säännöstelyä niin, että säännöstelyn yläraja saa olla väliaikaisesti 20.4.2014 saakka seuraava: 7.3. 2014 N 43 +131,31 m 31.3. 2014 N 43 +131,96 m 20.4. 2014 N 43 +132,50 m. Aluehallintovirasto myöntää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luvan poiketa Länsi-Suomen vesioikeuden 9.6.1987 antaman päätöksen nro 25/1987/2 lupamääräyksestä 10) koskien Patanan tekojärven säännöstelyä niin, että säännöstelyn yläraja saa olla väliaikaisesti 1.5.2014 saakka seuraava: 7.3. N 43 +120,83 m 31.3. N 43 +121,99 m. 1.5. N 43 +123,50 m. Tämä päätös on voimassa 1.5.2014 asti.
6 Luvan saajan on lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset RATKAISUN PERUSTELUT PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 1) Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvien vedenpinta on saatettava voimassa olevien lupaehtojen mukaisille tasoille välittömästi, kun perusteet poikkeamiseen liittyville toimenpiteille ovat lakanneet. 2) Poikkeamiseen liittyvistä toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava hankkeen vaikutusalueen kuntien laajalevikkisimmissä sanomalehdissä. Lehti-ilmoituksesta on käytävä ilmi yhteystiedot mahdollisten vahinkojen ilmoittamisen varalta. 3) Luvan saaja on vastuussa poikkeamiseen liittyvien toimenpiteiden toisen omaisuudelle aiheuttamista vahingoista. Ellei korvauksista sovita, luvan saajan tulee saattaa asia hakemusasiana korvausten määräämistä varten aluehallintoviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa tämän päätöksen antopäivästä lukien. Kuluneen talven hyvin poikkeuksellisen vesi- ja lumitilanteen johdosta on tarpeen poiketa tekojärvien voimassa olevien lupapäätöksien ylärajaa koskevista lupaehdoista väliaikaisesti, jotta järvien vedenpinnat eivät jää liian alhaiselle tasolle. Alhainen vedenpinnantaso tekojärvillä aiheuttaisi haittaa järvien virkistyskäytölle, ekologiselle tilalle ja kalastolle. Tekojärvet toimivat kuivina kesinä vesivarastoina, joilla turvataan Perhonjoen ekologian kannalta riittävä virtaama sekä mahdollistetaan luvissa asetettu alivirtaamavelvoite Perhonjokeen. Mahdollisten vahinkojen varalta annetaan lupamääräys 4. Asian kiireellisyys on edellyttänyt hakemuksen käsittelemistä osin noudattamatta, mitä 11 luvussa säädetään hakemusasioiden käsittelystä. Tämä päätös saadaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Vesilaki 18 luku 4 2 ja 3 momentti Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen
7 Aluehallintovirasto on ottanut asiasta annetut lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 1 100 euroa LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Maksu on määräytynyt valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Maksun suuruus on määrätty luvan käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella, koska taulukon mukainen maksu olisi kohtuuttoman korkea. Luvan käsittelyyn vaatima työmäärä on 20 tuntia ja tuntihinta 55, joten maksun suuruus on 1 100. Päätös Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousviranomainen (sähköisesti) Halsuan kunta Kaustisen kunta Kokkolan kaupunki Vetelin kunta Vimpelin kunta Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vetelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Vimpelin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sekä Kokkolan kaupungin ja Halsuan, Kaustisen, Vetelin ja Vimpelin kuntien virallisilla ilmoitustauluilla.
8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Lasse Känsälä Piia Nieminen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Piia Nieminen. PN/TKa
9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.4.2014. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valitus-kirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.