Kouvolan kylät esittäytyvät

Kouvolan kylät esittäytyvät

Kouvolan maaseutualueen kylät esittäytyvät: 1. Aitomäki 2. Anjala 3. Anttila 4. Enäjärvi 5. Hongisto 6. Hämeenkylä-Koskisto 7. Inkerilä 8. Jaalan kirkonkylä 9. Järvi-Anjala 10. Kaipiainen 11. Kannuskoski 12. Keltti 13. Kimola 14. Kirstinkallio-Viiala 15. Kytöaho 16. Kääpälä 17. Liikkala 18. Metsäuoti 19. Mettälä 20. Multamäki 21. Niinimäki 22. Oravala 23. Pihlajasaari 24. Rahikkala 25. Raussila 26. Rautakorpi 27. Saaramaa 28. Saarento-Jokela 29. Savero 30. Selänpää 31. Siikava 32. Sippola 33. Soiniitty 34. Takamaa 35. Teuroinen 36. Toikkalan seutu 37. Tuohikotti 38. Uimila 39. Ummeljoki 40. Valkealan kirkonkylä 41. Verla 42. Vuohijärvi. Lisäksi karttapohjassa mukana: 43. Elimäen kirkonkylä 44. Hartola 45. Hirvelä- Haapala 46. Huhdasjärvi 47. Keltakangas 48. Kouvolan kylä 49. Lamminranta 50. Lappakoski 51. Löytty 52. Mattila 53. Marinkylä 54. Markankylä 55. Mäkikylä (ent Kuusankoskella) 56. Paljakka-Pökölä 57. Pilkanmaa 58. Rasi 59. Ratula 60. Utti 61. Villikkala 62. Värälä-Vilppula

Kouvolassa 14.12.2010 Hyvät lukijat, Kouvolan kylien laatimat, uunituoreet kyläesitteet/suunnitelmat on koottu näiden kansien väliin. Kylien neuvottelukunnassa käsiteltiin ideaa kyläsuunnitelmien saattamisesta kaupungin käyttöön. Katsottiin olevan tarvetta myös kylien tunnetuksi tekemiseen. Asian eteenpäin viemiseksi perustettiin työryhmä, jossa pohdittiin vaihtoehtoja. Kyliltä saadun palautteen ja muutamaan malliin tutustumisen jälkeen päädyttiin tekemään sekä kuvia että tekstiä sisältävä kaksisivuinen kyläesite/suunnitelma. Sen tarkoitus on esitellä kylän vahvuuksia, voimavaroja, mahdollisuuksia sekä myös haasteita ja tarpeita tulevaisuutta ajatellen. On hienoa, että näinkin moni kylä innostui esitteen tekoon ja tuomaan kyläänsä ja Kouvolan maaseutua esille. Kiitokset yhteistyöstä toteuttamisessa: Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kylätalo-kyläsihteerihankkeelle ja Leena Borgille, Kymenlaakson Kylät ry:lle ja Sirpa Vähäuskille, Kouvolan kaupungin maaseututoimelle, työryhmän jäsenille ja erityisesti teille kylien ihmisille, jotka persoonallisella ja mielenkiintoisella tavalla kerroitte kylästänne sanoin ja kuvin. Toivomme tämän kirjasen kuluvan Kouvolan kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden sekä muiden Kouvolan laajasta maaseudusta tietoa kaipaavien käsissä. Maija Mikkelä, puheenjohtaja Kouvolan kylien neuvottelukunta Kiitokset myös minunkin puolestani kaikille kyläesitteen/ kyläsuunnitelman tekoon osallistuneille. Kylätalo-kyläsihteerihankkeen aikana toteutetuista asioista tämä prosessi on ollut haastavin ja mukavin. Keväällä lähestyimme kylien ihmisiä sähköpostitse tiedotteella, jossa pyydettiin kesän aikana pohtimaan mm. oman kylän vetovoimatekijöitä ja valkkaamaan valokuvia omasta kylästä. Näiden alkuvalmistelujen jatkoksi järjestettiin starttipäivä Vilppulan Nuorisoseurantalolla lauantaina 14.8.2010. Tilaisuus kokosi paikalle 29 innokasta kyläläistä kuulemaan parhaimpia käytäntöjä asian tiimoilta. Asiantuntijana paikalla oli Linnaseutu ry:n hallinnoiman Pitäjärinki hankkeen vetäjä, kyläkoordinaattori Johanna Henttinen. Hänen selkeät ja kokemukseen perustuvat neuvonsa antoivat hyvän pohjan aineistojen työstäjille. Melko nopeasti starttipäivän jälkeen alkoi ilmestyä toinen toistaan upeampia teoksia sähköpostilla tai muistitikuilla, joita oli jaossa hankkeen kustantamana kaikille halukkaille. Johannan antamien ohjeiden perusteella laadittiin vielä tarkentava ohjeistus etenkin niille kylille, joiden edustajat eivät starttipäivään päässeet. Alkuperäistä aikataulua jouduttiin hieman venyttämään, mutta nyt on kädessäsi vihdoin tämä ainutlaatuinen teos uuden Kouvolan kaupungin syntyhistorian alkutaipaleelta. Anjalankosken alueen kylät ovat saaneet korvaamatonta apua aineistojen työstämisessä Kymenlaakson Kylät ry:n kyläasiamieheltä Sirpa Vähäuskilta. Työ on tehty Kehittämisyhdistys Sepra ry:n rahoittamassa Sopiva kylä Etelä-Kymenlaaksossa hankkeessa. Kiitokset saumattomasta yhteistyöstä. Tirvan kesäteatterin Tukkijoella näytelmän yleisöä kesällä 2009. Eturivissä oikealta vasemmalle: Sirpa ja Erkki Vähäuski, Pia Kleimola Kiinnostavia ja iloisia kylätoiminnan hetkiä toivoo: Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Kylätalo-kyläsihteerihankkeen hankevetäjä Leena Borg

Aitomäen kylä Lähellä keskuksia, aidosti maalla * Rauhaa ja väljyyttä asumiseen * Turvallinen ja puhdas elinympäristö * Upeaa maalaisidylliä lähellä kaupunkia * Hyvät rauhalliset tiet * Laajakaista ja kaksi vesiosuuskuntaa * Paljon harrastusmahdollisuuksia * Vireää seuratoimintaa * Upea nuorisoseurantalo Mahdollisuuksien kylä

Aitomäen kylä Mitä tarjottavaa! Hyvä kylän sijainti Lyhyt matka palvelukeskuksiin Taajamista ja muualta tulevat uudet muuttajat sekä paluumuuttajat Hyvä tonttitarjonta ja näkyminen mm. Valkealan kylien nettisivuilla. Väestön ikärakenne on laaja Elinkeinorakenne on monipuolinen Kylän oma nuorisoseurantalo mahdollistaa monipuolista toimintaa Asukkaiden ja yhteisöiden välillä on aktiivista ja hyvää yhteistoimintaa Mitä halutaan! Rakentamis- ja asumistoiminnan tukeminen Myönteinen lupapolitiikka Kutsutaksin säilyttäminen tärkeää Suurin osa kylästä ilman julkista liikennettä Vanhusväestön palveluissa parannettavaa Esim. ruokahuollon järjestäminen Teiden peruskunnossa pidossa on parannettavaa Tievalaistuksen puute Päivähoito- ja koulupalveluita lisääntyville lapsiperheille Koska palveluita on karsittu, olemassaolevientukeminen tärkeää Nuorisoseurantalo www.aitomaki.net www.aitomaenns.net

ANJALA Anjala on viihtyisä noin 2000 asukkaan kylä eteläisessä Kouvolassa. Anjalan taajamaa ympäröi kaunis maalaismaisema sekä idyllinen Kymijoki. Anjalan kirkonkylältä on 2 km Inkeroisten taajamaan, noin 25 min ajomatka Kouvolan keskustaan sekä noin 30 min ajomatka Haminaan ja Kotkaan sekä noin 1,5h ajomatka Helsinkiin. Anjalan taajamasta saa peruspalvelut, lastenhoitopalvelut, ala-aste, vanhustenpalvelut, kaupat, posti ja yksityisiä palveluita sekä pelastustoimen peruspalvelut, joita tarjoaa Anjalan VPK, joka on vuonna 2010 valittu Suomen vapaaehtoispalokunnaksi. Inkeroisten taajamasta löytyy lisää palveluita kuten hammaslääkäri ja neuvola. Anjalan historiaa Anjala on erotettu itsenäiseksi kunnaksi Elimäestä vuonna 1863. Vuonna 1975 Anjala yhdistettiin Sippolaan, jolloin Anjalankosken kauppala perustettiin. Vuonna 1977 Anjalankosken kauppalasta tuli kaupunki. Vuonna 2009 Anjalankoski liitettiin Kouvolaan. Ranta-Pukin kievarimuseolta, museokerroksen jälkeen voin kesäisin tilauksesta /korvausta vastaan lähteä ihastelemaan Kymijoen ihastuttavia maisemia ja tutkailemaan entistä Ruotsin ja Venäjän valtionrajaa Anjala-seuran jokilautalla. Anjalan nuorisokeskuksen alueella saa tutustua palaan Anjalan historiaan Regina-koulu, Anjalan kartanomuseo. Nuorisokeskuksen alueella toimii myös, KSAO joka on Kaakkois-Suomen ainoa ammattiopisto, joka tarjoaa maatalousalan nuorisoasteen peruskoulutusta. KSAO tarjoaa myös Bioenergia-alan aikuiskoulutusta, Maatalousalan perustutkintoa, Metsänomistaja- / metsätalousyrittäjäkoulutusta ja Viljelijän ammattitutkintoa. Nuorisokeskus tuottaa erilaisia palveluita.

Anttilan kyläyhdistys ry. Anttilan kyläsuunnitelma ja kyläesite 2010 AKTIIVINEN KYLÄ ANTTILA - MATKALLA REPOVEDELLE Anttila on 350 asukkaan kylä Pohjois-Valkealassa. Kylän vahvuuksia ovat runsasmuotoinen ja vahva yritystoiminta perinteisen maatalousyrittäjyyden ohella sekä Hevoskylän maine. Karjataloustilojen määrä on vähentynyt vuosien saatossa ja jäljellä olevien tilojen yksikkökoot ovat kasvaneet. Karjataloudesta luopuneista tiloissa on siirrytty viljanviljelyyn ja tämä on mahdollistanut kodin ulkopuolisen työssäkäynnin. Kylässä on runsaasti erialaista yritystoimintaa mm. kone- ja metsäkoneurakointia, majoituspalvelua, uudis - ja saneerausrakennuspalvelua, ohjelmapalvelun tarjontaa, saha, hirsimökkien toimittaja, parturi-kampaamo jne. Kylässä on ratsastuskoulu ja ravitalli. Anttilan hevoskasvattajilla on myös oma harjoitusravirata ja vuosittain järjestettävät ravit ovat joka kesäinen tapahtuma johon ihmisiä saapuu pitkistäkin matkoista. Anttilassa on useita seuroja ja yhdistyksiä. Kylätoiminnan rooli on muuta toimintaa kokoava. Siihen on valittu edustus muista seuroista. Mikään ei saa asettua muita suuremmaksi tai kauniimmaksi. Kaikkia tarvitaan, kaikki ovat tärkeitä omassa toiminnassaan. Toimiva kylä on miellyttävä perintö jättää tulevillekin sukupolville. Anttilan kylällä on kyläyhdistyksen lisäksi useita muitakin aktiivisesti toimivia yhdistyksiä. Anttilan Erämiehet, Anttilan Osakaskunta, Hevoskasvattajat, Martat ja Maamiesseura. Kuva: Valkealan Sanomat Anttila on sekä pinta-alaltaan että asukasmäärältään Valkealan suurimpia kyliä.vanhoja kantataloja on kymmenen ja isäntiä oli jo 1500-luvulla lähes kaksikymmentä. Kylännimi Anttila ilmestyi asiakirjoihin vasta 1560-luvulla. Kylässä on ilmeisesti ollut Anttila niminen talo, joka on saanut nimensä ensimmäisestä isännästään Antista. Anttilan vanhempi ja alkuperäinen nimi oli Metsännenä (Medhsenenä). Metsännenä ei esiinny paikannimenä muualla Suomessa. Jukolan rantamajan (kuva yllä) Vuohijärven rannalla omistavat kylän yhdistykset. Jukolan toiminnasta, kehittämisestä, taloudesta sekä tilojen vuokrauksesta vastaa rantajaosto kyläyhdistyksen alaisuudessa. Lisätietoa kylästä, kylän palveluista ja ajankoh-taisista tapahtumista sekä tonttiasiamiehen - ja yhdistyksen jäsenten yhteystiedot ovat kylän nettisivuilla osoitteesta http://anttila.suntuubi.com/?cat=1 Ratsastustunti Kiviharjun tilalla.

Anttilan kyläyhdistys ry. Kylätoiminta 17.9.1980 runsaslukuinen joukko kyläläisiä mukanaan sen aikainen Valkealan kunnanjohtaja Ilpo Mäkinen kokoontuivat Jukolaan tarkoituksenaan perustaa ensimmäisten joukossa Valkealaan Anttilan kylätoimikunta. Maaseutu, tarvitsee kaikenlaista väkeä, elinkeinoja ja joustavia maaseutuolosuhteisiin joustavia palveluja. Kylätoimikunnan tehtävänä ja tavoitteena on avata ihmisten silmät näkemään asioita uusista näkökulmista ja saada alueen väestö arvostamaan sekä omaa että toisten työtä. sanoi Ilpo Mäkinen. Kylätoimikunta rekisteröitiin Anttilan kyläyhdistykseksi vuonna 1995. Yhdistyksen säännöissä sen tarkoitukseksi määriteltiin kylän asukkaiden etujen ajaminen, viihtyvyyden ja yhteishengen lisääminen, perinteiden vaaliminen sekä kaikinpuolinen hyvinvoinnin edistäminen kylässä. Kyläyhdistys pyrkii järjestämään vuosittain kyläläisille erilaisia tapahtumia. Perinteiseksi ovat tulleet jokavuotinen Karjala turnaus matka, entisten ja nykyisten anttilalaisten kesäpäivä Jukolassa, elonkorjuujuhla ja jääkiekkoturnaukset kylien kesken. Kylässä on jääkiekkokaukala, jonka jäädyttämisestä ja ylläpidosta vastaa kyläyhdistys, ja kesällä 2010 aloitettiin jalkapallokentän perustaminen. Anttilan kylä on valittu Kymenlaakson vuoden kyläksi vuonna 1989. Kylän vahvuudet * aktiivinen yhdistystoiminta * hyvät liikenneyhteydet * viihtyisä ja rauhallinen maalaisympäristö Kylän mahdollisuudet * Repoveden kansallispuiston toimintaan ja palveluiden kehittymiseen liittyvät toimenpiteet. Kylän haaveet * uusia asukkaita * maisemasuunnitelman kokonaisvaltaisempi toteutus * kyläläisten aktiivisempi osallistuminen yhteisiin tapahtumiin * uusia aktiiveja yhdistysten johtokuntiin Kylätoiminnan haasteet * väestön ja kylätoiminta aktivistien ikääntyminen * nuorten vähäinen osallistuminen yhdistysten toimintaan * lasten, nuorten ja vanhusten vapaa-ajan toiminnan puute * yhteisen kokoontumispaikan puute kyläkoulun lopettamisen johdosta * joukkoliikenne yhteyksien väheneminen Elovalkeat Anttilan myllyllä 2007. Valokuvat Kaarina Mikkola, ellei erikseen ole mainittu. Vetämällä yhtä köyttä onnistumme.

Vesihuolto-osuuskunta Enäjärven Kylätalolla perustettiin 15.7.2008 Pohjois- Sippolan Vesihuolto-osuuskunta, joka järjestää vesihuoltoa alueilla Enäjärvi-Kuoppala-Rautoja-Kaipiainen- Mikkolankulma, Savero sekä Utin Metso-Kattilaharju. Osuuskunnan puheenjohtajana toimii Kaisu Metsärinne Saverolta, hallitusjäsenet edustavat em. alueita mahdollisimman kattavasti. Kylän pässi Kun enäjärveläiseen taloon saadaan perheenlisäystä, lähtevät kylän miehet ensimmäisen hämärän turvin viemään vauvataloon puista pässinkuvatusta. Pässi viedään talon pihaan, tienvarteen isketään "Pässivaara" -kyltti ja pässin ruokkimiseksi viskellään matkan varrelle oljensilppua ts. "rehutetaan". Tuoreen isän kuuluu ottaa onnittelijat asiallisesti vastaan tarjoten tietysti miestä väkevämpää. Vauvaonni on näin talossa ja koko kylässä turvattu jatkossakin. Perinnettä on toteutettu jo vuosikymmenten ajan Rehuttaminen ja pässinvienti ovat miehinen perinne, jossa naisväellä ei ole sijaa. Enäjärven Martat pitävät yllä rotinaperinnettä. Vauvan syntymä tuo taloon suuren makoisan rinkelipullan, rotinarinkelin. Näillä kahdella tavalla halutaan uusi kyläläinen toivottaa tervetulleeksi ja toivottaa perheelle onnea. Kehittämiskohteita Koulumaasta koko kylän taloksi hanke huhtikuu 2010 huhtikuu 2013. Kylätalon ulkomaalaus ja piha-alueen kehittäminen Kylätaloa vuokrataan Kylätalon vuokrauksesta vastaa Henna Pekala 040-7268527 henna.pekala@pp.inet.fi Vapaita tontteja Vapaista tonteista voit kysellä tonttiasiamies Esko Sorsalta 0400-586 115 harju.sorsa@pp.inet.fi Uudet kotisivumme: www.enajarvi.net Kuvat: Henna Pekala

Hämeenkylä ja Koskisto- Täällä olet kuin herran kukkarossa! Kylät sijaitsevat Kouvolan eteläisimmässä päässä, nykyisen Loviisan rajalla. Hämeenkylässä on kartano, joka on perustettu 1600- luvulla, nykyinen päärakennus on rakennettu vuoden 1810 tienoilla. Kartanon ansiosta Hämeenkylään rakennettiin kansakoulu vuonna 1865, jossa koulun toiminta päättyi 1967. Koulu on nykyisin paikallisen urheiluseuran Hämeenkylän Pyrintö ry:n omistuksessa ja toimii kyläläisten kokoontumistalona. Siellä toimii myös tuoremehupuristamo. Koskistossa on vuonna 1905 perustettu meijeri, joka oli aikoinaan Euroopan suurin Emmentaljuustomeijeri. Nykyisin meijerissä toimii taidekeskus ja kahvila. Muusta yritystoiminnasta kylissä voidaan mainita Hyvämäen tuoremehupuristamo, voimakas maa- ja metsätalous toiminta. Hämeenkylä lienee lehmätiheydeltään suurin kylä Kouvolassa.

Hämeenkylän alueella on kaksi järveä. Tammijärvi on Kymijoen pullistuma ja sen rannalla on suosittu kyläläisten uimapaikka. Teutjärvi puolestaan on arvokas lintujärvi ja se kuuluu tästä syystä Natura 2000 luokituksen piiriin. Järven rannalla on lintutorni, josta voi kätevästi bongailla erilaisia harvinaisia lintuja, kuten pikkuja luhtahuitteja sekä liejukanoja. Teutjärveen laskeva Teutjoki on suosittu kalastuspaikka sekä harrastelijoille että kilpaonkijoille. Kylissä toimii aktiivisesti kolme yhdistystä, jotka järjestävät erilaista toimintaa kyläläisille: Urheiluseura Hämeenkylän Pyrintö ryn toiminta on liikuntapainotteista, metsästysseura Etelä-Elimäen Erän toiminta keskittyy metsästysaiheisiin tapahtumiin ja Hämeenkylän-Koskiston martat marttailevat monipuolisesti. Seurojen välillä on yhteistyötä runsaasti. Kesällä 2010 Hämeenkylän Pyrintö ry (100 v) ja Hämeenkylä- Koskiston martat (40 v) järjestivät yhteiset kesäjuhlat vuosipäivien kunniaksi. Juhlat olivat lämminhenkiset. Tulevaisuutemme Tämä on hyvä paikka asua, mutta pientä parannettavaakin olisi. Toivomme että lähikoulumme Ratulan alakoulu jatkaa toimintaansa edelleen, jotta pienten koululaisten koulumatkat eivät muodostu kohtuuttomiksi. Pulmia kylällä aiheuttaa myös lukiolaisten koulumatkan kulkeminen, sillä nykyaikatauluilla se ei onnistu julkisilla kulkuvälineillä ollenkaan. Lisäksi olemme jo pitkään toivoneet paikallisen maantien päällystämistä asfaltilla.

INKERILÄ

Jaalan kirkonkylä KIRKONKYLÄN PERINTEISIÄ TAPAHTUMIA: Kesätorit ja markkinat tuovat eloa Jaalan keskustaan. JAALAN KYLÄYHDISTYKSEN TAVOITTEITA: Kesäkauden avajaisissa kastetaan vuoden kesäjaalalainen

JAALAN KIRKONKYLÄN HUOLENAIHEET Kyläporttien pystytystä syksyllä 2010. Iso-Ruhmas syysasussa.

Pyhä kuusi kartanolla. Vilja varttuu vainiolla. Järvi-Anjala Järvi-Anjala on yhteistointa-alue Kouvolan kaupungissa, entisen Anjalan pitäjän alueella. Siihen kuuluvat Ahvion, Muhniemen, Korvenkylän, Junkkarin ja Kaukasuon kylät. Alue sijaitsee kahden puolen Anjala-Elimäki maantietä Junkkarin- ja Muhjärvestä länteen, aina Elimäen rajaan saakka. Asukkaat Kylien alueella asuu noin 500 asukasta, joista 15 64 vuotiaita on 60 %, alle 15-vuotiaita 20 % ja yli 65- vuotiaita 20 %. Luonto Järvi-Anjalan maasto on vaihtelevaa ja kylämaisema yleensä hyvin hoidettua. Järvi-Anjalan alueella on kaksi kalarikasta järveä, Junkkarinjärvi ja Muhjärvi. Junkkarinjärvi on matala ja siellä on runsas lintukanta. Onpa siellä vieraillut harmaa haikarakin. Junkkarinvuorelta avautuvat mahtavat näkymät Muhniemelle ja Korvenkylään. Paikka on retkeilijöiden ja lintuharrastajien suosiossa. Metsät ovat täälläkin marjastajan ja sienestäjän aarreaittoja. Alueella toimii neljä metsästysseuraa, sillä tuottavat myös riistaa sitä haluaville. Kymijoen Ahvionkosket ovat suosittu retkikohde koskimelojille ja kalamiehille, pääkaupunkiseutua myöten. Myös Kuovinkallio, uusine laavuineen ja tulisijoineen houkuttelee retkeilijöitä eripuolilta kaupunkia ja maakuntaa. Korven koulu Korvenkylän koulun toiminta loppui vuonna 1993, minkä jälkeen Anjalankosken kaupunki lahjoitti koulun kyläläisten käyttöön. Koulun hoitoa ja ylläpitoa varten perustettiin Korven koulun kannatusyhdistys ry. Koulua on kunnostettu talkoovoimin, sisältä ja päältä. Olemme saaneet siitä upean kulttuurikeskuksen. Useat järjestöt, toimintaryhmät ja ryhmäperhepäiväkoti kokoontuvat päivittäin koulun tiloissa. Koulu on myös Korvenkylän Kesäteatterin sydän. Korvenkylän Kesäteatteri Korvenkylän Nuorisoseura vastaa kesäteatteritoiminnasta. Nykyisellä paikallaan Korven koululla, Korvenkylän kesäteatteri on toiminut jo vuodesta 1993. Kesäteatterin ystävät tulevat kaukaakin ihastelemaan innostuneen ja taitavan näyttelijäkaartin esityksiä. Väliajalla on mukava kahvin- ja virvokkeiden juonnin lomassa kysellä kuulumisia ja haastella mukavii, niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa. Korvenkylän kesäteatterin kymmenes kesä 2003, oli läpimurto kesäteattereiden eliittiin. Arimo Haltsosen vuosia jatkunut ohjaus työ alkoi tuottaa tulosta. Wiulunsoittaja katolla, saavutti yli 6000 katsojan ennätysyleisön. Siitä lähtien yleisömäärät ovat olleet 5000-12000 välillä. Metsässä voi marjastaa, vaeltaa tai suunnistaa. Impivaaran vahvasti rakettu pirtti kävi hiiliksi ja tuhkaksi. Aapo: Tulesta pelastuimme, mutta pakkasen uhreiksi. ku voimaa on.

Viemäriverkostoa rakennetaan, maaperän puhtautta varjellaan. Wredebyn kartanossa laadittiin lakiehdotus Suomen hallitusmuodoksi. Paroni (Waapi) Wrede on kertonut mielellään perustuslain laatimisen vaiheista Wredebyn kartanossa. Kymenlaakson Marttapiiriliiton aloitteesta ja Kymenlaakson Maakuntaliitton toimesta kiinnitettiin itsenäisyytemme 60-vuotisjuhlavuonna 1977 muistolaatta, johon oli kirjoitettu teksti: Kaarlo Juho Ståhlberb, Rabbe Axel Wrede ja Anton Kotonen laativat kesällä 1917 Anjalassa Wredebyn kartanossa lakiehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi. Tämä laatta kiinnitattiin Suomen itsenäisyyden 60- vuotisjuhlavuonna 1977. Osuuskunta Kymenlaakson Kyläkuitu Vesiosuuskunnat ovat tehneet hyvää työtä ympäristön ja asukkaiden hyväksi. Myös Osuuskunta Kymenlaakson Kyläkuitu antaa mahdollisuuksia kehittää Järvi-Anjalasta viihtyisän asumisen ja taloudellisen toiminnan mallikylän. Valokuitukaapeli antaa huikeat mahdollisuudet tietotekniikan ja sähköisten viestimien käytölle sekä työssä, että harrastustoiminnassa. Järvi-Anjalassa on aina panostettu laatuun niin työssä, kuin harrastuksissakin. Olemme saaneet laadukkaalle toiminnallemme sekä ihmisten, että yhteiskunnan tuen. Siihen luotamme jatkossakin. Uskomme, että kun me täällä kylillä yksituumaisesti rakennamme yhteyksiä, saamme myös kaupungin päättäjien luottamuksen ja tuen. Vesipisara, yksin voimaton. Kuohussa kosken alkuvoimaa on.

Kaipiainen Entisen Sippolan emäpitäjän, sittemmin Anjalankosken kaupungin pohjoiskolkassa 6-tien kupeessa sijaitsee Kaipiainen. Kuntaliitosten myötä Kouvolalaiseksi kyläksi muuttuneen Kaipiaisten historiaan liittyy voimakkaasti rautatiet. Rautatiet antaa oman leimansa kylälle vielä nykyäänkin, vaikka junat eivät enää aikoihin ole pysähtyneet maan ainoalle saariasemalle. Rautatiet tarjoaakin edelleen työtä Kaipiaisissa, kiskohitsaamolla ja vaihdehallilla sekä monille kiskojen ja vaihteiden valmistukseen ja asennukseen liittyville alihankkijoille. Kaipiaisten rautatiehistoria olisikin elvytettävä ja kehitettävä siitä vetävä matkailuvaltti vilkkaasti liikennöidyn 6-tien kulkijoille. Kaipiaisten teollisuusalueella toimii myös Raision rehutehdas sekä kemiantehtaat CH-Polymers Oy ja Chemigate Oy. Logistisesti ajatellen Kaipiaisten sijainti on erinomainen. Rauta- ja maantie kulkevat aivan kylää sivuten. Matkaa Kouvolan keskustasta on vain reilut 20 kilometriä. Tontteja Kaipiaisissa riittää niin teollisuuden, kuin maaseudun rauhaan kaipaavien asukkaidenkin tarpeisiin. Kylällä toimii kauppa, jonka yhteydessä asiamiesposti. Kaipiaisten koulu on pieni ja viihtyisä. Vuoden 2011 aikana koulu saa laajennuksen myötä uudet liikunta- ja teknisen työn tilat. Liikuntatilojen myötä toivotaan harrastusmahdollisuuksien lisääntyvän myös aikuisväestön osalta.

Niin kuin niin monella muullakin pikkukylällä niin Kaipiaisissakin palvelut ovat kuitenkin supistuneet lähes olemattomiin ja se vaikeuttaa erityisesti vanhusväestön arkipäivää. Lääkkeet, reseptit ja lääkärit, pankkipalvelut ja monet muut ovat kaukana, eikä kulku vähäisillä linja-autovuoroilla enää iän myötä ole yhtä helppoa kuin ennen. Kaiken lisäksi osa linja-autovuoroista lopetti kylän kautta ajamisen. Matka 6-tien varteen onnikkaa odottelemaan on ikäihmiselle pitkä eikä pysäkillä ole edes katosta saati sitten paikkaa mihin rollaattorinsa turvallisesti jättäisi. Vilkkaasti liikennöidyn tien ylittäminen, varsinkin hitaasti liikkuvalle vanhukselle on aina vaarallista. Edellämainitusta syystä Kaipiaisten uimarantakin autioituu muutamaa uskalikkoa uimaria ja paria ahvenen narraajaa lukuun ottamatta. Lasten on mahdoton turvallisesti ylittää tietä, jossa niin rekkakuin henkilöautoliikennekin on melkoinen. Kovasti toivottu alikulkutunneli Järventielle jäi toteutumatta ja kulku rantaan tehtiin uuden liittymän ja tien myötä vaaralliseksi ja hankalaksi. Puutteista huolimatta Kaipiainen on hyvä paikka asua ja yrittää. Ihmiset ovat ystävällisiä, lähes kaikki tuntevat toisensa, koulu on turvallinen ja harrastusmahdollisuuksia vapaan liikunnan, sienestämisen, marjastamisen, kalastamisen lisäksi tarjoavat kylällä toimivat eri järjestöt, kuten esim. metsästysseura, nuorisoseura, vapaapalokunta tai jalkapallosta kiinnostuneille Kaipiaisten Kajastus, jonka riveissä moni on saanut lähtemättömän kipinän sydämeensä jalkapalloa kohtaan. Ida Elomaan kyläläisille perinnöksi jättämässä Elomaan talossa toimii seurakunnan päiväkerho sekä diakoniatyön vanhuksille suunnattu Idan-kyökki. Seurakunnan ylläpitämässä talossa pidetään Jumalanpalvelus kerran kuukaudessa sekä erilaisia harrastuspiirejä viikoittain. On aika ryhtyä kehittämään Kaipiaista uuteen nousuun yhdessä Kouvolan päättäjien kanssa kaivaa kylän potentiaalit esiin ja toteuttaa ne.

Kannuskoskella tehdään arkista työtä navetoissa, pelloilla ja metsissä. Jotkut matkaavat työnsä ääreen lähikaupunkeihin ja taajamiin, toiset taas viettävät ansaittuja eläkepäiviä, ovat asuneet Kannuskoskella koko ikänsä tai palanneet jostain. Tyhjiin taloihin muuttaa nuoria perheitä lapsineen. Lapset aloittavat opintiensä Mansikkamäen koulussa. Meitä on noin pari sataa kannuskoskelaista. Paljon on myös mökkiläisiä, jotka kääntävät autonsa nokan kuutostieltä asettuakseen jonnekin alueen lukuisien järvien rannoista. Väliväylän vesistö halkoo kylää verkkaisina kapeikkoina, paikoin avautuu järviksi tai ryöppyää koskina alaspäin. Nykyisellään Kannuskosken mylly virralla melotaan tai kalastetaan, tukinuitto ja Kannuskoski Fabrikin vuorotyö ovat kylän värikästä historiaa. Poissa ovat myös suutarit ja räätälit, sepät ja sällit. Mutta koski kohisee ja mylly jauhaa yhä. Tervetuloa Kannuskoskelle!

Kannuskoski sijaitsee Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien rajalla. Taavettiin on matkaa 25 km ja Kouvolaan 38 km. Luumäen puolella oleva osa kylää on virallisesti Kannuskoskea ja Kouvolan puolella oleva Sorsalaa. Kylä on toiminnallisesti yhtenäinen. Kylän nähtävyyksiä ovat mm. Tolpankankaan luontopolku, Kyykosken viehekalastusalue sekä kylää kiertävä kylänraitti. Seurantalo Kylän peruspalveluihin kuuluvat koulu, kauppa ja asiamiesposti. Matkailija löytää kylältä aamiaismajoitusta, maatilamatkailua ja mökkivuokrausta. Palveluihin kuuluvat lisäksi mm. taksi, baari, kampaamo, mylly ja saha. Seurantalolla järjestetään jumppaa ja juhlia, pidetään kokouksia, konsertteja yms. Kylällä toimivat yhdistykset: Kannuskosken kyläyhdistys ry Kannuskosken Martat ry Juurikkalan Martat Luumäen Metsästysseura ry - Pöljön hirviryhmä Juurikkalan Metsästäjät ry Vainosen Metsästysseura Kylän palveluhakemisto löytyy nettisivultamme www.kannuskoski.fi Kannuskoskipäivän yleisöä Myönteiset tekijät ja mahdollisuudet sijainti elinvoimainen perheystävällinen kylä, jossa toimivat peruspalvelut vesiosuuskunta Väliväylä ja sivuvesistöt, puhdas ja monimuotoinen luonto metsästys- ja kalastusmahdollisuudet runsas kesäasutus, kylän asukkaiden ja kesäasukkaiden välinen vuorovaikutus yhteiset tapahtumat monipuolinen yhdistystoiminta kylän hyvä imago Kylän heikkoudet, ongelmat ja uhat tonttien ja asuntojen järjestäminen mahdollisille muuttajille vanheneva väestö nuorten osaavien ihmisten poismuuton uhka palvelujen heikkenemisen uhka maa- ja metsätalouden rakennemuutos uusien asukkaiden saanti varmistettava tietoliikenneyhteyksien alueellinen heikkous tiestön kunto

Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminnan tarkoitus 1. Kannustaa maaseudun asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi 2. Säilyttää kymenlaaksolainen maaseutu elinvoimaisena 3. Lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri maaseutualueiden välillä, kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien.

KIMOLA

Kuvat: Antero Toikka, Pentti Ilonoja, Markku Luukka, Veijo Tervonen ja Kimolan kyläyhdistys

Kirstinkallion-Viialan kyläyhdistys ry Myllykoski Pala parasta Kouvolaa Kirstinkallion-Viialan kyläyhdistys ry (perustettu 16.05.2005) toimii omistamassaan entisessä koulukiinteistössä Myllykosken taajaman kupeessa kivenheiton päässä vilkkaasta Kouvola-Kotka tiestä. HARRASTUSMAHDOLLISUUDET KYLÄTALON TOIMINTA Kylätalossamme on tarjolla monenlaista harrastustoimintaa kaikenikäisille. - Vilkkaasti toimiva kutomo, josta löytyvät yhdeksät kangaspuut - Idearikkaat Martat kokoontuvat tiistaisin - Kymenlaakson Opiston posliininmaalaajat taiteilevat kahdesti viikossa - Anjalankosken Taideseuran tiloissa on mahdollisuus mm. maalata ja muotoilla savea - Painimolskilla on vilskettä useana päivänä viikossa - Aktiiviset juoksijat, iältään 12 45, kokoontuvat viikoittaiselle yhteislenkilleen, tavoitteenaan puolitai kokomaraton - Taidelasipaja ja pimiö Tiloja käytetään aktiivisesti myös mm. - eri yhdistysten ja järjestöjen kokouksiin - yksityistilaisuuksiin, juhliin laidasta laitaan - myyjäisiin, messuihin ja muihin tapahtumiin Martoilta voi kysyä tarjoilua, ja tarvittaessa järjestämme tilaisuuksiin musiikkipitoista ohjelmaa TEKNIIKKA JA INFRA Kylätalomme on liittynyt Myllykosken Itäpuolen vesihuolto-osuuskuntaan. Vesiosuuskunta sai hankkeelle EU-rahoitusta, josta kertoo kylätalon seinään kiinnitetty kilpi. LUONTO JA YMPÄRISTÖ Talvisin hiihtoladut ja kesäisin kävelyreitit vetävät kylätalon läheisyyteen runsaasti kuntoilijoita nauttimaan luonnon kauneudesta. Kuva Kari Huusari Kuva Juha Tompuri

HYVÄT PUOLET Harrastemahdollisuudet Mukavat ihmiset ja hyvä yhteishenki Lyhyt etäisyys Myllykosken keskustaan HAAVEET Lisää tilaa Valaistus ulkoilureitin/kevyenliikenteen väylän varrelle Kurkimäki-Kirstinkallio välisen tien perusparantaminen Kuva Tarja Colliander Kuva Helena Berg Kuva Kari Huusari Kuva Kari Huusari TERVEISET KOUVOLAN KAUPUNGILLE Jotta voisimme jatkossakin mahdollistaa kylätalon runsaat harrastusmahdollisuudet, kaipaamme Kouvolan kaupungilta tukea kylätalon ylläpitokustannusten kattamiseksi. Kirstinkalliontien kunnostaminen, mahdollinen leventäminen, sekä valaistus ainakin kevyenliikenteen väylän varrelle odottavat myös kaupungin panosta. Kuva Helena Berg

KYTÖAHO IDEARIKKAIDEN IHMISTEN RAUHALLINEN ASUINALUE Kyläesite/kyläsuunnitelma 2010 Kytöaho sijaitsee Kouvolan ja entisen Kuusankosken kaupunkien välissä mutta on kuitenkin maaseutumainen kaupunkimiljöö. Tervaskankaan kauppakeskus tulee sijoittumaan aivan kylän välittömään läheisyyteen mikä tuo haasteita asutukselle ja liikenteelle. Kytöahoon on ensimmäisiä taloja alettu rakentaa jo -50 luvun alkupuolella ja uudemman alueen rakentaminen alkoi -90 luvun taitteessa. Alueella on nykyisin n. sata savua. Kylätoiminta aloitettiin jo vuonna -85 kun ensimmäiset siivoustalkoot keräsivät kyläläiset yhteen.toimintaa on jatkettu sen jälkeen tiiviisti ja suurin yhteishengen näyttö tehtiin 2004-2005 kun päätettiin rakentaa talkoilla kylätalo johon EU antoi rahoitusta ja Kuusankosken Kaupunki myönsi tilapäislainan. KYLÄTALON RAKENNUSKUVIA 2004 Ensimmäinen lankkukuorma Tässä muurataankin jo sokkelia NOIN 30 KYTÖAHOLAISTA NAISTA JA MIESTÄ OSALLISTUI TALKOILLA KYLÄTALON RAKENTAMISEEN JA ALUEEN RAKENNUSLIIKKEET SEKÄ KUUSANKOSKEN KAUPUNKI AVUSTIVAT HANKKEEN ONNISTUMISESSA JA RAHOITUKSESSA. Tällä hetkellä tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi koetut asiat: KEHITTÄMISKOHDE Pururata / kuntopolku / luontopolku Lisää toimintaa kylätalolle Tiedotus Kylätalo Lasten leikkipaikat ja ympäristö siistiksi TOIMENPIDE Merkitään selkeästi = opasteet ja valaistus reitille, kaupungin kanssa yhteistyössä. Lettuillalliset = Ostetaan muurikkapannu ja kokoonnutaan herkuttelemaan kesäiltoina. Jatketaan sitkeästi tapahtumien järjestämistä, suosittuja ovat pikkujoulut ja kesäjuhlat. Tiedotusta on sitkeästi toistettava, kylätiedotteet, sähköpostit, tekstiviestit, ilmoitustaulutiedotus jne. Etenkin kylätalon mahdollisuuksista tietoa kylälle uudestaan ja uudestaan. Tiedotus monipuolisista käyttömahdollisuuksista. Esimerkkejä: valokuva- ja käsityönäyttelyt, perhejuhlat, seurakunnan tilaisuudet, lasten kerhot jne.. Talkoot, siistitään paikat turvalliseksi ja maalataan leikkikentän rakenteita siistimmiksi

Väestö ja asuminen: Kylä koetaan juuri nyt sopivan kokoiseksi, se on säilyttänyt maalaismaiset piirteet ja on viihtyisä. Uusien ihmisten saaminen mukaan kylätoimintaan koetaan vaikeaksi. ruokalappu, voitaisiin elvyttää henkiin. Uusille kylään muuttaville asukkaille on kyläyhdistyksen puheenjohtaja käynyt viemässä kylän tervehdyksen ja siitä on saatu hyvää palautetta. Tervetulotoivotus kylään muuttaville on jatkossakin paikallaan, mielellään tasa-arvon vuoksi sekä mies että nais edustaja. Palvelut: Lähtevän postin laatikkoa toivotaan. Julkisen liikenteen vuoroja pitäisi saada lisää, koulukuljetukset toimivat kohtuullisen hyvin. Liikennemerkit haluttaisiin saada näkyvämmiksi, etenkin nopeusrajoituskyltit ovat ilmeisesti pensaiden suojissa, kun niitä ei kukaan havaitse. Kylätalo tarjoaa hyvät mahdollisuudet erilaisiin vapaa-ajan palveluihin. Kylätalkkarille olisi tarvetta etenkin ikääntyvän väen puolelta. Urheilukenttä on oivallinen liikuntapalvelukohde, etenkin talvella käytössä oleva luistinrata saa kiitosta. Urheilukentän pukusuoja/ varasto tarvitsevat korjausta, urheiluvälineiden valikoimaa voitaisiin lisätä Kentän suurentamista toivottiin myös,risukoiden poistot kentän laidalta. Pururata/ kuntopolku palvelee myös luontopolkuna. Radalla on vetisiä notkelmia, joiden kuivatusta toivottiin. Ilmeisesti yhteystyössä kaupungin kanssa tehtäisiin siltarumpu tai salaojaputkisto kosteikkoa kuivattamaan. Reitille halutaan myös valaistus. Yhdyskuntatekniikka: Puhelinyhteydet toimivat hyvin, mutta nettiyhteyksissä on ongelmia. Tiet ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, autoilijoiden kovat nopeudet ovat riesana. Läpiajo kielto toisi helpotusta lisääntyvään liikenteeseen. Kevyen liikenteen väyliin halutaan parannusta, asuntokadut ovat liian kapeita. Katuvalaistuksessa on toivomisen varaa, palaneiden lamppujen vaihto on hidasta. Leikkikentän rakenteet kaipaavat kunnostusta ja maalausta jo turvallisuudenkin näkökulmasta. Yhdistystoiminta Kyläyhdistyksen toimintaan ollaan tyytyväisiä, tosin se on liikaa yhden miehen harteilla. Kylätalo koetaan tarpeelliseksi, sen käyttöastetta haluttaisiin kohottaa. Tiedotuksen vaikeus on selvästi nähtävissä, kylätalon mahdollisuuksista ei olla tietoisia, vaikka tiedotteita on jaettu joka talouteen ja nettisivut on hyvät. Ruotsulan Marttojen kokoontumispaikka on Kytöahon kylätalo. Vuokraustoimintaa tehostetaan, selvitetään yhteistyömahdollisuudet seurakunnan ja 4H järjestön kanssa onko mahdollisuuksia saada päiväkerhotoimintaa eri-ikäisille lapsille ja nuorille kylätalon tiloihin. Harrastevetäjien saaminen on haaste lähes kaikessa toiminnassa. Yleistä aktiivisuutta toivotaan lisää, kysyntää ja tarjontaa ei olla saatu kohtaamaan. Tapahtumat vetävät vaihtelevasti väkeä. Seuraavia aiheita nousi esiin: - Kylän kevätsiivoustempaus, - Repovedelle.Kesätapahtuma, - Talvirieha, - Miesten illat, naisille jotakin omaa. Ympäristö Kytöahon yleisilme on siisti, se on säilyttänyt maalaiskylämäisen luonteensa melko hyvin, nopeasti kasvaneesta rakentamisesta huolimatta.koirien jätökset ja kissojen piintynyt tapa käväistä naapurinpuolella asioimassa, herättävät asiaan kuuluvaa närkästystä. Koirien haukkuminen aiheuttaa häiriöitä paikoittain.kauniit maisemat ja näkymät haluttaisiin hyötykäyttöön. Suuren haasteen kylän liikenteelle aiheuttaa rakenteilla oleva Tervaskankaan kauppakeskus. Kytöahon vahvuuksina pidetään: Rauhallinen asuinalue, Kylätalo, Toimiva kyläyhdistys, Kylän maalaismaisuus, Kirjasto-auto, Kauppakeskukset lähellä, Urheilukenttä/luistinrata, Pururata/kuntopolku. Heikkouksina koetaan Katujen päällysteet huonossa kunnossa, Uuden ja vanhan asuinalueen erot, Liikenteen nopeudet liian kovat, Rajoitusmerkit huonosti näkyvillä, Harrastevetäjien puute. Mahdollisuuksina pidetään: idearikkaita ihmisiä ja Tervaskankaan kauppakeskusta. Uhkana koetaan: Liikenteen lisääntyminen ostoskeskuksen valmistuttua.

Kääpälä yhdessä noin 160 asukkaan kyläkokonaisuuden. Kylästä on matkaa Valkealan kirkolle noin 20 kilometriä ja Kouvolaan noin 35 kilometriä. Aivan tavanomainen maalaiskylä Kääpälä ei ole, sillä sen alueella sijaitsee eräs Suomen suurimmista varuskunnista, Karjalan Prikaati, jonka myötä myös kylän asukasmääräkin moninkertaistuu. Varuskunnan ja sen oheistoimijoiden ansiosta kylän alueella on yli 700 työpaikkaa. Karjalan Prikaati on yksi puolustusvoimiemme valmiusyhtymästä ja sen kehittäminen edelleen jatkuu koko ajan. Kylän palvelutaso on kohtuullinen: koulu on uudehko ja hyvin ajanmukainen, päiväkoti vain muutama vuosi takaperin rakennettu ja aivan nykyaikainen. Lisäksi sivukirjasto nettipisteineen sijaitsee koulun rakennuksessa. Lisäksi kylästä löytyvät kauppa ja kampaamo, sekä varuskunnan alueelta mm. pankkiautomaatti. Lisää palveluita, mm. ABCasema ja kirkko ym. löytyy vain 6 kilometrin päästä. Halukkaille rakentajille kylästä löytyy tontteja runsaasti. Kouvolan kaupungilla on myynnissä useita kaavatontteja, lisäksi myös yksityisillä maanomistajilla on tarjolla tontteja, joiden pinta-ala on sovittavissa aina erikseen. Kylän pohjoisosan läpi on rakennettu kunnallinen vesi- ja viemärilinja, johon uusienkin kiinteistöjen on mahdollista liittyä. Kylällä vaikuttavat toimijat: kalastuskunta naapurikylä Pihlajasaaren kanssa yhteinen metsästysseura sekä vilkkaasti toimiva kyläyhdistys, joka omalta osaltaan pyrkii huolehtimaan kylän asukkaitten viihtyvyydestä ja edunvalvonnasta.

Liikkala - Ruotila Kylät keskeisessä Kymenlaaksossa Kouvolan kaakkoiskulmassa Meillä on vankka historia. Juuret ulottuvat kivikauteen asti. Ruotsi-Suomen historiasta kertoo Liikkalan nootti. Venäjän vallan aikana rakennettiin Liikkalan vallit ja kasarmit. Viime vuosisadalta ovat peräisin mylly ja kyläkauppa. Molemmat toimivat edelleen. Mylly on laajentunut, on rakennettu siiloja, uusi myymälä. Kyläkauppa-Agrimarket, Suomen ainoa jossa myydään elintarvikkeita. Historiaan kuuluvat Pitkäkosken puuhiomo ja Liikkalan tiilitehdas. Monenlaista yritystoimintaa on ollut ja on edelleen, maatalouden sivuelinkeinoina tai pääelinkeinona. On sahuria ja siivousyrittäjää. Taksiyrittäjää ja taiteilijaa. Kampaajaa ja kalkitsijaa. Matkailuopasta, maatilamajoitusta, mylläriä, monen sortin urakointia, puuseppää, parturia, hierojaa ja tilintekijää. Elämme maaseudun rauhassa. Alueen kaupunkikeskuksiin Haminaan, Kotkaan ja Kouvolaan ajaa puolessa tunnissa. Inkeroisten ja Myllykosken tehtaat sekä Haminan satama tarjoavat kylien moneen perheeseen leivän. Peruskoulut ovat suhteellisen lähellä. Meillä on peltoja, metsiä, suota. On Savijärvi, Summajoki, Sippolanjoki. Kotojärvi koukuttaa lintubongareita. Löytyy marjametsiä ja soita kulkea. Lenkkipolkuja, laavuja, valaistu latu. Metsästysyhdistykset ja kalastusseurat houkuttelevat luontoon. Urheiluseurat liikuttavat. Hevosharrastajilla on tilaa, on ratsastuskoulua ja ravitallia. Liikkalan VPK tarjoaa paitsi hyvän harrastuksen, myös turvan. Onhan oma palokunta lähellä. VPK:n ensivaste tuo avun sairaustapauksissa nopeasti paikalle. Ja tutut ihmiset tuntevat paikat ja asiakkaatkin.

Martta-toiminta on aina ollut aktiivista kummassakin kylässä. Martat hoitavat monet tarjoilut kylän juhlissa, pitävät kursseja, retkeilevät. Kansalaisopiston piiri Mäkikuntien Virkut kokoontuu VPK:n kerhotiloissa ja tarjoaa ikäihmisille yhdessäoloa, pientä aivojumppaa ja alustuksia kiinnostavista aiheista. Kahvila-ravintolasta saa arkisin lounasta. Iltaisin seurat pitävät kokouksiaan sen tiloissa. Monet syntymäpäivät ja muut juhlat on voitu viettää oman kylän ravintolassa. Kyläyhdistys yhdistää kummankin kylän voimavarat kylien parhaaksi. Se kokoaa väkeä yhteisille retkille, virkistymään arjen aherruksen vastapainoksi, milloin teatteriin, milloin hyvän ruuan pariin. Tulevaisuus Talot käyvät kaupaksi, väkeä riittää. Vesiosuuskunta tuo pian puhtaan veden kylien alueelle ja vie jätökset pois. Valokuitu takaa toimivat ja nopeat yhteydet, niin että pysymme ajan hermolla. Viesti Kouvolan kaupungille Me elämme ja olemme täällä tyytyväisinä, kunhan tiet ovat ajettavassa kunnossa ja koulukyydit toimivat. Terveyspalvelut pysyvät edes nykyisellä tasollaan Keltakankaalla. Lasten päivähoito järjestyy kotien lähellä. Ikäihmisille tarjotaan heidän tarvitsemiaan palveluita ja hoivaa.

Multamäki Multamäen kylä sijaitsee Valkealassa heti kirkonkylän jälkeen lähdettäessä Vuohijärvelle päin. Kylä levittäytyy laajalle alueelle ja paikannimistä mainita voi mm. Joutjärvi, Hautala, Keisanmäki, Sydänmaa ja Uro. Multamäen kylä on alun perin evakkojen asuttamaa seutua. Kylässä asuu edelleen useampi evakkona Suomen puolelle tullut perhe ja heidän jälkikasvuaan, mutta uudisasutus on ollut viimevuosina vilkasta. Myös nuorempaa sukupolvea on muuttanut takaisin lapsuuden maisemiin. Kylällä maa- ja karjatalous on ollut alun perin pääelinkeino, mutta nykyisin maanviljelemisestä on tullut monelle harrastus pääelinkeinon lisäksi. Kylällä toimii muutama lypsykarjatila sekä useita viljatiloja, jotka muovaavat kylämaisemasta idyllisen maalaismaiseman. Naapuriapu on Multamäessä edelleen voimissaan, apua pyydetään tarvittaessa puolin ja toisin. Kylällä toimii yhdistyksistä mm. Martat, maa- ja kotitalousseura sekä sen alaisuudessa kylätoimikunta.

Pihlajasaari Ystävällisten ihmisten kylä Rauhaa, luontoa, puhdasta ilmaa, metsässä marjoja ja sieniä, hyvä tiestö, mukavat ja avuliaat naapurit. Maaseudulla asumisesta kiinnostuneille on tarjolla luonnonkauniita tontteja. Alueella toimii vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkko. Myös valokuituverkko on kehitteillä. Pihlajasaari http://www.valkealankylat.fi/vakylat/pihlajasaari/

Ystävällisten ihmisten kylä Maamiesseuran talon pihalle on pystytetty kyntäjämestari Paavo Tommiskan kyntömenestyksen kunniaksi Kyntäjämuistomerkki. Pihlajasaaren kyläyhdistys, Martat ja Maamiesseura järjestävät jäsenilleen retkiä ja muista yhteisiä tapahtumia. Lisäksi yhteistyö naapurikylien kanssa on vilkasta. Viljava ja samalla karun kaunis Pihlajansaaren kylän alue sijaitsee Pohjois-Kouvolassa 25 km Kouvolan keskustasta ja 15 km Valkealan kirkolta koilliseen, Mikkelintien pohjoispuolella. Kylä ulottuu nauhamaisena Haukjärveltä Pihlajasaarentien kautta Pihlajasuon laidalle ja se sijaitsee hyvien tieyhteyksien varrella. Pihlajasaaren punainen graniitti sekä kesän mansikat, perunat ja vihannekset ovat kysyttyjä tuotteita. Pihlajasaari http://www.valkealankylat.fi/vakylat/pihlajasaari/

RAHIKKALA HISTORIAA Pinta-alaltaan suuri Rahikkalan kylä on Elimäen vanhimpia kyliä, josta löytyy maininta käräjäkirjoista jo vuodelta 1455. Kartanoaikana Rahikkala kuului Moision kartanon alaisuuteen, sittemmin torpparit ostivat tilat itselleen. Rahikkalalaiset olivat tottuneita hyödyntämään Elimäen järveä kalastamalla, karjalle rehua keräämällä, talvisin jäätä nostamalla ja myöhemmin mutapalstoilta pelloille höystettä kuljettamalla. Kalaisan Elimäen järven rannoilta on saanut alkunsa myös tunnettu Kalastaja-Eemelin valssi Rahikkalan kylän reuna-alueilla olleista kylänosista muodostui monia uusia kyliä asutustoiminnan seurauksena, kuten Löytty, Lakiasuo ja Palokorpi. Maanviljelys jatkuu Rahikkalassa voimakkaana vielä 2000-luvullakin. Tätänykyä kylässä on 15 tilaa, joista yksi on lypsykarjatila ja yksi lihakarjatila. YHTEISTOIMINTAA Metsästysseura Rahikkalan Riistamiehet on pitänyt yllä kylän yhteistä toimintaa. Seura onkin saanut yhteistyöllä ja talkoilla aikaan oman metsästysmajan sekä kunnostanut oman uimapaikan. Vesiosuuskunnan voimin Rahikkalaan on rakennettu vesi- ja viemäriverkosto. Niinpä Rahikkala onkin kirkonkylän lähialueena tullut viimevuosina suosituksi myös pientaloalueena, Rahikkalassa asuu yli 100 henkeä HUOLIA - TOIVEITA Rahikkalaa vaivaa, kuten tämän alueen muitakin maaseutukyliä, palveluiden väheneminen tai peräti kokonaan loppuminen, tai ainakin kauas siirtyminen. Palveluiden puuttuessa lähialueelta ei kyliin hakeudu uusia asukkaita Esimerkiksi tämä omakoti rakentaminen tuskin jatkuu ilman peruspalveluiden läheisyyttä. Niinpä toiveena tietenkin on että palvelut säilyvät lähialueella tai että niitä tulee peräti lisää, jotta kylä säilyy elävänä. SUUNNITELMIA Suunnitelmia kylän yhteisten alueiden edelleen kehittäminen kylän asukkaita palveleviksi ja kylän viihtyisyyden lisäämiseksi. Kuten laavuja metsiin tulittelua ja levähdystä varten. Näkötorni Suurenpalon mäelle. Uimapaikan ylläpitoa ja rakentamista.

Kuva Kari Mäntykivi RAUTAKORPI - tämä on koti Ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät, marja- ja sienimaastot lähellä. On kylätalo ja toimikunta, vesi- ja viemäriosuuskunta, ja kirjastopalvelut on saatavissa kirjastoautosta. Sijainti on hyvä, ihmiset ystävällisiä, tiet kunnossa, rautatie ja kaikki palvelut lähellä Myllykoskella ja Kouvolassa. Rautakorvessa jokaisella on oma rauha ja tilaa asua tavallaan Rautakorpi sijaitsee valtatie 15:n ja entisen Valkealan kunnanrajan välisellä alueella. Idässä kylä ulottuu Myllykoski-yhtiön maihin ja kaakossa Karjalankulmalle. Vakituisesti asuttuja taloja on noin 80 sekä kymmenkunta lomakäytössä olevaa kiinteistöä. Väestörakenne on hyvä: meitä on kaikenikäisiä vauvasta vaariin. Rautakorvessa on useita harvakseltaan asuttuja maanviljelyskulmakuntia. Moni saa elantonsa edelleenkin suoraan tai välillisesti alkutuotannosta. Vastakohdan maanviljelyksille muodostaa kylämaisesti asutettu Katteluksen alue rintamamiestontteineen. Rautakorpi on enimmäkseen avaraa ja tasaista viljelysten halkomaa metsämaisemaa. Erityisiä luontokohteita ovat kallioinen Koululuokka vm. 1951 Rautakorvenmäki komeine näköaloineen sekä Pelto-, Väli- ja Harjunsuot. Rautakorvessa sijaitsee useita rauhoitettuja maisemapuita sekä Kansalaissodan aikainen muistomerkki Raitvierisissä. Kuva Raimo Pesu Kylätoiminta Rautakorven kyläyhdistys on toiminut vuodesta 1993. Se suunnittelee erilaista kylätoimintaa ja juhlia. Rautakorven ensimmäisen koulurakennuksen kyläläiset ovat kunnostaneet talkoilla kylätaloksi. Sen kodikkaissa tiloissa voi pitää kokouksia ja Kylätalon talvi 2010 järjestää erilaisia tapahtumia, tilaa on väljästi noin 50 henkilölle ja tarpeen tullen enemmänkin mahtuu. Talossa on hirsiseinäinen tupa sekä keittiö- ja tarjoilutilat. Talolla on aikojen saatossa järjestetty erilaisia tapahtumia ja ulkoilmatoimintaa tähtienkatseluilloista lintupönttötalkoisiin, lauluilloista lentopallo-otteluihin. Heilu keinuni korkealle! Kylän lapset ja vähän isommatkin ovat sukupolvien ajan huvitelleet läheisellä Kiikkukankaalla, jossa edelleenkin on perinteinen säärikiikku. Sävelet syttyvät rinnassain ja pyrkivät pitkin kaulaa... Kuva Roosa Raanoja-Pilli

Kylän kehittämiskohteet ja palvelutarpeet Kylärakenteen säilyttämisen kannalta yksi ydintavoite on turvata vanhenevan väestönosan asumismahdollisuudet omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kylälle toivottaisiin palvelulinjaa, jonka turvin ikäihmisten itsenäinen asiointi Myllykosken taajamassa ja Keltakankaalla onnistuisi. Kylällä kulkee koulubussi, mutta sen aikataulut eivät palvele kyläläisten tarpeita. Punamullan syntymäpäivä Harrastustoimintaa kaivataan myös kipeästi: lasten, nuorten ja aikuistenkin talviaikaista harrastus-, kerhoja kokoontumistoimintaa edistäisi parhaiten se, jos kylätalon ikääntynyt vesikatto ja lämmitysjärjestelmä saataisiin uusittua. Silloin voisimme toivottaa tervetulleiksi takaisin aiemmin toimineet seurakunnan kerhot ja kansalaisopiston jumppapiirit. Myöskin kylän katkennut joulujuhlaperinne olisi saatava elvytettyä. Palvelua tarjolla: Kuva Kari Mäntykivi Juhlatilaa vuokrataan! Astiastojen ja kalusteiden vuokrausta: Rautakorven kyläyhdistys, Havukantie 95. Kahvi- ja ruoka-astiastot 50 hlölle sekä penkkejä ja pöytiä kotijuhliin. Tiedustelut pj. Anne Hovi, p. 050 3097 123. Kylätalon vuokraus ja käyttö: Rautakorven kyläyhdistys, Havukantie 95. Kokoukset, suku- yms. juhlat: tilaa ja astioita vähintään 50 hlölle. Tiedustelut pj. Anne Hovi (yhteystiedot kts. edellä). Kyläyhdistys: Puheenjohtaja Anne Hovi, sihteeri Tuija Vihmakoski, p. 050 3002 749 Sosiaalialan palveluasumista: Rautakorven palveluasunnot/ Rautakorven kiinteistöt Oy Havukantie 95, p. 05-3811 202 Koneurakointi ja polttopuiden myynti: Tommi Pilli, Välisuora 205, p. 0400 962 282 Rakennustyöt: Hannu Viinanen, Pokinkankaantie 25, p. 0400 921 049 Kuva Kari Mäntykivi Rautakorven palveluasunnot Tarinanikkari: sukukronikat, historiikit, näytelmät ja ohjaukset, sketsit ja kirjoitelmat sekä pienimuotoiset ohjelmapalvelut perhe-, suku- yms. juhliin. Tomi Iivonen, p. 040 7626 239. Vesiosuuskunta: Myllykosken itäpuolen vesihuolto-osuuskunta, pj. Rauno Tenhamo, p. 040 530 4260 Välikankaan hautausmaa, Aitomäentie 141: Anjalankosken seurakunta (Kouvolan seurakuntayhtymä), p. 020 759 6300 Valokuvat Kyläyhdistyksen ja Antti Venäläisen arkistosta, jollei toisin mainita

Kouvolan Saaramaa - vapaa-ajan kylä Saaramaan alueeseen kuuluu Saaramaa Saares Kelkka. Alueella asuu vakituisesti noin sata henkeä. Saaramaalla on noin kaksikymmentä järveä tai lampea. Saaramaalla toimii neljä leirialuetta: Partion leirialue Haukkalammella, Kaupungin nuorisotoimen leirialue, Saaramaan leirintäalue ja SLEY:n leirikeskus sekä noin sata vapaa-ajan asuntoa Kylien historiaa Saaramaalla on ollut asutusta ainakin jo 1400-luvulla. Uusien rautakuona löydösten perusteella asutusta on voinut olla Saaramaalla jo paljon aiemminkin. Vuonna 1551 laaditussa Lapveden kihlakuntaa ja Suur-vehkanlahtea käsittävässä maakirjassa noudatettiin vanhaa jakoa nautakuntiin ja kokoveroihin. Siinä mainittiin tarkasti, mitkä kylät kuuluivat kuhunkin nautakuntaan. Kokoverojen lukumäärä ja niiden osakkaat. Lisäksi vielä selvitettiin, mitä etuja kokoveroon liittyi. Kun tätä maakirjaa tarkastellaan Sippolan kylien kohdalta, saadaan kokoverojen yhteissumma. Saaramaalla oli yksi kokovero ja seitsemän savua Saaramaa nyt Saaramaalla harjoitetaan maa-ja metsätaloutta osa asukkaista käy muualla töissä. Kylässä on

monipuolista harrastustoimintaa: kyläyhdistys, jolla on kerhotalo vanhakoulu, puunjalostuslaitos pärehöylä, kolme metsästysseuraa, VPK, urheiluseura Jalas Sippolan kunnon alaosasto, Martat, Maamiesseura, osakaskunta yhteisiä vesialueita hoitamassa Kerhotaloa ja VPK:n taloa vuokrataan Mäntylän kerhotalon vuokrauksesta vastaa Pirjo Häkkinen 0500-555373. VPK:n talon vuokrauksesta vastaa Jyrki Peltola 0400-882741 Vapaita tontteja Vapaista tonteista voit kysellä tonttiasiamies Sami Kattelus 044-0884200

Saarento- Jokelan kyläesite ja kyläsuunnitelman tiivistelmä Saarento-Jokelan kylien sijainti on erinomainen, sillä ne ovat kahden valtatien varrella ja ne sijaitsevat Kouvolan keskustasta n. 5-8 kilometriä koilliseen. Saarennon kylä on tyypillinen maaseutukylä ja Jokela on puolestaan tyypillistä taajamaa. Alueella on vakituisia asukkaita noin 2500 henkilöä 980-1000 taloudessa ja kesäasukkaita n. 200. Alueen vetovoima on hyvä ja alueen asukasmäärä kasvaa koko ajan. Yläkuvissa Jokelan S-Market ja Jokelan teollisuusalue Jokelan alueella on kohtuulliset palvelut (www.valkealankylat.fi /Kylien palvelut / Saarento-Jokela) sekä runsaasti yritystoimintaa, teollisuutta ja viihtyisiä asuinalueita Jokelassa on paljon asuntoja upealla vesistönäköalalla. Alue ulottuu myös Paaskosken majalle ja sillalle asti. Jokelan riippusilta, pohjapato ja entinen mylly muodostavat yhden kiinnostavista kokonaisuuksista

Saarennon alueen maaseutumaisemat luovat kiinnostavan kontrastin Jokelan asuintaajaman kanssa. Lappalanjärveen rajoittuvassa kylässä on mm. hiekkasärkät, jonka kehittämiselle olisi suuret mahdollisuudet. Kylien monimuotoisuutta osoittaa viereisessä kuvassa oleva hiekkasärkkä, joka on osittain Jokelanjoen sekä Lappalanjärven rantaa. Paikalla on uimakoppi, mutta muutoin ranta on rakentamaton ja kaikille avoin uimapaikka. Nisoksen alueella, Lappalan eteläpuolella, on alueen viimeisimpiä uusia kaava-alueita, josta on vain muutama sata metriä vasemmassa kuvassa näkyvälle hiekkarannalle. Alla olevassa kuvassa on upea näkymä Lappalanjärven selälle. Alla yksi Saarennon viljavista peltoaukeista Tiivistelmä / ote kyläyhdistyksen kehittämissuunnitelmista Kyläyhdistyksen tavoitteet 1. Palvelutarpeet Kylälle yhteinen toimitila esim. koulun yhteyteen 2. Liikenneyhteydet Julkisen liikenteen vuoroja saatava lisää 3. Elinkeinojen ja palvelujen tukeminen Kylän palveluhakemiston päivitys vuosittain 4. Yhdistys- ja yhteistoiminta Maisemanhoitokohteen toteutus Kylätapahtuman järjestäminen Tuetaan alueen kulttuuritoimintaa Ideoidaan kylälle ympäristötaideteos Toimenpidesuunnitelmat Panostetaan kokoontumistilan saamiseksi kyläyhdistyksen hallintaan / käyttöön. Tehdään esityksiä Kouvolan kaupungille. Tehdään tarvittaessa muutosehdotuksia Kouvolan kaupungille Päivitetään nettisivuston palveluluetteloa saadun tiedon mukaisesti Vaiton rantapuiston kunnostus järjestetään River-Blues tapahtuma, jos kaupunki osallistuu rahoitukseen O kansalaisopistopiirin julkaisun tukemiseen. Saarento-Jokelan kyläyhdistys ry www.saarentojokela.net Puheenjohtaja Tuula Rinne 040 503 8763 tuula10@hotmail.com Varapuheenjohtaja Sampsa Heilala 044 598 6579 sampsa.heilala@pp.inet.fi Nettisivuilta www.saarentojokela.net löytyy lisätietoja ja mm: Kyläyhdistyksen laatima kyläsuunnitelma Alueen palvelut (yritykset ja yhteisöt) Kyläyhdistyksen jäsenlomake.

SAVERO Savero on hieman yli 200 asukkaan kylä joka sijaitsee entisten Anjalankosken ja Valkealan kuntien rajalla. Naapurikyliä ovat mm. Hirvelä, Enäjärvi ja Utti. Kylän historialle leimansa ovat antaneet isot isännät : asutuksen juuret ovat seitsemässä Sippolan Hovin aikaisessa torpassa. Torppariajan jälkeen 1900-luvulla iso isäntä oli Kymiyhtö, jonka omistamalla Haukkasuon turvetyömaalla työskenteli parhaimmillaan kesäaikaan 400-500 henkeä kyläläisiä ja lähiseudun asukkaita. Huimimmat yhtiön suunnitelmat Haukkasuon ja muiden seudun soiden hyödyntämiseksi olisivat toteutuessaan moninkertaistaneet kylän asukasmäärän. Kylän historia on taltioitu Antti Sepän kirjoittamaan teokseen Savero kahden vuosisadan kylä. Nykyiselläänkin kylän alueella on turpeentuotantoalueita lähes tuhannen hehtaarin verran. Työllistävä vaikutus on kuitenkin vain murto-osa entisaikojen määrästä. Muita työllistäjiä kylässä ovat jokunen maatila sekä pienyritys. Nämä kuitenkin työllistävät yleensä vain 1-2 henkeä ja valtaosa kyläläisistä käykin töissä muualla. Asukasmäärä kylällä on pysynyt suhteellisen vakaana jo pitkään. Myyntiin tulevat talot menevät yleensä varsin hyvin kaupaksi. Tärkeimmät palvelut löytyvät alle kymmenen kilometrin päästä; kaupat ja asiamiespostit Sippolasta ja Utista, tankkauspalvelut samoin Utista ja koulu Sippolasta. Kylässä toimii useita aktiivisia yhdistyksiä, jotka tarjoavat erilasia harrastemahdollisuuksia ja aktiviteetteja: mm. kylätoimikuntaa vastaavia toimia hoitava nuorisoseura, urheiluseura Saveron Viritys, Metsästysseura sekä Marttaseura. Nämä toimivat usein yhteistyössä naapurikylien vastaavien yhdistysten ja seurojen kanssa.

Kylän etuina voidaan pitää sopivaa sijaintia suurempiin keskuksiin nähden. Esimerkiksi Kouvolan keskustaan on hieman alle puolen tunnin ajomatka. Perusinfra on myös kunnossa; Pohjois-Sippolan vesihuolto-osuuskunta on kesällä 2010 aloittanut rakentamaan verkostoaan kylään. Tietoliikennepuolikin toimii ainakin vielä tyydyttävästi. Tähän asiaan on mahdollisesti odotettavissa huomattavaa parannusta, mikäli kylässä syntyy niin paljon kiinnostusta että osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun toiminta tulee ulottumaan sen alueelle. Kysyttäessä suurimpia puutteita kyläläisiltä esiin nousee useimmiten kulkuyhteydet Sippolan suuntaan. Saveron ja Sippolan välinen päällystämätön tie on etenkin talvella luvattoman huonossa kunnossa. Niinikään julkiset liikenneyhteydet ovat lähes olemattomat. Pelkoa aiheuttaa myös päätös Sippolan koulun yläluokkien lakkauttamisesta. Vaikka Saveron koululaiset eivät olekaan huonoimmassa asemassa lakkautuksesta kärsivistä oppilaista, pitenee koulumatka parhaimmassakin tapauksessa ainakin kaksinkertaiseksi. Lisätietoja Saveron kylästä saa Sami Porkalta, sami.porkka@pp1.inet.fi tai 0400-558597

Siikavan kyläsuunnitelma ja kyläesite 2010 Siikavan kylä sijaitsee Kouvolan kaupungissa, n. 6 kilometriä Jaalan kirkonkylältä Mäntyharjun suuntaan. Vakituisia asukkaita on n. 150 hlö ja kesäasukkaita n.350 hlö. Puhdasvetisten järvien pirstaloima asuinalue Salpausselän harjumaisemien itäisessä osassa. Kylän tavoitteet: 1. Houkutteleva asuinkylä -Säilytetään kaunis maisema ja rento ilmapiiri. www.siikava.com -Maanomistajat myönteisiksi tonttikauppoihin. 2. Palveluhakemisto lähipalveluista - Jaala Tänään lehden palveluluetteloon ilmoitetaan vuosittain ajantasaiset tiedot. 3. Kylätalo - Kylätaloa remontoidaan koko kylän voimin ja Pohjois-Kymen Kasvulta saatavan hankerahan tukemana. Tavoitteena on toimiva juhla- ja harrastetila lähialueen asukkaille sekä leiri- että palvelut pyörillä toimintojen kiintopiste. - Kartoitetaan kylätalon käyttömahdollisuudet ja kerätään lisää toimintaideoita ja palvelutarpeita. - Hieronta- ja muut toiminnot säännöllisiksi kylätalolle. 4. Yhteydet ja tekniikka - Kymijoen kyläkuitu osuuskunnan toiminnan käynnistyminen antaa toiveita paremmasta. - Liikenneturvallisuuden lisääminen. 5. Viihtyisä ympäristö - Maanomistajien kannustaminen maisemallisten arvojen huomiointiin. 6. Yhdistys ja yhteistoiminta - Järjestöjen väliset yhteistyöneuvottelut rutiiniksi jokaisen isomman tapahtuman yhteydessä. - Selvitetään mahdollisuus voimien yhdistämiseen. - Kylän internetsivut kuntoon. - Sähköposti osoitteiden keräily ja hyödyntäminentied otuksessa nykyistä tehokkaammin. - Säilytetään hyvin toimivat ostopalvelusopimukset kaupungin kanssa liikuntapaikkojen hoidosta HYVÄT PUOLET - Naapuriapu - Turvallinen asuinympäristö - Talkoohenki vielä voimissaan - Perinteiset tapahtumat saatu säilymään - Tasokas latuverkosto ja valaistu latu - Kylämme soveltuu hyvin asuinkyläksi,ei yrityskylä - Olemassa olevat yritykset toimivat hyvin - Monipuolinen elinkeinojakauma - Taksipalvelut - Oma kylätalo - Puhtaat vesistöt - Hyvin hoidetut viljapellot - Luonnonmukaiset maisemat - On löytynyt vastuunkantajia ja rohkeutta lähteä mukaan eri hankkeisiin. Tommi ja Reino kylätalon kunnostustalkoissa.

HUOLET - Posti tulee myöhään - Rantakaavan rajoitukset omakotirakenta miselle - Bensan hinta kohtuuton ja julkinen liikenne olema tonta - Väestön ikääntyminen HARMIT - Liikenteen vaarallisuus Mäntyharjuntiellä - Salaiset kaatopaikat ja epäsiisteys tien varsilla ja hyötiksen ympäristössä - Tietoliikenneverkon ja sähkönjakelun epävakaisuus - Uudet asukkaat,mökkiläiset ja nuoret olisi saatava mukaan - Kuntaliitoksen myötä asiat ovat monimutkaistuneet. HAAVEET JA MAHDOLLISUUDET - Uusia asukkaita kylille - Hyviä tontteja tarjolle kylän alueelta. - Lisätään yhteistyötä yli kylärajojen - Kouvolan kylien neuvottelukunnan toiminnassa mukana oleminen. - Jaalan kotiseutusäätiön ja JEV säätiön tarjoamat mahdollisuudet - Pohjois-Kymen Kasvu ry:n hankerahoitus - Kymenlaakson kylät ry:n toiminta Jumppatuokio kylätalon kentällä. Siikavan Sampon isännöimä perinteinen haasteviesti. Siikavan kyläyhdistys kokoaa aineistoa sukukirjaan, jota kootaan vuonna 2010. Kirjan hinta-arvio on noin 25 35 euroa. Keskisaaressa vuokrattavana sähköistetty hirsihuvila ja erillinen rantasauna.

www.takamaanseutu.fi Takamaan kylä sijaitsee Kymijoen länsipuolella, Korian taajaman läheisyydessä. Takamaa alkaa Sopesta Poralin tiestä ja päättyy Löytyn kylän rajalle. Takamaantie kulkee läpi Sopen omakotitaloalueen ja kylän peltoaukeamien kohti kirkonkylää. Tien oikealle puolelle jää Takamaan seuratalo ja vasemmalle Takamaan entinen koulu ja pari kilometriä koululta kylän korkein paikka Raavuori. Takamaalta on hyvät yhteydet Korialle, Elimäelle ja Kouvolaan. Korialle on matkaa 6 kilometriä, Elimäelle 15 ja Kouvolaan 12 kilometriä. Takamaalla viljellään maata, harjoitetaan yritystoimintaa ja käydään töissä läheisissä taajamissa. Takamaalle on syntynyt ja syntyy koko ajan uutta omakotitaloasutusta perinteisten maatilojen rinnalle. Takamaan koulupiirin muodostivat aikanaan Takamaa, Soppi, Kulhua, Metsäkulma ja Naaranoja. Nyt koulua käydään Korialla ja Elimäen kirkolla. Kylä syntyi Raussilan takamaille Takamaa oli viime vuosisadan alkupuolelle Raussilan kylän ulkopalsta. Vuonna 1908 Takamaasta muodostui oma kylänsä, kun ahdas Raussilan kylä jaettiin ja sieltä siirrettiin 32 taloa Takamaalle, missä sitä ennen oli ainoastaan kuusi taloa. Raussilaan jäi 56 taloa. Takamaan sijainti oli uusille asukkaille edullinen, sillä Korian asemalle oli matkaa vain muutama kilometri. Takamaalla kuulutaan yhdistyksiin Takamaalaiset kuuluvat moneen eri yhdistykseen, Marttoihin, nuorisoseuraan, partioon ja metsästysyhdistykseen sekä useimmat myös vesiosuuskuntaan. Takamaan juhannus aloitetaan yhteisellä lipunnostolla, lokakuussa poltetaan köyritulia, yhdessä tehdään retkiä, pidetään kyläjuhlia ja pikkujouluja sekä pelataan lentopalloa. Raavuorisoitossa kuunnellaan kansanmusiikkia. Raavuorella järjestetään myös maakirkko ja muita tilaisuuksia. Takamaan Martat ovat toimineet jo yli kuudenkymmenen vuoden ajan. Martoissa viihdytään, tehdään asioita yhdessä ja opitaan uutta. Partiolippukunta Elimäen Metsäsusien tukikohtana on seuratalon ulkorakennuksessa oleva oma kolo, partiokämppä. Raavuori tarjoaa oivallisen maaston partion seikkailuille. Martanpäivä Raavuorella Yläkuva: Suikkasen aasit ovat kylän uusia tulokkaita

Takamaalaisia juhannusaaton lipunnostossa Metsäsudet syysretkellä Takamaalaiset ovat innokkaita metsästäjiä ja hirvenmetsästys on syksyn kohokohta. Pohjois-Elimäen Metsästysyhdistyksen hirvipeijaiset kokoavat seuran jäsenet, maanomistajat ja kyläläiset juhlimaan seuratalolle. Seuratalo on kylän keskipiste Takamaan nuorisoseura, Takamaan Vasama, vastaa Takamaan seuratalon kunnossapidosta. Koulun lakkauttamisen jälkeen seuratalosta on tullut kylän keskus, jossa kylän yhteiset tilaisuudet järjestetään. Seuratalo on erinomainen juhlapaikka, vieraita sinne mahtuu 300-400 henkeä. Taloa vuokrataan häitä, syntymäpäiviä ja muita tilaisuuksia varten. Seuratalo on rakennettu vuonna 1927 ja sitä on remontoitu useaan otteeseen muun muassa hankerahoituksen avulla.

Suosittu jokavuotinen köyrituli roihuaa kylän uimapaikalla. Makkaranpaistoa Köyri-illassa 2010. Teuroinen i Teuroisten kylä sijaitsee maaseudun rauhassa hyvien kulkuyhteyksien varrella aivan 6-tien kupeessa. Matkaa Kouvolan keskustaan on noin 25 km, Helsinkiinkin on vain noin 100 km. Lähimmät koulut ja palvelut sijaitsevat alle 15 km:n etäisyydellä Elimäellä ja Korialla. Asukkaita Teuroisissa on tällä hetkellä noin 220, joista 2 / 3 on lapsia ja työikäisiä. Nuoria lapsiperheitä on viime vuosien aikana muuttanut vilkkaasti kyläämme. Hevosharrastus ja yrittäjyys antaa vahvan leiman kylällemme. Kylällämme on kyläläisten toimesta hyvin hoidettu uimapaikka, jossa pidetään kesäisin kaupungin ylläpitämä uimakoulu. Uimakoulut ovat olleet toivottuja ja suosittuja naapurikyliä myöten. Uimakoulu Teuroisten uimastadionilla heinäkuussa 2010. Teuroisten uimapaikka soveltuu matalan hiekkarantansa ansiosta erinomaisesti uimakoululaisille. Teuroisten Tempon urheilukentällä on mahdollisuus pallopeleihin ja yleisurheiluun. Teuroisiin on myös kartoitettu suunnistusmaastot ja kilpailutapahtumat ovat keränneet kiitosta, ja osanotto on ollut runsasta. Talvisin kylätalolla on valaistu luistelukenttä ja latuverkosto kiertää ympäri kylän.

Kylätalo, kylän keskipiste! Lakkautetun kyläkoulun kolme rakennusta tontteineen ovat peruskorjattu vuosina 2000 2005 kyläläisten käyttöön. Remonttien tuloksena on syntynyt kolme vuokra-asuntoa sekä tilat juhlaja kokoustilaisuuksiin 50 80 hengelle. Juhlatilat käsittävät täysin koneellistetun keittiön ja 50 hengen astiaston. Keväällä 2010 remontoitiin saunaosasto, jota vuokrataan myös pienryhmille. Ns. vanhalla koululla (v. 1920) on kangaspuita ja kansalaisopiston kudontapiiri kerran viikossa. Urheilusalissa kokoontuu jumpparyhmiä viikoittain. Jätteenkeräyspiste Hyötis sijaitsee kylätalon pihassa. Kirjastoauto pysähtyy kaksi kertaa kuussa kylätalolla. Kylän läpi kulkee kaasulinja, jota muutamat ovat hyödyntäneet talojensa lämmityksessä. Kyläläisillä on mahdollisuus liittyä vesi- ja viemäriverkostoon ja seuraavaksi kylälle on tarkoitus rakentaa valokuituverkko. Kehittämiskohteita löytyy aina. Kylällä kaivataan lisää ohjaajia lasten, nuorten ja ikääntyneiden toimintaan. Julkisen liikenteen yhteyksiä kaivataan lisää etenkin koulujen loma-aikoina. Kylätalon ylläpitäminen ja toiminnan kehittäminen tarvitsevat voimavaroja kaikilta. Talkoohengen nostattamista ja runsasta osallistumista kylän tapahtumiin tarvitaan aina. Vuonna 2005 Elimäen Teuroisten Marttayhdistys ry:n perinnepiiri kokosi upean 335-sivuisen ikylämme Teuroi ytyy kattavasti kylän, asukkaiden ja talojen historiaa. Kylällä toimivien yhdistysten, yritysten ja tonttiasiamiehen yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme: http://teuroinen.nettisivut.org. Detroit päivät 3.7.2010 kylätalolla. Pyörivä kylä ei sammaloidu kiertue 2010

Tuohikotin Kyläyhdistys ry TUOHIKOTTI -KYLÄSUUNNITELMA JA KYLÄESITE 2010 Tuohikotti, johon lasketaan kuuluvaksi myös Heikkilä, Metsä-Rämä, Penttilä, Parola ja Pyöriälä, sijaitsee Pohjois-Kouvolassa erinomaisten kulkuyhteyksien varrella. Matkaa Kouvolaan on keskikylältä noin 35 km. Kylä lepää kauniiden mäntykankaiden ja viljavien peltojen keskellä. Kylän pohjoispuolella aukeavat kalaisat Lovas- ja Pesäntäjärvet. Tuohikotin palveluihin kuuluvat neuvola, kyläkoulu, kirkko ja hautausmaa, palokunta ja ensivaste sekä ABC-asema kahvila-, ravintola-, market- ja asiamiespostipalveluineen. Harrastusmahdollisuudet kylällämme ovat melko monipuoliset. Keskellä kylää sijaitsee urheilukenttä, josta lähtee reilun 2 km pituinen pururata/talvella valaistu latu. Koulun pihalla on jääkiekkokaukalo. Kenttää hoitaa ansiokkaasti Tuohikotin VPK. Kesällä pihalle voi virittää lentopalloverkon. Myös kyykkäpelin varusteet löytyvät koululta. Kansalaisopiston ryhmistä toimivat Tuohikotissa naisten voimistelu, lasten kuvataidekerho ja käsityötaidekerho sekä aikuisten kuvataide. Ryhmät ovat olleet suosittuja. Myös ikäihmisille on oma voimisteluryhmä. Seurakunnan lapsi- ja avoinkerho toimivat kirkon yhteydessä olevassa kerhotilassa. Myös helluntaiseurakunnalla on aktiivista toimintaa. Harrastaa voi tietysti myös eri yhdistysten puitteissa, esim. VPK järjestää oivaa tekemistä kyläläisille. Rannanpoikien urheiluseurassa voi harrastaa mm. kirkkovenesoutua. Vanhemmalle väestölle Tuohiset järjestää vireää tekemistä. HYVÄT PUOLET - sijainti valtatie 15 varrella, hyvät kulkuyhteydet - talkoohenki ja yhteisöllisyys voimissaan - peruspalvelut kylällä - aktiivinen yhdistystoiminta, harrastuksia kaikenikäisille HARMIT -koulu päätetty lakkauttaa 2012 -neuvolan aukioloaikoja supistettu HAAVEET - Pyörätie kylän läpi - lisää asukkaita kylälle - urheilukentän ja pururadan kunnostus - vanhusten kotona asumista tuettaisiin tarpeeksi HUOLET - koulun lakkautus - mistä tilat harrastustoimintaan koulun päätyttyä - vilkas läpikulkuliikenne kylän keskustassa

Tuohiranta Kyläläiset ovat tehneet paljon talkootyötä. Mm. kyläkirkko kunnostettiin vuonna 1995 pitkälti talkoovoimin. Tuohikotissa toimii useita aktiivisia yhdistyksiä - Tuohikotin Martat ry - Tuohikotin Metsästysyhdistys ry - Tuohikotin Rannanpojat ry urheiluseura - Tuohikotin Vapaaehtoinen Palokunta ry - Tuohikotin seudun maamiesseura ry - Tuohikotin kyläyhdistys ry - Tuohiset eläkeläiskerho - Tuohikotin koulun vanhempaintoimikunta Perinteisissä kylän äitienpäiväjuhlissa ovat kaikki naiset saaneet ruusun. Näistä viisi ensiksi mainittua omistavat yhdessä Pesäntäjärven rannalla sijaitsevan rantapaikan, joka on saanut nimekseen Tuohiranta. Uimaranta laitureineen on kyläläisten käytettävissä ja sähköistetty saunamökki vuokrattavissa vaikka isomman porukan saunailtaa varten. Paikasta huolehtii Rantatoimikunta. Koululaisia urheilukisoissa VPKn talon vieressä olevalla urheilukentällä. Lisätietoja www.valkealankylat.fi

www.uimilankyla.webs.com Uimilan kylä sijaitsee Kouvolassa Länsi- Jaalassa, helppojen kulkuyhteyksien, Kouvola-Heinolatien varrella. Kouvolasta matkaa on 46 km, Jaalan kirkonkylästä 16 km ja Heinolasta 26 km. Kylää ympäröi neljä kirkasvetistä ja puhdasta järveä. Väkiluku Uimilassa on n.70 riippuen siitä mihin kyläraja milloinkin vedetään. Väkiluku moninkertaistuu kesäasukkaiden myötä, mikä on suuri rikkaus kylälle. Uimilasta käytetäänkin leikkimielisesti maa". Mistä nimet lie kertovatkaan? Ilmeisesti sen asukkaat edustavat nimiä parhaiten. Kylään on muuttanut uusia asukkaita niin paluu- kuin uusina ovat vilkasta väkeä, mielellään kuuntelevat vieraampienkin tarinoita, vaikkapa kahvikupposen äärellä saunaa lämmitellessä. Vahvana pohjana Kylän voimavaroina ovat sisukkaat ja kehityshenkiset asukkaat sekä hyvä yhteishenki. Avuliaisuus ja toisten huomioiminen sekä vieraanvaraisuus ovat arvoja kyläläisille. Kaunis luonto ja rehevät metsästys- ja marjamaastot takaavat asukkaille monenlaisia virikkeitä. Ei ihme, että kesäasukkaat tulevat sankoin joukoin Uimilaan lomalle kirkasvetisten järvien rannoille, josta ei monipuolinen kalakanta lopu. Talvisin pidetään huolta hiihtoladuista ja kelkkareiteistä. Rakentaminen ja rantakaavoitus edistyy. Jokainen voi nauttia kylän uima- ja venerannasta, josta vesiyhteys takaa pidemmällekin pääsyn. Uimilasta on ollut päättävissä tahoissa edustajia vuosien ajan ja näin pienen syrjäkylänkin ääni on tullut kuulluksi. Kylän yrittäjät työllistävät monia perheellisiä ja toimivat aktiivisesti Uimilan kylän kehittäjänä. Kyläyhdistys ry. on aktiivisuudellaan pitänyt vuosia huolta kyläläisistä ja mökkiläisistä järjestäen mm. erilaisia tapahtumia ja edistänyt kylän kokonaistilaa estäen sitä jäämästä kehityksen jalkoihin. Kylä ei uinu vaan on kehityskelpoinen ja lujaluontoinen pikkukylä, jossa on rauhallista ja turvallista asua. Suuria kehityssuunnitel

Uimilassa on hyvä asua - - Luonnon antamat mahdollisuudet - uima- ja veneranta - hiihtoladut, kelkkareitit - Aktiivinen ja kehityskelpoinen kylä - Turvallisuutta ennen kaikkea - Kaikenikäisten kylä Uimilassa toimivat - Uimilan kyläyhdistys ry o o Miesten kokkikerho o Kesäkioski - Länsi-Jaalan metsästäjät ry - Uimilan kalaveden osakaskunta Uimilassa tapahtuu - Pilkkikilpailut - Talvitapahtuma - Kesän (kioskin) avajaiset - Rantaongintakilpailut - Perheretki ja -tapahtumat - Elotanssit - Hirvijahti ja -peijaiset - Pikkujoulut - Vuoden kyläläisen ja muiden ansioituneiden palkitseminen - Uuden vuoden vastaanotto - Kylälle syntyvälle lusikat - Kylälle muuttavalle kattila - Merkkipäivien muistaminen Uimilan kylän tavoitteita - Uusia asukkaita - Osaaminen esille - Aktiivisuuden lisääminen - Peruspalveluiden säilyminen - Turvallisuus - Jokaiselle jotakin - Yhdessä Hyvä tulee Uimilan kylän huolenaiheita - Yhteisen kokoontumistilan puute - Katuvalaistuksen riittämättömyys - Huonosti toimiva, kallis nettiyht. - Uima- ja venerannan kunnossapito - Väen väheneminen LUE LISÄÄ www.uimilankyla.webs.com

Ummeljoki Ummeljoki on kylä Kymijoen länsi- eli Ruottin puoleisella rannalla. Keskikosken sillan kautta pääsee Ummeljoelta sen venäjänpuoleiseen taajamapariin Myllykoskelle. Muinaisen valtakunnan rajan ylittävä Keskikosken silta on tiehallinnon museosilta. Se on teräsbetonikantinen teräksinen sauvakaarisilta, joka on rakennettu vuonna 1954. Ummeljoki koostuu jokivarren taajamasta ja laajasta maaseudusta, joka rajoittuu entiseen Elimäen kuntaan ja etelässä Anjalaan. Nykyään Ummeljokeen katsotaan käytännössä myös Takamaa, missä sijaitsee mm. Wrede-suvun omistama Takamaan kartano eli Rabbelugn, joka on suvun asumiskäytössä edelleen. Ensimmäiset merkinnät Ummeljoesta löytyy hopeaveroluettelossa vuodelta1539, jolloin kylään oli merkitty 8 taloa. Nykyinen asukasmäärämme on noin 1200. Kurjenniemeen Rabbelugnin kartanon maille rakennettiin vuonna 1861 Heikkilän saha. Se oli valmistuessaan yksi Suomen suurimpia yrityksiä ollen samalla maamme suurin höyrysaha. Sahan neljä kaksoisraamia kävi sadan hevosvoiman höyrykoneella. Puita uitettiin aina Viitasaarelta asti. Saha toimi vain lyhyen ajan 1880-luvun alkupuolelle, jolloin sahatoiminta siirrerttiin Kotkaan meren rannalle. Parhaimmillaan sahalla oli 150 työntekijää. Ummeljoen saha sijaitsi nykyisen paperitehtaan kohdalla. Se valmistui 1758, mutta siellä oli sahattu jo pari vuotta aikaisemmin. Myös Ummeljoen sahalla oli neljä kaksoisraamia. Sahan tuotanto kilpaili tasapäisesti Heikkilän sahan vuosituotannon kanssa. Ummeljoen sahan toiminta jatkui eri omistajien toimesta 1800- luvun loppupuolelle. Sahamiehiä oli 60-70 sekä lisänä tilapäistä työvoimaa. Toimeentulo on tullut aiemmin maataloudesta ja teollisuudesta. Nykyisin kylään on syntynyt kiitettävästi erilaista yritystoimintaa. Kylässämme on parhaimmillaan toiminut yhtäaikaisesti 10 kyläkauppaa. Nyt lähimmät kauppapalvelut ovat vieläkin suhteellisen lähellä Myllykoskella ja Anjalassa.

Aktiivisen yhdistystoiminnan hedelmänä meillä on Työväentalo ja Sörkän lava Ummeljoen Yrjölänmäellä koulun läheisyydessä. Talo on rakennettu 1912 ja lava 1950-luvulla. Peruskorjauksen ja laajennuksen yhteydessä talo sai sosiaalitilat, ajanmukaisen keittiön sekä lämmityksen. Talo on kulttuuri- ja rakennusperinne- suojeluskohde. Toinen hieno yhdistys on 1981 perustettu Anjalankosken Mäkiseura ry, jonka toiminta keskittyy Rajakalliolle Ummeljoen Takamaalle. Rajakallio on kaupungin omistama ulkoilualue, joka hoidetaan talkoilla mäkiseuran jäsenien toimesta seuran puheenjohtaja Arsi Sjögrenin johdolla. Alueella on neljä hyppyrimäkeä, hiihtomaja sekä 0,5 km latu lapsille ja noin 2 km pitkä hiihtolatu erittäin vaihtelevassa maastossa. Rajakallio on mainio paikka esim. syntymäpäivien viettoon ja retkeilypäivien järjestämiseen. Ummeljoen kyläkirkko toimii päivittäin alueen asukkaiden hengellisenä tukikohtana. Seurakunnan päiväkerho, Tarinamiehet, lähetyspiiri ja monet muut tahot kokoontuvat kyläkirkon kodikkaissa tiloissa. Kylässä on myös yksityinen lentokenttä harrastuskäytössä. Edellisten lisäksi Ummeljoella toimii runsaasti erilaisia upeita seuroja ja järjestöjä. Niiden toimintaa koordinoimaan ja tiedotusta helpottamaan perustettiin vuonna 2010 Ummeljoen kyläyhdistys. Se pyrkii kaikkinaiseen kylän edunvalvontaan. Tiedon kulkua lisäämään on kyläyhdistyksen kotisivut rakentumassa. Ne julkistetaan näkyvästi, kun ne saadaan käyttöön. Ummeljoki on hyvä paikka asua, elää ja harrastaa - uskomme, että niin myös tulevaisuudessa. Kaupungin palveluina alueella on päiväkoti ja Ummeljoen koulu. Koulussa on yli 100 oppilasta esikoulussa sekä 1. - 6. luokilla. Kuntaliitoksen jälkeen suurta huolta kyläläisissä aiheutti koulun päälle langetettu lakkautusuhka, joka ei kuitenkaan tässä vaiheessa toteudu. Asia aiheutti kuitenkin paljon pelkoa ja hämmennystä ja mietintää. Alueellehan on muuttanut asumaan runsaasti lapsiperheitä. Mitäs sitten jos...? Keskikosken sillan kapeus olemattomine kevyenliikenteen väylineen on jo nykyisillä käyttäjämäärilläänkin kiltisti sanottuna vaarallinen. Siirretään päivähoito koulun kanssa samalle alueelle, jolloin pystytään molemmissa hyödyntämään koulun ulko- ja sisäliikuntapaikkoja. Näin lapset toimisivat turvallisesti samalla mäellä päivähoidosta aina kuudennen luokan loppuun.

1 Valkealan kirkonkylän kyläsuunnitelma ja kyläesite 2010 Valkealan kirkonkylällä on 3144 asukasta. Kirkonkylä sijaitsee 12 kilometriä Kouvolan matkakeskuksesta pohjoiseen. Arvioitu pinta-ala on 29 neliökilometriä. Kirkko on keskellä kylää, jo neljäs samojen aitojen sisällä. Päivittäin tarvittavat peruspalvelut on hyvin saatavilla kylän keskustassa. Terveys- ja vanhuspalvelut ovat myös lähellä. Keskustan alueella on hyvät urheilumahdollisuudet, niin kesä- kuin talviurheiluunkin. Valkeala-talo, jäähalli ja urheilukentät tarjoavat tasokkaat harrastetilat asukkaille. Tosin perinteiset urheilutapahtumat siirrettiin Kouvolan keskuskentälle. Vesialuetta kalastus ja virkistyskäyttöön on runsaasti, Lappalan ranta ja Likolampi Valkealatalon vieressä sekä Kytöslampi. Metsä- ja suoalueita on marjastajille ja sienestäjille kävelymatkojen päässä. Meillä on ehkä maailman pienin tori, se palvelee kyläläisiä perjantaisin. Meillä käy ulkopuolisia kalakauppiaita, lihakauppiaita, vaatekauppiaita ja työkalu ym. kauppiaita. Litviikkimarkkinat on elokuun suurin vuotuinen toritapahtuma Valkeala-talon pysäköintialueella. Kulttuuripalvelut ovat myös saatavilla. Oma taidegalleria ja kesäteatteri. Kirkkomusiikkikonsertit seurakunnan yläsali konserteille ja Valkeala-talo muun kevyemmän musiikin harrastajille. v. 1912 valmistunut ja vuosina 2001 2003 sisältä remontoitu Nuorisoseurantalo palvelee oivallisesti tapahtumien ja juhlien pitopaikkana. Koulukeskuksessa saa opetusta peruskoulun ala-asteelta aina lukion päästötodistukseen ja valkolakkiin saakka. Kirjastopalvelut löytyvät koulukeskuksen tiloista. Lapsille ja nuorille on päiväkerhoja, urheilu- ja kulttuuritapahtumia, niin kaupungin kuin seurakunnan järjestämänä. Kansalaisopisto toiminta on myös vilkasta kirkonkylällä.

2 Valkealan kirkonkylän historia on osa Valkealan historiaa Kirkonkylä on saanut alkunsa jo tammikuun 8 päivänä 1631. Aikaisempaa tietoutta kylän olemassaolosta on jo 1400 luvulta Syntymiseen vaikutti pitkälti kirkon saaminen alueelle (Massinkangas), minkä ympärille kylä alkoi muodostua. Valkealan suurin taajama on kirkonkylä. Kylän alueella ovat sotineet, niin ruotsalaiset, kun venäläisetkin. Kylä on kuulunut Kuningas Kustaa III:n valtapiiriin. Tästä on muistona Kuninkaankivi, miltä hän oli johtanut joukkojaan voitokkaassa taistelussa v. 1790. Venäjän Tsaari Aleksanteri II:n hallitsi kylää 1800 luvulla. Valkealan kartano oli merkittävä kylän kehittymiselle ( 1600 luvulla se kuului valtioneuvos Erik Gyllenstjernalle) Likolammen rannalla oli villavärjäämö, vastapäätä nykyistä Valkeala-taloa. Asuinrakennus on vielä paikallaan. Merkittävän kokoinen suppa on(uuden kerrostalon vieressä) peruja jääkaudelta. Ensimmäinen kauppias Valkealassa oli nimeltään Jaakko Pokki joka vaikutti kirkonkylällä ( Nykyinen Puoti museo). Koulua käytiin jo 1860 luvulla, kun kartanon alustalaisten lapsille G. A. Golliander perusti oman koulun. Varsinainen kansakoulu aloitti kirkonkylällä 1870. Kirkonkylä on nyt Kouvolan kaupungin kylänä Kun Valkealan kunta lakkasi, niin kirkonkylästä tuli yksi muiden joukkoon kaupungin kyliin. Uuden Kouvolan myötä kirkonkylän asema muuttui. Se on nyt yksi kaupungin kylistä Kouvolassa. Peruspalveluiden säilymiseksi meidän on oltava aktiivisia ja kehitettävä aluettamme viihtyisäksi ja halutuksi paikaksi asua. On vaalittava kaikkia niitä jo olemassa olevia palveluja, niin perustarpeittemme, kun kulttuurinkin osalta. 15-18 vuotiaille nuorille tulee kehittää harrastus mahdollisuuksia, että he pysyvät omalla kylällä. Nuorisoseuran talo on vuokrattavissa juhla - ym. käyttöön. Kylä ei ole perinteinen maaseutukylä vaikka meillä onkin viljelysmaita ihan keskustassa viljelyskäytössä. Emme ole myöskään kaupunkitaajama, sillä kerrostalokulttuuria meillä ei juurikaan ole. kulttuuri, urheilu ja museotoimintaan löydettävä vetovoimaista toimintaa. Kylän esittely ja ilmoitustauluhanke on Pro Patria muistomerkin läheisyyteen.

Verlan seutu maailmanperintökohde ja idylliset kylät Verlan seutu Pohjois-Kouvolassa muodostuu viidestä kylästä: Nisuksesta, Palojärvestä, Pahasaaresta, Pyörylästä ja Verlasta. Vakituisia asukkaita alueella on noin 200, mutta kesäisin määrä moninkertaistuu mökkiläisten, lomalaisten ja turistien ilmestyessä kyläkuvaan. Seudun ydin on Verlan maailmanperintökohde, 1880-luvulta peräisin oleva puuhiomo ja pahvitehdas, joiden ympärille Verlan kylä aikoinaan syntyi ja kasvoi. Myös Nisuksen asukkaista suurin osa on ollut aikoinaan jotenkin sidoksissa Verlan tehtaaseen. Pyörylä, Pahasaari ja Palojärvi taas ovat vanhaa maanviljelysaluetta Verlankoskessa on sijainnut ennen tehdasta mm. pyöryläläisten mylly. Verlan tehdasmuseo on avoinna toukokuun alusta syyskuun puoliväliin, jolloin seudulla on vipinää. Makasiinikahvio, Viiniverla, Lampila Golf ja lukuisat käsityöläispuodit palvelevat matkustavaisia ja Werlan Krouvi tarjoaa ravintolapalveluita. Kyläläisten kesätori kokoaa lauantaisin yhteen niin vakituisia ja vapaa-ajan asukkaitakin.

Talviaika Verlan seudulla on rauhallisempaa, vaan yhtä lumoavan kaunista kuin kevät, kesä ja syksykin. Verlan seudulta löytyy luontopolkuja, mainioita kalastuskoskia sekä melontareittejä. Verlasta on n. 12 km matka Jaalan kirkonkylälle ja n. 20 km Valkealan kirkonkylään. Kouvolan keskustaan matkaa kertyy n. 30 km. VERLAN SEURATALO: Verlan seudun kyläyhdistys, paikallinen urheiluseura Werlan Kiri sekä UPM-Kymmene ovat kunnostaneet yhteisellä hankkeella Verlan seuratalon kyläläisten ja yhdistysten käyttöön. Remontti valmistui helmikuussa 2011, minkä jälkeen seurataloa voi vuokrata myös perhejuhliin, koulutustilaisuuksiin yms. VERLAN MÖKIT: Verlassa on toiminut 1960-luvulta lähtien lomakylä tehdasyhtiön entisissä asuinrakennuksissa, joiden joukkoon on rakennettu myös joitakin hiukan modernimpia mökkejä. Mökkejä saa vuokrata ja viime aikoina lähinnä kesiin keskittynyttä lomatoimintaa onkin tarkoitus kehittää ympärivuotiseen suuntaan. Seudulla on tarjolla myös muuta majoitusta. Lisätietoja Verlasta: http://www.verla.fi http://www.valkealankylat.fi/verla.php

VUOHIJÄRVEN KYLÄSUUNNITELMA JA KYLÄESITE 2010 Vuohijärven kylä sijaitsee entisen Valkealan kunnan pohjoispuolella Vuohijärven eteläpäässä Savonradan varrella 23 kilometriä Valkealan keskustasta. Kouvolaan ja Valkealan kirkolle on alle 30 minuutin automatka. Kylällä on asukkaita n. 200 ja kesäasukkaita n. 500. Vuohijärvi on haluttu asuinpaikka ja tunnettu erityisesti Kalson viilutehtaasta. Vuohijärvellä on kaunis luonto järvineen, Repoveden kansallispuisto ja Verlan tehdasmuseo ovat naapureina. Kylä on pitkälti muodostunut teollisuuden pohjalta, ensin nahkatehtaan ja tiilitehtaan, myöhemmin Kalson tehtaan ympärille. Nahkatehdasta rakennettiin 1917-18, mutta se jäi kesken kansalaissodan alkaessa. Kalson tehdas perustettiin vuonna 1937 ja parhaimmillaan oli työssä 500 henkilöä. Tämä toi kylälle paljon erilaisia palveluyrittäjiä. Savonrata rakennettiin 1880- luvulla ja yksi asema on Vuohijärvellä. Junaliikenne kulkee edelleen, mutta paikallisjunaliikenne on lopetettu 1990- luvulla. Vuohijärven kylä kehittyi, tuli koulut, pankit, kirkko, kaupat, leipomot, pesulat ja yleiset saunat sekä muita palveluja. Omakotialueet tulivat lisääntyvän väen myötä. Vaikka tehdas toimii edelleen ja kylälle on rakennettu omakotitaloja, kerrostaloja, luhtitaloja ja rivitaloja, Vuohijärvi on alkanut hiljentyä 1980- luvulla. HYVÄT PUOLET - luonto, ympäristö, iso vesistö - sijainti, rautatie - rauhallisuus - idyllisyys - suuri vapaa-ajanasukkaiden määrä - lähikauppapalvelut ja kirkko - harrastusmahdollisuudet HAAVEET - harrastuspaikkojen uusiminen - pusikoiden poistaminen - kaupan ja kirkon säilyminen - kyläkeskus viihtyisämmäksi - nuorten saaminen mukaan toimintaan - paikallisjunaliikenteen saaminen Vuohijärvelle HARMIT - harrastuspaikkojen huonokuntoisuus - nykyinen kyläkeskus ankea - maisemoinnin puuttuminen - junat kulkevat pysähtymättä Vuohijärven ohi HUOLET - talkooresurssit rajalliset - väestön ikääntyminen - rahoituksen saaminen kehityskohteisiin - asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden yhteishenki Vuohijärven Kyläyhdistys 2010

HISTORIA JA PERINTEET - kyläesitteen laatiminen KYLÄLÄISTEN YHTEISTYÖ - vakinaisten ja kesäasukkaiden yhteisten tilaisuuksien järjestäminen HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA - harrastuspaikkojen uusiminen - Vuohijärvi tapahtuma viikko jälkeen Juhannuksen - pelien ja urheiluvälineiden hankkiminen yhteiseen käyttöön - kaikille ikäryhmille liikuntamahdollisuuksien tukeminen - sisätilan hankinta liikuntaa ja kuntoilua varten TIEDOTUS JA MARKKINOINTI - nettisivujen aktivointi ja ajan tasalla pito (www.vuohijarvi.suntuubi.com) - kyläesite jaetaan vakinaisille ja vapaa-ajanasukkaille MAISEMA JA LUONTO - maisemointisuunnitelman päivittäminen - kyläkeskustan siivoustalkoot - pusikoiden raivaaminen ja tienvierustojen siistiminen - valaistuksen lisääminen liikuntareiteille rauhallinen sijainti kauniit maisemat hyvät ulkoilumahdollisuudet Vuohijärven antamat mahdollisuudet mökkeilyyn, veneilyyn ja kalastukseen uimaranta, urheilukenttä, valaistu latu (pururata), veneenlaskupaikka, venepaikat kauppa, kirkko, neuvola Vuohijärven vekarat ry Vuohijärven veneilijät ry Vuohijärven eläkkeensaajat ry Seurakunnan aikuisten piiri Vuohijärven Kyläyhdistys ry Vuohijärven Kyläyhdistys 2010

Kymenlaakson Kylät ry on perustettu vuonna 1998 kylien yhteiseksi maakunnalliseksi järjestöksi. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on olla maakunnan alueella kylien sekä kylä- ja asukastoiminnan yhteisten etujen valvoja ja kehittäjä.