LIPERIN KUNTA Ympäristölupapäätös 3 / 2015 Tekninen lautakunta / lupajaos Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2015 ASIA Liperin kirkonkylän maankaatopaikan ympäristölupamääräysten tarkistaminen. HAKIJA Liperin kunta Tekninen osasto PL 20 83101 Liperi LAITOS JA SEN SIJAINTI Maankaatopaikka Liperin kunnan Liperin kylän tila Konttilansalmi 3 RN:o 302:7. Alue sijaitsee Joensuun seudun yleiskaava 2020:n M-alueella (maa- ja metsätalousvaltainen alue). Liperin kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisessa alue on merkitty EJ-1-alueeksi (läjitys- ja puutarhajätealue). Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Matkaa lähimpään asuinrakennukseen on noin 40 m läjityspenkereen reunasta. HAKEMUKSEN VIREILLETULO LUPATILANNE Hakemus on tullut vireille 19.12.2014. Toiminnalla on Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 17.6.2004 myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan hakemus ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi on tullut tehdä 31.12.2014 mennessä, mikäli toimintaa jatketaan vuoden 2015 jälkeen. Vuoden 2010 alusta lähtien alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristöluvan ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Maankaatopaikka sijaitsee Käsämäntien varrella Kirkonkylän pohjoisosassa. Alue rajautuu eteläosastaan pientalotontteihin ja länsiosastaan Käsämäntiehen. Itä- ja pohjoispuolella on peltoa. Alueelle kuljetaan Käsämäntieltä. Liittymä on varustettu lukittavalla portilla. Alueelle sijoitetaan kunnan alueella tapahtuvassa rakennustoiminnassa syntyvää puhdasta ylijäämämaata sekä välivarastoidaan puistojen ja
puutarhojen eloperäistä jätettä, kuten oksia, risuja ja lehtiä. Kantoja ei oteta vastaan. Puutarhajätteet haketetaan määräajoin ja käytetään viherrakentamisessa sekä maankaatopaikan maisemoinnissa. Ensimmäisessä vaiheessa täytetään pientalotontteihin rajautuva alueen eteläosa ja toisessa vaiheessa alueen pohjoisosa Käsämäntieltä itään. Tämän jälkeen täyttö jatkuu normaalina pengertäyttönä täyttö- ja maisemointisuunnitelman mukaan. Täytön edetessä aluetta maisemoidaan istutuksin. Kivet ja muu karkeampi maa-aines läjitetään alueella olevan selkeytysaltaan reunoille. Eloperäinen materiaali varastoidaan alueen keskelle. Maankaatopaikka on pääsääntöisesti auki toukokuun alusta lokakuun loppuun. Toukokuussa ja syyskuun puolesta välistä lokakuun loppuun kaatopaikka on auki myös lauantaisin. Maankaatopaikalle on nimetty hoitaja, joka tarkastaa alueelle tulevat kuormat, ohjaa ne oikealle paikalle alueella sekä pitää kirjaa alueelle tuotavasta materiaalista. Kuormista peritään maksut, jotka määräytyvät teknisen lautakunnan vuosittain päättämän taksan mukaan. Maankaatopaikalle on tuotu vuosina 2007-2014 jätteitä seuraavasti: Puutarhajäte Ylijäämämaa Vuosi peräkärry / kpl iso peräkärry / kpl peräkärry / kpl m 3 2007 213 35 28 4979 2008 180 38 4 1882 2009 211 85-1484 2010 213 38-1414 2011 293 77-5220 2012 322 81-227 2013 705 77-135 2014 379 49 2 656 Yht. 2 516 480 34 15 997 Maankaatopaikalle sijoitettavan aineksen kokonaismääräksi on arvioitu 60 000 m 3, ja toiminnan on suunniteltu päättyvän vuonna 2033. TOIMINNASSA SYNTYVÄT PÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN Päästöt maaperään ja vesiin Koska alueelle läjitetään vain puhtaita maa-aineksia, läjittämisellä ei ole haitallista vaikutusta ympäristöön, maaperään tai pohjaveteen. Puhtaista maa-aineksista ei myöskään liukene ravinteita tai muita haitallisia aineita pintavesiin. Alueelta valuvat sade- ja lumien sulamisvedet selkeytetään alueelle rakennetussa selkeytysaltaassa ennen kuin ne johdetaan pelto-ojiin
ja niistä edelleen Kirkkolahteen. Maankaatopaikalta valuvien vesien laatua tarkkaillaan vuosittain ottamalla vesinäyte selkeytysaltaasta laskevasta ojasta. ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNOT ASIAN RATKAISU Melu, pöly ja päästöt ilmaan Alueelle läjitettävä aines voi kuivissa oloissa pölytä jossain määrin. Läjityskasoja voidaan tarvittaessa kastella pumppaamalla selkeytysaltaasta vettä. Valmiit penkereet verhoillaan ja istutetaan sitä mukaa, kun lopullista pintaa valmistuu. Läjitysmateriaalia tuovien ajoneuvojen aiheuttama melu ei poikkea normaalista ajoneuvoliikenteestä. Ajoittain alueella käy levityskone, joka muotoilee penkereitä. Haketuskone käy keskimäärin joka toinen vuosi. Materiaali ei puhtaana aiheuta haitallista hajua. Hakemuksen vireille tulosta on tiedotettu kuuluttamalla paikallislehti Kotiseutu-Uutisissa ja kunnan ilmoitustaululla. Hakemus liitteineen on ollut nähtävillä Liperin kunnanviraston maankäyttötoimistossa kuulutusajan 29.1.- 27.2.2015. Hakemuksen vuoksi on kuultu kiinteistöön rajoittuvia naapureita sekä muita kiinteistönomistajia laitoksen vaikutuspiirissä, yhteensä 16 kiinteistöä. Kiinteistöistä 8 osallistui kuulemiseen. Yksi naapuri otti kantaa alueella oleviin etanoihin sekä kaatopaikan ja pientalotonttien välissä olevan maakaistan käyttötarkoitukseen. Toisen naapurin mukaan puomin vieressä oleva pajukko estää näkyvyyttä maantieltä tuleville. Lisäksi hänen mukaansa alueella on haiseva vesilätäkkö. Selvitykset naapurien kuulemisesta ovat lupahakemuksen liitteinä. Hakemuksesta on pyydetty Pohjois-Karjalan ympäristöterveyden ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnot. Terveydensuojeluviranomaisen mielestä maankaatopaikalle voidaan myöntää ympäristölupa noudattaen nyt voimassa olevassa päätöksessä asetettuja määräyksiä. Lupamääräyksiä noudattamalla maankaatopaikan toiminnasta ei ole arvioitavissa aiheutuvan terveyshaittaa. Lupamääräykset on kuitenkin syytä tarkistaa 10 vuoden kuluttua. ELY-keskus ei antanut hakemuksesta lausuntoa, koska sillä ei ollut siitä huomautettavaa. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on kokonaisuudessaan lupahakemuksen liitteenä.
Lupajaos on tarkistanut Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 17.6.2004 Liperin kunnalle myöntämän maankaatopaikan toimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamääräykset 1. Maankaatopaikka luokitellaan pysyvän jätteen kaatopaikaksi, jonne saa pysyvästi sijoittaa aineksia enintään 60 000 m 3. 2. Alueelle saa tuoda vain kunnan alueella tapahtuvassa rakennustoiminnassa syntyvää puhdasta ylijäämämaata sekä viheralueiden ja puutarhojen hoidossa syntyvää eloperäistä ainesta, kuten risuja, oksia ja lehtiä. Muunlaista jätettä, kuten yhdyskunta- tai siihen verrattavaa jätettä, vaarallista jätettä, pilaantunutta maata, rakennusten purkujätettä tai kantoja, ei alueelle saa tuoda. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, jäte on viipymättä toimitettava yleiseen jätteenkäsittelypaikkaan tai paikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseistä jätettä tai jäte on palautettava sen haltijalle. 3. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, roskaantumista, maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Pölyämisen vähentämiseksi aluetta ja sinne läjitettäviä maita sekä alueelle johtavaa tietä on kasteltava tarvittaessa. 4. Osalla alueesta voi olla jätteiden välivarastoja ja käsittelyalueita, jotka tulee erikseen merkitä. 5. Kaatopaikalle pysyvästi sijoitettavan aineksen määrää on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. Hyödynnettävissä olevat ainekset on pidettävä erillään, käyttökelpoiset eroteltava toisistaan ja lajiteltava sekä käytettävä uudelleen tai toimitettava asianmukaiseen keräykseen. 6. Kaatopaikalle vastaanotetun aineksen hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on tarvittaessa selvitettävä ennen sen loppusijoitusta tai hyötykäyttöön toimittamista, mikäli sen puhtaudesta ei ole varmuutta. Kaatopaikalta on tätä tarkoitusta varten varattava alue, jossa kelpoisuuden selvittämistä vaativat maa- ja kiviaineserät voidaan mahdollista ympäristöhaittaa aiheuttamatta lyhytaikaisesti välivarastoida selvityksen ajaksi. 7. Maankaatopaikalle saa tuoda jätteitä arkisin maanantaista perjantaihin klo 7-16. Arkipyhinä alue tulee pitää suljettuna. Erityisestä syystä, kuten
keväisin ja syksyisin, kun puutarhajätettä syntyy tavallista enemmän, paikka voi olla auki myös lauantaisin klo 8-15. Maankaatopaikka-alueen portti on pidettävä kunnossa ja lukittuna muulloin kuin aukioloaikoina. Jos alueen portti pidetään päivisin auki, eikä paikalla ole valvojaa, luvan saajan on huolehdittava siitä, että alueelle tuodaan vain luvassa sallittua jätettä. 8. Kaatopaikan täyttäminen tulee tapahtua siinä järjestyksessä kuin se on aluetta koskevassa täyttö- ja maisemointisuunnitelmassa esitetty. Kaatopaikan ylin korkeus saa olla + 84 metriä. Paikalle tuotavat maa-ainekset on tasattava riittävän usein, ettei maiseman rumentumista tapahdu. Alue on nurmetettava ja metsitettävä sitä mukaa kuin täyttö etenee. Täyttö tulee tehdä siten, että estetään ja torjutaan sortumat ja penkereen puutteellisesta vakavuudesta johtuvat haitat ja vaarat sekä muut vaaratilanteet. Eloperäinen aines on haketettava riittävän usein. Siitä syntyvä aines käytetään maisemointiin tai viherrakentamiseen. 9. Alueella syntyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava selkeytysaltaan kautta pelto-ojiin. Selkeytysaltaan ja alueen ojien kunnosta tulee huolehtia säännöllisesti, ettei suoto- ja valumavesistä aiheudu pinta- ja pohjavesien likaantumista, ojien liettymistä tai ympäristön vettymistä. 10. Maankaatopaikalta lähtevän pintaveden laatua on tarkkailtava kerran vuodessa otettavin vesinäyttein. Näyte on otettava selkeytysaltaasta laskevasta ojasta syys-lokakuussa silloin, kun altaasta virtaa vettä pois. Vedestä tulee määrittää kovuus, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta ja happi. 11. Maankaatopaikan hoitajan on valvottava kaatopaikkaa, jätteiden välivarastointia, jätteen vastaanottoa, jätetäyttöä ja jätteiden käsittelyä Alueelle toimitetuista aineksista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee ainesten määrä, laatu, alkuperä, kuljettaja, kuljetustapa ja käsittelytapa. Kirjanpitoon on liitettävä mahdolliset selvitykset hyötytuotteiden puhtaudesta ja kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset. 12. Hakijan tulee toimittaa Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä yhteenvetoraportti, josta ilmenee vastaanotetun jätteen määrä jätelajeittain, tiedot hyötykäytöstä, kaatopaikkakelpoisuustestien tulokset, selvitys mahdollisista toiminnan ympäristövaikutuksista ja haittojen torjunnasta sekä selvitys mahdollisista poikkeuksellisista tapahtumista. Myös kohdassa 10 tarkoitetut vesinäytetulokset pitää toimittaa helmikuun loppuun mennessä Liperin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 13. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. 14. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään puoli vuotta ennen maankaatopaikan tai sen osan käytöstä poistamista, ilmoitettava siitä lupaviranomaiselle. Sallitun täyttökorkeuden saavuttanut kaatopaikan osa on reunoiltaan luiskattava ja lakiosaltaan muotoiltava sekä istutettava kaatopaikalle laaditun täyttö- ja maisemointisuunnitelman mukaan. Maankaatopaikan säännöllisen käytön loppuessa tulee lupaviranomaiselle esittää suunnitelma maankaatopaikan sulkemisesta ja käytöstä poistamisesta. 15. Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUPAPÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleisperustelu: Ottaen huomioon maankaatopaikan sijainti ja hakemuksessa esitetyt toimintaperiaatteet sekä annetut lupamääräykset, voidaan todeta, ettei kaatopaikan toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Määräykset 1 ja 2 Ympäristönsuojeluasetuksen 16 :n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset muun muassa kaatopaikan luokasta. Pysyvällä jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka muun muassa ei liukene, pala tai hajoa biologisesti eikä reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Siksi maankaatopaikalle saa sijoittaa vain puhtaita maa-aineksia ja muita luvassa mainittuja jätteitä. Siten alueelle ei saa tuoda esimerkiksi pilaantuneita maita tai sekajätettä. Kunnan ulkopuolelta jätettä ei saa paikalle tuoda.
Määräys 3 Kaatopaikka on täytettävä järjestelmällisesti ja alueelle laaditun suunnitelman mukaisesti. Alueen viihtyvyyden ja maiseman turvaamiseksi alueen etelä- ja länsilaidat on täytettävä ensin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että paikalle tuotavat kasat tasataan sekä risut ja vastaavat jätteet haketetaan riittävän usein. Alueelle tuodut maa-ainekset saattavat aiheuttaa naapuruston asukkaille pölyhaittoja. Tämän vuoksi niitä on tarpeen mukaan kasteltava. Sama koskee kaatopaikalle johtavaa tietä. Alue on maisemoitava sitä mukaa, kuin täyttötyöt ovat saavuttaneet suunnitelman mukaiset tasot. Määräykset 4-6 Kaatopaikan pitäjän velvollisuutena on jätelain 8 :n mukainen jätemäärän minimoiminen ja jätteen hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla ylijäämämaiden ohjaaminen erilaisiin rakentamiskohteisiin, jolloin kalliot ja arvokkaat sora-alueet uudistumattomina luonnonvaroina voidaan säästää. Hyödynnettävissä olevat ainekset on pidettävä erillään ja käyttökelpoiset aineet on lajiteltava ja käytettävä uudelleen. Kaatopaikalle on tätä varten merkittävä alueet, joilla hyötykäyttöön menevät ainekset välivarastoidaan. Kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä ensisijaisesti jätteen syntypaikalla. Maankaatopaikalle tulee kuitenkin varata välivarastointia varten paikka kelpoisuusselvityksen ajaksi, jos selvitystä vaativia aineksia joudutaan esim. kiireellisissä hankkeissa tuomaan maankaatopaikan alueelle. Määräys 7 Valvonnallisista syistä ja haittojen vähentämiseksi alueen käyttöaikaa on rajoitettu. Keväisin ja syksyisin puutarhajätteen määrä voi olla huomattava. Tällöin on oltava mahdollisuus toimittaa jätteitä paikalle myös lauantaisin. On tavallista, että kaatopaikalle yritetään tuoda muitakin kuin sallittuja jätteitä. Siksi alue on pidettävä lukittuna muulloin kuin luvassa määrättyinä kellonaikoina. Määräys 8 Kaatopaikan korkein sallittu korkeus on määrätty maisemallisista syistä. Paikan suunnitelmallinen täyttäminen vähentää maisemahaittoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 16 :n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä tulee olla määräykset vahinkotilanteisiin varautumisesta ja niiden hoitamisesta. Siksi täyttö tulee tehdä niin, että vahingot torjutaan ennakolta. Eloperäinen aines on haketettava riittävän usein, jotta alue pysyisi siistinä. Määräys 9
Lupaan on tarpeellista laittaa määräyksiä sade- ja sulamisvesien puhdistamisesta. Koska alueelle saa tuoda vain puhtaita ylijäämämaita, riittävänä puhdistusmenetelmänä on pidettävä vesien johtamista selkeytysaltaan kautta. Määräys 10 Maankaatopaikan vaikutukset pintavesiin tulee rajoittaa mahdollisimman pieniksi. Siksi vesien laadun tarkkailu on tarpeen. Määräys 11 ja 12 Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueelle tuoduista, siellä käsitellyistä ja varastoiduista jätteistä, niiden laadusta ja määristä sekä maankaatopaikan täyttötilanteesta. Toiminnan valvonta sekä kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen, jotta toiminnanharjoittaja ja viranomainen voisivat olla selvillä toiminnasta ja sen vaikutuksista. Määräys 13 Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia. Määräys 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 16 :n mukaan kaatopaikan ympäristöluvassa tulee olla määräykset kaatopaikan poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista. Kaatopaikka tai sen osa on suljettava säännöllisen toiminnan loputtua. Alueen käytöstä luopuminen, viimeistelytyöt ja seuranta voidaan toteuttaa hallitusti vain erillisen suunnitelman mukaan. Viimeistelytoimilla varmistetaan kaatopaikan sopeuttaminen ympäristöön. Määräys 15 Lupamääräys on ympäristönsuojelulain 70 :n mukainen. VASTAUKSET MUISTUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 2, 3, 7, 9 ja 10. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (27.5.2014/527) Ympäristönsuojeluasetus (4.9.2014/713) Laki eräistä naapuruussuhteista (13.2.1920/26) Jätelaki (17.6.2011/646) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (2.5.2013/331) LUVAN VOIMAANTULO
Lupa tulee voimaan sen saatua lainvoiman. LUVAN VOIMASSAOLO TIEDOTTAMINEN Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lainvoimainen ympäristölupa. Liperin kunnan teknisen lautakunnan lupajaos tiedottaa tästä päätöksestä Liperin kunnan ilmoitustaululla ja paikallislehdessä. KÄSITTELYMAKSU Ympäristölupa maksuna peritään Liperin kunnan teknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen maksu lisättynä lupahakemuksen kä sittelystä aiheutuneilla kuulutuskustannuksilla ja naapurien kuulemisesta aiheutuneilla kustannuksilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeudesta on säädetty ympäristönsuojelulain 191 :ssä. Valitusosoitus on liitteenä. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO Päätös: Tiedoksi: Liperin kunta Tekninen osasto PL 20 83101 Liperi Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys/Outokummun toimipaikka Kari Tanskanen isännöitsijä Sari Kettunen valvontainsinööri
Liite lupajaoksen päätökseen 15.9.2015 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen tiedoksi saamisesta sitä päivää lukuun ottamatta. Päätöksen katsotaan tulevan kaikkien asianomaisten tietoon päätöksen antopäivänä 21.9.2015. Valitusaika päättyy 21.10.2015. Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, osoite ja kotikunta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perustelut päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimustensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- ja juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Oikeudenkäyntimaksu Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukioloajan päättymistä. Muutoksen hakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeuden osoite on: Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 Vaasa Postiosoite: PL 204, 65101 VAASA Puhelin: 029 56 42611; fax: 029 56 42760 sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi