Trafficking in Human Beings in Finnish Work life Människohandel i det finska arbetslivet Ihmiskauppa suomalaisessa työelämässä 3-4.2.2011 Eva Biaudet Vähemmistövaltuutettu Kansalinen ihmiskaupparaportoija Minister, National Rapporteur, Experts and Dear Guests, Arvoisa ministeri, Hyvät naiset ja herrat, Mina damer och herrar, Ladies and Gentlemen It is with great pleasure I welcome our international guests to this seminar on Human Trafficking in Finnish Work life. Your expertise and perspective will certainly benefit us in many ways. The purpose of this seminar is to share knowledge about this serious human rights problem and find new ways to fight trafficking for labour in practise. I know that it is common to imagine that the mechanisms that keep human trafficking going, and profitable, as well as the mechanisms to control the victims are country-specific. Let me tell you, that evidence for the contrary, speaks for itself. In Finland we have two very recent extraordinary evidenced based reports. The National Report on human trafficking and related phenomena, which just has been successfully processed in parliament. And the other one, the HEUNI report published today: on whatever conditions investigating Finnish work life particularly. On my return to Finland - about a year ago my foremost experience was how correspondingly criminals work, how similar the ways to control another person are, and how alike the difficulties are for the authorities, to identify this most serious crime. There is indeed everything to be learned from good, and of course less good experiences too, in other countries. The international organisations treasure, analyse and disseminate this information to us - and of course - also occasionally from us. We deeply appreciate that are international guests are here today, on this very appropriate moment. Hyvät naiset ja herrat!
Eduskunta on juuri tällä viikolla hyväksymässään kansallista ihmiskaupparaporttiamme käsittelevässä mietinnössään, korostanut ihmiskaupan luonnetta vakavana rikoksena ihmisoikeuksia vastaan. Samalla eduskunta korostaa tarvetta ottaa käyttöön kaikki ehkäisyn, lainvalvonnan ja uhrien suojelun keinot ihmiskaupan torjunnassa. Tämä olkoon meidän jokaisen lähtökohtana pohtiessamme miten käytännössä voisimme tehostaa työtämme ihmiskaupan tunnistamiseksi ja miten riittävän ajoissa voisimme tarjota mahdolliselle uhrille suojelua ja oikeutta. Ihmiskauppa on vakava ihmisoikeuksia loukkaava rikos, ja työperäinen ihmiskauppa on työelämän vakavin hyväksikäytön muoto. Ihmiskauppa uhkaa uhrin terveyttä ja hänen turvallisuuttaan. Ihmiskauppa loukkaa uhrin ihmisarvoja ja hänen vapauttaan. Tämän seminaarin tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että myös Suomen työelämässä on ihmiskauppaa, tämän päivän orjuutta, jota ei tunnisteta. Näkemykseni on että sitä on huomattavasi enemmän kuin mitä me osaamme kuvitella. Tänään julkistettu HEUNIN raportti vahvistaa nimenomaan myös työperäistä ihmiskauppaa tarkasteltaessa, kansallisen ihmiskaupparaporttimme pääviestin: Vaikka viranomaiset huomaavat yksittäisiä hyväksikäytön pirteitä, kuten alipalkkausta, työaikarikkeitä ja työehtojen polkemista, niin uhrin tilannetta ei nähdä kokonaisvaltaisesti niin että tunnistettaisi esimerkiksi uhrin vapauden tai liikkumisen rajoittamista vapaa-ajalla. Sekä kansallinen ihmiskaupparaporttimme että Heunin työelämä raportti antavat minulle aiheen muistuttaa että yksittäisten ihmiskauppapiirteiden esiintyminen (n.s. indikaattorien tunnistaminen) pitää toimia hälytyskellona sille että kyseessä saattaa olla ihmiskauppa ja riittävä peruste asian tutkimiselle ja uhrin suojaamiselle. Tutkiminen edellyttää ilman muuta resursseja ja ennen kaikkea erikoistunutta osaamista. Onnistunut tutkinta ja uhrin suojelu edellyttää esimerkiksi tulkkeja ja kulttuurituntemusta. Suomessa ihmiskauppa on edelleen aika uusi ilmiö, ja tiedon tarve on valtava. Moni teistäkin täällä salissa istuva on varmasti havainnut ilmiön, ja nähneet viitteitä siitä, että jotain tapahtuu. Mutta emme Suomessa ehkä kuitenkaan aina osaa nimetä eikä tunnistaa tätä mahdolliseksi ihmiskaupaksi.
Me tarvitsemme tietoa siitä mitä kukin toimija voisi tehdä tämän asian korjaamiseksi. Kykenemättömyys tunnistaa vakava rikollisuus on huolestuttavaa paitsi rikostorjunnan, myös ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutumisen kannalta. Mina damer och herrar! Idag, under seminariets första dag skall vi diskutera människohandel, eller det moderna slaveriet, i Finland och i övriga Europa samt behandla begrepp som tvångsarbete och människohandel i arbetslivet genom att bl.a. analysera verkliga exempel. Hyvät naiset ja herrat Tänään, seminaarin ensimmäisenä päivänä, keskustelemme ihmiskaupasta Suomessa ja muualla Euroopassa sekä pohditaan pakkotyökäsitettä suomalaisten ja kansainvälisten esimerkkitapausten valossa. Kansainväliset vieraamme tuo meille arvokasta tietoa ja kokemusta siitä miten ihmiskauppaa työelämässä voidaan torjua. Ihmiskauppa on kaikkialla samanlaista. Hyväksikäytön muodot ovat samanlaisia ja uhrin kohtalo on samanlainen. Siksi voimme oppia paljon kansainvälisiltä asiantuntijoilta, jotka ovat tehneet töitä ihmiskaupan torjumiseksi jo vuosikausia. Miltä työperäinen ihmiskauppa sitten näyttää? Ihmiskaupan ja siihen liittyvän hyväksikäytön piirteitä ilmenee Suomessa muun muassa ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien hyväksikäytössä esimerkiksi ravintola-, rakennus- ja siivousaloilla, puutarha-alalla ja marjanpoiminnassa sekä kotityössä. Saatte myöhemmin tänään kuulla lisää tästä kun HEUNI, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti kertoo lisää tutkimuksestaan. HEUNI on tehnyt valtavan ison ja hienon työn tämän ilmiön esiintuomiseksi. Suomessa on otettu ihmiskauppa vakavasti. Moniin toimenpiteisiin ihmiskaupan torjumiseksi on jo ryhdytty, mutta paljon on käytännössä vielä tekemättä. Vakavasti on otettava ne tietämättömyydestä johtuvat asenteet jotka liian usein estävät tehokkaamman ihmiskaupan vastaisen työn; että me Suomessa emme vieläkään halua oikein uskoa, että myös täällä meillä, meidän yhteiskunnassamme ja meidän hyvin säädellyssä työelämässämme on ihmiskauppaa ja siihen rinnastettavaa vakavaa hyväksikäyttöä.
Eduskunta on juuri käsitellyssä mietinnössään ensimmäisestä ihmiskaupparaportistamme vahvistanut tarpeen lainsäädännön tarkistamisesta sekä edellyttänyt että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle on syytä valmistella erillislaki. Samoin Eduskunta vahvisti erikoisosaamisen tarpeen tutkinnassa ja edellytti, että ihmiskaupan ja sen lähirikosten tutkintaa varten tulee perustaa valtakunnallinen erikoisyksikkö. Lisäksi eduskunta edellytti valtioneuvoston ryhtymään toimenpiteisiin mm työlainsäädännön ja ulkomaalaisen työvoiman työsuhdevalvonnan kehittämiseksi siten, että työperäisen ihmiskaupan ehkäiseminen tehostuu ja että ulkomaalaislaki pikaisesti muutetaan siten, että oleskelulupia ei enää myönnetä työnantajakohtaisesti. Eduskunta edellytti myös että Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskeva yleissopimus saatetaan pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi sekä asianomaisten viranomaisten velvoittamiseksi antamaan vuoden 2011 loppuun mennessä vähemmistövaltuutetulle selvitys niistä toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet ihmiskaupparaportoijan kertomuksessa esitettyjen toimenpidesuositusten toteuttamiseksi. Haluankin kiittää eduskuntaa siitä että se on käsitellyt ihmiskaupparaporttimme niin huolellisesti ja antanut meille kaikille hyvän pohjan jatkaa yhteistä ihmiskaupanvastaista toimintaamme. Hyvät naiset ja herrat! Toistaiseksi oikeudessa on käsitelty vain kaksi työperäistä ihmiskauppaa koskeva juttua, mutta useampia kiskonnantapaisia työsyrjinnän tapauksia on edennyt oikeuteen. Olen vakuuttunut siitä, että ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvät ongelmat tulevat kasvamaan ja pahenemaan ellei me tehdä asialle jotain pikaisesti. Miten työperäistä ihmiskauppaa ja siihen liittyvää hyväksikäyttöä voitaisiin vastaisuudessa ennaltaehkäistä ja torjua entistä tehokkaammin? Talousrikollisuuden ja maahantulosäännösten kiertämisen lisäksi esitutkinnassa tulisi kiinnittää riittävää huomiota myös yksittäisiin työntekijöihin kohdistuneisiin oikeudenloukkauksiin.
Myös n.s. salakuljetustapauksissa voi salakuljetettaviin kohdistua vakavia loukkauksia, kuten väkivaltaa tai vapauden riistoa, jotka olisi tutkittava. Tällaiset henkilöt ovat myös erittäin alttiita hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Laittomasti maassa oleskelevia tai luvattomasti työskenteleviä ulkomaalaisia ei tulisi poistaa maasta ennen kuin on yksilöllisesti ja riittävällä tarkkuudella selvitetty, ettei tapaukseen liity ihmiskauppaa tai siihen liittyvää hyväksikäyttöä. Uhrin suostumukselle työn tekemiseen tietyissä olosuhteissa ja lainvastaisin ehdoin ei tulisi antaa merkitystä. Me tarvitsemme siis määrätietoisia ponnisteluja ja eri toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä, jotta ihmiskaupan vastainen toiminta antaisi tehokkaan suojan ihmiskaupan uhreille sekä saattaisi rikolliset tehokkaasti vastuuseen. Tämä rikollisuus hakeutuu sinne missä sen on helppo toimia ja voitot ovat helposti realisoitavissa. Jos Suomessa ihmiskauppaa ei tunnisteta se on vahva maahantulo houkutin tälle rikolliselle toiminnalle. ILO Global Report, siis maailman työjärjestön raportti vuodelta 2009 joka puhuu pakon kustannuksista the costs of coercion on arvioinut että voitot nimenomaan työperäisessä ihmiskaupassa nousee ainakin 20 miljardiin dollariin. Tämä on siis se rahamäärä joka jää työntekijöiltä saamatta sen lisäksi että heidän ihmisarvoaan ja oikeuksiaan on vakavasti loukattu väkivallalla, uhkaamisella, vapaudenrajoittamisella jne. Mikään viranomainen ei pysty ratkaisemaan tätä yksin, mutta yhdessä me voimme saada paljon aikaiseksi. Meillä kaikilla tässä salissa on tärkeä rooli. Olisi ehkä aika harkita miten eri viranomaisten operatiivista työtä voisi koordinoida vielä tehokkaammin ja vastuu itse koordinoinnista olisi selkeästi päätetty. Samoin olisi varmasti aiheellista uudelleen harkita miten vähemmistövaltuutetun toimivaltaa valvoa yhdenvertaisuutta ja torjua syrjintää myös työelämässä voisi parantaa kun esitys uudeksi yhdenvertaisuuslaiksi tulee ensi hallituksen käsiteltäväksi.. Syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus ehkäisee osaltaan varmasti hyväksikäyttöä ja antaa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi heikossa asemassa oleville ulkomaalaiselle työntekijälle itse lähteä vaatimaan oikeuksiaan. Vähemmistövaltuutetulle se antaisi lisävoimavaroja myös ihmiskaupparaportoijan tehtävien täyttämisessä. Tämä ei ole ulkomaalaisten ongelma, tämä on meidän koko yhteiskuntamme ongelma. Millaisen yhteiskunnan ja työelämän me haluamme? Haluammeko
monet rinnakkaiset työmarkkinat, joissa tämän päivän orjuuttamisen markkinat olisivat osa? Tämä seminaari, joka in järjestetty yhteistyössä SAK:n ja Heunin kanssa on osoittanut myös työmarkkinatoimijoiden halun lisätä panostaan ihmiskaupan torjunnassa. Kansallinen ihmiskaupparaporttimme sekä HEUNIn raportti antaa sille erinomaisen pohjan. Haluan sydämestäni kiittää yhteistyökumppaneitamme tästä työstä. Tiedän että hyvä yhteistyömme tulee jatkumaan. Ihmiskauppaa tapahtuu siellä, missä se on mahdollista. Meidän kykenemättömyytemme tunnistaa ihmiskauppaa ja auttaa uhreja mahdollistaa rikollisten toiminnan Suomessa. Nyt on korkea aika muuttaa ihmiskaupan vastainen työ sanoista teoiksi. Kyse ei ole vain taloudellisten voimavarojen lisäämisestä. Meidän täytyy nyt yhdessä sitoutua luomaan sellaiset toimintamallit ja työkalut, että voimme omassa toiminnassamme auttaa jokaista ihmiskaupan uhria.