1-9 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan.

Samankaltaiset tiedostot
Kaustisen kunta Rakennusjärjestys

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS

REISJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

TOHOLAMMIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

NAANTALIN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS alkaen Kaupunginvaltuusto /19

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja.

Ulvilassa lisäksi voimassa paikallisena ohjeistona ja määräyksenä entisen Kullaan alueella. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä.

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

PELLON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS. Valtuuston hyväksymä

PAIMION KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS

KAUHAVAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Hangon kaupungin RAKENNUSJÄRJESTYS

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on valvontalautakunta. Sen alaisena toimii rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu.

KORPPOON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUSTAVIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PUNKALAITUMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty KV Voimaantulo

Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys alkaen. (Alajärvi, Soini, Vimpeli)

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KRUUNUPYYN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MERIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TAIPALSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS 2.2 TOIMENPITEIDEN LUVAN-/ILMOITUKSENVARAISUUS

LUUMÄEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

ULVILAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

SIMON KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ SIMON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1.SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

PARIKKALAN KUNTA Harjukuja 6, Parikkala puh , fax RAKENNUSJÄRJESTYS

Äetsän kunnan rakennusjärjestys

1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET

Rakennusvalvonnan luvat. Turun alueen rakennustarkastajat ry:n koulutus / Hallintojohtaja Harri Lehtinen / Turun kristillinen opisto 5.9.

Ehdotus Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 3 1 Soveltamisala 3 2 Rakennusvalvontaviranomainen 3

KUHMOISTEN KUNTA Rakennusjärjestys

UUDENKAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

IKAALISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHTÄÄN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

Urjalan kunnan rakennusjärjestys

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

INARIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Kurikan kaupungin rakennusjärjestys

SAMMATIN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS,

SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA

LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

Karvian kunta RAKENNUSJÄRJESTYS

Mynämäen kunta. Rakennusjärjestys. Hyväksytty: Kunnanvaltuusto Voimaantulo:

SEINÄJOEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. 1 Soveltamisala. 2 Rakennusvalvontaviranomainen. 3 Talousrakennuksen ilmoituksenvaraisuus

RAKENNUSJÄRJESTYS. 1 Lite kv SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA

RAKENNUSJÄRJESTYS HUMPPILAN KUNTA 2002

R A K E N N U S J Ä R J E S T Y S

Ikaalisten kaupunki. Rakennusjärjestys

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt , muutos KV

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty Kvalt , muutos KV

Rakennusjärjestys 1. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja ja muu palveluhenkilöstö.

SIIKAISTEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUKIPUTAAN KUNTA HP RAKENNUSJÄRJESTYS

Kv liite nro 2 / , 9 RAKENNUSJÄRJESTYS KORPILAHDEN KUNTA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

RISTIJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 2. LUPAJÄRJESTELMÄT. 1 Soveltamisala

HIRVENSALMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA RAKENNUSJÄRJESTYS

VÖYRIN KUNTA. Rakennusjärjestys

Mäntyharjun kunnan rakennusjärjestys

MUONION KUNTA SÄÄNTÖ 1 (15) Kunnanvaltuusto RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty

Kangasniemen kunnan RAKENNUSJÄRJESTYS

Liite 17 valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirjan 72 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA

PELKOSENNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

MIEHIKKÄLÄN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Viittaus: MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51, Muinaismuistolaki 295/1963

AKAAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

LAUKAAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SOMERON KAUPUNKI RAKENNUSJÄRJESTYS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

HUITTISTEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX Voimaantulo XX.XX.2016.

MASKUN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

RAKENNUSJÄRJESTYS TAIVALKOSKEN KUNTA

Närpiön kaupungin rakennusjärjestys

KIHNIÖ N KUNNAN RAKENNUSJA RJESTYS

PETÄJÄVEDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SAVONLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo

POSION KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

Rakennusjärjestys 2003

VAALAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA

KEMIÖNSAAREN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

Transkriptio:

1 SAUVON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 Soveltamisala Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Sauvon kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty (MRL 14 4 mom). 1.2 Rakennusvalvontaviranomainen Sauvon kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen- ja ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii tekninen toimisto. Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännössä. 2 LUPAJÄRJESTELMÄ 2.1 Talousrakennus Talousrakennuksen ja saunan rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Lupamenettelyn asemesta jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, pienehkön, enintään 30 m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä. 2.2 Toimenpiteiden luvan- / ilmoituksenvaraisuus Seuraavan taulukon kohdissa esitetyt toimenpiteet käsitellään toimenpidelupana tai ilmoituksena vain mikäli kyseessä on rakennelma. Jos rakennelma on tulkittava rakennukseksi (MRL 113 ), käsitellään asia rakennuslupa-asiana. Maankäyttö- ja rakennuslain 126 :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta liitekartasta nro 1 ilmenevillä kunnan osa-alueilla seuraavasti: osa-alue 1: asemakaava-alue osa-alue 2: suunnittelutarvealue osa-alue 3: rantaosayleiskaava-alue osa-alue 4: haja-asutusalue 1-9 kohdissa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa.

2 Toimenpide: TOIMENPIDELUPA HAETTAVA X ILMOITUS TEHTÄVÄ O 1) RAKENNELMA (rakentaminen) Kunnan osa-alue 1 2 3 4 - katos, yli 10 m² x o o o - vaja, yli 10 m² ja alle 30 m² x o o o - esiintymislava, pysyvä x x x x - maatalouden lantavarasto x x x x 2) YLEISÖRAKENNELMA (perustaminen tai rakentaminen) - urheilupaikka x x x x - asuntovaunualue tai vastaava, yli 5 vaunua x x x x - katsomo, kiinteä x x x x - yleisöteltta tai vastaava, yli 50 henk. o o o o 3) LIIKUTELTAVA LAITE - asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4) ERILLISLAITE (rakentaminen) x x x x - masto, yli 10 metriä o o o o - piippu, yli 10 metriä o o o o - varastointisäiliö, yli 10 m³ x o x o - muistomerkki o o o o - suurehko antenni, yli 10 metriä o o o o - tuulivoimala x o x o 5) VESIRAJALAITE (rakentaminen) - suurehko laituri x x x x - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6) SÄILYTYS- TAI VARASTOINTIALUE (järjestäminen) - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka tällaiseen alueeseen verrattava alue 7) JULKISIVUTOIMENPIDE x x x x x o x o - rakennuksen julkisivun oleellinen muuttaminen x x x x - kattomuodon muuttaminen x x x o - ulkoverhouksen rakennusaineen muuttaminen o o o o - katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen o 8) MAINOSTOIMENPIDE - muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa 9) AITAAMINEN (rakentaminen) - rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri o o o o o

3 2.3 Menettelytapamääräyksiä Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 3 RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖN HUOMIOON OTTAMINEN 3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennustyön yhteydessä vaurioitunut tai muuten ympäristöä rumentava osa pihamaasta on istutuksin ja alueen käyttöön liittyvin järjestelyin saatettava kokonaisuuteen sopivaan asuun. 3.2 Ympäristön hoito ja valvonta Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa (MRL 167 1 mom). Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden tai -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Sauvon kunnan tekninen- ja ympäristölautakunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettua ympäristön hoidon valvontaa mm. pitämällä tarvittaessa katselmuksia päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja alueista on ilmoitettava kiinteistönomistajille ja haltijoille teknisen- ja ympäristölautakunnan päättämällä tavalla. 3.3 Aitaaminen Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

4 Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 3.4 Piha-alue / pihamaa Rakennuspaikan kuivanapito Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Sade- ja sulamisvesien haitaton johtaminen on järjestettävä. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Pihamaan korkeusasema Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Uudis- ja lisärakentamisen yhteydessä pihamaa tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Suureksi kasvava puu tulee istuttaa siten, ettei se ja sen hoitaminen täysikasvuisenakaan häiritse kohtuuttomasti naapuria. Liikennejärjestelyt Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Maanalaiset johdot ja rakenteet Rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä käytössä olevat maanalaiset johdot ja rakenteet on suunnittelun yhteydessä selvitettävä. 3.5 Osoitemerkintä Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 4 RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 4.1 Rakennuspaikka Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 116 :ssä, tämän rakennusjärjestyksen liitekartassa nro 1 osoitetulla alueella / osoitetuilla alueilla rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään: Alue 2 : 5.000 m2 Alue 3 : rantayleiskaava määräysten mukainen Alue 4 : 5.000 m2 Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

5 4.2 Rakentamisen määrä Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen ja kaksikerroksisen asuinrakennuksen. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on rakennusten tai asuntojen lukumäärästä määrätty, rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen siihen sopeutuvia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 5 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Rakennuspaikan vähimmäiskoon tulee olla 3000 m² ja rakennuspaikalla tulee olla rantaviivaa vähintään 50 m. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 175 m², josta loma-asunto saa olla enintään 120 m², saunarakennus enintään 25 m² ja kevytrakenteinen kylmä varastorakennus enintään 30 m². Loma-asunnon rakennusoikeudesta saa käyttää enintään 25 m² erilliseen vierasmajaan, joka on sijoitettava loma-asunnon tausta-alueelle. Loma-asunto, vierasmaja ja talousrakennus on sijoitettava vähintään 25 m:n päähän rantaviivasta ja sauna vähintään 15 m:n päähän rantaviivasta. Rakennusten jona muodoltaan, väritykseltään ja materiaaleiltaan sopeuduttava ympäristöön ja rantamaisemaan. 6 SUUNNITTELUTARVEALUE Maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla nro 1. Suunnittelutarvealueella luvan arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä säädettyihin erityisiin edellytyksiin sen lisäksi, mitä luvan edellytyksistä muutoin säädetään. Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennushankkeesta hankittava kunnanhallituksen suunnittelutarvealueratkaisu. 7 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA POHJAVESIALUEILLA RAKENTAMINEN Rakennettaessa kiinteistölle, jota ei ole liitetty kunnan viemäriverkkoon, on jätevesien käsittelyssä noudatettava seuraavia ohjeita ja määräyksiä, ellei muualla toisin määrätä: Tärkeillä pohjavesialueilla (liitekartta 1) jätevedet on johdettava käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle yhteiseen viemärilaitokseen tai kaikille jätevesille on oltava tiiveyden suhteen valvottavissa oleva umpikaivo. Jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimus on, että kaikki jätevedet johdetaan kolmiosaisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn tai muuhun puhdistusteholtaan vastaavaan käsittelyyn. Rantayleiskaava-alueilla on pääsääntöisesti noudatettava yleiskaavamääräyksissä annettuja ohjeita jätevesien käsittelemiseksi, ellei muualla toisin määrätä.

6 Lisäksi kunkin jätevesien käsittely- ja johtamishankkeen kohdalla on tapauskohtaisesti tarkasteltava mm. rakennuspaikan koko, ympäröivän asutuksen etäisyys ja vedenhankinta, maaston pinnanmuodot ja maaperän laatu sekä vesistöjen ja pohjavesialueiden sijainti. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä asiantuntijan laatima suunnitelma jätevesien käsittelystä ja johtamisesta. Suunnitelmasta tulee selvitä jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen vaikuttavat seikat sekä tarvittaessa naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset käsiteltyjen jätevesien johtamiselle. Jäteveden käsittely- ja johtamisrakenteet tulee tehdä ja asentaa huolellisesti ja esittää rakennusvalvontaviranomaisen tarkastettavaksi käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. 8 HYVÄ RAKENTAMISTAPA Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita johtaa tyylillisesti alkuperäisestä rakennuksesta poikkeavaan lopputulokseen. 9 RAKENNUSTYÖN AIKAISET JÄRJESTELYT Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. 10 JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää rakennusten käyttötarkoitus ja koko huomioon ottaen riittävät tilat jätteiden keräystä ja lajittelua varten. Jätehuollon järjestämisessä on jätelain ja -asetuksen säännösten lisäksi noudatettava Sauvon kunnan omia jätehuoltomääräyksiä. 11 MÄÄRÄYSTEN VALVONTA, NOUDATTAMINEN, POIKKEAMINEN 11. 1 Määräyksistä poikkeaminen Tekninen- ja ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräyksen tavoitteen olennaista syrjäyttämistä. 11.2 Voimaantulo Sauvon kunnanvaltuusto on hyväksynyt tämän taksan päätöksellään 12 / 12 / 2001. Tämä taksa tulee voimaan 1 / 1 / 2002.