Etelä-Suomi Päätös Nro 195/2010/4 Dnro ESAVI/401/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2010 ASIA HAKIJA HAKEMUS Länsisataman edustan väyläalueen laajennuksen ruoppaaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki Helsingin Satama Helsingin Satama on 14.6.2010 Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt lupaa Länsisataman edustan väyläalueen laajennuksen ruoppaamiseen Länsisataman kaupunginosassa Helsingin kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Johdanto Länsisatama sijaitsee kaksi kilometriä Helsingin ydinkeskustan lounaispuolella Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa. Länsisataman tavarasataman toiminta siirtyi vuoden 2009 alussa Vuosaaren satamaan, jolloin Jätkäsaaresta vapautui maa-aluetta asuntorakentamiseen. Länsisatamaan jäi matkustajasatama ja Hernesaareen risteilijäsatama, joiden laituripaikat tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. Jätkäsaareen toteutettavan uuden asuinalueen johdosta maa-aluetta laajennetaan merelle päin. Vesialuetta täytetään merelle päin noin 150 metrin leveydeltä. Matkustajasataman maa-aluetta Jätkäsaaren laiturin jatkeella laajennetaan kohti etelää noin 300 m. Täyttöjen vuoksi väyliä ja niiden väyläaluetta joudutaan siirtämään. Uutena väyläalueena käyttöönotettava vesialue on pääosin matalaa, jolloin aluetta joudutaan syventämään ruoppaamalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 7.4.2010 päätöksellään nro 43/2010/4 myöntänyt Helsingin Satamalle luvan Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaamiseen ja töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Rakennustyöt käynnistettiin toukokuussa 2010. Luvan mukaisesti Länsisataman edustalla sijaitseva matalikko poistetaan osittain satamaan johtavan Länsisataman 10,8 m väylän ja Länsisataman laiturin 8,9 m väylän ohjeellista kulkusyvyyttä vastaaviin haraustasoihin -11,9 m ja -9,8 m. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki fax 02 726 0233 ymparistoluvat.etela@avi.fi
Ennen töiden aloitusta laivasimulaattorissa tehtiin simulointiajoja satamaan saapuvilla isoilla risteilijöillä ja nykyisin liikenteessä olevilla Tallinnaan liikennöivillä autolautoilla. Satamassa varaudutaan entistä suurempien risteilijöiden vierailuille. Simulaatioajoissa paljastui, että suunniteltu väyläalue sataman laajennuksen ja uuden väylän reunalinjan välillä on liian ahdas. Saapuvan ja lähtevän aluksen kohdatessa väylälevityksen kohdalla isojen risteilijöiden vaatima turvaetäisyys väylän reunasta on liian pieni. Tällöin on suuri vaara, että risteilijä saa pohjakosketuksen tai risteilijät törmäävät toisiinsa. Huonoissa sääoloissa, sumussa ja kovalla tuulella, riski kasvaa entisestään. Tämän vuoksi on välttämätöntä laajentaa väyläaluetta enemmän kuin voimassa olevan luvan mukaan on mahdollista. Lisälaajennusalue varmistaa väylän turvallisen käytön myös tulevaisuudessa, jolloin aluskoot kasvavat ja liikennemäärät lisääntyvät. Voimassa olevan luvan ja tämän lupahakemuksen mukainen väyläalueen laajennus mahdollistaa Länsisataman laiturin 8,9 m väylän käytön entiseen tapaan uusista täytöistä huolimatta. Lisäksi se parantaa yhä suurempien alusten navigoitavuutta ja alusturvallisuutta. Merialueen yleiskuvaus Länsisataman edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee 10 20 metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Länsisataman edustalla sijaitseva Lauttasaarenselkä on etelään avautuva sisäsaariston selkä, jonka syvyys keskiosissa on 10 12 m. Selältä on hyvä yhteys ulos merelle Melkin-Pihlajasaaren syvänteen kautta. Lauttasaarenselän suolapitoisuus määräytyy Suomenlahden yleisten suolaisuusolojen mukaan. Alueen pohjoiset rannat ovat suurimmaksi osaksi satama- tai muussa teknisessä käytössä. Noin 300 m:n etäisyydellä laajennusalueen eteläpuolella sijaitsevat Pihlajasaaret, joissa on uimaranta ja venesatama. Vedenkorkeudet Merivedenkorkeus on vaihdellut Helsingin mareografilla vuosien 1904 2006 havaintojen perusteella seuraavasti: 2 HW (ylivedenkorkeus) MHW (keskiylivedenkorkeus) MW (keskivedenkorkeus) MNW (keskialivedenkorkeus) NW (alivedenkorkeus) MW 2006 +1,51 m MW 2006 +0,89 m MW 2006 +0,00 m MW 2006-0,63 m MW 2006-0,92 m Helsingissä merivedenkorkeus on yleensä alimmillaan keväällä huhtitoukokuussa ja korkeimmillaan marras-joulukuussa. Vedenkorkeuden vaihtelu on vähäisintä kesäkuukausina ja voimakkainta loka-maaliskuussa, ja siihen vaikuttavat mm. ilmanpaineen muutokset, pitkäkestoiset yhdensuuntaiset tuulet sekä Suomenlahden vesirungon ominaisheilahtelut. Jääolot Merentutkimuslaitoksen laatimien pitkän ajan keskiarvojen (vuosien 1961 1990 jäätilastot) perusteella Länsisataman edustan merialue jäätyy Suomenlinnan havaintopaikan tietojen mukaan keskimäärin tammikuun
alkupuolella, jolloin myös pysyvä jääpeite alkaa muodostua. Pysyvä jääpeite kestää alueella noin kolme kuukautta. Pysyvä jääpeite sulaa yleensä huhtikuun alussa ja lopullisesti jäät häviävät huhtikuun puolivälin tienoilla. 3 Veden laatu Pohjaeläimistö Kalasto Helsingin ja Espoon edustan merialueen veden laatu on vedenlaatuluokituksen mukaan pääosin tyydyttävä (luokka III, kun luokkia on I IV eli erinomainen heikko). Länsisataman edustan Lauttasaarenselän vesialueella veden laatu on tyydyttävä. Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Lauttasaarenselällä (näyteasema 62, syvyys 11 m) pohjaeläintiheys on kasvanut tasaisesti jo 1970-luvun alusta lähtien. Runsaslukuisimpia ovat olleet harvasukamadot sekä liejusimpukka. Vuosien 2000 2009 tarkastelujaksolla ainoastaan vaeltajakotiloiden määrä lisääntyi, mutta kaikkien muiden ryhmien yksilömäärät vähenivät. Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen käsittäen lähes kaikki murtovesialueella normaalisti esiintyvät kalalajit. Yleisimmin tavattavia lajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmi- ja kymmenpiikki sekä härkäsimppu. Lähin kohdealueen läheisyydessä sijaitseva kutualue on Pihlajasaaren ympäristö, jossa todennäköisesti on ainakin silakan kutualueita. Silakan kutu ajoittuu toukokuusta kesäkuun puoliväliin. Merialueen käyttö Jätkäsaaren laiturialtaaseen johtaa Länsisataman 10,8 m väylä. Länsisataman 10,8 m ja Länsisataman laiturin 8,9 m väylät kulkevat ruoppauskohteen länsipuolella. Lisäksi edellä mainitun alueen pohjoispuolella sijaitsee Lokkiluoto Saukonnokka 8,9 m väylä, joka yhtyy Jätkäsaaren edustalla Saukon 9,1 m väylään. Ruoppauskohteen eteläpuolelta sivuaa Kytö Teerisaari 2,4 m pienveneväylä, joka risteää Länsisataman 10,8 m väylän kanssa lounas-koillinen suunnassa. Väylän linjausta muutetaan ruoppausalueen ulkopuolelle. Länsisatamaan tulevat risteilyalukset ovat yhä suurempia, ja samalla myös ns. isojen alusten osuus koko risteilyliikenteestä on kasvanut. Luotsit tuovat Helsinkiin saapuvista risteilyaluksista vain alle 230 m alukset Kustaanmiekan salmen läpi Eteläsatamaan. Kansainvälisistä risteilyaluksista lähes puolet ylittää tämän pituuden, jolloin alukset kiinnitetään Länsisatamassa sijaitsevaan Hernesaaren risteilylaituriin tai Melkin laituriin. Vuonna 2009 Hernesaaren risteilylaiturin kautta kulki noin 269 000 matkustajaa ja Länsiterminaalin kautta noin 4,4 miljoonaa matkustajaa. Länsisataman edustan välittömässä läheisyydessä ei harjoiteta kotitarvekalastusta, virkistyskalastusta eikä ammattikalastusta.
4 Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat rakenteet Alueen omistus ja kaavoitustilanne Lähin luonnoltaan arvokas alue ruoppauskohteen läheisyydessä on Läntisen Pihlajasaaren lehto, joka on rauhoitettu luonnonsuojelualue. Sen etäisyys ruoppauskohteesta on noin 0,5 km. Läntisen Pihlajasaaren itäpuolella on myös luontotyyppinä suojeltu merenrantaniitty. Hakemuksen kohteena oleva alue sijaitsee hakijan hallinnoiman satamaalueen vesialueella, jonka pohjoispuolella sijaitsevat Länsisatamaan kuuluvat Melkinlaituri, Valtamerilaituri sekä Jätkäsaaren ja Munkkisaaren laiturit. Lähimmät venesatamat hankealueen läheisyydessä ovat Lauttasaaren itärannalla sijaitsevat Pajalahden venesatama ja Vattunokan venesatama. Ruoholahden allas sekä Kellosaarenrannan venesatama sijaitsevat Ruoholahden etelärannalla. Lauttasaarenselän eteläpuolella sijaitsee Melkin saari, jossa on yhteysliikennelaituri. Lisäksi Pihlajasaaren pohjoisosassa on käyntisatama. Hakemuksen mukaisen väylän laajennusalueen halki kulkee yksi paineviemärilinja. Lisäksi laajennusalueen läheisyydessä sen itäpuolella kulkee paineviemäri, puhelinkaapeli, merikaapeli ja vesijohto. Länsisataman edustan vesialue, jolla väyläalueen muutokseen liittyviä ruoppaus- ja louhintatöitä tehdään, kuuluu Helsingin kaupungin Töölön kylän tilaan Töölön vesi RN:o 5:2. Vesialue on Helsingin kaupungin omistuksessa. Länsisataman edustan vesialueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.11.2003. Yleiskaava on tullut voimaan 19.1.2007. Yleiskaavassa hakemuksen kohteena oleva alue on varattu vesialueeksi (W). Osa ruoppausalueesta sijoittuu yleiskaavassa esitetylle Helsinki-puistona kehitettävälle alueelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 21.6.2006 Jätkäsaaren osayleiskaavan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Osayleiskaava sai lainvoiman 18.8.2006. Jätkäsaaren satama- ja varastoalue muuttuu kantakaupunkimaiseksi merenrantakaupunginosaksi. Laadittavana oleva asemakaava ja asemakaavan muutos ovat osayleiskaavan mukaisia. Asemakaavan muutos mahdollistaa pääosin tavarasatamakäytössä olleen pohjoisimman osan muuttamisen asuin- ja työpaikka-alueeksi. Meriarkeologia FCG Suunnittelukeskus Oy on tehnyt viistokaikuluotauksia Länsisataman edustalla (selostus päivätty 14.12.2007). Tarkastelussa ei havaittu viitteitä vedenalaisiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavista hylyistä.
Lähimpänä ruoppauskohdetta oleva tunnettu hylky on suomalainen jaala Sjöstjärnan hylky, joka sijaitsee yli 1 km:n päässä ruoppauskohteesta Sirpalesaaren ja Husunkiven välisen karikon kupeessa noin 8 m:n syvyydessä. 5 Sedimentin laatu Länsisataman edustan lisälaajennusalueen sedimenttien ruoppaus- ja läjityskelpoisuutta on selvitetty toukokuussa 2010 otetuista sedimenttinäytteistä (havaintopisteet B1 B7). Pohjamateriaali oli pintakerrokseltaan (0 20 cm) pääosin saven ja hiekan sekoitusta. Syvemmällä sedimentin savipitoisuus kasvoi, ja yli 50 cm:n syvyydessä sedimentti oli lihavaa savea. Pisteestä B1 ei saatu näytettä kovan pohjan vuoksi. Näytepaikkojen sedimentistä määritetyt tributyylitinan (TBT) pitoisuudet olivat seuraavat: Havaintopiste B1 Syvyys cm TBT μg/kg k.a. TBT μg/kg* k.a. ei näytettä B1B 0 10 49 119,5 10 20 5,6 13,7 20 50 <1 <1 B2 0 10 20 48,8 10 20 <1 <1 20 50 <1 <1 B3 0 10 45 109,8 10 20 46 112,2 20 50 <1 <1 B4 0 10 6,1 14,9 10 20 <1 <1 B6 0 10 66 161,0 10 20 <1 <1 20 28 <1 <1 B7 0 10 81 197,6 10 20 29 70,7 20 50 <1 <1 * = normalisoitu pitoisuus TBT:n normalisoitu tason 1 pitoisuus (3 μg/kg k.a.) ylittyi kaikissa havaintopisteissä sedimentin pintakerroksessa (0 10 cm tai 0 20 cm). Lisäksi tason 1 pitoisuus ylittyi arseenin, kadmiumin, lyijyn, sinkin, elohopean, PCBja PAH-yhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen osalta. Tason 2 ylittäviä pitoisuuksia PCB-yhdisteitä oli pisteillä B6 ja B7 ja PAH-yhdisteitä pisteillä B2, B3 ja B7.
Kaikki tasojen 1 ja 2 ylitykset olivat sedimentin pintakerroksessa (0 20 cm). Tätä syvemmällä sedimenteissä ei todettu määritysrajojen yläpuolella olevia haitta-ainepitoisuuksia. 6 Hankesuunnitelma Länsisataman edustan vesialuetta ruopataan ja louhitaan väyläalueen laajennuksen vuoksi. Ruoppauskohteen pinta-ala on noin 5,4 ha. Ruopattavien ja louhittavien massojen kokonaismääräksi on arvioitu noin 167 000 m 3 ktr. Laajennusalue on esitetty hakemukseen liitetyssä ruoppaussuunnitelmapiirroksessa, mittakaava 1:2 000. TBT-pitoinen pintasedimentti (massamäärä noin 10 800 m 3 ktr) kuoritaan ensin ennen muuta ruoppausta. Kuorittavan pintakerroksen paksuudeksi on arvioitu noin 0,2 m, ja se on laadultaan pääsääntöisesti pehmeää tai erittäin pehmeää saviliejua. Vesisyvyys kuorittavalla alueella vaihtelee noin 2,7 11 m:n välillä. Kuorinta toteutetaan mahdollisimman vähän sedimenttiä pöllyttävällä ja työtarkkuudeltaan mahdollisimman luotettavalla menetelmällä. Kuoritun massan siirtoon käytettävistä proomuista ei sallita vuotoja tai kuoritun massan karkaamista lastauksen tai kuljetuksen yhteydessä. Kuoritut pintasedimentit sijoitetaan maa-alueelle Jätkäsaareen, mihin on saatu erillinen lupa. Puhtaat pehmeät savimassat (massamäärä noin 74 000 m 3 ktr) ruopataan pilaantuneiden pintasedimenttien kuorinnan jälkeen ja siirretään proomukuljetuksena läjitettäväksi Taulukarin meriläjitysalueelle, joka sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä ruoppauskohteesta. Ruoppausmassojen läjittäminen Taulukarin läjitysalueelle tapahtuu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 13.11.2008 nro 103/2008/3 mukaisesti. Lupa on voimassa vuoden 2013 loppuun asti. Ruoppauskohteesta louhittava kallio (massamäärä noin 82 200 m 3 ktr) käytetään Länsisataman laajennustöiden pengerrakenteisiin. Länsisatamaan johtavalle laivaliikenteelle aiheutuvat työnaikaiset häiriöt pyritään työsuunnittelulla saamaan mahdollisimman vähäisiksi. Hakija sopii liikenteenharjoittajien kanssa tarvittavista liikennejärjestelyistä etukäteen sekä ilmoittaa niistä merenkulkijoille asianmukaisella tavalla liikenteenohjauksesta vastaavien viranomaisten välityksellä. Ruoppaus- ja louhintatöiden valmistuttua hakija laatii Liikennevirastolle väyläalueen muutoksesta väyläesityksen, jolla väyläalueisiin kohdistuneet muutokset vahvistetaan käyttöön. Arvio vaikutuksista Hanke ei aiheuta haitallisia muutoksia vallitsevaan merialueen tai sen ranta-alueiden tilaan. Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön eikä vesiympäristöön ja sen käyttöön. Hankkeen toteuttaminen ei haittaa kaavoitusta eikä muutakaan maankäytön järjestämistä. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeesta ei aiheudu vahinkoa kenellekään.
7 Hankkeen vaikutukset veden laatuun, vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Länsisataman edustan väyläalueen ruoppaustöiden aiheuttamaa veden samentumista mitattiin osana vesistötarkkailuja kesällä 2007. Sameusmittausten tulosten perusteella ruoppaustyöstä ei aiheutunut selvästi muusta satamatoiminnasta erottuvaa sameutta. Alueen voimakas alusliikenne on mittausten perusteella pääasiallinen sameuden aiheuttaja. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen on tilapäinen ja rakennustöiden osalta kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole merkitystä Länsisataman edustan vesialueen tilaan. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia alueen veden laatuun. Hankkeesta ei myöskään aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin tai virtaamiin. Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat vähäisiä ja väliaikaisia. Ruoppaustöistä aiheutuva veden samentuminen ja työkoneiden melu saattavat karkottaa kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Satama-alue ei kuitenkaan ole merkittävä kalojen esiintymisalue eikä sataman edustan välittömässä läheisyydessä kalasteta. Hanke ei siten huononna vesialueen kalantuottoa eikä kalastusoloja nykytilaan verrattuna muuten kuin tilapäisesti. Hankkeen vaikutukset merialueen käyttökelpoisuuteen ja virkistyskäyttöön Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Väyläalueen muutos ja siihen liittyvä ruoppaus ovat välttämättömiä, jotta liikennöinti nykyisillä väylillä on mahdollista myös tulevaisuudessa. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan mitään haittaa tai vahinkoa vesiliikenteelle Länsisataman edustan vesialueella eikä sen ulkopuolella. Väyläalueen muutos kohdistuu hakijan hallinnoiman satama-alueen vesialueelle eikä kyseistä aluetta käytetä virkistykseen. Lähin virkistykseen käytettävä alue on Läntisen ja Itäisen Pihlajasaaren muodostama ulkoilupuisto, joka sijaitsee Lauttasaarenselän kaakkoispuolella noin 0,3 km:n päässä ruoppauskohteesta. Lähin uimaranta on Läntisen Pihlajasaaren pohjoisrannalla. Väyläalueen muutos mahdollistaa nykyisten väylien käytön entiseen tapaan Jätkäsaareen tulevan uuden asuinalueen maatäytöistä huolimatta. Pilaantuneet pintasedimentit läjitetään maa-alueelle, mikä pienentää Länsisataman edustan vesialueen pohjassa nykyisin laajalla alueella esiintyvien haitta-aineiden määrää. Länsisataman laiturin väylää käyttävien yhä suurempien alusten pohjakosketusriski pienenee, kun sataman edustan matalikko poistetaan. Matalikon ruoppaus pienentää osaltaan mahdollista öljyonnettomuuden riskiä. Väyläalueen linjauksen suoraviivaistuminen parantaa risteilyalusten navigoita-
vuutta Länsisatamaan ja siten myös meriturvallisuutta. Helsingin Satamalla ja satamaan tukeutuvalla matkustajaliikenteellä on tärkeä merkitys Helsingin kaupungille, sillä Länsisatamaan saapuvat risteilyalukset matkustajineen tuovat kaupungille merkittävästi lisätuloja. Rakennustöistä aiheutuu samentumista, joka heikentää veden laatua ja karkottaa kaloja rakennuspaikan läheisyydestä. Samentuminen on kuitenkin lievää ja ohimenevää. Toteuttamisajankohdasta sekä vallitsevista tuulensuunnista riippuen samentuminen saattaa haitata myös virkistyskäyttöä kuten uimista läheisillä rannoilla (Pihlajasaari). 8 Tarkkailu Ruopattavat ja läjitettävät massamäärät selvitetään työn aikana. Sameutta ja haitallisten aineiden pitoisuuksia voidaan arvioida ainemäärien, työmenetelmien ja aikaisemmin muualla tutkittujen liukenevuustulosten perusteella. Jos työaikana todetaan ennalta-arvaamattomia vaikutuksia merialueen tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, ne pyritään selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovitun ohjelman mukaisesti. Ruoppauksen ympäristövaikutuksia ja merialueen tilaa tarkkaillaan Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelman (23.4.2010) mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Helsingin Satama on hakenut vesilain 2 luvun 26 :n mukaista töidenaloittamislupaa hankkeen kiireellisyyden vuoksi. Työt on tarkoitus aloittaa vuonna 2010 ja saattaa loppuun kesällä 2011. Tällöin väyläalueen muutokset voitaisiin ottaa laivaliikenteen käyttöön kesällä 2011. Väyläalueen muutoksen edellyttämiä ruoppauksia ja massojen läjitystä ei voi tehdä avovesikauden ulkopuolella. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 15.7. 16.8.2010. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (myöh. Y-vastuualue) on todennut, että hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa kuvatun mukainen. Hanke-
alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. Hakemuksessa ei ole tarkemmin määritelty kuorittavan alueen kokoa. Y-vastuualueen käsityksen mukaan sedimenttiä kuoritaan koko hankealueelta lukuun ottamatta niitä kohteita, joissa louhittavan kallion päällä ei ole pohjasedimenttiä. Mikäli kuorinta-alue on pienempi kuin edellä esitetty, tulee se määritellä tarkemmin. Sedimentin pintakerroksen (0 20 cm) kuorintaa ja näiden massojen (10 800 m 3 ktr) läjittämistä maalle Jätkäsaareen voidaan pitää hyväksyttävänä. Koska kuorittavien massojen alla olevista massoista ei ole havaittu tason 1 ylityksiä, voidaan ne läjittää Taulukarin läjitysalueelle läjitysluvan mukaisesti. Hakemusasiakirjojen liitteenä olevassa ruoppaussuunnitelmassa (mittakaava 1:2 000) on arvioitu ruopattavien massojen olevan osittain savea ja silttiä sekä osittain hiekkaa ja moreenia. Varsinaisessa hakemuksessa puhutaan vain pehmeistä ruopattavista massoista. Y-vastuualue on huomauttanut, että Taulukariin saa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 13.11.2008 nro 103/2008/3 lupamääräyksen 2 mukaan läjittää vain pehmeitä massoja. Mikäli ruopattavat massat sisältävät suuremmissa määrin karkeita aineksia, on niiden hyötykäyttömahdollisuudet selvitettävä. Hakemuksen mukaan hankkeen vaikutusten tarkkailua tehdään Jätkäsaaren edustan merialueen yhteistarkkailuohjelmassa esitetyllä tavalla. Yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen on vireillä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Tarkkailu voidaan suorittaa edellä mainitussa tarkkailuohjelmassa hyväksyttävällä tavalla. 2) Liikennevirasto on todennut, että hakemuksessa on maininta laajennusalueella kulkevasta väylästä, jonka linjausta tullaan muuttamaan. Laajennusalue sijoittuu osin Stora Bodö Teerisaari -väyläalueelle, joka on osa veneilyn runkoväylää. Veneilyn runkoväylä tarjoaa veneilijöille helpon, turvallisen ja suojaisan kulkuväylän, jolla pienempien veneiden on mahdollista pysyä poissa kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetuilta väyliltä. Hankkeen toteuttaminen tulee vaatimaan tilapäisiä liikennejärjestelyjä Stora Bodö Teerisaari -väylällä. Lisäksi laajennusalueen toteutus vaatii turvalaitteiden muutoksia laajennusalueella. Hakija on sopinut Liikenneviraston kanssa hankkeen vaatimista muutostöistä sekä vastuunjaosta. 9 HAKIJAN SELITYS Hakija on todennut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksesta, että pilaantunut pintasedimentti kuoritaan koko ruoppausalueelta (n. 5,4 ha). Kuorittavan kerroksen paksuus on 0,20 m sedimenttitutkimuksen mukaan. Ruoppaaja poistaa sedimentin järjestelmällisesti koko alueelta. Alueella saattaa olla avokallioalueita tai alueita, joilla ei kovan moreenikerroksen päällä ole sedimenttiä. Myös nämä alueet käydään läpi, jotta voidaan varmistaa sedimentin poisto.
10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ruoppaussuunnitelmassa on esitetty ruopattavaksi myös hiekkaa ja moreenia. Hiekkaa ja moreenia esiintyy kallion päällä ohuina kerroksina, joiden päällä on savikerroksia. Ruoppaustyössä on mahdotonta eritellä pehmeää savea ja sen alla olevia savimoreeni- ja hiekkakerroksia. Osittain moreeni jää kallion päälle ja sekaantuu louhemassoihin. Koska hiekka ja moreeni ovat saven sekaisia, niiden hyötykäyttö laiturialueen täyttötöissä ei ole mahdollista huonojen geoteknisten ominaisuuksien vuoksi. Suunnitelmassa ne on eriytetty savesta, koska niiden kaivu on huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa kuin saven. Hakijan näkemyksen mukaan ne on läjitettävä Taulukarille muiden pehmeiden massojen mukana. Jätkäsaaren merialueen yhteistarkkailua on suoritettu hakemussuunnitelman mukaisesti ja tietoja on toimitettu valvovalle viranomaiselle. Hakija on todennut Liikenneviraston muistutuksesta, että hakija ja Liikennevirasto ovat sopineet väylän merkitsemisestä sekä kustannus- ja työjaosta. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan Länsisataman edustan väyläalueen laajennuksen ruoppaamiseen Helsingin kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ruoppaussuunnitelmapiirroksessa, mittakaava 1:2 000, esitetyllä alueella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppausalueen sedimentin pintakerros, jossa haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) tason 1 pitoisuudet, on kuorittava ennen varsinaista ruoppausta. Kuorittavan kerroksen paksuus on noin 20 cm. Kuorinta on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Kuorittavan pintakerroksen massamäärä on yhteensä noin 10 800 m 3 ktr ja sen alta ruopattava, meriläjityskelpoinen massamäärä on yhteensä noin 74 000 m 3 ktr. Kallion louhintaa on yhteensä noin 82 200 m 3 ktr. 2) Kuoritut ruoppausmassat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan kyseisiä massoja. 3) Jokainen työvaihe on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ja kussakin työvaiheessa on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesiluonnolle sekä merialueelle ja sen käytölle.
4) Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. 5) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä työalueella mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit. Työt on toteutettava niitä vaurioittamatta. 6) Esteistä merenkululle ja vesiliikenteelle on ilmoitettava Liikenneviraston Suomenlahden väyläyksikölle sekä tarvittaessa paikallisesti kuulutuksin. Työalueet on tarvittaessa merkittävä. Stora Bodö Teerisaari veneilyn runkoväylän työnaikaisista liikennejärjestelyistä ja muutoksista on sovittava Liikenneviraston kanssa. 7) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaustöiden vaikutuksia merialueella Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 8) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös osana Taulukarin läjitysalueen kalataloudellista tarkkailua. 9) Luvan saajan on maksettava 1 500 euron kalatalousmaksu vuosittain tammikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon vähentämiseen niinä vuosina, joina ruoppaustöitä tehdään, ja seuraavana vuonna töiden päättymisen jälkeen. 10) Töiden päätyttyä työalueet on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 11) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 12) Työt on aloitettava kahden ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 13) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Liikennevirastolle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Liikennevirastolle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä sekä tarvittavat piirustukset. 11
12 Perustelut Länsisataman edustan väyläalueen laajentaminen on tarpeen, koska Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 43/2010/4 mukainen väyläalueen laajennus on osoittautunut riittämättömäksi. Väyläalueen lisälaajennus ja siitä johtuva ruoppaus ovat tarpeen nykyisen Länsisataman laiturin 8,9 m väylän käytettävyyden säilyttämiseksi ja merenkulun turvallisuuden ylläpitämiseksi. Ruoppauksesta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Haitta-aineita sisältävät pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet massat kuoritaan ensin ja ne läjitetään maalle. Määräyksessä 1) on otettu huomioon hakemukseen liitetyt ruoppausalueen sedimenttitutkimukset. Kuorittavien sedimenttien alapuoliset ruopattavat massat ovat mereen läjityskelpoisia, ja ne voidaan läjittää Taulukarin meriläjitysalueelle. Läjitysalueelle saadaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 103/2008/3 mukaan läjittää Helsingin kaupungin alueen satamien ja niihin liittyvien väylien ja Länsisataman alueen laajennuksen sekä ranta-alueiden läjityskelpoisia pehmeitä ruoppausmassoja. Louhe käytetään Jätkäsaaren alueen täyttöihin. Ruoppauksen aiheuttama merialueen samentuminen on paikallista ja ohimenevää. Ruoppauksen vaikutuksia merialueella tarkkaillaan ruoppaustöiden ajan. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen. Hyötynä on otettu huomioon se, että väyläalueen laajennuksella ja sitä varten tarvittavalla ruoppauksella mahdollistetaan nykyisten väylien turvallinen käyttö Jätkäsaaren merialueen täytöistä ja aluskoon tulevasta kasvusta huolimatta. Haittana on ruoppaustöiden aiheuttama veden tilapäinen samentuminen ja töistä aiheutuva häiriö merialueen ja lähirantojen käytölle. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liittyvässä Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa ei ole esitetty merialueen ruoppaustoiminnalle mitään erityisiä vesienhoidon toimenpiteitä. Hanke ei vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä
kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain eikä jätelain vastainen. Kalatalousmaksun määrääminen on tarpeen hankkeesta aiheutuvien kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi. 13 Sovelletut lainkohdat Vesilain 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti, 11, 11 a ja 22 sekä 16 luvun 23 a Ympäristönsuojelulain 41, 42 ja 43 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutus on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Kyseessä on toukokuussa 2010 aloitetun ruoppauksen jatkaminen hakemuksen mukaisella laajennusalueella. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi luvan saajalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Sovellettu lainkohta Vesilain 2 luvun 26 KÄSITTELYMAKSU 4 870 euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaisen ruoppausta, kiviaineksen ottoa, vesialueen täyttöä tai läjitystä vesialueelle (20 000 200 000 m 3 ktr) koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 4 870 euroa.
14 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Helsingin Satama Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus / Ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Listan dpoesavi-401-04-09-2010 mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin ilmoitustauluilla.
15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Kartta 2) Valitusosoitus Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anna Vaalasranta Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/tv
Liite 1
Liite 2 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.11.2010. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, 00520 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.