1 Tämä versio on tehty kuorojen harjoitusversioksi. Lopullinen moniste on sovittu taitettavaksi festivaalin toimesta/taina Alanko Kokkolassa 13.1.2017 Hämäläisten laulu 2 minuuttia saksalainen sävelmä, sanat J.H.Erkko, 1871 1. On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitäi kallehin sen tuskin tiedän vertaista, niin kaunista, niin herttaista kuin kulta Hämeenmaa! 2. Lempeitä laaksoin lehtoja ja lintuin laulupuistoja ja marjaisia kankaitaan en unhoittaa voi milloinkaan - oi Hämeen kallis maa! 6. Jos miestä missä tarvitaan maan eestä vaikka kaatumaan, niin uljaita on urhoja, on järkeä, on kuntoa, kun toimeen tartutaan.
2 Karjalaisten laulu 3 minuuttia Sävel ja sanat J.P. Hannikainen, 1899 1. Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa! Lauluna sen kosket kuohuu, järven aallot loiskuaa, säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. 4. Ei oo meillä rikkautta eikä maamme viljavaa, vaan on laulun runsautta, kylvämättä kasvavaa; sit' ei pane Idän halla eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet. 7. Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee. Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa!
3 Keski-Pohjanmaan laulu 2 min 15 sek Sävel ja sanat Oskari Metsola, 1929 1. Näät, kuinka rannat viljavat on virtain kahta puolta ja kylät suuret kansoineen, mi maasta pitää huolta, mi tuttu meren myrskyisen ja hallan hyisen, katehen. Kas siitä soinnun saa tää Keski-Pohjanmaa. 2. Ja urheasti kestäneet on miehet taiston tulta, maan eestä henkens antaneet, ja peittänyt tää multa. Myös sankar isäin lapset me maan eestä kaiken annamme. Kas siitä turvan saa tää Keski-Pohjanmaa. 3. Virtaimme juuret juontavat niin kauas syömmeen Suomen, ne rannan tuomet, pihlajat juottavat joka huomen. Myös kansan juuret maassa on, sen turva taivaan taattohon. Kas siitä voiman saa tää Keski-Pohjanmaa.
4 Keski-Suomen kotiseutulaulu 2 min. Sävel Ivar Widéen, sanat Matti Korpilahti, 1920 1. 2. Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat, ah, polut korpia kiertävät, kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat! Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja kuu Hankaveen, vuorien huippujen kauneus ylhä, ah, kotiseutua muistoineen. Syntymäpaikka kun on sydän Suomen siis sitä suottako kiittelisin? Täällähän aukeni ens' elon huomen, tänne ma toivon hautanikin. Täällä on naapuri heimoni verta, täällä on ystävä voittamaton, tänne, ah, tänne on kaipaus kerta, täällä on kaikki, mi kallista on!
5 Kymenlaakson laulu 2 min.15 sek. Sävel Uuno Klami, sanat: Aukusti Simojoki, 1934 Kymenlaakso sun laulusi soikoon yli kaunihin Suomenmaan, se lapsesi haltioikoon sinun eestäsi toimintaan Kymenlaakso, sa seuduista kallein oot, sua vallat valkeat varjelkoot, Kymenlaakso, sun laulusi soikoon yli kaunihin Suomenmaan. Olet meille sa hauta ja kehto, olet suoja sa untemme yön, kesäleikkien lempeä lehto ja antaja toimen ja työn. Sinitaivas hohde kirkkain on, jymy jylhin sun metsien hongiston. Olet meille sa onnemme ehto, ylin lahjoista kohtalon.
6 Kymmenen virran maa 2 minuuttia Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa Sävel Oskar Merikanto, sanat A.V. Koskimies, 1906 Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner. Niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner. Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa! Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo, se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa tämä kymmenen, kymmenen virran maa! Kesäaurinkos kanssa ma valvonut oon ja viettänyt yötöntä yötä. Ja vaipuen vienohon haaveiluun vain katsonut Luojan työtä. En tenhoas tuota voi unhottaa, oi kymmenen, kymmenen virran maa. Olet voiman ja vilppauden kotimaa tätä kannat kaksoisleimaa. Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa. Oi loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa!
7 Nälkämaan laulu (Kainuun) 3 minuuttia sävel Oskar Merikanto, sanat Ilmari Kianto, 1911 Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa! Meidänpä mainetta mainivat nuot koskien ärjyt ja surkeat suot! Meidänpä vapautta vaarat on nää! Meidän on laulua lahtien päät! Meille myös kevätkin keijunsa toi, rastas ja metso täälläkin soi. Taival lie hankala - olkoon vaan! Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan! Kolkasssa synkeän syntymämaan pirttimme piilköhöt paikoillaan! Vainojen virmat, oi vaietkaa! Rapparit, ryöstäjät, kaijotkaa! Miekkaa ei tarvis - tarmoa vaan puolesta hengen, heimon ja maan. Nosta jo rintaasi maausko uus, taannuta taika ja vanhoillisuus! Maamies, muista, miss' onnesi on, riihesi rikkaus riippumaton! Kainuhun kansa, ah arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunniatyö? Meidän on uudesta luotava maa, raukat vaan menköhöt merten taa!
8 Satakunnan laulu 1 minuutti 30 sek. Sävel Aksel Törnudd, sanat Aino Voipio, 1912 1. Kauas missä katse kantaa yli peltojen, missä kaartaa taivon rantaa salo sininen, siellä Satakunnan kansa, tyynnä kyntää aurallansa maata isien. 2. Virtaa läpi vainioiden Kokemäen vuo. Suurten selkäin, korpisoiden mailta tullen tuo, koskin kuohuu, tulvoaapi, kansan mieltä kasvattaapi, uutta voimaa luo. 3. Täällä muinoin töin ja toimin raatoi rauhan mies, luonnon voitti loitsuvoimin, synnyt syvät ties. Kasvun kotipelto kantoi, raatajalle onnen antoi lämmin kotilies.
9 Savolaisen laulu 2 minuuttia 30 sekuntia Sävel Karl Collan, sanat A. Oksanen, 1852 Mun muistuu mieleheni nyt suloinen Savonmaa. Sen kansa kaikki kärsinyt ja onnehensa tyytynyt, tää armas, kallis maa! Jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut, ja meidän vaarat virkkoa, ja meidän laaksot lausua, sanella salmensuut. Niin niistäpä useampi hyv' ois todistamaan: "Täss' Savon joukko tappeli, ja joka kynsi kylmeni edestä Suomenmaan!"
10 Uusmaalaisten laulu 2 minuuttia 30 sekuntia Sävel Jean Sibelius, sanat Kaarlo Terhi, 1912 1. Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet, sadat saartaa niemet, lahdet rakkaanpata rantaa! Missä virrat viehkeämmät, salmet seljänteet, maa ja meri aulihimmin aarteitansa antaa! Uusmaa Suomen kruunussa on helmi kirkkahin, täällä kukkaan puhkeaapi tiede, taidekin, tääll on Suomen pää ja sydän, into hehkuvin, lempi lämpöisin. 2. Jäykkänä ja pystypäin, kuin luoto meressä, ajan aallokossa seisoo uusmaalainen kansa; vapauden tunto sykkii lasten veressä, valppahana vainon torjuu, oikeus turvanansa. Suomen siskosarjassa on nuorin Uusimaa; parhaan työmme, lempemme ja laulumme se saa. Uusmaa, nimes uljahana kanna aikain taa, meidän Uusimaa!
11 Vaasan marssi (Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan laulu) 2 minuuttia 30 sekuntia. Sävel Karl Collan 1864, sanat Zacharias Topelius 1863, suom. Alpo Noponen 1898 1. Miss' laaja aukee Pohjanmaa, veet merten virtain vaahtoaa, me siellä maassa hallojen niin kasvoimme kuin kuuset sen: Ei niitä sää voi säikyttää, ei kuihtumaan saa talvetkaan, ei kuihtumaan saa talvetkaan, ei puute, kurjuus korpimaan, ei kuihtumaan saa talvetkaan ei puute kurjuus korpimaan. 2. Kuin aallot järvein tuhanten käy rannoillamme yhtehen, niin liittohon myös meidät saa sun nimes', kallis synnyinmaa. Jos vainomies sun sulkis ties, niin kuolemaan me taistellaan, niin kuolemaan me taistellaan, kuin Vaasan urhot ainiaan, niin kuolemaan me taistellaan kuin Vaasan urhot ainiaan. 3. Et turvatta, sa Suomi jää, on vankka pohjas ranta tää, ja muuris meidän olla suo, jot' eivät myrskyt maahan luo. Pois unteluus ja hervakkuus! Niin onnehen maan pohjoisen, niin onnehen maan pohjoisen, vie kunto, työ sen poikien, niin onnehen maan pohjoisen vie kunto työ sen poikien.
12 Varsinaissuomalaisten laulu 3 minuuttia Sävel Toivo Louko, sanat Väinö Kulo, 1915 1.Helky laulu Auran rantain silmä kirkas salamoi, kaiu maine kauas kantain minkä kunto kansan voi! Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot virttä vapauden soi virttä vapauden soi. :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,: 2.Auran rantamilla tähti syttyi päälle Suomenmaan, Auran rantamilta lähti onni maahan ihanaan: Kristinuskon, tiedon valta nosti heimot kaikkialta turvaks armaan synnyinmaan turvaks armaan synnyinmaan.,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,: 3.Puhkes uudet tertut tuomeen, aika aatteet uudet toi, Auran rantamilta Suomeen koitti kirkas huomenkoi. Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot virttä vapauden soi virttä vapauden soi. :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,:
13 Ålänningens sång 3 minuuttia Sävel Johan Fridolf Hagfors, sanat John Grandell, 1922 Landet med tusende öar och skär, danat ur havsvågors sköte, Åland, vårt Åland, vår hembygd det är, dig går vår längtan till möte! Forngravars kummel i hängbjörkars skygd tälja din tusenårssaga. Aldrig förgäta vi fädernas bygd, vart vi i fjärrled än draga. Skönt är vårt Åland, när fjärdar och sund blåna i vårljusa dagar, ljuvt är att vandra i skog och i lund, i strändernas blommande hagar. Midsommarstången mot aftonröd sky reses av villiga händer, ytterst i utskärens fiskareby ungdomen vårdkasar tänder. Aldrig har åländska kvinnor och män svikit sin stam och dess ära; ofärd oss hotat, men segervisst än frihetens arvsrätt vi bära. Högt skall det klinga, vårt svenska språk, tala med manande stämma, lysa vår väg som en flammande båk, visa var vi äro hemma.
14 Saarien, luotojen vyö luvuton Ahvenanmaalaisten laulu Suom. Samppa P. Asunta Saarien, luotojen vyö luvuton aaltojen helmassa päilyy. Ahvenanmaa kotiseutumme on. Sen kuva muistoissa säilyy. Hautojen kummelit kuiskailevat tuuheiden koivujen alla, nuo tuhatvuotiset muistelijat rannalla rakkaimmalla, rannalla rakkaimmalla. Aina me muistamme taattojen maan, jos minne matkamme johtaa. Niityt ja haat kevätkukkasineen kirkkaina muistoissa hohtaa. Kun suvi-iltana kuulaana näin juhlivat vanhat ja nuoret, salkomme nousta saa taivasta päin. Silloin soi riemusta vuoret, silloin soi riemusta vuoret. Milloinkaan ei kansa Ahvenanmaan maatansa hylkää ja kiellä. Vaarojen päivinä vapauttaan puolsi se uljaalla miellä. Kansamme kieli kun kirkkaana soi, lohtua, voimaa se antoi, tietämme viitoitti, toivoa toi, yhdisti, rohkaisi, kantoi, yhdisti, rohkaisi, kantoi.
15 Finlandia-hymni 2 minuuttia Säv. Jean Sibelius v 1899-1900. Sanat V. A. Koskenniemi, 1940 Oi, Suomi, katso, sinun päiväs' koittaa, Yön uhka karkoitettu on jo pois, Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa, Kuin itse taivahan kansi sois'. Yön vallat aamun valkeus jo voittaa, Sun päiväs' koittaa, oi synnyinmaa. Oi, nouse, Suomi, nosta korkealle, Pääs' seppelöimä suurten muistojen. Oi, nouse, Suomi, näytit maailmalle, Sa että karkoitit orjuuden, Ja ettet taipunut sa sorron alle, On aamus' alkanut, synnyinmaa.