Imatra Vuoksenrantaalueidenhistoriallisenajan muinaisjäännösinventointi 27.9. 8.10.2010 UlrikaKöngäs IMATRA
Arkistojarekisteritiedot Kunta: Imatra Tutkimuksenlaatu: Historiallisenajanmuinaisjäännösteninventointija ImatraImatrankoskimuinaisjäännöskohteentark kuusinventointi Ajoitus: Historiallinenaika Peruskartat: M5312,M5321,M5134,M5143 Koordinaatit(YKJ) Tutkimusalueenkeskipistenoinpkoo:6785115, ikoo:3597285 ETRSTM35FIN tasokoordinaatit: N:6782270,E:597076 Tutkimuslaitos: Museovirasto,rakennushistorianosasto(MV/RHO) Tutkija: FMUlrikaKöngäs Apulaistutkija: HuKTiinaMikkanen Kenttätyöaika: 27.9.8.10.2010 Tutkitunalueenlaajuus: Tutkimusaluenoin88km² (Maastossatarkastettualuenoin10km²) Rahoittaja: Imatrankaupunki Tutkimuskustannukset: 13470 Digitaalikuvat: MV/RHO218030:144 AsiaakoskevatMV:nlausunnot: Diaarinro.279/304/2010 Tutkimushistoria: A.Heimala1959:ImatranPässiniemenlinnoituksen tutkimustyöt13.7.25.7.1959.mv/rhoa Tanskanen,P.1998:Imatrankoskiuomankalliohak kauksistakerättyaineisto.imatrankaupunginmu seo. Jurvanen,P.,Okko,T.,Siiropää,P.,Pirhonen,A., Leino,T.,Vaartaja,K.,Heinilä,H.2004: IMaailmansodanmaalinnoitteetEteläKarjalassa. inventointiraportti.mv/rho Maaranen,P.2009:ImatraImatrankoski.Hoitora portti2009.raporttiliitteenämuseovirastonmui naisjäännöstenhoitorekisterissä. Alkuperäinenraportti: Museovirastonrakennushistorianosastonarkisto (MV/RHOA) Kopiot(2kpl): Imatrankaupunki EteläKarjalanmuseo 2
Tiivistelmä Imatralla Vuoksen rantaalueilla suoritettiin historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 27.9. 8.10.2010. Inventoinnissa tarkastettiin arkistoselvityksen perusteella potentiaaliset muinaisjäännöskohteet.myöshävinneetkohteetjakohteet,jotkaeivättoistaiseksiolemui naismuistolain rauhoittamia tarkastettiin ja listattiin. Lisäksi inventointi piti sisällään tark kuusinventoinnin muinaisjäännöskohteessa Imatra Imatrankoski. Tarkkuusinventoinnissa Kruununpuistossa ja Muinaisuomanpuistossa olevat kalliohakkaukset ja rakenteet doku mentoitiin ja kartoitettiin takymetrillä tunnettuun koordinaatistoon. Tutkimuksen tilasi ja senkustannuksistavastasiimatrankaupunki.inventointiliittyiimatrankaupunginvuoksen yleissuunnitelmahankkeeseen. Tutkimusalueelta tunnettiin Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä en tuudestaanyksihistoriallisenajanmuinaisjäännöskohde(imatrankoski,kalliohakkaukset)ja yksivedenalainenirtolöytö.vuoden2010inventoinninjälkeentutkimusalueeltatunnetaan yhteensä 16 kiinteää muinaisjäännöskohdetta, 3 mahdollista muinaisjäännöskohdetta ja 6 muutakohdetta(eimuinaisjäännöstä). 4
Sisällysluettelo Arkistojarekisteritiedot...2 Peruskarttaote...3 Tiivistelmä...4 Sisällysluettelo...5 1 Johdanto...7 2 Inventointialuejaympäristö...8 3 Historiallinentausta...9 4 Inventointimenetelmät...16 5 Inventointihavainnot...17 5.1 Muinaisjäännöskohteet...22 5.1.1 Imatrankoski...22 5.1.2 Hallikkala...26 5.1.3 Immalanjärvi...29 5.1.4 Jakola...32 5.1.5 Näträmälä...35 5.1.6 Pelkola...37 5.1.7 Räikkölä...40 5.1.8 Siitola...43 5.1.9 Siitolalauttapaikka...47 5.1.10 Siitolakestikievari...50 5.1.11 Siitolankartano...51 5.1.12 Neitsytniemenkartano...53 5.1.13 Pässiniemi...56 5
5.1.14 Linnankoski...59 5.1.15 Niskalampi...60 5.1.16 Aronmäki...64 5.1.17 Bullerborg...67 5.1.18 Kotipelto...69 5.1.19 Vuoksenniskanpururata...72 5.2 Muutkohteet...75 5.2.1 Korvenkanta...75 5.2.2 Teppanala...78 5.2.3 Imatrankoski2...81 5.2.4 Imatrankoski3...83 5.2.5 Patopuisto...84 5.2.6 SiitolaMansikkakoski...85 5.3 Tuhoutuneetkohteet...87 5.3.1 Kyyrölä...87 5.3.2 Meltola...89 5.3.3 Vuoksenniska...91 5.3.4 Myllykoskenmyllyt...93 6 Yhteenveto...95 7 Lähteet...96 Liitteet: 1.Digitaalikuvaluettelo 2.ImatraImatrankoski.Tarkkuusinventointiraportti. Kannenkuva:GeografiskkartaöfverJäskishäradafViborgslän...Karttavuodelta1852.Kart talähde:kansallisarkisto/mhakihlakunnankartastoica13. 6
1 Johdanto Imatralla Vuoksen rantaalueilla suoritettiin historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 27.9. 8.10.2010. Inventointi liittyi Imatran kaupungin Vuoksen yleissuunnitelma hankkeeseen.hankeentavoitteenaonparantaaalueenluontojakulttuurimatkailunedelly tyksiäjavuoksenvirkistyskäyttöäsekäkehittääluonnonympäristöjäjakulttuuriympäristöjä kestävänkehityksenperiaatteidenmukaan.hankettarahoittavateuroopanunionijakaak koissuomenelinkeino,liikennejaympäristökeskussekäimatrankaupunki.inventointitut kimuksen tilasi ja sen kustannuksista (13470 ) vastasi Imatran kaupunki. Inventoinnissa tutkijanatoimifmulrikaköngäsjaapulaistutkijanahuktiinamikkanen. Inventoinnissatarkastettiinarkistoselvityksenperusteellapotentiaalisetmuinaisjäännöskoh teet.myöshävinneetkohteetjakohteet,jotkaeivättoistaiseksiolemuinaismuistolainrau hoittamia listattiin. Lisäksi inventointi piti sisällään tarkkuusinventoinnin muinaisjäännös kohteessa Imatra Imatrankoski. Tarkkuusinventoinnissa Kruununpuistossa ja Mui naisuomanpuistossa olevat kalliohakkaukset ja historialliset rakenteet dokumentoitiin ja kartoitettiin takymetrillä tunnettuun koordinaatistoon. Kalliohakkausten kartoitustyöhön saatiin Museoviraston dokumentointiyksiköstä avuksi dokumentointitutkija Janne Hymylä, jokavirkatyönäkahdenpäivänajanavustimittaustyössä. Imatranseudunhistoriaolipitkäänmaanviljelystäjakalastustaelinkeinonaanharjoittavan talonpoikaisväestön historiaa. Imatrankoskesta muodostui 1700luvun lopulla ja 1800 luvullahuomattavaluonnonnähtävyysjakoskivetipuoleensarunsaastimatkailijoita.1800 luvun lopussa Imatralla alkoi runsas teollistuminen ja alue kehittyi nopeasti merkittäväksi puunjalostuksenjaterästeollisuudenkeskittymäksi. Imatrallaeioleaikaisemmininventoitujärjestelmällisestihistoriallisenajanmuinaisjäännök siä.historiallisenajanmuinaisjäännöksiinliittyviätutkimuksiaimatrallaonsuoritettumuu tama. Imatran koskiuoman kalliohakkauksia on tarkastettu ja dokumentoitu Imatran kau punginmuseon toimesta vuonna 1998 sekä tarkastettu Museoviraston toimesta vuonna 2009 1.Pässiniemen1700luvunlopunkasarmialuettaontutkittuvuonna1959arkeologisin kaivauksin 2. Tutkimusten yhteydessä alueesta on tehty mittapiirustuksia 3. Imatran seudun historiallisiakohteitajamuinaisjäännöksiäonlisäksikäsiteltyrakennettuaympäristöäsekä tehdasalueitakäsittelevissärakennushistoriallisissaselvityksissä 4.Tutkimusalueellasijaitsee myösuseitamuseovirastonvaltakunnallisestimerkittävienrakennettujenkulttuuriympäris töjen(rky)luetteloonlistattujakohteita.näitäovatimatrankoski,imatranvoimanjakupa 1 Tanskanen1998,Maaranen2009 2 Heimala1959 3 Museovirastonpiirustuskokoelma,Heimala&Heininen1959sig.153:2:16. 4 MuunmuassaKruununpuisto,puistohistoriallinenselvitys2009,Lehonkoski1986,Ojonen1994, 7
rinasuinalueet,tornansaarenteollisuusalue,neitsytniemenkartanojaniskalammenasuin alue. InventointialueeltatunnettiinMuseovirastonmuinaisjäännösrekisterissäentuudestaanyksi historiallisen ajan muinaisjäännöskohde (Imatrankoski, kalliohakkaukset) ja yksi vedenalai nenirtolöytö,savikannu,jokaonnostettutarkemminmäärittelemättömästäpaikastaimat rankoskenyläpuoleltavuoksesta.lisäksialueeltatunnettiinkuusikivikautistaasuinpaikkaa, joitainventoinninyhteydessäeitarkastettu.vuoden2010inventoinninjälkeentutkimusalu eelta tunnetaan yhteensä 16 kiinteää muinaisjäännöskohdetta ja 3 mahdollista muinais jäännöskohdetta.lisäksiinventoinnissadokumentoitiinyhteensä4hävinnyttäkohdettaja6 muutakohdetta,jotkaeivätolemuinaisjäännöksiä,muttajoidentietoavoidaantarvitatule vaisuudessamahdollistenmaankäyttöhankkeidentms.suunnittelussa. KiitoksetImatrankaupungillesekäerityisestiVuoksenyleissuunnitelmahankkeenprojekti päällikölleminnakähtävämarttisellesujuvastayhteistyöstäjakäytännönasioidenjärjeste lyistä. 2 Inventointialuejaympäristö Imatra sijaitsee Suomen itärajalla EteläKarjalassa ensimmäisen Salpausselän tuntumassa. Kaupunginkoillisjaeteläosissaonlaajojametsäalueitasekäitäjalänsiosissarunsaastivil jeltyä maata. Imatra on pääosin alavaa maata. 5 Imatran läpi virtaava Vuoksi puhkesi noin 6000vuottasitten,kunSaimaapuhkaisiImatrankohdallaSalpausselänharjunjapurkautui kohtilaatokkaa.vuoksenkosketkeskittyvätyläjuoksulle,missävesimurtautuiharjunläpi. 6 Inventointialueella ympäristö vaihtelee tiheistä asuinrakennusympäristöistä maaseutumai seenpeltomaisemaanjametsiin.imatrankaupungintiheämminasututtaajamaalueetovat syntyneet teollisuuslaitosten sijoittumisen mukaan. Taajamien välillä on laajoja harvaan asuttujamaaseutualueita.imatrateollistui1900luvunvaihteessa,sitäennenkulttuurimai semaa muokkasi maatalous sekä Imatrankosken ympäristöön keskittyvä matkailu. 7 Maise maaonmuuttanutetenkinimatrankoskenpatoaminenvuonna1929,jonkajälkeenkosken pohjoispuolellavesimääräkasvoi,rantaviivamuuttuijajoenkeskelläolleitasaariajäiveden alle. Inventointialue rajautuu etelässä Suomen ja Venäjän valtion rajaan. Lännessä inventointi aluerajautuuimatranjalappeenrannanrajaanjapohjoisessasaimaanrantaan.idässäin ventointialueenrajakulkeeimmalanjärveäsivutensalonjokeajaunterniskanjokeapitkin. 5 Ojonen1994:15 6 Aarnio&Rutanen1997:1920,Hirn1984:9 7 Ojonen1994:15 8
Kuva1AamuusvanpeittämäVuoksi.Kuva:U.Köngäs2010. 3 Historiallinentausta Historiallinen aika määritellään Suomessa alkaneen kristinuskon saapumisen myötä, mikä vaihteleeeripuolillasuomea.itäsuomessarajapyykkinäonpidetty1300lukua,hämeessä 1200lukua ja LounaisSuomessa 1100lukua. Historiallinen aika jaetaan arkeologiassa kar keastikeskiaikaan(13001500jkr)jauuteenaikaan(15001900jkr). ImatranaluekuuluialunperinJääskenkihlakuntaan,JääskenjaRuokolahdenpitäjiin 8.Jääs kenseutusiirtyipähkinäsaarenrauhassavuonna1323ruotsillejajääskestämuodostuiosa RuotsiSuomen rajaseutua vuoteen 1617 asti, jolloin solmittu Stolbovan rauha siirsi valta kunnan rajan JääskestäLaatokan koillispuolelle 9.Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 RuotsinjaVenäjänvaltakunnanrajasiirtyikulkemaanJääskenläpi.NykyinenImatranaluejäi pääosinruotsinpuolelle,kunnesturunrauhanjälkeenvuonna1743valtioidenvälinenraja siirtyikymijoellejakaakkoissuomestatuliosavenäjää. 10 Moskovanvälirauhassa1944vah 8 Ojonen1994:16 9 Ylönen1957:121122 10 Syrjö1976:3031,41 9
vistettuvaltakuntienvälinenrajajakoiviimeinjääskenkihlakunnankahtia 11.Suomenpuo lelle jäänyt nykyinen Imatran alue nimitettiin itsenäiseksi kunnaksi ja kauppalaksi vuonna 1948jakaupungiksivuonna1971 12. Kartta1Jääskenpitäjääesittävämaakirjakartta1600luvulta.KarttaanonmerkittyLinnankoskijaImatrankos ki.numeroilla33 35ontodennäköisestimerkittykylätRäikkölä,Näträmälä,Hallikkala,Rouhiala,Kiurula,Kyy rölä,teppanalajapelkola. 13 Jääski mainitaan ensimmäistä kertaa Pähkinäsaaren rauhan solmimisasiakirjassa 1323, jol loin Novgorodin suurruhtinas luovutti Ruotsin kuninkaalle kolme karjalaista kihlakuntaa, joista yksi oli Jääski 14. Ensimmäiset veroluettelot Jääskestä ja Imatran alueelta ovat 1500 luvunpuolivälistä.vuoden1557maakirjojenmukaanimatranalueellaonollut12 kylää. 15 11 Paappa&Ropponen1992:501 12 Ojonen1994:16 13 Karttalähde:JYX/RALL1850nr11 14 Syrjö1976:11,Ylönen1957:150 15 Luoto1997:3940,Ylönen1957:170171,Suomenasutus1560luvulla 10
Asutus lisääntyi 1500luvun loppupuolella ja samalla syntyi suurtiloja tilojen yhdistymisen kautta.todennäköisesti1600luvunaikanakylämääräsaavuttinykyisentasonsa.uusiakyliä 1600luvulla olivat Anteroisenmäki, Hirslampi, Kohoniemi, Kyyrölä, Mattarila, Rahikkala, TeppanalajaVuoksenniska. 16 RuokolahdenpitäjäerkaniJääskestävuonna1571.NykyImatrastaKorvenkanta,Meltolaja SiitolajäivättällöinRuokolahdenpitäjänpuolelle. 17 Imatrallakylätovatmuodostuneethajal laansijaitsevistayksittäisistätiloista.isojakosuoritettiinimatrallavuosina1832 1840.Koska alueellaeisijainnuttiiviistiasuttujaryhmäkyliä,eikylienhajottaminenolluttarpeen. 18 Säätyläiskulttuurin alkamista Imatralla merkitsi latvialaisen vapaaherra Reinhorn von Un gernstrernbergin vuonna 1652 kuningatar Kristiinalta saadut yli sata tilaa Ruokolahdella, jotkapitivätsisällääntilojamuunmuassasiitolan,vuoksenniskanjaimmolankylistä.maista muodostettiinvuonna1672säterinoikeutensasaanutneitsytniemenkartano.isossareduk tiossa1680luvullamaatpalautettiinkruunullejatiloistatehtiinvirkamiestenjaupseerien puustelleja.neitsytniemenkartanonlisäksitoinenimatranvanhimmistakartanoistaonsii tolan kartano. Siitolan kartanon maatilat läänitettiin ratsumestari Joakim Dunkerille 1664. MuitaImatranvanhojakartanoitaovatPelkolanjaImmalankartanot. 19 ImatranhalkionkulkenutViipuristaSavonlinnaanjohtavatie,jonkahistoriaulottuutoden näköisesti1500luvunlopulle.tieonkulkenutjääskenpappilasta(nyk.venäjää)meltolanja KorvenkylänkauttaRuokolahdelle. 20 Tienvarrellesyntyi1600luvunaikanakestikievareita 21. Korvenkylässätoimivuosina1638 1643AnttiPullinylläpitämämajatalo.Pulliluopuimajata lonpitämisestävuonna1643,koskataloeisijainnutpäätienvarressa.majataloaryhtyikin pitämäänpekkamelto,jonkatalosijaitsipäätienvarressa.meltolassakestikievaritoimivuo teen1662asti,jolloinperustettiinsiitolankestikievari.siitolankestikievariapitiensinpaavo Mäenpää,jokaluopuimajatalostaanvuonna1665varattomuudentakia.VapaaherraRein holdvonungernsternbergvoutiaakeolavinpoikaottisiitolankestikievarinhaltuunsa.hän olirakennuttanutvuoksenrantaankrouvin,jonnemyösmajatalorakennettiin.samallapai kallamajatalotoiminoin200vuodenajan. 22 16 Luoto1997:4041 17 Ylönen1957:501503 18 Luoto1997:5455 19 Luoto1994:4749,Ojonen1994:16,Ylönen1957:755760 20 Ylönen1957:320 21 Ojonen1994:41 22 Ylönen1957:660663 11
Taulukko1Imatranalueenkylätjatalomäärätvuonna1557. 23 Allaluetelluistakylistätutkimusalueellasijaitse vatkylätovattummennettusinisellävärillä.keskiaikaisetkiurulajarouhialasijaitsevatnykyisinvenäjänpuo lella. 24 MyösPelkolanjaRäikkölänkylistäosasijaitseeVenäjänpuolella. Kylä Talojenlukumäärä1557 Kylämainitaanvuoden1618hopeaveroluetteloissa Anteroisenmäki x Hallikkala 16/6 25 x Hirslampi x Immalanjärvi 15 x Jakola 4 x Kiurula 7/3/2 26 x Kohoniemi x Korvenkanta 2 x Kyyrölä x Laitila 2 x Mattarila x Meltola 3 x Näträmälä 8 x Pelkola 4 x Rahikkala x Rouhiala 13 x Räikkölä 7/5 27 x Siitola 28 x Teppanala x Vuoksenniska x 1700luvun alussa isovihan aikaan Jääsken seutu muun Suomen tavoin joutui venäläisten miehittämäksi.vuoksenlaaksonäyttääselvinneensodastavähintappioin,sillälevottomuuk siasyntyivainjääskenjajoutsenonkirkoilla.vuosina1730 1740Imatranseutuavaivasivat 23 LähteinäSuomenasutus1560luvulla,Luoto1994:40 24 NykyImatralla sijaitsee rajan tuntumassa Kiurula ja Rouhiala nimiset kylät, mutta historiallisen kartta aineistonperusteellakeskiaikaisetkylätovatsijainneetnykyisenvaltionrajanitäpuolella. 25 Luoto(1997:40)onmaininnuttaloluvuksi6,käyttäenlähteenämyös1600luvunalunhopeaveroluetteloita. 26 Suomen asutuksen 1560luvun kyläluettelossa on Jääskessä mainittu kolme Kiurulanimistä kylää, joiden taloluku vaihtelee. Luoto (1997:40) on todennäköisesti vuoden 1618 hopeaveroluetteloiden avulla päätynyt tilalukuun7. 27 Suomen asutuksen 1560luvun kyläluettelossa on Jääskessä mainittu kaksi Räikkölänimistä kylää, joiden taloluku vaihtelee. Luoto (1997:40) on todennäköisesti vuoden 1618 hopeaveroluetteloiden avulla päätynyt tilalukuun7. 12
katovuodetja1740luvunalussapikkuvihanaikainenvenäläistenmiehitys.vaikkeivenäläis tensotaretketvarsinaisestikoskeneetjääskenaluetta,ryöstivätjahävittivätsotajoukotlu kuisiatiloja. 28 Elinkeinot MuutamiasäätyläissukujalukuunottamattaImatranseudunhistoriaonetupäässätalonpoi kaisväestönhistoriaa.pääelinkeinoinaolivatmaanviljelyjakalastussekäkarjanhoitojamet sästys.omanleimansaimatranhistoriaantoimatkailu1700luvultalähtien. 29 Kaskeaminen olipitkäänimatranseudullaensisijainenmaanviljelynmuoto.todennäköisesti1800luvulla siirryttiinvahvemminpeltoviljelyyn. 30 Maanviljelyn ohella kalastus on ollut Imatralaisille tärkeä elinkeino. Vuoksen Bullerborgin kruunun kalastamo mainitaan ensi kerran vuonna 1555, jolloin sieltä kuljetettiin Viipurin linnaan tynnyrillinen lohta. Myöhemmin 1600luvulla kalastamoa alettiin kutsua Siitolan kalastamoksi. 31 1600luvulla kalastuksen painopiste siirtyi Niska ja Tainionkoskelle, jonka kruununkalastamonvuokrasisiitolastaperäisinolevatuomassuikkanen.suikkanenmaksoi veroja kalastusoikeudestaan kruunulle vuosittain tynnyrillinen lohta. Kalastusoikeus siirtyi Suikkasenpojalle,jokariitauduttuaankylänmuidenasukkaidenkanssaluopuioikeuksistaan vuonna1645.tämänjälkeenkalastusoikeuskoskikokosiitolankylää,jakokokyläntuliyh dessä suorittaa kruunulle lohitynnyrillisen maksu. 32 Niskakosken ja Tainionkosken lisäksi muunmuassaimatrankoskijameltolansuvantojarouhialankoskimainitaanhyvinäkalas tuspaikkoinavuoksessa.lisäksisaimaassaonharjoitettujärvikalastusta. 33 Imatrankoskijavarhainenmatkailu ImatrankoskioliaikoinaanSuomenhuomattavinluonnonnähtävyysjakoskestaympäristöi neen muodostui matkailuhistoriallisesti merkittävä paikka. Ensimmäinen tunnettu Imatra kuvausonturunakatemianhistorianprofessorinmikaelwexoniuksenkirjoittamaraportti vuodelta 1650. Raportti liittyi laajempaan maantieteellishistorialliseen tutkimukseen. 34 VarhaisimmatmatkakuvauksetImatrankoskestaovat1760luvullaImatrankoskelletehdyistä vierailuista.nuoriluutnanttibernanddesaintpierrematkustiimatrallevuonna1763jasak salainenmaantieteilijäjapastoriantonfriedrichbüsching1764.matkakuvauksetjulkaistiin myöhemmin1770 80luvuilla.Imatrankoskenvarsinainenmatkailuhistoriaalkoi,kunVenä jän keisarinna Katariina Suuri kävi ihailemassakoskea kesällä 1772. Kosken itärannalle ra 28 Syrjö1976:2150,Luoto1997:5051 29 Ojonen1994:16 30 Luoto1997:4344 31 Ylönen1957:306307 32 Luoto1997:45,Ylönen1957:612614 33 Ylönen1957:617619 34 Ojonen1994:16 13
kennettiinkeisarinnanvierailuavartenkaksihuvimajaa,joitayhdistipuurakenteinenkaitein japortainvarustettukävelytie.1800luvulletultaessaimatranasemanähtävyytenäoliva kiintunutjakoskivetipuoleensarunsaastimatkailijoita. 35 Imatran matkailuolojen määrätietoinen kehittäminen käynnistyi 1800luvun alkupuolella. KuvernööriStevenesittiImatrankruununpuistonperustamista,koskaImatrankoskenympä ristöolivaarassatuhoutua.koskenympäristöstäolijoaikaisemminyritettypitäähuoltaeri laisintoiveinjamääräyksin.koskeenoliolluttapanaheittääpuitamatkailijoidenviihdyttä miseksi ja kosken voiman havainnollistamiseksi. Puuhakkuualueiden lisäksi kosken luon nonympäristöä uhkasi paikallisten talonpoikien kaskenpoltto. Nikolai I hyväksyi kruunun puistoakoskevansuunnitelmanjaehdotuksenluonnonsuojelualueenperustamisestaheinä kuussa1842.ensimmäistäkertaaalkuperäistämiljöötäsuojattiinlainturvin.nähtävyysalue rajattiinjapyykitettiinviranomaistentoimestavuonna1843. 36 MatkailijoidenmyötämyösImatranmajoituspalvelutalkoivatkehittyä.KauanpalvellutSiito lanmajatalooliviranomaistenyrityksistähuolimattarappeutunut,huonokuntoinenjajopa huonomaineinen. Kruununpuiston metsänvartijaksi nimitetty Appelroth yhdistikin 1800 luvunpuolivälissämajatalonjametsänvartijanvelvollisuudetjaperustimajatalonnykyisen Valtionhotellinviereen,koskenlänsirannalle. 37 Matkailijamäärienkasvaessavanhanmajata lonrakennuksetpurettiinjapaikallerakennettiinuusi sveitsiläistyyppinen hotellirakennus, jokavalmistuivuonna1871. 38 Vuonna1893avattiinvanhanhotellinviereenuusikaksiker roksinen Hotel de Cascade. Molemmat hotellit paloivat peräkkäin tulipaloissa vuosisadan taitteessa. Nykysin paikalla oleva Valtionhotelli valmistui vanhoista hotellirakennuksista hiemanetelämmäksivuonna1903. 39 Teollistuminen Imatran alueella oli esiteollista toimintaa jo 1700luvulla. Linnankosken itärannalla toimi kruununveromylly,jokakuuluisiitolanjaojalankartanoille.ensimmäinensahalaitosaloitti toimintansalinnankoskenvieressävuonna1796.kyseessäoliensimmäinenvuoksenvesi voimaa hyödykseen käyttävä teollisuuslaitos. Saha lopetti toimintansa 1810luvulla. Myö hemminlinnakoskellatoimilyhyenaikaa1900 1901SiitolaAktiebolaginrakennuttamave sivoimalaitos ja karbiditehdas. 1890luvulla Imatralle rakennettiin rautatieyhteys, jonka myötäimatranseudunteollisuuspystyilaajentumaan. 40 35 Hirn1984:1218 36 Hirn1984:3335,Kruunupuisto,puistohistoriallinenselvitys2009:1920 37 Hirn1984:41 38 Hirn1984:62 39 Hirn1984:104105,147149,Kruunupuisto,puistohistoriallinenselvitys2009:9 40 Österlund1997:9192,Lehonkoski1986:5 14
Tainionkoskenalueenteollistuminenalkoi,kunteollisuusmiesGustavTörnuddperusti1880 luvullatornansaareenjauhomyllynjalastuvillatehtaan.varsinainenteollinentoimintapai kallakäynnistyikuntönuddinkuoltuaperikuntamyitainionkoskenalueentornatoroy:lle. TornatorOyaloittiTainionkoskenrakennustyötvuonna1895jarakensipaikallepaperiteh taan, lankarullatehtaan ja puuhiomon.tornatorin tuotantolaitosten ympärille syntyi Tai nionkoskenyhdyskunta. 41 Suunnitelmat Imatran koskien vesivoiman hyödyntämisestä sähköenergian tuotantoon al koivat1920luvulla.imatranvoimalaitossuunnitelmakäsittivuoksestanoin5,6kmpituisen alueen,jokaalkoitainionkoskeltajapäättyiimatrankoskeen.tarkoituksenaolipadotaritik kakoski,mansikkakoski,räihänkoski,linnakoskijaimatra.alueetpakkolunastettiinvaltiolle jauseitarakennuksiapurettiinvoimalaitossuunnitelmienalta.muunmuassalinnankosken vanhentunutkarbiditehdaspurettiinvuonna1922. 42 Imatrankoskenpatoamistyötaloitettiin vuonna1922javoimalaitosvalmistuivuonna1929. 43 Voimalaitoksenrakentaminenmuutti Imatrankoskenmaisemaahuomattavasti.Vanhanuomanjavoimalaitoskanavanväliinsyntyi saari, jonka eteläkärkeen siirrettiin voimalaitostyössä syntyneet maamassat. Tukinuittoa vartenrakennettiinsaarenitärannalletukinuittokouruvuonna1935.toisenmaailmansodan jälkeenkourujäikäyttämättömäksijasepurettiin. 44 Kuva2Tainionkoskionollutmerkittäväkalastuspaikkajokauan.TeollistumisenmyötäympäristöTainionkos kellaonmuuttunut,muttakalastustapaikallaharrastetaanyhäedelleen.kuva:u.köngäs2010. 41 JokiniemiTalvisto1997:71,Lehonkoski1989:56,13,Paappa&Ropponen1992:117,Österlund1997:9193 42 Österlund1997:100 43 Österlund1997:100 44 Kruununpuisto,puistohistoriallinenselvitys2009:37 15
4 Inventointimenetelmät Muinaisjäännösinventointi Ennenmaastotöitäelokuussa2010perehdyttiinolemassaolevaankirjallisuuteenjaarkisto materiaaliinsekäimatraaesittäviinvanhoihinkarttoihinjapiirustuksiin.arkistotyöntavoit teena oli selvittää Imatran maankäytön historialliset vaiheet. Inventoinnin kenttätyövai heessa keskityttiin tarkastamaan arkistotyössä esiin tulleet potentiaaliset muinaisjäännös paikat.myösmahdollisetmuinaisjäännösalueetjahävinneiksitulkitutkohteettarkastettiin jalistattiin. Maastossakaikkihavaitutmuinaisjäännöksetdokumentoitiinkirjoittamallaniistäsanalliset kuvaukset.kohteetkuvattiindigitaalikameralla(mv/rho218030:144).muinaisjäännösten sijaintitiedot mitattiin GPS:llä. Inventointihavainnot perustuvat etupäässä muinaisjäännös ten maanpäällisten osien havainnointiin. Koekuoppia tai koepistoja kaivettiin lapiolla vain muutamaankohteeseenkohteidentarkemmanluonteenselvittämiseksi.maastossatehdyt esinelöydöt on kirjattu ylös kohdekuvausten yhteyteen. Jälkitöiden yhteydessä esineitä ei katsottutarpeelliseksiluetteloidajanepoistettiin. Inventoinninaikanatarkastetutkohteetjakautuvatkiinteisiinmuinaisjäännöksiin,mahdolli siinmuinaisjäännöksiinjamuihinkohteisiin.muinaismuistolainsuojaamatkiinteätmuinais jäännöksetluokitellaanmuseovirastossavakiintuneenkäytännönmukaisestikolmeenluok kaan: 1.Valtakunnallisestitaialueellisestimerkittävämuinaisjäännös,jonkasuojaaminenontur vattavakaikissaolosuhteissa 2.Kohteenmäärittelyedellyttäälisätutkimuksia,jonkajälkeenkohdevoidaansiirtääluokkiin 1tai3. 3.Muinaisjäännösontuhoutunut,kokonaantutkittutaihyvinepämääräinen. Mahdollisetmuinaisjäännöksetovatkohteita,jotkaeivättämänhetkisentiedonperusteella täytämuinaisjäännöksenmääritelmää,muttajotkavoidaanlisätutkimuksenjälkeenluokitel lasuojeltaviksikiinteiksimuinaisjäännöksiksi.lisäksitoiseenmaailmansotaanliittyvätvarus tuksetonlistattumahdollisiksimuinaisjäännöksiksi.toisenmaailmansodanaikaisetkohteet eivättoistaiseksiolemuinaismuistolainrauhoittamiakiinteitämuinaisjäännöksiä,muttane onotettavahuomioonmaankäytössäniidenhistoriallisenmerkityksenvuoksi. Muutkohteeteivätolemuinaisjäännöksiä.Kohteetonkuitenkindokumentoituinventoinnin aikanasiltävaralta,ettätietoakohteistamahdollisestitarvitaanmyöhempiätutkimuksiatai maankäytönsuunnitteluavarten.muitakohteitaovatmuunmuassamodernit,1800 1900 lukujenrakennustenjäännökset. 16
Keskiaikaistenkylienpaikallistamisessatärkeimpänälähdeaineistonatoimivatvanhatkartat. VanhimmatImatranseutuaesittävätkartatovat1600luvulta,muttavasta1700luvunlo punverollepanokartoistaja1800luvunalunisojakokartoistasaadaantarkempaatietoakyli ensijainnista.inventoinninaikanavanhojakarttojaasemoitiinnykykartallemapinfojaau tocadohjelmiaapunakäyttäen.kartatasemoitiinhelpottamaanmaastotöitäjakohteiden paikallistamista.imatrallakylientonttimaatsijaitsevattoisiinsanähdenhajallaan,eikäalu eelle ole syntynyt yhtenäisiä ryhmäkyliä. Saatavilla olleen lähdemateriaalin perusteella ei ainaolemahdollistatietää,mitkätonttimaistaovatkeskiaikaisiajamitkävasta1700luvulla tai1800luvullaasutettuja.muinaisjäännöksiksionluokiteltusellaisetkylätontit,jotkakäy tettävissä olevien lähteiden perusteella voidaan katsoa olevan todennäköisesti keskiaikai sia 45.Lisäksinäilläkohteillaonmaastotarkastuksenyhteydessätodettu,ettäpaikallaonvoi nut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia tai rakenteita. Tuhoutuneet januorem mattonttimaatonlistattujokomuihinkohteisiin(eikiinteämuinaisjäännös)taituhoutunei siinkohteisiin. Tarkkuusinventointi Osana inventointia suoritettiin tarkkuusinventointi Imatran koskiuoman alueella Kruunun puistossajamuinaisuomanpuistossa.puistoalueillasijainneethistoriallisetkalliohakkaukset jarakenteetdokumentoitiinvalokuvaamallakohteet,täyttämälläkustakinkohteestadoku mentointilomakejamittaamallakohteettunnettuunkoordinaatistoon.(kstarkemminliite 2,erillinenraporttitarkkuusinventoinnista.) 5 Inventointihavainnot Tässäluvussaonesitettyensinluvussa5.1vuoden2010inventoinnissatarkastetutkiinteät muinaisjäännöskohteet,mukaanlukienmahdollisetmuinaisjäännöskohteet.tämänjälkeen on luvussa 5.2 esitetty inventoinnin yhteydessä dokumentoidut muut kohteet, jotka eivät olemuinaisjäännöksiä.luvussa5.3onesitettyarkistolähteistätms.esiintulleet,muttany kyisintuhoutuneiksitodetutkohteet.kaikkikohteetonlueteltuseuraavillasivuillaolevissa taulukoissa ja niiden sijainti on merkitty taulukoiden jälkeen oleviin peruskarttaotteisiin. Muinaisjäännöskohteidentarkataluerajauksetonesitettykuinkinkohteenjälkeenerillisessä karttaotteessa. Aluerajaukset on tehty historiallisen lähdeaineiston ja maastohavaintojen perusteella. 45 LähteillätarkoitetaanhistoriallistakarttaaineistoasekäSuomenasutus1560luvullakyläluetteloa. 17
Taulukko2Muinaisjäännöskohteet.Kohteidennumeroviittaaseuraavallasivullaolevaanperuskarttaottee seen. Nro Kohde Mj.rek.nro Mjlaji Mjtyyppi/tarkenne Ajoitus Kiinteämuinais Taide,muistomerkit/ 1 Imatrankoski 1000015112 jäännös hakkaukset Hist.aika 2 Hallikkala 1000017451 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 3 Immalanjärvi 1000017456 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 4 Jakola 1000017460 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 5 Näträmälä 1000017462 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 6 Pelkola 1000017463 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 7 Räikkölä 1000017464 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika 8 Siitola 1000017466 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kylän paikat Hist.aika Kiinteämuinais 9 Siitolalauttapaikka 1000017467 jäännös Kulkuväylät/ Hist.aika Kiinteämuinais Tyäjavalmistuspai 10 Siitolakestikievari 1000017468 jäännös kat/kestikievarit Hist.aika Kiinteämuinais 11 Siitolankartano 1000017469 jäännös Asuinpaikat/kartanot Hist.aika 12 Neitsytniemen kartano 1000017470 Kiinteämuinais jäännös Asuinpaikat/kartanot Hist.aika Kiinteämuinais Asuinpaikat/talon 13 Pässiniemi 1000017471 jäännös pohjat Hist.aika 14 Linnankoski 1000017472 Kiinteämuinais jäännös (vedenalainen) Teollisuuskohteet/ Hist.aika 15 Niskalampi 1000017473 Kiinteämuinais jäännös Teollisuuskohteet/ Moderni 16 Aronmäki 1000017475 Kiinteämuinais jäännös Puolustusvarustukset /taistelukaivannot Moderni 17 Bullerborg 1000017476 Mahdollinenmui naisjäännös (vedenalainen) Puolustusvarustukset /linnoitukset Hist.aika 18 Kotipelto 1000017477 Mahdollinenmui naisjäännös Puolustusvarustukset /taistelukaivannot Moderni 19 Vuoksenniskan pururata 1000017478 Mahdollinenmui naisjäännös Puolustusvarustukset /taistelukaivannot Moderni 18
Taulukko3Muutkohteet.Kohteidennumeroviittaaseuraavallasivullaolevaanperuskarttaotteeseen. Nro Kohde Laji Tyyppi/tarkenne Ajoitus 1 Korvenkanta Muukohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 2 Teppanala Muukohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 3 Imatrankoski2 Muukohde Teollisuuskohteet/ Moderni 4 Imatrankoski3 Muukohde Teollisuuskohteet/ Moderni 5 Patopuisto Muukohde Työjavalmistuspaikat/ Moderni 6 SiitolaMansikkakoski Muukohde Työjavalmistuspaikat/ Moderni Taulukko4Tuhoutuneetkohteet.Kohteidennumeroviittaaseuraavallasivullaolevaanperuskarttaotteeseen. Nro Kohde Laji Tyyppi/tarkenne Ajoitus Tuhoutunut 7 Kyyrölä kohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 8 Meltola Tuhoutunut kohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 9 Vuoksenniska Tuhoutunut kohde Asuinpaikat/kylänpaikat Hist.aika 10 Myllykoskenmyllyt Tuhoutunut kohde Työjavalmistuspaikat/vesi myllyt Hist.aika 20
5.1 Muinaisjäännöskohteet 5.1.1 Imatrankoski Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000015112 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: taide,muistomerkit Tyypintarkenne: hakkaukset Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 1 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6785637,ikoo:3595405 Peruskartta: M5134 Aikaisemmattutkimukset:Tanskanen, P. 1998/Imatran kaupunginmuseo, dokumentointi. Maaranen,P.2009/Museovirasto,hoito jatarkastuskäynti. Historiallisetkartat: KarttaImatrankruununpuistonympärysrajoista..Karttavuodelta 1892.Kansallisarkisto Imatrankoski on Suomen vanhimpia matkailukohteita. Venäjän keisarinna Katariina Suuri vierailiimatrankoskellavuonna1772.keisarinnanvierailuavartenkoskenitärannalleraken nettiinkaksihuvimajaa,joitayhdistipuurakenteinenkaiteinjaportainvarustettukävelytie. 1800luvulletultaessaImatranasemanähtävyytenäolivakiintunutjakoskivetipuoleensa runsaastimatkailijoita. Imatrankoskella koskiuoman itä ja länsirannoilla on kallioiden ja kivilohkareiden pinnoille hakattujakirjoituksiajanumeroita.hakkauksiapaikallistettiinalueelta126kpl.osahakka uksistaonyhdistettysamannumeronalle.hakkauksetovatpääosinnimiä,nimikirjaimiaja vuosilukuja.hakkauksiaonkirjoitettusekäkyrillisinettälatinalaisinkirjaimin.osaonkirjoi tettu tikkukirjaimin, osa kaunokirjoituksella. Vanhimmat hakkaukset saattavat olla 1700 luvulta, mutta varmuudella hakkaukset ajoittuvat 1800 1900luvuille. Hakkauksia ovat il meisesti tehneet matkailijat itse, heidän palvelijansa tai palkatut paikalliset ihmiset. Osa hakkauksistaoliselvästinähtävillä,osataashyvinheikostierotettavissa.hakkauksiaetsittiin varovaisestimyössammalenalta.kalliohakkauksiaondokumentoituimatrankaupunginmu seon toimesta 1998, jolloin hakkauksia on liidutettu esiin. Sittemmin osa hakkauksista on maalattunäkyviinvalkoisellamaalilla. Kalliohakkaustenlisäksikoskiuomanrannoillaonhavaittavissavanhojapolkurakenteita,jot ka yhdistävät näköalaterasseja ja 1800 ja 1900luvuilla rakennettuja paviljonkeja. Kosken rantoja seuraavia polkuja on tuettu ja pengerretty noin 0,15 0,2 m korkealla kiveyksellä. 22
Kivetovatnoin0,2x0,43x0,50,27x0,52x0,77mkokoisiajavaikuttavatluonnonkiviltä.Polku jenleveysonnoin1,5 2,15m.Osapolkurakenteistaonsortunut.ItärannallaImatrankosken ylittävänsillaneteläpuolellaolevienhiidenkirnujenluonapolkujenpintojaonkivettymuku lakiveyksellä.polun/tienkivipengerrysonnoin0,6mkorkeajasiinäon3ladottuakivikertaa. Kosken rantojen polkurakenteita on aikojen saatossa korjailtu ja rakennettu uudelleen, 1700luvunrakenteetovattodennäköisestijohävinneet.Nykypolutkulkevatvanhojenpol kujenlinjoilla,lukuunottamattaaidoillarajattujasortumavaaraalueita. Vuoksenlänsirannalla,Valtionhotellinviereisennäköalaterassinpohjoispuolellaonjyrkässä uomanrinteessäkallioonlouhittuluola.luolaonnoin2,5mkorkeajanoin5mleveä,syvyys onarvioltanoin56m.luolanalkuperäinenfunktioonepäselvä,muttakerrotaan,ettäluo lassaontoisenmaailmansodanaikanasäilytettyvaltionhotellinarvotavaroita. Imatrankosken koskiuoman kallioseinämät ovat sortumaherkkiä. Onkin mahdollista, että etenkinitärannaltasortuneidenkalliolohkareidenmukanaonjokadonnutosakalliohakka uksista. Kalliohakkauksista ja havaituista polkurakenteista tehtiin inventoinnin yhteydessä erillinen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä hakkaukset ja rakenteet kartoitettiin (ks. tarkemminliite2). Kuva3(vasemmalla)YleiskuvaImatrankoskenkoskiuomasta.Kuva:U.Köngäs2010. Kuva4(oikealla)KalliohakkauksiaAlapaviljonginympäristössä.Hakkauksiaonkaikissakuvassanäkyvissäpys tysuorissakallionseinämissä.kuva:u.köngäs2010. 23
Kuvat5,6,7Polkurakenteitakoskiuomanitärannalla.Kuvat:U.Köngäs2010. 24
IMATRAIMATRANKOSKI 25
5.1.2 Hallikkala Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017451 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6781871,ikoo:3596424 Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta 1640 44. Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Viipurin läänin verollepanokartta Näträmälän, Hallikkalan, Räik kölän ja Kiurulan kylistä vuodelta 1773. Kansallisarkisto. IsojakokarttaNäträmälän,Hallikkalan,RäikkölänjaKiurulankylis tävuodelta1833.kansallisarkisto. HallikkalankylässäonSuomenasutuksen1560luvunkyläluetteloidenmukaanollutvuonna 155716taloa/veronmaksajaa.Luoto(1997:40)onlisäksi1600luvunalunhopeaveroluette loidenperusteellaarvioinuttaloluvuksi6.hallikkalankylänjatonttimaantarkempaasijaintia esittävässä vuoden 1773 Viipurin läänin verollepanokartassa kylään on merkitty vain yksi tonttimaa 46.Isojakokartassatonttejajarakennuksiaonlaajemmallaalueella. Hallikkalanvanhintonttimaa 47 onsijainnuttodennäköisesinykyisenuusituvantonttienalu eella.1800luvuntonttimaatovatmerkittyperuskarttaotteeseen,muttaniitäeioleluokitel tumuinaisjäännöksiksi.alueonnykyisinasuttua.tonttimaanläpikulkevamaantienoudat teleetodennäköisestivanhan,ainakin1700luvulleperiytyväntienlinjausta.maantienmo lemmin puolin on peltoja ja asuinrakennuksia. Tonttimaa rajautuu pohjoispuolelle nouse vaanmäkeen.talojenlomassajapelloillaonmahdollisestivoinutsäilyäarkeologisestimie lenkiintoisiakerroksia.tienlänsipuolellaonpihapiirissäsäilynytvanhojapuurakennuksia. 46 Kartanselitteessäkylässäolisiollutyksitalojayksivuokralainen. 47 Vanhimmallatonttimaallatarkoitetaantässäyhteydessä1700luvunkartantonttimaanpaikkaa,jokatoden näköisimminperiytyykeskiaikaiseentonttimaahan. 26
B A C C D Kartta2ViipurinlääninverollepanokarttaNärtämälän(=A),Hallikkalan(=B),Räikkölän(=C)jaKiurulan(=D) kylistä. 48 Kartta3Hallikkalankylänisojakokarttavuodelta1833. 49 Kuva8Hallikkalankylä.Kuva:U.Köngäs2010. 48 Karttalähde:KA/MHViipurinlääninverollepanokartat/125Jääski27:1ad 49 Karttalähde:KA/MHG61a140/116 27
IMATRAHALLIKKALA 28
5.1.3 Immalanjärvi Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017456 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6792295,ikoo:3600053 Peruskartta: M5321 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta 1640 44. Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Isojakokartta Immalanjärven kylästä vuodelta 1834. Kansallisar kisto. Immalanjärven kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna15572taloa/veronmaksajaa.vanhinimmalanjärvenkylänjatonttimaidentarkem paasijaintiaesittäväkarttaonvuoden1834isojakokartta.1800luvunalussakyläonlevin nythyvinlaajallealueelleimmalanjärvenrannoillejatonttimaitaonuseita(19kpl).kartan perusteellaeiolemahdollistasanoa,mitkätonttimaatolisivatvanhinta,mahdollisestikeski aikaistaperua. Immalanjärvenkyläntonttimaistakäytiininventoinninaikanatarkastamassavaintutkimus alueensisäpuolellasijainneettonttimaat(4kpl).suurinosakyläntonteistajäitutkimusalu eenulkopuolelle.tarkastetuttonttimaatsijaitsevatnykyisenimmolangolfkentänympäris tössä sekä vesilaitoksen rakennusten kohdalla. Tonttimaat ovat todennäköisesti tuhoutu neetlukuunottamattanykyistäimmalanhovia. ImmalanhovintonttiläänitettiinvapaaherravonUngernSternbergillevuonna1652.Tilaoli lampuotien asuttama 1680luvun ison reduktion jälkeen. Entiset omistajat lunastivat tilan takaisinvuoden1850jälkeenjavuonna1897tilanostitornatoroy.myöhemmintilaonol lutenzogutseitinomistuksessa.vuonna1987tilastatuliosagolfkenttää. 50 Immalanhovin rakennuksen pihapiirissä on voinut mahdollisesti säilyä vanhempia, arkeologisesti mielen kiintoisiakerroksia. 50 Ojonen1994:80 29
Kuva9Immalanhovinympärilleaukeaalaajagolfkenttä.Kuva:U.Köngäs2010. 30
IMATRAIMMALANJÄRVI 31
5.1.4 Jakola Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017460 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6782901,ikoo:3598233 Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Viipurin läänin verollepanokartta Teppanalan kylästä vuodelta 1773.Kansallisarkisto. IsojakokarttaTeppalanrusthollistasekäJakolanjaKyyrölänkylis tävuodelta1836.kansallisarkisto. Jakolan kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna 1557 4 taloa/veronmaksajaa. Jakolan kylän ja tonttimaan tarkempaa sijaintia esittävässä vuoden1775viipurinlääninverollepanokartassakyläonesitettyosanateppanalankylääja Jakolaanonmerkittyyksitonttimaa.1800luvunIsojakokartassakylässäonyksitontti,joka onjakautunutkahteenosaan. JakolankyläonsijainnutnykyisenJakolanalueellaVuoksenitäpuolella.Kohteenlänsipuolel la kulkeva Ensontie noudattelee vanhaa, ainakin 1700luvulta peräisin olevan tien linjaa. Alueestaosaonnykyisinasuttua,muttarakennustenjateidenväliinjäävälläniittymäisellä aukealla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Pienen kalliomäen poh jois/luoteispuolellaolevallaaukeallakasvaaheinikkoa. 32
Kartta4Jakolankylävuoden1775kartassa. 51 Kuva10Jakolantonttimaata.Kuva:U.Köngäs2010. 51 Karttalähde:KA/Viipurinlääninverollepanokartat125Jääski35:1ab 33
IMATRAJAKOLA 34
5.1.5 Näträmälä Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017462 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6781560,ikoo:3595035 Peruskartta: M5134 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta 1640 44. Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Viipurin läänin verollepanokartta Näträmälän, Hallikkalan, Räik kölän ja Kiurulan kylistä vuodelta 1773. Kansallisarkisto. IsojakokarttaNäträmälän,Hallikkalan,RäikkölänjaKiurulankylis tävuodelta1833.kansallisarkisto NäträmälänkylässäonSuomenasutuksen1560luvunkyläluetteloidenmukaanollutvuonna 15578taloa/veronmaksajaa.Näträmälänkylänjatonttimaantarkempaasijaintiaesittäväs sävuoden1773viipurinlääninverollepanokartassakyläänonmerkittyvainkaksitonttimaa ta 52.1800luvunIsojakokartassatonttejajarakennuksiaonlaajemmallaalueellajanemuo dostavatkolmekeskittymää.kylänlänsipuolellakulkevamaantienoudatteleetodennäköi sestivanhan,ainakin1700luvulleperiytyväntienlinjausta. Näträmälänvanhintonttimaa 53 onsijainnuttodennäköisesikoivikonmäenluoteistailänsi puolella.alueonnykyisinpeltoaluetta,jonkaympärilläsijaitseeasuinrakennuksia.paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Sijaintitieto on määritetty ase moimalla1700ja1800luvunkartatnykykartallejavertailemallaniitäkeskenään.1700ja 1800lukujentonttimaateivätasemoinnissamenetäysinpäällekkäin,muttavanhintontti maasijaitseeisojakokartankeskimmäisentonttikeskittymänkohdilla.1800luvuntonttimaat ovatmerkittyperuskarttaotteeseen,muttaniitäeioleluokiteltumuinaisjäännöksiksi.1800 luvunkartantonttimaatsijaitsevatkaikkinykyisinasutuillatonteilla. 52 Kartanselitteessäkylässäolisiollutyksitalojayksivuokralainen. 53 Vanhimmallatonttimaallatarkoitetaantässäyhteydessä1700luvunkartantonttimaanpaikkaa,jokatoden näköisimminperiytyykeskiaikaiseentonttimaahan. 35
IMATRANÄTRÄMÄLÄ 36
5.1.6 Pelkola Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017463 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6780690,ikoo:3598340 Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta 1640 44. Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). ViipurinlääninverollepanokarttaPelkolankylästävuodelta1775. Kansallisarkisto. KarttaPelkolankylänmetsäalueistavuodelta1808.Kansallisarkis to. IsojakokarttaPelkolankylästävuosilta18391842.Kansallisarkis to. Pelkolan kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna 1557 4 taloa/veronmaksajaa. Pelkolan kylän ja tonttimaan tarkempaa sijaintia esittävässä vuoden 1775 Viipurin läänin verollepanokartassa kylään on merkitty kaksi tonttimaata. Myösvuoden1800luvunisojakokartassatonttimaitaonkaksi,joidenlisäksikylänmaillaon useampiatontteihinkuuluviapienempiätiloja/torppia. PelkolanvanhimmattonttimaatovatsijainneetSuomenjaVenäjänrajavyöhykkeelläVuok senitärannalla.todennäköisestisuurinosakylästäonsijainnutvenäjänpuolellarajaa.pel kolankartanopaikalleperustettiinvuonna1630,kunratsumestarisipisaksasaineljäkoko veroamaatapelkolan,kyyrölän,teppanalan,järvenkylänjaharakankylistä.saksamenehtyi kuitenkinpianjahänenleskensäelisabetwiksaipitääpelkolantilan,muttamuistamaista hänenoliluovuttava.myöhemmintilasiirtyisipisaksanveljelle,ratsumestarijaakkosaksal lejahänenvaimolleen. 54 Vuonna1897kartanosiirtyiEnsolle 55 jatoimiiilmeisestinykyisin Venäjänrajavartioasemana. Suomen puoleisella alueella kasvaa nykyisin istutettuja kuusia ja lehtikuusia sekä korkeaa heinikkoa.maastoalueellaontasaista,muttaalueenpohjoisosassaonnoin10x5mkokoi 54 Ylönen1957:746749 55 Paappa&Ropponen1992:112 37
nen 12 m syvä soikea kuoppa, jossa kasvaa puutarhapensaikkoa (pkoo:6780744, ikoo:3598249). Maanpinnalle ei ole näkyvissä kylätontista kertovia rakenteita, mutta on mahdollista,ettämaanallaonvoinutsäilyäarkeologisestimielenkiintoisiakerroksia. Kuva11PelkolanSuomenpuoleinenosa.Kuva:TiinaMikkanen2010. Kartta5Pelkolantonttimaatvuoden1775kartassa. 56 56 Karttalähde:KA/Viipurinlääninverollepanokartat125Jääski31:ac. 38
IMATRAPELKOLA 39
5.1.7 Räikkölä Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017464 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6780183,ikoo:3596915 Peruskartta: M5312 Historiallisetkartat: Maakirjakartta Jääsken pitäjästä vuosilta 1640 44. Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto(jyx). Viipurin läänin verollepanokartta Näträmälän, Hallikkalan, Räik kölän ja Kiurulan kylistä vuodelta 1773. Kansallisarkisto. IsojakokarttaNäträmälän,Hallikkalan,RäikkölänjaKiurulankylis tävuodelta1833.kansallisarkisto. RäikkölänkylässäonSuomenasutuksen1560luvunkyläluetteloidenmukaanollutvuonna 15577tai5taloa/veronmaksajaa.KyläluettelossamainitaanJääskessäolleenkaksiRäikkölä nimistäkylää,eikäluettelostakäyilmi,kumpikylistäontutkimusalueenräikkölä.räikkölän kylän tarkempaa sijaintia ja tonttimaiden jakautumista esittävässä vuoden 1773 Viipurin lääninverollepanokartassakyläjakaantuukahteenosaan.kylänläntisessäosassaonkartan mukaan yksi tonttimaa ja itäisessä osassa kaksi (ks. kuva verollepanokartasta Hallikkalan kylänyhteydessä).itäisempiosakylääonnykyisinvenäjänpuolella. Räikkölän läntisempi, Suomen puolella sijaitseva osa on nykyisin asuttua. Tonttimaan läpi kulkevamaantienoudatteleetodennäköisestivanhan,ainakin1700luvulleperiytyväntien linjausta.maantienmolemminpuolinonpeltojajaasuinrakennuksia.talojenpihapiireissä onsäilynytvanhojapuurakennuksia.talojenlomassajapelloillaonmahdollisestivoinutsäi lyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia. Osa tonttimaata ympäröivistä pelloista oli avoimiajapeltojenpintatarkastettiinpintalöytöjenvaralta.pelloistalöydettiinmuunmuas sapunasavikeramiikkaa,posliiniajaeläimenluita.löytöjäeiotettutalteen. 40
Kuvat1213RäikkölänSuomenpuolellasäilynyttäkylätonttia.Kuvat:U.Köngäs2010. Kartta6RäikkölänNykySuomenpuolellasijaitsevaosaesitettynäisojakokartassa1883. 57 57 Karttalähde:KA/G61a140/116 41
IMATRARÄIKKÖLÄ 42
5.1.8 Siitola Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017466 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Asuinpaikat Tyypintarkenne: Kylänpaikat Lukumäärä: 4 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo 1: 6789464, ikoo: 3595473, pkoo 2: 6787990, ikoo: 3596212,pkoo3:6787388,ikoo:3596425,pkoo4:6784861,ikoo:3595838 Peruskartta: M5134,M5143,M5321 Historiallisetkartat: ViipurinlääninverollepanokarttaSiitolanjaVuoksenniskankylistä vuosilta1775 1776.Kansallisarkisto. IsojakokarttaSiitolankylästävuodelta18341838.Kansallisarkis to. TiluskarttaSiitolanrusthollin(Neitsytniemen)maista.Kansallisar kisto. Siitolan kylässä on Suomen asutuksen 1560luvun kyläluetteloiden mukaan ollut vuonna 1557 28 taloa/veronmaksajaa. Siitolan kylästä vuosina 1775 1776 laadittua verollepano karttaa ei tutkimusten yhteydessä ollut saatavissa, joten tonttimaiden sijaintia jouduttiin tarkastelemaanvain1800luvunalunisojakokartanperusteella.isojakokartassasiitolaanon merkitty17kruununtilaa.tilatpitävätsisälläänsiitolankartanon,neitsytniemenkartanon sekäsiitolanlossinpaikan,jotkaovatkäsiteltyominakokonaisuuksinaan. SuurinosaSiitolantonttimaistaontuhoutunutuudemmanrakentamisensekäImatrankos kenpatoamisenmyötä.mahdollisestisäilyneitätonttimaitasijaitseekartanoidenjalossin paikan lisäksi neljällä eri alueella: Ritikankosken länsipuolella, ItäSiitolassa Linnankosken itärannoillasekäalueeneteläosassarajapatsaalla.peruskarttaotteessaoneriteltysäilyneet (=muinaisjäännöskohteet)jatuhoutuneettilat.karttarajauksetontehtymaastohavaintojen jakarttaasemointienperusteella,maanpinnallaeiolehavaittukylätontteihinviittaaviara kenteita. Ritikankoskenlänsipuolellaonomakotitalotonttienpihoillajatonttienvälisilläpelloillavoi nutsäilyäarkeologisestimielenkiintoisiakerroksia(isojakokartantontitg,q,d,e).asuinra kennustenpihoissaonsäilynytmyösvanhaarakennuskantaa.alueenläpikulkeekapeakär rypolku,jokanoudatteleeisojakokartassanäkyväntienlinjausta.alueenitäosassaonkärry polun pohjoispuolella moderni noin 7x13 m kokoinen kivijalka (pkoo: 6789509, ikoo:3595635). Kiveystä on näkyvissä noin 0,10,3 m korkeudelta ja sen kivet ovat noin 43
0,3x0,650,35x0,9mkokoisia.Kiveyksenpäälläonpaikoittainsäilynytjäänteitähirsistä.Pe rustuksenkeskelläerottuukaksitulisijaa,tiiliäjabetonia. Kartta7Ritikankoskenlänsipuolentontitisojakokartassa. 58 Kuva14(vasemmalla)Ritikankoskenlänsipuolentonttimaanläpikulkevakärrypolku.Kuva:U.Köngäs2010. Kuva15(oikealla)ItäSiitolantonttiM.Kuva:U.Köngäs2010. ItäSiitolassa Linnankosken itärannoilla on sijainnut Siitolan kartanon mailla muun muassa Linnankoskenmyllyjasaha1700luvunlopulla.RantaviivapaikallaonmuuttunutVuoksen patoamisenmyötä.nykyisinpaikallasijaitsevassaveteraanipuistossakasvaamuistomerkin ympärillä istutettuja koivuja ja alue on nurmikenttää. Rantatörmä on kivinen. Paikalla on voinut säilyä arkeologisesti mielenkiintoisia kerroksia, myös joessa veden alla (vrt. kohde Linnankoski).Myöshiemanpohjoisempanaonmahdollisestisäilynyttonttimaa(isojakokar tantonttim).tilanläpikulkeenoin3mleveäkärrypolku,jokanoudatteleeisojakokartassa näkyväntienlinjaa.kärrypolkuhaaraantuuvuoksentieltälänteenkohtirantaa.tienhaaras saonlammashaka,jonkasisäpuolellaonmoderni,noin7x7mkokoinen,betoninenraken nuksenperustus.kärrytienmolemmillapuolillaonpeltoa.peltomullanseassaolipaljontii limurskaa.peltojenjarannanväliinjäänoin20mleveäruoho/lehtipuukaistale.rantaviiva onhiemanmuuttunutvuoksenpatoamisenjälkeen. 58 Karttalähde:Kansallisarkisto/MHG6615/123 44
Kuvat1617Linnankoskenitärannantonttimaat.VasemmanpuoleisessakuvassanäkyyVeteraanipuiston muistomerkki.kuva:u.köngäs2010. Siitolankyläneteläosissa,RajapatsaallaonsijainnutisojakokartantonttiN.Matalankumpa reenpäälleonpystytettypaasikivi,jossalukee TälläpaikallaonsijainnutMiikkiensukutalo v.1544 1895.Kohteenympäristössäkasvaarunsaastiomenapuitajapaikallaonpieniäkas vimaaviljelmiä.alueellaonvoinutsäilyäarkeologisestimielenkiintoisiarakenteita. Kuvat1819RajapatsaallasijaitsevatonttimaaN,sekäMiikkiensukutalonpaikallepystytettymuistokivi. Kuva:U.Köngäs2010. Kartat89Otteitaisojakokartasta.VasemmallaLinnankoskenrannikkoajaoikealla Miikkiensukutila. 59 59 Karttalähde:Kansallisarkisto/MHG6615/123 45
IMATRASIITOLA 1 46
5.1.9 Siitolalauttapaikka Muinaisjäännösrekisteritunnus: 1000017467 Laji: Kiinteämuinaisjäännös Muinaisjäännöstyyppi: Kulkuväylät Tyypintarkenne: Lukumäärä: 1 Rauhoitusluokka: 2 Ajoitus: Historiallinenaika Yhtenäiskoordinaatit: pkoo:6789078,ikoo:3595734 Peruskartta: M5143 Historiallisetkartat: ViipurinlääninverollepanokarttaSiitolanjaVuoksenniskankylistä vuosilta1775 1776.Kansallisarkisto. IsojakokarttaSiitolankylästävuodelta18341838.Kansallisarkis to. ImatrallaSiitolassaonsijainnutlauttapaikka(myöh.lossi)ainakin1600luvultalähtien.Siito lanlauttapaikkamainitaanensimmäistäkertaakirjallisissalähteissävuonna1638.verokir joissa on mainintoja Jääskessä 1500luvun loppupuolella toimineista Vuoksen lauttureista, mutta vasta 1600luvulta on tarkempia tietoja lauttapaikoista. Todennäköisesti ensimmäi nensiitolanlautturiolianttimulli. 60 KunImatrallevalmistuirautatie,vilkastuneenliikenteen jaalkavanteollisuudenkasvunmyötävuoksenylittävänsillanrakentaminentulivälttämät tömäksi.imatranensimmäinensiltarakennettiinvuosina1891 93jaSiitolanlauttapaikkajäi pois käytöstä 1800luvun lopussa. 61 Lauttapaikan itärannalla sijaitsi kestikievari (ks. kohde Siitolakestikievari).1800luvullakestikievarinpaikkasiirtyijoenlänsirannallelossituvanyh teyteen. Siitolan lauttapaikka on sijainnut Mansikkakosken yläpuolella. Länsirannalla on säilynyt 1800luvun lopulla rakennetun hirsirunkoisen, pystylaudoitetun satulakattoisen lossituvan (/majatalon) kiviset perustukset. Rakennus paloi 1900luvun lopulla. 62 Kivijalka on 13x9 m kokoinen ja kiveystä on näkyvissä 0,55 m korkeudelta. Kivijalan kivet ovat noin 1,85x0,3x0,55 m kokoisia lohkokiviä. Rannassa veden alla näkyy noin 0,10,3 m kokoisista lohkojaluonnonkivistätehtykivitaso.kiveysonnoin29mpitkäjanoin11,5leveä.saman tapaistakiveystäonnäkyvissämuuallakinrannassakatkonaisena.rantatörmääonpaikoit taintuettulohkokivin.rantatörmänpäälläontasainennurmikenttä.maanjavedenallaon voinutsäilyämyösvanhempialauttapaikkaanliittyviäjäänteitä. 60 Ylönen1957:322324,647 61 Paappa&Ropponen1992:83,8586 62 Ojonen1994:64 47