Postlarsin asemakaava-alueen inventointi 2016

Transkriptio

1 Postlarsinasemakaava-alueeninventointi2016 Asemakaava-alueen inventointi, Keravan kaupungin asemakaava Postlar ak FMOlliKunnas

2 Sisällys Tiivistelmä...1 Johdanto...1 Ympäristö...2 Esihistoria...2 Historiallinentausta...3 Kartta-analyysit...4 Työnkulku...5 Havainnot...5 Tulokset...6 Uudetkohteet...8 Lähteet...10 Kuvat...11 Kannenkuva:Inventointialuetta,kuvanoikeassareunassaPostlarsin/Mattilantilakeskus. Kuva.OlliKunnas

3 Arkisto-jaRekisteritiedot Kaupunki Kerava Tutkimuksenlaatu KeravanPostlarinasemakaavanarkeologineninventointi Ajoitus Esihistoriallinenjahistoriallinenaika Peruskartta Koordinaatit ETRS-TM35FINtasokoordinaatit: Tutkimusalueenkeskikohta: , ETRS-GK25tasokoordinaatit: Tutkimusalueenkeskikohta: , Maanomistaja Keravankaupunki Tutkimuslaitos Keravankaupunki,maankäyttöpalvelut(MV/RHO) Tutkija FM(arkeologia)OlliKunnas Kenttätyöaika 3-6.5ja Tutkitunalueenlaajuusn.35ha Rahoittaja Keravankaupunki Kustannusarvio 1200 Digitaalikuvat Arkistoitukirjeenvaihto: Diaarinro Tutkimushistoria JarkkoSarkamo1964:Kerava.Ali-Kerava. Tarkastuskertomus.MV/AOA JarkkoSarkamo1965:Tuusulan,Keravanja Järvenpääninventointi.Kerava.MV/AOA PaulaPurhonen1970:KeravaAli-KeravaAhjo. Kaivauskertomus.MV/AOAMattiNieminen2003:Keravan muinaisjäännösinventointijahistoriallisenajan muinaisjäännösinventointi MV/AOAOlliKunnas2014Keravanyleiskaava2035 muinaisjäännöstentarkastusinventointi AlkuperäinenraporttiMuseovirastonrakennushistorianosastonarkisto(MV/RHOA) Kopio: KeravanKaupunki

4 Tiivistelmä Postlarsinasemakaava-alueellasuoritettiinarkeologineninventointi Inventoinnissatutkittiinpintapuolisestikaava-alueenpellotjaparialueellesijoittuvaa metsäsaareketta.alueeltatunnettiinyksimahdollinenmuinaisjäännös,muttasenlisäksiei aikaisemmissainventoinneissaollutlöydettykiinteitämuinaisjäännöksiä.alueentopografia onotollinenkivikautiselleasutuksellejasesijaitseehetiyli-keravan(öfverkervoby)kylän pohjoispuolella,jotenalueeltaetsittiinmyöshistoriallisenajanmuinaisjäännöksiä. InventoinninsuorittiFM(arkeologia)OlliKunnasjokatoimiimyösKeravankaupungilla kartoittajana.alueellaeihavaittujälkiäkiinteistäesihistoriallisistataihistoriallisista muinaisjäännöksistä,lukuunottamattapostlarsin/mattilantilakeskustajokakartta-analyysin jahistoriallistenlähteidenperusteellamerkittiinmuuksikulttuuriperintökohteeksi. Johdanto InventointisuoritettiinKeravanjoenlänsirannallasijaitsevallapeltoalueellaminnekaupunki onkaavoittanutpostlarsinyleiskaavassaasuin-jatyöpaikkaalueita.alueeninventointiin KeravankaupunginYleiskaavainventoinnin2013jaMV:nlausunnonjaKeravankaupungin vastineen( asemakaava2272postlarsoas)perusteella.alueeltatunnetaanyksi mahdollinenmuinaisjäännösyli-keravamyllypuronpelto (paja)(nieminen 2003).Yleiskaavainventoinninyhteydessähavaittiinettäalueenpeltoterassitovat korkeudeltaan38-42mpy.samoillakorkeuksillasijaitsevatkaikkikeravantunnetut kivikautisetasuinpaikkakohteet.myössamuelbrotheruksen1702kartassahavaittiin peltokuvioidenperusteellamahdollisiatonttimaita.tutkimusalueeneteläreunallasijaitsee Yli-KeravanmahdollinenkylänpaikkamissänykyäänonKeravankartano. Inventointisuoritettiinpääosinpeltokävelynäjokakattoikokotutkimusalueenja koekuopittamalla(5kpl)topografialtaanpotentiaalisiapeltoterasseja.tutkimussuoritettiin huhti-toukokuunvaihteessa3-6.5.pintapoiminnankannaltaolosuhteetolivatheikotkoska suurinosapelloistaolins.levossajotenniitäeiollutkynnettysyksylläeikäkeväällä, inventointiajankohtanapellonpintaolikuitenkinvielänäkyvissäjapintalöytöjäpystyi havaitsemaan.peltokävelynyhteydessähavaittiinvanhoillepelloilletyypillisiälöytöjäjoista suurinosaolitiilenkappaleita,lasiajasavikuonaa,löytömateriaaliajoittui luvuille

5 jaolisuureltaosinvielämodernimpaa.peltoalueenlaajuuteenjakäyttöikäännähden pellonpinnallahavaittuamateriaaliaolikuitenkinsuhteellisenvähänjaseolihajanaisesti levittynyttä.ainoatselkeästihavaittavatrakenteetalueellaolivatvanhanladonkivijalan jäänteet,suurehkomaakuoppaalueenpohjoisosassasijaitsevallametsäsaarekkeellasekä epämääräisetkiviröykkiöt,jotkaovatosittainpellostapoistettujakiviäjaancylysjärven aikaistarantakivikkoa.inventoinnissaeihavaittukiinteitämuinaisjäännöksiä. Ympäristö TutkimusaluesijaitseeKeravanjoenlänsirannallajaserajoittuupohjoisessaYlikeravantiehen jakoivulantiehen,lännessäaluerajoittuuns.öljyrataan,lännessämyllypuroonja Keravanjokeen,etelässäaluerajoittuuPostlarinkatuunjaPostlarsin/Mattilantilaanjasitä halkoopohjois-eteläsuunnassakytömaantie.topografialtaanaluemuodostuu35-42mpy korkeuskäyrillesijoittuvistapienistäkummuistajaterasseistajoistaselkeimmätterassitovat nähtävillä38mpyja45mpykorkeuksilla.maaperäalueellaonsavea.poikkeuksen peltomaisemassatekevätmuutamatmetsäsaarekkeetjoillaosastaonrakennuksia.alueen pohjoisosassakoivulantienjaylikeravantienkohdallaonkaksimäntykankaista metsäsaarekettajoillamaaperäolikalliotasekäharjumoreenia. Esihistoria Keravankaupunginaluealkoinoustamerenpinnanyläpuolellenoin eaa.Itämeren Ancylys-järvivaiheenaikanamerenpinnankorkeusolin.50nykyistäkorkeammalla. Varhainenkivikautinenasutusonolluthyvinrantasidonnaistajasuurinosatunnetuista kivikautisistaasuinpaikoistasijaitseemuinaisrannoilla.keravankivikautisetkohteetovat sijainneetmerenrannoilla.rantamallinnustenjaancylusjärvenrantakorkeuden42mpy perusteellavarhaisinasutuskeravallaajoittuumesoliittisenkivikaudenvarhaisvaiheeseen. Löytömateriaalinjalöytöpaikkojenkorkeudenperusteellakivikaudenaktiivisinasutusvaihe Keravalleajoittuumesoliittisenkivikaudenkeski-jaloppuvaiheille.Keravaltatunnetaan kahdeksankivikautistaasuinpaikkajakahdeksanrekisteröityäirtolöytökohdetta. KeravantopografiassaesihistoriallisenasutuksenkannaltamerkittäväalueonKeravanjoen länsipuolellakulkevamoreeniharjujonka30 42mpykorkeuksillasijaitsevilla

6 muinaisrannoillasijaitsevatkaikkikeravantunnetutkivikautisetasuinpaikat,osa irtolöytökohteistajainventoinnissatutkittavaalue. Keravaltaeitunnetapronssi-tairautakautisiakiinteitämuinaisjäännöksiä.Irtolöytöinäon löytynytkaksipronssikirvestä,kaksi(kolme)rautakautistahelmeäsekäviikinkiaikainen kirves.keravanalueeltatunnetaanuseitaajoittamattomiakiviröykkiöitä,joistaosanon epäiltyajoittuvanrautakaudelle.varmojarautakautisiayhteyksiäeinimistöhistoriaalukuun ottamattayli-keravallevoidatodeta. Historiallinen tausta TutkimusaluesijaitsihistoriallisenYli-Keravan(ÖfverKervoby,ÖfverKervo,Överkervoby, Öffuerkerffue)kylänpohjoispuolella.Vuoden1540verokirjoissaYli-Keravaonkuulunut SipoonKaukjärvenneljännekseenjaÖverkervobyonmerkittyluetteloonmaakirjakylänä. Kyläänonkuulunuttaloajaseonmaksanutveroaveromarkkaa(Sarkamo 1983,Salminen2013). Yli-Keravankyläntalotolivatsijoittuneettodennäköisestietäälletoisistaanyhätopografisesti havaittavillemäillekeravanjoenlänsirannalle.suur-tuusulanhistoriassavarhaisimman asutuksenonkatsottusijoittuvannykyisenkeravankartanon,lapilanmäen,heikkilänja Keravanvankilanalapuolellasijaitsevankoskeneteläpuolelle(Sarkamos ),näillä mainituillaalueillasijaitsevatvuoden1540veroluettelossamainitaanyli-keravankylän muodostaneettalot:postlars,heikkilä,skogster(kantatilat1543maakirjassa)jakolme nimetöntä/tuntematonta(say).asutustayli-keravanalueellavoidaanpitää1500-lukua varhaisempana,koskajo1540veroluettelossamainitaantaloa.tämänasutuksen varhaisvaiheetovatkuitenkinhistoriallistenlähteidentavoittamattomissa,varhaisinmaininta Keravastaon1440luvulta(Sarkamo1983).Alueellaonollutmahdollisiahämäläisiä eräomistuksiajanimistönperusteellavarhaisimmanasutussuunnanonkatsottutulleen Hämeestäminkärinnalleruotsalaisenmyöhemmänasutuksenmukanaantuomanimistöon vakiintunut.(sarkamo198355,76). SuurimuutosYli-Keravankylässätapahtuukunalueentaloistamuodostetaanautioitumisen seurauksenakeravankartanonrälssitilaminkäjälkeenalueenkantatilatjatkavatolemassa oloaankartanonalaisuudessa.keravankartanonkantatilanvarhaisvaiheetlienevätvuoden

7 1588tienoillajasenmuodostumiseenonvaikuttanutniinkameraalinenkuinasutuksellinen autioituminenjonkaseurauksenakartanoononliitettymaataalueenmuistataloista. LopullisestiYli-Keravankolmeveronmaksukyvytöntätilaa(mm.Postlar)liitetäänkartanoon vuoden1649tienoilla(peltovuori197549).tämänjälkeenkantatilatjatkavattoimintaansa kartanontorppina.keravankartanonjasenalueellasijainneidentonttiensijaintilienee varmuudellapysynytsamanakokoolemassaolonsaajanjasenympärilläovatsäilyneet todennäköisestimyösheikkilänjapostlarinkantatilat,jotkamuodostavatvarhaisenyli- Keravanydinalueen. Kartta-analyysit KartanoonliitämisenyhteydessäkatoavattalotmyösBrotheruksen1708kartaltakoskanäitä eikartanoonkuuluvinatorppinaolluttarkoituksellistakartoittaa(suhonen2015s.47). Torpattulevattaasnäkyviinvuoden1778kartassajaovatnäkyvissämyösKuninkaan kartastossa(kuvaallajaliite3). (Kuninkaankartasto(Liite2)

8 Työn kulku Inventointialuekoostuilaajoistapeltoalueista(noin34ha)janeljästämetsäsaarekkeesta. Pääosainventoinnistasuoritettiinpeltokävelynäjatutkittavatalueetkäveltiinläpikahteen kertaan.inventointiolosuhteetolivatpeltokävelynkannaltaheikohkot,syynätähänoli peltojen lepuutusvuoro minkäseurauksenapellonpintaolimuokkaamattajakasvoiruohoa. Tästähuolimattapeltojenpinnaltalöytyimateriaalia,joskinvähänlaisesti.Pääosalöydöistäoli tiiltäjakuonaajoitahavaittiinläheskokoinventointialueeltalukuunottamattakytömaantien länsipuoltamissäpintalöytöjenvähyysolimerkittävä.tiheinlöytökeskittymähavaittiin inventointialueenkeskiosassaolevanpienenmetsäsaarekkeenpohjoispuolellaolevalla tasanteella,missälöytömateriaalikoostuipääasiallisesti1900-luvunmateriaalistakuten lasista,tiilistä,muovistajne.syynälöytöjenmääräänlieneeaikoinaanmetsäsaarekkeella sijainnutlato(nykyäänpurettu)jametsäsaarekkeelletuotujätejokaonlevinnytsaarekkeen ympärilläolevallepeltoalueelle.pintapoiminnanlisäksipellollakäytettiinohuttakairaaja kaivettiinkoepistoajoidenavullatarkastettiinpeltokerroksenpaksuuttajamaaperää. Välilläpintapoiminnanyhteydessäkäytettiinmyösmetallinilmaisinta. Havainnot Pellonpinnaltatehdytlöydötkoostuivatpääosintiilestäjakuonasta,myöspullolasia havaittiinjonkinverran.merkittävimpiälöytöjäolivatpiinkappale(tuluspii)jakolmekvartsiiskostajotkamyöhemminkuitenkintodettiinsyntyneenmaanmuokkauksen,kuten kyntämisentms.seurauksena.löytöjenseassaolimyösjonkinverranpunasavikeramiikan palasiajotkaolivatperäisinvanhoistasalaojaputkistajakukkaruukuistatms.osalöydöistä otettiintalteenjaniidenlöytöpaikkamitattiin.koskapellonpintaolimuokkaamaton, olosuhteetolivatpintapoiminnalleheikot.myöskoepistojenkaivamisestaluovuttiinviiden kuopanjälkeen,koskakovettuneestapeltosavestajokairtosiainoastaansuurinapaloina, havaintojentekeminenolilähesmahdotonta.peltomultakasattutkittiinmyös metallinilmaisimellajonkaavullayhdestäkoekuopastalöytyitehdasvalmisteisenrautanaulan katkelma. Kairaustenjakoepistojenperusteellapeltokerroksenpaksuusonnoin30-45cmjonkaalla maaperäjatkuusavena.peltomullanseassaolihavaittavissaorgaanisiajäänteitä

9 aikaisemmiltakyntökerroilta.alueenpohjoisosassasijaitsevatmetsäsaarekkeetolivat maaperältäänhiekkaa/moreenia. Alueenpohjoisosanrajallasijaitsevallametsäsaarekkeellahavaittiinnoin6x4metrin laajuinenjanoin1,5-1,8msyväkuoppajonkaeteläreunanvallissaoliselkeästihavaittavanoin 1mlevyinenaukko.Kuopanreunalletehdyssäkairapistossaoliselkeästihavaittavissa kaksoismaannos.kuoppasaattaaollans.perunakellarinjäännetaisyntynythiekanotossa, muttavarmaaselitystäsenkäyttötarkoitukselletaiajoitukselleeivoiantaa.kuopan ympäristöstäeitehtylöytöjälukuunottamattaautonrengasta,jotenkuoppaaonkäytetty myösns.jätekuoppana.kuoppasaattaaliittyämetsäsaarekkeenläheisyydessäsijainneeseen Paturintorppaan.Kytömaantienlänsipuoleisellapeltoalueellaeihavaittuedesvähäisiä pintalöytöjä. Tulokset Vaikkainventointienmaastokäyntienyhteydessäeitehtyselkeitähavaintoja muinaisjäännöksistä,eitulevienmaanmuokkaustenyhteydessävarsinkaanhistoriallisenajan kohteidenlöytymistäalueeltavoipitäämahdottomana.myösesihistoriallistenjäänteiden löytymistäeivoisulkeakokonaanpoismuttapintapoiminnanperusteellanäidenlöytyminen onepätodennäköistä. AlueensisälläsijaitsevaPostlarintila(kartta)onKeravanvanhimpiajasemainitaanjo1540 veroluettelossa(say)yli-keravankyläntalona.nieminenoninventoinnissaan2003 merkinnytsepänpajanmahdollisensijainninalueenkeskelläsijaitsevanmetsäsaarekkeen kohdallenoin400metrinpäähännykyisestäpostlarintilasta,viittauksetsepänpajaanon saatupostlarintalonisännänlempinimestämattssmeds(seppämatti)(sarkamo1983s.265). Postlarintaloonjomaksanutveroajo1540jatopografialtaanPostlarinnykyinensijaintion rakentamisenkannaltaerinomainenjaontodennäköistäettänykyisellätontillajasen ympäristössämahdollistatehdähavaintoja1500-luvuntaivarhaisemmistarakenteista.talon paikkaonvoinutmyösmuuttuajatoinenmahdollinensijaintipaikkaonn.150mnykyisestä Postlarintalostaeteläänsijaitsevallakalliopohjaisellatontillamissäsijaitseenykyisinmyös kaksiasuinrakennusta.tätäsijaintiavoidaanperustellasamuelbrotheruksen1708kartan (kuva)asemoinninperusteella.kartassapeltoalueidenpohjoispuolellaonmainittupostlars

10 Ängenjapeltokuvioidenperusteellapaikallavoisiollatonttimaa.Talojenpaikkojentulkintaa kartaltavaikeuttaaseettäyli-keravantalotoliyhdistetty1660-luvullakeravankartanoon (Humleberg)jokaolirälssiä,tämänseuraukseneikartanontorppiamerkittykarttaan (Suhonens ).PostlarontaashavaittavissaKuninkaankartastossajossanykyisen talonkohdalleonmerkittytorppa).(liite2) ToinenmielenkiintoinenkarttojenperusteellatehtyhavaintoonKuninkaankartastoon merkittytorpanpaikkajokasijoittuukartta-asemoinninperusteellainventointialueen keskivaiheellasijaitsevallemetsäsaarekkeenlähellemyllypuronlänsipuolella..kyseessä lieneepaturintorppa.taistosaarentausonkuitenkinsijoittanutpaturintorpan inventointialueenitäpuolellakulkevanmyllypuronitäpuolelle(saarentaus1997),kuntaas kuninkaankartastossatorpanpaikkaonsijoitettuselkeästimyllypuronlänsipuolelleks.liite 2.Alueelleonmerkitty1778karttaanmerkitty(Patursängen). Kartta-analyysinjahistoriallistenlähteidenperusteellavoidaanPostlarsin/Mattilan( )tilanaluettapitäämuunakulttuuriperintökohteena.Toinenmuuksi kulttuuriperintökohteeksilaskettavakohdekuninkaankartastoonmerkittypaturintorpan paikkamuttatämänsijaintiaeiinventoinninyhteydessäonnistuttupaikantamaan,myöskään pintalöydöissäeihavaittuselkeääkeskittymääminkäperusteellatorpanpaikkaavoisi varmastikartallesijoittaa.potentiaalisinpaikkasijaitseeinventointialueenkoillisreunalla missäpellonpinnallahavaittiinjonkintiilimurskaajayksituluspiinkappale.paikalletehdyssä koepistossaeihavaittumitäänrakenteisiinviittaavaa. PostlarinalustavassaasemakaavassaPostlarsinMattilantilaonosoitettuasuinpientoalojen alueeksi,jonkakolmeasuinrakennustasekäluhtiaittaontarkoitussuojella(sr-merkintä). Tilakeskuksenyhteyteenolisitarkoitusosoittaakaksiuuttarakennuspaikkaa,joiden yhteenlasketturakennusoikeusolisi360k-m2(liite10).kaavamääräyksiinsisällytetään määräyksiäuudisrakentamisensovittamisestaympäristöön.inventoinninperusteellapaikalle suositellaansm-2merkintää.paturinmahdollisentorpanpaikanjamyllypuronpellon (Nieminen2003)poistetunkohteenalueellaonmahdollistasuorittaavalvontaapintamaiden poistonyhteydessäjos/kunalueellaaloitetaankunnallistekniikanmaarakennustyöt.

11 Uudet kohteet Nimi: Yli-KeravaPostlars/Mattila Ikä: Varhaisinkarttalähde: Mahdollisestivarhaisempikuin1540,varhaisinmaininta veroluettelossa Isojako-kartta/Brotherus1708(Postlarsängen) Postlarin talon/torpan paikka? Keravankartano Postlarinniitty (Brotherus1708Yli-Kerava)(Kuva2) Tilamäärä: 1-2PostlarsjakautunutPostlarsiinjaMattilaan1782 Muotoutumisprosessi Postlarsmainitaanveroluettelossa1540,autioituu1600jasiirtyy maksamattomienverojenvuoksikruununhallintaansekäliitetään Keravankartanoon1600-luvunlopulla.Postlarsjaetaan1782 PostlarsiinjaMattilaan,tämänjälkeentilatsäilyvätasutettuna nykyhetkeenasti.vanhimmatsäilyneetrakennuksetpaikalla luvulta(aitta). Suhdeasutushistoriaan: Yli-Keravankylänalkuperäisiätiloja Maisema: Postlars/MattilasijaitseeKeravanjoenlänsirannallaselkeästi peltomaisemastaerotuvallakumpareellajaedustaakeravan kartanonkanssaperinteistäkeravanjoenmaisemaa,missä

12 asuinkeskuksetsijaitsevatpeltojenympäröimilläkumpareilla.tontin nykyinenrakennuskantaonläheskokonaansuojeltua. Merkittävyys: VarhaisenYli-Keravankyläntilatovatsijainneetjovanhastaan hajallaanminkäperusteellapaikallavoidaanolettaasäilyneen vähintään1700-luvuntaisitävanhempiaasutusjäännöksiä. Paikallapitkäänjatkunutasutusontodennäköisestituhonnut vanhempiarakenteita,toisaaltaalueonväljästirakennettuminkä vuoksipaikallaonmahdollisestisäilynytvarhaisempiarakenteita. KohdesijaitseeKeravanjokilaaksonperinnemaisemassaja muodostaaselkeänkokonaisuudenkeravankartanonkanssa luvunmaaseutuasutuksesta.Varhaisempienjäännösten olemassaoloaeivoidakuitenkaanvarmistaamuutenkuin kajoavallatutkimuksella.postlarsinkohteenkohdallatulisipohtia myössenliittämistäosaksi(yli-kerava(öfverkärvoby)kartano )kohdettalaajentamallakartanonaluerajausta. Liitteet: 1. Brotheruksen1708karttaasemoitunanykykartanpäälle 2. KuninkaankartastojaYlikerava,torppienpaikatosoitettunuolilla 3. HägströmochBoisman1778karttaYli-Keravanomistuksista 4. Inventointialuejahavaintoja 5. Lähestymiskartta 6. Ilmakuvainventointialueesta 7. Kuviapintalöydöistä 8. KaavaehdotusjaPostlarsiinkaavoitettavatrakennuspaikat 9. Postlars/Mattilasijaintijaaluerajaus 10. Kuvataulut1-3

13 Lähteet Painamattomatlähteet: Historiallisetkartat CartaoppåytterkärfwoSibboSochnafåhr1702.KansallisarkistoMHb50a2/1-3. ChartaÖfwerförrstadelenafÖfwerkärvoBysÄgörNylandBorgoHäräadochHellsing TingslagochTusbySochnUprättädår1778afCarlHagströmgenomCarlBoisman.Keravan kaupunki(kopiokartasta) KuninkaankartastoXVI16.Karttajulkaistuteoksessa:Alanen,T.Kepsu,S.1989:Kuninkaan kartastosuomesta KonungenskartwerkfrånFinland.Suomalaisen KirjallisuudenSeurantoimituksia505. Muutkartat: Ilmakuvatjakarttapohjat:KeravankaupunkiMaankäyttöpalvelut2016 Museovirastonarkeologianosastonarkisto: Sarkamo,J.1965:Tuusulan,KeravanjaJärvenpääninventointi.Kerava.MV/AOA Nieminen,M.2003:Keravanmuinaisjäännösinventointijahistoriallisenajan muinaisjäännösinventointi MV/AOA Kunnas,O.:2014Keravanyleiskaava2035muinaisjäännöstentarkastusinventointi Suomenasutuksenyleisluettelo.(SAY). Finlandsmedeltidsurkunder(FMU)2552,2736.Kansallisarkisto,Diplomatarium Fennicum- tietokanta. Kirjallisuus: Tuusulanhistoria.TuusulaKeravaJärvenpääII.Seurakunnan perustamisestasuomensotaan Saarentaus,T.1997:Isojaostasirkusmarkkinoihin.Yli-Keravankiinteistöjenmuotoutuminen kahdenvuosisadankuluessa Saarentaus,T.1999:IsojaostaKoffiin.Ali-Keravankiinteistöjenmuotoutuminenkahden vuosisadankuluessa Peltovuori,R.1975:Suur- Sarkamo,J.1983:Historiallinenaikaseurakunnanperustamiseen.Suur- Tuusulanhistoria. TuusulaKeravaJärvepääI.Esihistoriallisestaajastaseurakunnanperustamiseen1643. Salminen,T.2013:VantaanjaHelsinginPitäjänKeskiaika 10

14 Suhonen,V.-P.2008:Maaseudunhistoriallistenasuinpaikkojeninventointiohje Kuvat 1. Panoraamainventointialueeneteläosasta.OikeallaPostlarintonttimaa.Kuva:N-SOlli Kunnas 2. Panoraamainventointialueenkeski japohjoisosasta,keskellävanhaladonpaikka. Kuva:E-WOlliKunnas 3. Panoraamainventointialueenpohjoisosasta.Autontakanavanhaladonpaikka.Kuva: S-NOlliKunnas 4. Lähikuvapellonpinnasta.Kuva:OlliKunnas 5. Ancylusjärvenaikaistarantakivikkoa,tutkimusalueenläntisenosanpohjoisreunalla. Kuva:E-WOlliKunnas 6. Inventointialueenpohjoisosan auki olevaapeltoa.kuva:n-sollikunnas 7. Lähikuvakuopastainventointialueenpohjoisreunalla.Kuva:S-NOlliKunnas 8. Inventointialueenpohjoisosaa,terassin.40 42mpyKuva:W-EOlliKunnas 9. Inventointialueenpohjoisosan45mpyterassista.,Kytömaantienitäpuolelta.Kuva: S-NOlliKunnas