1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Lemin kunta Pentti Pitkänen Jussi Stoor, jussi.stoor@lemi.fi 7.11.2016 Lemin kunnanhallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Etelä-Karjalassa on toimittu yhtenäisin perustn yhden hallinnon alla (EKSOTE), mutta tässä uudistuksessa rakenne hajautuu. Asiakasprosesseja tule vaarantaa uudistuksen myötä ja palvelutarjontaa tulee ensisijaisesti suunnitella jatkossa palvelutarpeen mukaisesti.
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Maakunnalliset tehokkaat tuotantotavat pitää hyödyntää uudistuksessa. Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalvelut ja tukipalvelut on koottu yhteen jo nyt maakunnan tasolla. Palkkaharmonisaatio vaatii pitkän siirtymäajan. Harmonisaation lisäkustannus on todennäköisesti usta satoja miljoonia. 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Kansanvalta toteutuu teknisesti, mutta sisällöllisesti itsehallinnon ja kansanvallan vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset tiukan talousohjauksen sekä yksityiskohtaisen tehtävien rajauksen vuoksi. Maakunnilla tulee olla verotusoikeus. 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Maakunnan sisäinen rakenne on liian moniportainen ja itsenäisen oikeushenkilön luominen sen sisälle (palvelulaitos) ole tarkoituksenmukaista johtamisen näkökulmasta. Maakunnan tulee saada itse päättää sille sopiva rakenne kaikilta osin ml. yhtiöittäminen. Etelä-Karjalassa moni palvelu on jo nyt koottu maakuntatasolle ja ne pitää saada yhdistää tarkoituksenmukaisella tavalla. Maakuntalakiluonnoksen 16 luvun säännökset valtakunnallisista palvelukeskuksista tulee poistaa laista. Maakunnat ovat itsehallinnollisia yksiköitä ja tukipalvelujen järjestämien tulee olla maakuntien päätettävissä. Lainsäädännöllä ja lakiin perustuvilla standardlla luodaan kriteerit yhtenäiselle palveluarkkitehtuurille ja tietotuotannolle, mutta tukipalveluiden organisoiminen tulee perustua maakuntien päätöksille.
7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Pelastustoimi tulee edelleen järjestää maakuntien tasolla. Etelä-Karjalassa on lisäksi laajan päivystysvastuun sairaala, joten ensihoidon yhteys on tärkeä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sen järjestäminen saa etääntyä maakunnasta. Etelä-Karjalassa halutaan siirtää maakunnan hallintaan jo nyt maakunnallisesti toimiva toisen asteen ammatillinen koulutus. 8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Uudistus saa vaarantaa yhtenäisiä asiakasprosesseja kä muutoksen kokonaisjohtamista, jotta toteutus onnistuu. Johtamisrakenteen tulee olla yksinkertainen ja esityksessä malli on liian pitkälle yhdenmukaistettu ja määritelty. 10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Maakuntien itsehallinnon näkökulmasta linjapäätös verotusoikeuden siirtämisestä maakunnille tulee olla tavoitteena maakuntalain säätämisen yhteydessä.
11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Etelä-Karjalassa palvelut on suunniteltu koko maakunnan eli 9 kunnan alueella juuri näiden periaattden mukaisesti. Tämä järjestely on toiminut kuntien ja Eksoten välisen vuosittaisen palvelusopimuksen ansiosta. Jatkossa 4 :ssä mainitut erityisosaaminen ja kalliit investoinnit on selkeästi määriteltävä, jotta niihin vetoaminen olisi mielivaltaista ja toimisi samalla tavalla koko maassa. 13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua?
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - HUS-alueen valtakunnalliset tehtävät vät saa vaikuttaa HUS:n erityisvastuualueen muiden maakuntien rahoitukseen muusta Suomesta poikkeavasti. 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Maakunnalla tulee olla palvelun järjestäjänä valta määritellä ja valvoa integraation sisältö ja toteutuminen myös tuottajien toiminnassa. Järjestäjän ja tuottajan erottaminen lisää automaattisesti tiedon tarvetta ja hidastaa muutosten toteutumista, koska ohjaus on pääosin strategia- ja sopimuspohjaista. Etelä-Karjalan kokemusten mukaan väljemmällä rakenteella voidaan toimintaa muuttaa joustavammin sekä luoda uudenlaisia kumppanuuksia.
15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on tarkoitus antaa itsehallinnollisten maakuntien tehtäväksi. Valtion ohjauksen vahvistaminen on tämän tavoitteen vastaista. 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Järjestämistehtävien ja palvelutuotannon hallinnollista erottamista sekä maakunnan palvelulaitosta koskeva sääntely kaventaisi maakuntien mahdollisuutta päättää palvelutuotannon tarkoituksenmukaisesta ja tehokkaasta organisointitavasta maakunnan erityispiirteet huomioiden. Järjestely synnyttäisi tarpeetonta päällekkäistä hallintoa ja hallintokustannuksia sekä hkentäisi maakunnan ja tätä kautta koko kansallisen
ohjausjärjestelmän kykyä palvelutuotannon ohjaukseen. Ehdotuksen mukaista järjestelyä arvioitaessa on huomattava, että useat kunnat ovat koklleet tilaajatehtävien ja palvelutuotannon hallinnollista erottamista omassa toiminnassaan, mutta järjestelyistä on viime aikoina luovuttu niistä saatujen huonojen kokemusten vuoksi. Erottamisella myöskään ole saavutettu tavoiteltuja kustannussäästöjä. Maakunnan vastuulla olevan palvelutuotannon kaavamaiselle hallinnolliselle eriyttämiselle lakiluonnoksen mukaisella tavalla ole esitetty selkeää syytä kä vakuuttavia perusteluita. Maakunnan palvelulaitosta koskevat säännökset tulisi poistaa kokonaan. 17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Valinnanvapaus ja siihen liittyvä yhtiöittämisvelvoite on ongelmallinen monesta eri näkökulmasta ja se on vaikeasti ratkaistavissa kestävällä tavalla. Ongelmakohtia ovat mm. julkisen vallan käyttö, palveluketjun integraation toteutumismahdollisuudet sekä sote-järjestämisen muuttuminen ennakoimattomammaksi ja vaikeammin hallittavaksi kokonaisuudeksi. Valinnanvapautta, jonka seuraus yhtiöittäminen on, olisi voitu laajentaa myös muilla knoilla, kuten palvelusetelijärjestelmän laajentamisella. Tämä sopii paremmin myös siihen periaatteeseen, että tilaaja maksaa. Julkisen vallan käyttö yhtiömuodossa on ongelmallista. Tarkoituksenmukaisinta olisikin, ett julkista valtaa käytettäisi yhtiömuotoisessa organisaatiossa.
18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Avoimet vastaukset: 20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Väliaikaisen toimielimen asemaa ja päätöksentekoa tulee selkeyttää ja toimintaan on varattava riittävä rahoitus. Kunnille selvitystyöstä aiheutuvat kustannukset on korvattava.
22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Myös tukipalveluyhtiöissä toimivan henkilöstön asema on vastaavalla tavalla järjestettävä. 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? - Perusperiaatteena tulee olla se, että maakunnalle siirtyvien tehtävien vaatimat nyt kuntien omistuksessa olevat tilat siirtyvät maakunnille ja kunnat saavat ainakin tasearvoa vastaavan korvauksen tiloista. Myös siirtyvä irtaimisto on korvattava vähintään tasearvosta. Kun maakunta päättää tilojen käyttämisestä ja käytöstä poistamisesta, tulee sen myös vastata tyhjiksi jäänstä tiloista aiheutuvista kuluista. 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Veroprosenttien rajoittaminen on perusteltua asukkaiden näkökulmasta, mutta samalla se rajoittaa kuntien päätösvaltaa omasta taloudestaan. On myös huolehdittava siitä, että veroprosenttien rajoittaminen vaikuta kuntien luottokelpoisuuteen lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. 26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi?
Avoimet vastaukset: - Siirtymäaikaa tarvitaan ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. 27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Tavoitteena tulee olla, että maakunnan itsenäistä rahoitusvastuuta lisätään antamalla maakunnille verotusoikeus. Tämä vahvistaa myös maakuntien itsehallintoa.
29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Suurelta osin valtion rahoitukseen perustuva tulopohja turvaa lakisäätsten tehtävien riittävän laadukasta toteutusta, jos valtion taloutta joudutaan tasapainottamaan. Maakunnat tarvitsevat myös itsenäisen verotusoikeuden, joka pienentää tarvetta valtion suoraan rahoitukseen. 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Rahoituksen tasaukseen uudistuksen alkuvaiheessa tulee varautua, koska muutoksen kaikkia vaikutuksia tässä vaiheessa pystytä riittävästi arvioimaan.
31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Siirtymäajan pidentämiseen tulee varautua, koska laskelmat tässä vaiheessa ovat hyvin epävarmoja. Tarveperustnen rahoitus sinänsä on oikeudenmukainen. 32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Esitykseen kuuluva tasausjärjestely parantaa eri toimijoiden mahdollisuuksia selvitä uudistuksen aiheuttamista rahoitusmuutoksista. Tästä huolimatta näillä tiedoilla vielä voi arvioida selviytymistä varsinkaan siirtymäajan jälkeen. Myös mm. omaisuusjärjestelyjen yksityiskohdat voivat hkentää kunnan taloudellista asemaa siten, että esim. kriisikuntakriteerit voivat toteutua yllättäen näistä ulkoisista syistä johtuen. 36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin
Avoimet vastaukset: pääosin - Vanhusten ja vammaisten huomioon ottaminen kunnan palveluissa on syytä edelleen ottaa huomioon ikärakenteen mukaan määräytyvässä osassa peruspalvelujen valtionosuutta. 37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti?
pääosin pääosin Avoimet vastaukset: 41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:
42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Uudistuksesta käytettävissä olevat tiedot ovat vielä niin puutteellisia, että vaikutuksia riittävästi pysty arvioimaan. 44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? - Ei ole vielä mahdollista arvioida. 45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä?
46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.