Uudistuksen tarpeellisuus ja uudistuksen ehdotettu laajuus

Samankaltaiset tiedostot
OIKEUSMINISTERIÖN VASTINE LAKIVALIOKUNNALLE ANNETTUJEN KIRJALLISTEN HUOMAUTUSTEN JOHDOSTA (HE 24/2017 vp)

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 17/2011 vp. täytäntöönpanokelpoisiksi säädetyt yhdenmukaistamisviraston

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

K O R K E I N O I K E U S P Ä Ä T Ö S Diaarinro R2017/405

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Eduskunnan lakivaliokunnalle

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 169/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi Suomen keskusviranomaisesta

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Lausunto. Viite: Eduskunnan lakivaliokunnan lausuntopyyntö

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

49 luku Eräiden aineettomien oikeuksien loukkaamisesta

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö - työaikalaki. Yleistä. Kirkon alat ry. Lausunto Asia: TEM/1225/00.04.

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 219/2004 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tavaramerkkilakia.

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Euroopan unionin virallinen lehti. (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI. direktiivien 2006/112/EY ja 2008/118/EY muuttamisesta Ranskan syrjäisempien alueiden ja erityisesti Mayotten osalta

HE 42/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Tavaramerkkien erottamiskyky. Kolster Info -aamiaisseminaari Rake-Sali Joose Kilpimaa

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset

Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015

Hallituksen esitys eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 49/2018 vp) Paula Laine-Nordström / TEM 27.4.

Lausunto hallituksen esityksestä tavaramerkkilaiksi (HE 201/2018 vp)

HE 250/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Itä-Suomen aluehallintovirasto. Lausunto

Minna Aalto-Setälä Lausunto LAUSUNTO TAVARAMERKKILAIN KOKONAISUUDISTUSTA KOSKEVASTA MIETINNÖSTÄ (TEM/912/ /2016)

Hallituksen esitys yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi - TIETOSUOJALAKI

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

1980 vp. n:o 125 ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÄLTÖ.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

liikennettä. Tässä liikenteessä olevilta ajoneuvoilta ei kannettaisi tullia tai muita veroja ajoneuvojen tullessa harjoittamaan Suomen sisäistä

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki. tavaramerkkilain muuttamisesta

HE 181/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

olisi riippuvainen siitä, onko tavara tuotu Suomen alueelle jälleenvietäväksi edelleen kolmanteen maahan. Samoin ehdotetaan tarkistettavaksi

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) oikeudellisten asioiden valiokunnalta

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 17 luvun ja ulkomaalaislain 185 :n muuttamisesta

Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010)

Lausunto Kuntayhtymien tehtävät puolestaan perustuvat kuntalain lisäksi kuntayhtymän perussopimukseen (kuntalaki 55 ja 56 ).

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu ,

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Tekijänoikeuden yhteishallinnointi (HE 119/2016)

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 ~ - HE 113 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi HE

HALLITUKSEN ESITYS EU:N YLEISTÄ TIETOSUOJA-ASETUSTA TÄYDENTÄVÄKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI (HE 9/2018 vp)

Laki. vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta

Kansallinen tietosuojalaki

Laki. arvopaperimarkkinalain muuttamisesta

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

LAUSUNTO OM 198/43/2015

KVALITATIIVINEN TUTKIMUS VÄÄRENNÖSTEN KULUTTAJILLE AIHEUTTAMISTA RISKEISTÄ

Lapsenhuoltolain uudistaminen. Yleistä. Lapsenhuoltolain yleiset säännökset (1. luku; 1-5 c ) Varsinais-Suomen käräjäoikeus. Lausunto

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

SISÄLLYS. N:o 748. Laki

Transkriptio:

1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS 20.12.2012 Laamanni Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamordtem.fi Viite: lausuntopyyntönne 14.11.2012 TEM/2580/03.01.01/2012 Asia: Lausunto tavaramerkkilain uudistamista koskevasta muistiosta Yleisiä huomioita Uudistuksen tarpeellisuus ja uudistuksen ehdotettu laajuus Työryhmän muistiossa esitetty tavaramerkkilain osittaisuudistus on tarpeellinen. Vuonna 1964 säädetty. yhteispohjoismaisen lainvalmistelun perusteella syntynyt tavaramerkkilaki on monilta osiltaan vanhentunut ja kokonaisuudistuksen tarpeessa. Parempi vaihtoehto olisi säätää kokonaan uusi tavaramerkkilaki, kuten kaikissa muissa Pohjoismaissa on tehty. Norjan Lov om beskyttelse av varemerker (varmerkeloven 2010-03-26 nr 08) on tullut voimaan 1.7.2010. Ruotsin varumärkeslag (2010:1877) puolestaan 1.7.2011 ja Tanskan Varemxrkelov (Nr 341 af 6. jeni 1991) jo 1.1.1992. Erityisesti Norjan ja Ruotsin uusissa tavaramerkkilaeissa on otettu huomioon Euroopan Unionin tuomioistuimen (EUT) ja sen edeltäjän Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä Euroopan Unionin tavaramerkkidirektiivin. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen että niin sanotun Enforcement direktiivin (2004/48) säännökset. Muistiossa käytettävää terminologiaa tulisi selventää siten. että kulloinkin selviää se. onko kysymys rekisteröidystä tai vakiintuneesta tavaramerkistä vai muun kuin haltijan käyttämästä merkistä tai tunnuksesta. Kiireisin uudistustarve liittyy tavaramerkkidirektiivin kansallisen implementoinnin jälkeiseen EUT:n oikeuskäytännön huomioon ottamiseen. Yksityiskohtaisissa perusteluissa ei muutosehdotuksia ole juurikaan perusteltu EUT:n ratkaisukäytännöllä. Pahin puute muistiossa esitetyssä osittaisuudistuksessa on, että tavaramerkin loukkauksen sanktioista ei ehdoteta uusia säännöksiä tavaramerkkilakiin nykyisten tavaramerkkilain 38-41 :n säännösten tilalle, vaikka tavaramerkkilain säännökset eivät vastaa nykyisessä muodossaan niin sanotun Enforcement direktiivin säännöksiä eivätkä Euroopan Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Käräjäoikeus viittaa esimerkiksi Ruotsin varumärkeslag -lain 8 luvun säännöksiin. Ruotsissa toisin kuin Suomessa myös tavaramerkin loukkausta

koskevista. vankeudella sanktioiduista rikoksista tuomitaan rangaistukseen Varumärkeslag -lain 8 luvun 1 :n nojalla (vrt. rikoslain 49 luvun säännökset). Ruotsissa varumärkeslag -lain 8 luvun 3 :n säännöksessä on otettu huomioon se. että EU-tuomioistuimen asiassa C-316/05 Nokia v. Joacim Wärdell annetussa tuomiossa edellytetään. että tavaramerkkilain mukaisen kiellon noudattamisen turvaamiseksi asetetaan uhkasakko. Tätä oikeusohjetta Ruotsin korkein oikeus onkin noudattanut tuomiossaan NJA 2007 s. 431. Suomen tavaramerkkilain 38 :n 1 momentissa ei ole edelleenkään säädetty mandollisuudesta uhkasakon asettamiseen kiellon määräämisen yhteydessä. Myös esimerkiksi Ruotsin varumärkeslag -lain 8 luvun 4 :n säännös vastaa selvästi paremmin Enforcement direktiivin 13 artiklan säännöstä kuin voimassa olevan tavaramerkkilain 38 :n 2 momentin ja 38 :n 3 momentin säännökset. Muistiossa esiteltyjen säännösten sisältö verrattuna Ruotsin lakiin Työryhmän muistiossa esitetyt tavaramerkkilain uudet säännökset vastaavat olennaisilta osiltaan Ruotsin nykyisin voimassa olevan Varumärkeslag -lain säännöksiä. jopa siten, että useat esitetyt suomalaiset ja voimassa olevat ruotsalaiset säännökset ovat lähes identtisiä keskenään. Muistion sivuilla 64-67 esitettyjen säännösten ja niitä vastaavien Ruotsin lain säännösten vertailu on seuraava: Muistio VartimärkeslaL, Huomautukset 1 kap./ 1 1 2 4 3 5 Erottamiskyvyn puute on määritelty paremmin VML 5 :n 2 momentissa ja sen saavuttaminen VML 5 :n 3 momentissa 4 6 5 7 6 9 7 10 Muistion mukaisessa 7 :n 3 momentin 3 kohdassa tavaramerkki saa suojaa myös niin sanotuissa kauttakulkutilanteissa 8 11

3 9 12 10 13 11 14 12 15 13 16 14S 17 Ehdotus hallinnollista kumoamista koskeviksi säännöksiksi Muistio Varumärkeslag sivut 55-58 ja 67-68 3 kap. 6. 15. 21 Säännökset kohdittain 1 Lain soveltamisalaa osalta esitetään. että laissa säädetään yksinoikeuden saamisesta tavaramerkkiin ja muihin tunnusmerkkeihin. Ilmaisu "tunnusmerkkeihin" on epäselvä. koska ilmaisu poikkeaa Ruotsin tavaramerkkioikeudessa omaksutusta varukännetecken -ilmaisusta sekä myös nykyisen lain "erityisestä tunnusmerkistä". Tavaramerkin merkitys on vakiintunut. mutta mikäli käytetään ilmaisuja "tunnusmerkki. merkki ja tunnus". tulisi ne määritellä erikseen laissa. 2 Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tavaramerkkidirektiivin (2008/95/EU) 2 artiklan sanamuoto on selvempi kuin ehdotuksen mukainen 2. 3 Erottamiskykyä koskeva säännös olisi aiheellista säätää saman sisältöiseksi kuin Ruotsin varumärkeslagen -lain 5 :n säännös. 4 Käräjäoikeudella ei ole huomautettavaa tältä osin. 5 1 momentti; parempi ilmaisu olisi: "kun merkki on vakiinnutettu". 2 momentti: vakiinnuttamisen määritelmä olisi aiheellista säätää saman sisältöiseksi kuin varumärkeslagen -lain 7 :n 2 momentin säännös ja käyttää ilmaisua kohderyhmä (omsättningskretsen) asianomaisten elinkeino- ja kuluttajapiirien asemesta.

4 6 Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan sanamuoto on parempi kuin ehdotuksen mukainen 6. 7 Säännös vastaa olennaisilta osiltaan Ruotsin varumärkeslag -lain 10 :n säännöstä. mutta ehdotuksessa ei ole otettu huomioon EUT:n oikeuskäytäntöä koskien niin kutsuttua kauttakulkuliikennettä. On outoa. ettei muistiossa esitetyn tavaramerkkilain 7 :n 3 momentin 3 kohdan säännöksen osalta ole esitetty mitään perustelua sille. että tavaramerkkilain 4 :n 1 momentin säännöstä ja korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2002:119 adidas ilmenevää oikeusohjetta noudatettaisiin edelleen vastoin Euroopan Unionissa voimassa olevia säännöksiä ja esimerkiksi Ruotsin tavaramerkkilaissa (varumärkeslag) säädettyä sekä Euroopan Unionin voimassa olevia säännöksiä vastaavaa säännöstä (katso nykyinen tavaramerkkilain 4 :n 1 momentti sellaisena kuin se on laissa 21.1.2000/56. vertaa VML 10. Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 9 artiklan 2 kohta ja tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 2 kohta). Hallituksen esityksessä HE 133/1999 vp. todettiin perusteluina lailla 21.1.2000/56 toteutetulle tavaramerkkilain 4 :n 1 momentin säännöksen muutokselle. että 1 momentin viimeisen virkkeen mukaan tavaramerkin tuottaman yksinoikeuden sisältö ei ole riippuvainen siitä. lasketaanko tavara liikkeeseen tässä maassa vai ulkomailla vai tuodaanko tavara ulkomailta. Esityksessä todettiin edelleen. että oikeuskäytännössä pykälän tulkinta on aiheuttanut vaikeuksia ja että yhteisön tuoteväärennösasetus velvoittaa unionin jäsenvaltioita säätämään riittävistä seuraamuksista. jotta asetukseen sisältävää kieltoa muun muassa tuoteväärennösten jälleenviennistä noudatettaisiin. Erityisesti säännöksen soveltaminen Suomen alueen kautta kuljetettaviin tavaroihin oli ollut epäyhtenäistä. mikä oli haitannut esimerkiksi ulkomailta tuotujen tuoteväärennösten tutkimista ja tuoteväärennöksiä koskevien juttujen oikeuskäsittelyä. Esityksessä todettiin, että jotta säännöksen tulkinta muodostuisi yhtenäisemmäksi. esityksessä säännöksen 1 momentin viimeiseen virkkeeseen ehdotettiin lisättäväksi nimenomainen maininta tavaroista, jotka tuotiin ulkomailta Suomen alueelle elinkeinotoiminnassa käytettäväksi. säilytettäväksi. varastoitavaksi tai edelleen kolmanteen maahan kuljetettavaksi. Tavarat voisivat siten olla vapaa-alueella. vapaavarastossa. jälleenviennin kohteena. ulkoiseen passitukseen asetettuja, tullivarastossa, sisäisen jalostuksen menettelyssä. tullivalvonnassa tapahtuvan valmistuksen mukaisessa menettelyssä tai väliaikaisesti maahan tuotuja taikka muutoin tullivalvonnassa (väliaikaisessa varastossa). Säännöksen katsottiin sisältävän kaikki ne tullitilanteet. joissa väärennetyt tavarat voitiin pysäyttää tuoteväärennösasetuksen nojalla. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan yleisten tuomioistuinten toiminnan kannalta on kyseenalaista. että kansallisia tavaramerkkejä koskevat säännökset (tavaramerkkilain nykyinen 4 :n 1 momentin säännös ja muistiossa ehdotettu 7 :n 3 momentin 3 kohdan säännös) antavat tavaramerkin haltijalle niin sanotun kauttakulkuliikenteen osalta paremman suojan kuin EU-tavaramerkit yhteisön tavaramerkkiasetuksen 9 artiklan 2 c) kohdan ja tavaramerkkidirektiivin

5 2008/95/EY 5 artiklan 2 c) kohdan säännösten nojalla. 8 Säännös vastaa olennaisilta osiltaan tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan säännöstä. eikä sen osalta ole huomautettavaa. 9-12 Käräjäoikeudella ei ole näiltä osin huomautettavaa. 13 Säännös vastaa olennaisilta osiltaan voimassaolevan tavaramerkkilain 10 :n säännöstä, eikä sen osalta ole huomautettavaa. 14 Käräjäoikeudella ole tältä osin huomautettavaa. Hallinnollinen kumoaminen Hallinnollisen kumoamisen mandollisuus on perusteltua. Selvissä tapauksissa eli esimerkiksi. kun tavaramerkillä ei ole haltijaa tai se on ollut selvästi käyttämättä yli viisi vuotta. ei olisi tarvetta nostaa kumoamiskannetta tuomioistuimessa. Muita huomioita Muistion mukaan suuri osa käyttäjäkyselyyn osallistuneista kannatti Suomessa nykyisin noudatettavan (sekä relatiivisten että absoluuttisten) rekisteröinnin esteiden tutkimuksen jatkamista. Laaja estetutkimus todellakin vähentää yleisissä tuomioistuimissa vireille pantavien asioiden määrää ja sen jatkaminen on siten perusteltua, eikä ole olemassa aihetta omaksua esimerkiksi Tanskan tavaramerkkilain ja Yhteisön tavaramerkkiasetuksen säännösten nojalla suoritettavaa estetutkimusta kansallisten tavaramerkkien osalta. Lausunnon laatimiseen ovat ottaneet osaa käräjätuomarit Björn Hellman, Riitta Kiiski ja Ari Wiren. Laamanni Eero Takkunen