PÄÄTÖS Nro 78/04/1 Dnro ISY-2004-Y-37 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2004 HAKIJA Leppälahti - Savio vesihuolto-osuuskunta ASIA Kiinteän padon rakentaminen Talsanpuroon Talsanlammen vedenkorkeuden nostamiseksi, Jyväskylän maalaiskunta. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon 3.3.2004 saapuneessa, 26.5.2004 täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun rakentamiseen. Hakija hallinnoi Leppälahden kylä- ja maisemahanketta, jolle on myönnetty EUrahoitusta. Talsanlammen vedenkorkeuden nostaminen kuuluu tähän osahankkeena. Talsanlampi sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Toivakantien varressa. Lammen pintaala on noin 22 ha ja keskisyvyys 1,9 m. Lammen vesipintaa on 1950-luvulla laskettu perkaamalla purkuojaa. Vedenpinta on tällöin laskenut noin 80 cm. Hankkeen tavoitteena on parantaa lammen maisemallista kuvaa ja virkistyskäyttöarvoa. Pyrkimyksenä on erityisesti alivedenaikaisen vesisyvyyden lisääminen. Lammella ei ole nykyisellään erityisempää virkistyskäyttöarvoa eikä myöskään kalataloudellista arvoa. Pato rakennetaan massiivisena tiivistyssydämellä varustettuna maapatona. Padon harjan pituus on 8 m ja korkeus N 60 + 83,70 m. Padon yläpuolella uoma perataan siivousluontoisesti siten, että pohjan taso on N 60 + 83,0 m, pohjan leveys yli 1 m ja luiskakaltevuus 1:1,5 tai loivempi.
2 Pato nostaa Talsanlammen arvioitua keskivedenkorkeutta N 60 + 83,50 m noin 20 cm:llä ja alivedenkorkeutta N 60 + 83,0 m noin 70 cm:llä. Tulvakorkeuden nousua ei juurikaan tapahdu. Hakemukseen on liitetty Ukkolan tilaa RN:o 11 koskeva suostumus Talsanlammen vedenpinnan nostamiseen ja padon rakentamiseen tilan halki virtaavaan ojaan. Ympäristölupavirastoon 26.5.2004 toimitetut hakemuksen täydennykset käsittävät tiloja RN:ot 11:81, 11:89, 11:99, 11:110, 11:124, 11:125, 11:150, 11:156, 11:170, 30:13, 30:27, 30:29, 30:30, 30:38, 30:39 ja 30:40 koskevat suostumukset hankkeelle. Suostumukset on annettu "korvauksetta" maininnoin. Hakemukseen liitetyn selvityksen mukaan kaikki Talsanlammen rannat kuuluvat edellä mainittuihin tiloihin. Hakemukseen on lisäksi liitetty pöytäkirjanote Oravasaaren kalastuskunnan 12.2.2004 pidetystä kokouksesta. Otteen 21 kuuluu seuraavasti: "Päätettiin myöntää Talsanlammen pohjapadon rakentajille lupa hakea ympäristölupavirastosta lupa pohjapadon rakentamiseen ja lupaan tarvittavat oikeudet veden alle jääviin alueisiin". TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli tehdä ympäristölupavirastolle viimeistään 8.7.2004. MUISTUTUKSET 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on puoltanut luvan myöntämistä, jos työ toteutetaan hakemussuunnitelman mukaisesti ja lupapäätökseen sisällytetään seuraavat määräykset: "Työt tulee viimeistellä asianmukaisella tavalla. Luvan saajan on jatkossa pidettävä pato suunnitelman mukaisessa kunnossa.
Töiden aloittamisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti ennakolta ja niiden valmistumisesta 60 päivän kuluessa Keski-Suomen ympäristökeskukselle". 3 2. Keski-Suomen TE-keskus on pitänyt hankkeen tavoitteita kannatettavina. TE-keskus on vaatinut kuitenkin suunnitelman toteuttamista luonnonmukaisemmalla ratkaisulla, joka sallii kalojen ja muiden vesieliöiden vapaan liikkumisen alueella. Perusteluina TE-keskus on esittänyt, että vesieliöiden esteetöntä liikkumismahdollisuutta on pidettävä nykyisen vesirakentamisen perusedellytyksenä. Hakemuksessa ei ole tarkasteltu patoratkaisun soveltuvuutta kalojen tai muiden vesieliöryhmien liikkumismahdollisuuteen padon ohi. Ponttiseinän tai vastaavan materiaalin käyttö rajoittaa liikkumista huomattavasti eri vesitilanteissa erityisesti kun padon harja on tasainen eikä rakenteisiin ole varauduttu tekemään kaloille kulkuaukkoa. Järven luusuat ovat etenkin luonnontilaisina tuottoisia biotooppeja, joiden merkitys vesieliöstölle on huomattava. Osa tästä tuottavuudesta perustuu niskakivikon luomaan monimuotoisuuteen. Vaihteleva virtaus ja pohjan muoto takaavat kaikille vesieliöille esteettömän liikkumismahdollisuuden järven ja joen välillä. Tämän tulisi olla myös kunnostushankkeiden tavoitteena pelkän veden pinnan teknisen säätelyn lisäksi. Luonnonkivistä ja moreenista tehdyllä pohjapadolla eli tekokoskella voidaan päästä lopputulokseen, joka veden pinnan säätelyn lisäksi mahdollistaa kalojen ja muiden vesieliöiden liikkumisen kaikissa vesitilanteissa. Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita tulisi soveltaa erityisesti vedenpinnan nostohankkeissa nykyistä enemmän. Koskimainen pohjapato voidaan rakentaa myös varsin pehmeälle pohjalle (Jormola, J., Harjula, H., Sarvilinna, A. (toim.) 2003: Luonnonmukainen vesirakentaminen. Suomen ympäristö 631). HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut muistutusten johdosta selityksen. Ympäristökeskuksen muistutuksen johdosta hakijalla ei ole ollut huomauttamista.
4 TE-keskuksen muistutuksen johdosta hakija on lausunut, että mikäli pohjapato rakennetaan TE-keskuksen esittämällä tavalla luonnonkivistä, olisi sen mitoittaminen laskemalla vaikeaa ja vedenkorkeuden seuraamisesta aiheutuisi vesihuolto-osuuskunnalle kohtuuttomia kustannuksia. Myös padon luvanvaraisuuden valvonta olisi vaikeaa, koska käytännön kokemus on osoittanut, että pohjapadon kynnyksen kohdalle käydään usein lisäämässä kiviä tai joissakin tapauksissa kiviä myös poistetaan. Mahdollisten laittomien muutosten osoittaminen on erittäin vaikeaa, jos pohjapadossa ei ole lupapäätöksessä määritellyssä korkeudessa olevaa vanerisydäntä. Pohjapadon luiskan kiviverhous voidaan tehdä vaihtelevan kokoisista kivistä, millä saadaan luonnonkosken kaltainen kalan nousuväylä. Samalla kyseiseen väylään saadaan ohjattua pienikin vesimäärä, jolloin taataan myös vuoden vähävetisempään aikaan kalojen esteetön kulku. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hankkeesta ei aiheudu vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia ja hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Rantojen ja patoalueen omistajat ovat suostuneet hankkeeseen korvauksetta. Ympäristölupavirasto ei katso hankkeesta suostumukset huomioon ottaen aiheutuvan hyvitettäviä edunmenetyksiä. Ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon. TE-keskuksen vaatimus otetaan huomioon siten, että padon luiskan kiviverhouksessa edellytetään otettavaksi huomioon kalojen kulkumahdollisuus. Sen sijaan patorakenteen osalta ei määrätä poikettavaksi suunnitelmasta. Suunnitelman mukaan pohjapato nostaa Talsanlammen keskivedenkorkeutta noin 20 cm ja alivedenkorkeutta noin 70 cm. Tällaista hanketta varten on jo vesiasetuksen hakemusasiain suunnitelmia koskevien säännöstenkin mukaan oltava padottavasta rakenteesta sellainen suunnitelman, jonka perusteella tulevat vedenkorkeudet ovat riittävällä tarkkuudella ennakolta laskettavissa. Suunnitelman ja rakennetta koskevien piirustusten tulee lisäksi olla sellaisia, että työn tultua sille lupapäätöksessä varatussa määräajassa suoritetuksi voidaan todeta, onko rakenne tehty lupapäätöksen edellyttämällä tavalla. Myös ra-
5 kenteen säilymistä luvan mukaisena on voitava seurata. Hanketta koskevat maanomistajien suostumukset perustuvat nekin hakemuksen perusteena olevaan yksilöityyn suunnitelmaan. Ympäristölupavirasto katsoo, että hanke suunnitelman ja jäljempänä pohjapadon kiviverhouksen tekemistä koskevan kohdan mukaisesti toteutettuna on kokonaisuutena kalakannalle hyödyllinen eikä sanottavasti haittaa vesieliöiden liikkumista. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto vesilain 2 luvun 3 :n ja 6 :n 2 momentin nojalla myöntää Leppälahti - Savio vesihuolto-osuuskunnalle luvan kiinteän padon rakentamiseen Talsanpuroon Talsanlammen vedenkorkeuden nostamiseksi, Jyväskylän maalaiskunnassa. Padon sijainti ilmenee hakemukseen liitetyn 15.9.2003 päivätyn suunnitelman suunnitelmakartasta 1:2000 ja rakenne padon periaatepiirustuksesta 1:100. Padon harjan pituus on 8 m ja korkeus N 60 + 83,70 m. Padon luiskan kiviverhous tehdään padon purkautumiskykyä muuttamatta siten, että padosta on mahdollisimman vähän haittaa kalojen kululle. Padon yläpuolella uomaa perataan siivousluontoisesti siten, että pohjan ylin taso on N 60 + 83,0 m, pohjan leveys yli 1 m ja luiskakaltevuus 1:1,5 tai loivempi. Määräykset 1. Työt on toteutettava ja viimeisteltävä asianmukaisella tavalla. 2. Pato on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 3. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty.
4. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti ennakolta Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6 5. Työt on tehtävä 4 vuoden kuluessa siitä kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän maalaiskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 500,50 euroa (kiinteä pato, jolla padotetaan vesialuetta alle 0,5 km 2 ; 35 %:n alennus taulukon mukaisesta maksusta, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua pienempi). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003).
7 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika päättyy perjantaina 17.9.2004. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä.
V A L I T U S O S O I T U S Liite päätökseen nro 78/04/1 Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 17.9.2004 ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio Puhelin: (017) 243 511 Telekopio: (017) 243 665 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo 8.00-16.15 Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 80 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.