Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta Keski-Euroopan maatalousalueisiin, usein vedotaan siihen, että Suomessa maatalousmaana on vain 7%. Tämä aika rankka yleistys muistaen, että Suomen pohjoisimpia alueita huuhtoo miltei jäämeren hyiset aallot. Suomessa maatalousalueet ovatkin enemmän keskittyneet Etelä ja Länsi Suomeen. Edellytykset maataloudelle ovat hyvin erilaiset eri osissa Suomea ja siksi myös tukipolitiikan rakenteisiin tulisi sitoa enemmän alueellisia eroja huomioivia sisältöjä. Ympäristön kannalta uhat ovat erilaiset eri alueittain ja siksi ympäristötoimenpiteiden kohdentaminen on sekä vaikuttavuuden, että taloudellisuuden kannalta järkevää. 10 9 3 Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Rakennetut alueet Kosteiko ja avoimet suot Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat Sisävedet Maatalousalueet 2 1 Kuva 1. Suomen maankäyttö maakunnittain Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaan. Suomen maatalousvaltaisin maakunta on Varsinais-Suomi, jossa maatalousalueet vastaavat n.33% maankäytöstä. Kanta-Häme on toinen maakunta, jossa maatalousalueet ylittävät 30% koko maakunnan maankäytöstä. Uudenmaan, Satakunnan ja Pohjanmaan maakunnissa maatalousalueita on yli 20%.
Kuviosta erottuu selkeästi Järvi-Suomen maakunnat, joissa järvien osuus on selvästi suurempi kuin maatalousalueiden osuus. Vähiten sisävesiä on suhteellisesti Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Kuvassa 2 on suomen päävesistöalueet, joista suurin osa laskee Itämereen. Karttakuva kertoo havainnollisesti järvisyyden jakautumisen. Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan jokien valuma-alueilla on vähän järviä. Kuva 2. Suomen päävesistöalueet. Lähde:SYKE:n valuma-aluerajat.
10 Kaltevuusluokkien osuudet maakunnittain 9 3 2 1 yli 1 6-1 3-6 % 1,5-3 % 0,5-1,5 % 0-0,5 % Kuva3. Maatalousalueiden kaltevuus maakunnittain jaettuna kaltevuusluokkiin. Pohja-aineistona MML:n digitaalinen korkeusmalli (10m). Kaltevimpia maatalousmaita sijaitsee Etelä-Savossa, jossa yli 50% maatalousmaista on yli 3% kaltevia. Myös Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa on yli 40% yli 3% kaltevia maatalousmaita. Intensiivisemmin viljellyistä maakunnista Uudellamaalla on suhteellisesti kaltevimmat maatalousmaat. Tasaisimmat maat sijaitsevat Satakunnassa ja Pohjanmaan maakunnissa.
10 Kasviryhmien suhteellinen osuus maakunnittain 9 3 2 Syysvilja Puutarha Nurmet Kevätvilja Juurikkaat 1 Kuva4. Kasviryhmien suhteellinen osuus maakunnittain. lähteenä Mavi:n peltolohkorekisteri 2011. Suomi on selvästi jakautunut nurmien suhteen maakunnittain. Yli 60% nurmia maatalousmaista on Etelä- Savossa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa. Lapissa ja Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on suhteellisesti vähiten nurmia ja vastaavasti eniten kevätviljoja.
1/m ha Lohkon keskimääräinen pinta-ala maakunnittain 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kuva5. Peltolohkon keskimääräinen pinta-ala maakunnittain. Lähde:Mavi:n peltolohkorekisteri 2011. Keskimäärin suurimmat lohkot sijaitsevat Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Päijät- Hämeessä. Pienimmät lohkot Etelä-Savossa, Etelä-karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. 400 Peltolohkon keskim. piirin suhde keskim. pinta-alaan maakunnittain 350 300 250 200 150 100 50 0
Kuva6. Peltolohkon keskimääräinen piiri - pinta-ala-suhde maakunnittain. Lähde:Mavi:n peltolohkorekisteri 2011. Piirin ja pinta-alan suhde kertoo paljonko pellon reunaa on suhteessa yhteen hehtaariin. 10 Ekologinen tila VPD Järvi 9 3 2 1 Ei tietoa Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen Kuva7. Järvien ekologinen tila maakunnittain.
10 Ekologinen tila VPD Joki 9 3 2 Ei tietoa Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Erinomainen 1 Kuva8. Jokien ekologinen tila maakunnittain.