VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 8.3.2017 Jere Lumme EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SALAISISTA PAKKOKEINOISTA JA SALAISISTA TIEDONHANKINTAKEINOISTA TULLISSA 1. Yleistä Laki rikostorjunnasta Tullissa (623/2015) tuli voimaan 1.6.2015 (jäljempänä Tullin rikostorjuntalaki). Uudella lailla säädetään Tullin rikostorjunnan nykyisistä toimivaltuuksista täsmällisemmin ja kattavammin sekä kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota perus- ja ihmisoikeuksien suojaa koskevaan sääntelyyn. Uusi laki liittyy läheisesti 1.1.2014 voimaan tulleeseen esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilain kokonaisuudistukseen ja lailla päivitettiin myös Tullin rikostorjuntaa koskeva lainsäädäntö vastaamaan näihin lakeihin tehtyjä muutoksia. Tullin rikostorjunnan salaiseen tiedonhankintaan liittyviä toimivaltuuksia on Tullin rikostorjuntalaissa laajennettu jonkin verran. Laki antaa Tullille uusina toimivaltuuksina oikeuden käyttää peitetoimintaa ja valeostoa sekä tietolähteen ohjattua käyttöä, jotka on lainsäädännössä tähän saakka rajattu vain poliisin tiedonhankinnan keinoiksi. Peitetoiminnan ja valeoston käytännön toteutuksesta vastaa kuitenkin jatkossakin edelleen poliisi Tullin esittämän pyynnön perustella, lukuun ottamatta yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa ja valeostoa, jotka Tulli voi toteuttaa keskusrikospoliisin päätöksellä itsenäisesti. Tullin rikostorjuntalaissa ja pakkokeinolaissa säädetään seuraavista asetuksenantovaltuuksista: Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 64 :ssä säädetään, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä salaisten tiedonhankintakeinojen käytön järjestämisestä ja valvonnasta sekä toimenpiteiden kirjaamisesta ja valvontaa varten annettavista selvityksistä. Tullin rikostorjuntalain 5 luvun 4 :ssä säädetään asetuksenantovaltuuksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä: 1) Tullin rikostorjunnan tullimiehistä; 2) Tullin rikostorjunnan toiminnallisista johtosuhteista; 3) virkamerkistä; 4) kansainväliseen sopimukseen perustuvien toimivaltuuksien käytöstä tehtävistä ilmoituksista. Pakkokeinolain 10 luvun 66 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pakkokeinolain 10 luvussa tarkoitettujen salaisten pakkokeinojen käytön järjestämisestä ja valvonnasta sekä toimenpiteiden kirjaamisesta ja valvontaa varten annettavista selvityksistä. Tullin hallinnosta annetun lain 7 :ssä säädetään Tullin yksikön päällikön tehtävistä ja ratkaisuvallasta. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä Tullin yksikön päällikön tehtävistä. Lain 10 :ssä säädetään tarkemmista säännöksistä ja määräyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan Tullin henkilöstöstä, virkojen täyttämisestä sekä pääjohtajan sijaisen määräämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Pykälän 2 momen-

2 tin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi antaa tarkempia säännöksiä Tullin sisäisestä hallinnosta. Tämä asetus annetaan kaikkien edellä mainittujen valtuussäännösten nojalla, joskin kansainväliseen sopimukseen perustuvien toimivaltuuksien käytöstä tehtävistä ilmoituksista ei tässä vaiheessa ole katsottu tarpeelliseksi säätää tarkempia säännöksiä asetuksella. Näiden osalta asetuksenantotarvetta tullaan harkitsemaan erikseen myöhemmin. Uusi esitutkintalaki, uusi pakkokeinolaki ja uusi poliisilaki tulivat voimaan 1.1.2014, jolloin myös voimassa olevien esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain nojalla annetut asetukset kumoutuivat. Tämän vuoksi sisäministeriössä valmisteltiin uudet asetukset uusien lakien valtuussäännösten nojalla. Valtioneuvoston asetus esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta (122/2014) tuli voimaan helmikuussa 2014 ja asetuksen lähtökohtana on ollut, että se koskee kaikkia esitutkintaviranomaisia niiltä osin kuin asetus on kirjoitettu viranomaisneutraalisti. Tullin eräistä tullirikosten selvittämiseen liittyvistä pakkokeinoista säädetään Tullin rikostorjuntalaissa eikä pakkokeinolaissa. Näin ollen asetus 122/2014 soveltuu tällä hetkellä vain osittain Tullin tiedonhankinnan tarkempaan sääntelyyn. Tämän takia on katsottu tarkoituksenmukaiseksi säätää salaisten pakkokeinojen sekä salaisten tiedonhankintakeinojen tarkemmista säännöksistä kokonaisuudessaan tässä ehdotettavassa asetuksessa salaisista pakkokeinoista ja salaisista tiedonhankintakeinoista Tullissa. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi, näitä tiedonhankintakeinoja koskevat säännökset perustuvat kuitenkin Tullin toimintaan sovitettuna hyvin pitkälle esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen vastaavalle 3 luvulle. 2. Valmistelu Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullin kanssa. Valtiovarainministeriö lähetti 15.9.2016 asetusluonnoksen lausuntokierrokselle oikeusministeriölle, sisäministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle, puolustusministeriölle, eduskunnan oikeusasiamiehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille, valtakunnansyyttäjänvirastolle, tietosuojavaltuutetun toimistolle, poliisihallitukselle, Rajavartiolaitokselle, Tullille, Helsingin syyttäjänvirastolle, Suomen asianajajaliitolle, Suomen lakimiesliitolle, Suomen poliisijärjestöjen liitolle, Tulliliitolle, Tullivirkamiesliitolle ja Tullin Akavalaiselle yhdistykselle. Lausuntokierroksen jälkeen asetusluonnosta on muokattu valtiovarainministeriössä muun muassa oikeusministeriön ja sisäministeriön lausuntojen perusteella perusteluita selkiyttäen ja poliisin tiedonsaantioikeutta vahvistaen erityisesti niiden tiedonhankintakeinojen osalta, joissa poliisi tekee päätöksen tiedonhankintakeinon käyttämisestä. 3. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Tullin rikostorjunnan virkamiehet ja virkamerkki. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin tarkemmin Tullin rikostorjunnan päälliköstä. Tullin valvontaosaston päällikkö olisi myös Tullin rikostorjunnan päällikkö.

3 Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkemmin Tullin valvontaosaston rikostorjunnasta vastaavien yksiköiden päälliköistä, joita olisivat Tullin tutkinta toimintayksikön ja tiedustelu ja analyysi toimintayksikön päälliköt. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Tullin rikostorjunnan tullimiehiä olisivat edellä mainittujen päälliköiden lisäksi Tullin valvontaosaston tullimiehet, jotka työskentelevät tutkinta-, analyysi- tai rikostiedustelutehtävissä. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin Tullin rikostorjunnan tullimiehelle annettavasta virkamerkistä, velvollisuudesta kantaa virkamerkkiä mukana sekä virkamerkin sisältämistä tiedoista. 2 Salaisen pakkokeinon ja salaisen tiedonhankintakeinon kirjaaminen. Salaisten pakkokeinojen ja salaisten tiedonhankintakeinojen käytön kirjaaminen pöytäkirjoihin on eräs tärkeimmistä keinoista laillisuusvalvonnan kannalta, sillä salaiset pakko- ja tiedonhankintakeinot ovat haastavia valvottavia ja toiminnan luotettava ja riittävän yksityiskohtainen dokumentointi on eräs tärkeimmistä jälkikäteisen laillisuusvalvonnan tietolähteistä. Pöytäkirjaamisella parannetaan myös sekä esitutkintaa suorittavan virkamiehen että tiedonhankinnan kohteen ja usein myös ulkopuolisen henkilön oikeusturvaa. Kaiken julkisen vallan käytön tulisi kuulua laillisuusvalvonnan piiriin erityisesti silloin, kun käytetään syvälle ihmisten perus- ja ihmisoikeuksiin puuttuvia salaisia tiedonhankintamenetelmiä. Laillisuusvalvonnassa esitutkintaviranomaisen toiminnasta saatavan selvityksen on myös oltava riittävän seikkaperäistä, jotta laillisuusvalvontaa suorittavilla virkamiehillä on tosiasiallinen mahdollisuus laillisuusvalvonnan tehokkaaseen toteuttamiseen. VITJA -hankkeen myötä on ilmeistä, että esitutkintaviranomaisten toimien laillisuusvalvontaa voidaan tulevaisuudessa käytännössä toteuttaa nykyistä paremmin tietojärjestelmien avulla. Myös perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota salaisiin pakkokeinoihin ja salaisiin tiedonhankintakeinoihin liittyvien oikeusturva- ja valvontajärjestelmien asianmukaisuuteen ja riittävyyteen (esim. PeVL 66/2010 vp, s.3, PeVL 32/2013, s. 8). Pöytäkirjojen julkisuus määräytyisi asiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten mukaan. Pykälän 1 momentin mukaan pakkokeinolain 10 luvun 1 :ssä tarkoitetun salaisen pakkokeinon tai Tullin rikostorjuntalain (623/2015) 3 luvun 1 :ssä tarkoitetun salaisen tiedonhankintakeinon käyttöä esittäneen tai siitä päättäneen taikka hänen määräämänsä esitutkintavirkamiehen on laadittava salaisen pakkokeinon tai salaisen tiedonhankintakeinon käytön lopettamisen jälkeen ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin 90 päivän kuluessa pöytäkirja. Pykälän 1 momentti vastaisi Tullin rikostorjuntaan liittyvään lainsäädäntöön sovitettuna pääosin voimassa olevan esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 luvun 1 :ää. Pöytäkirjaamisvelvoitteen piiriin kuuluisivat pykälässä mainitut salaiset tiedonhankintakeinot sekä salaiset pakkokeinot. Kirjaamisen tekisi aina esitutkintavirkamies. Käytännössä esitutkintaviranomaisten keskuudessa on ilmennyt epäselvyyttä siitä, mitä ilmaisulla "ilman aiheetonta viivytystä" tarkoitetaan. Tätä täsmennettäisiin tässäkin asetuksessa siten, että pöytäkirja tulee laatia viimeistään 90 päivän kuluessa salaisen pakkokeinon tai salaisen tiedonhankintakeinon käytön lopettamisesta. Mikäli tiedonhankinta on päättynyt luvan tai päätök-

4 sen voimassaoloajan päättymiseen, laskettaisiin 90 päivän määräaika tästä luvan päättymishetkestä. Pöytäkirja olisi tehtävä pääsääntöisesti aina mahdollisimman pian (ilman aiheetonta viivytystä), mutta kuitenkin aina viimeistään 90 päivän kuluessa salaisen pakkokeinon tai salaisen tiedonhankintakeinon käytön lopettamisesta. Takautuvasti käytettävissä tiedonhankintakeinoissa määräaika laskettaisiin luvan tai päätöksen tekohetkestä, vaikka tietoja ei olisi vielä saatu. Jos samaa rikosta ja samaa tiedonhankinnan kohteena olevaa henkilöä koskien on tehty uusi päätös saman tiedonhankintakeinon käytöstä, laskettaisiin määräaika viimeisen samaa asiaa koskevan tiedonhankinnan tosiasiallisesta lopettamisesta taikka luvan tai päätöksen voimassaoloajan päättymisestä. Päätösten voimassaolon välillä voidaan hyväksyä muutaman päivän katkoksia, jotta tiedonhankintaa voidaan pitää yhdenjaksoisena. Tässä asetuksessa esitetty 90 päivän määräaika vastaa asetukseen 122/2014 tehtyä ja 1.10.2016 voiman tullutta muutosta, jossa tätä määräaikaa on pidennetty 30 päivästä 90 päivään. Muutosta on perusteltu sillä, että aikaisempaa 30 päivän määräaikaa on pidetty käytännön toiminnan kannalta liian lyhyenä ja usein mahdottomana noudattaa esimerkiksi tilanteissa, joissa kaikkia pöytäkirjaamisvelvoitteen piiriin kuuluvia tietoja ei ole ollut esitutkintaviranomaisen tiedossa määräajan kuluessa. Koska sama 90 päivän enimmäismääräaika soveltuu jo asetuksen 122/2014 kautta Tullin toimintaan, niin on tässä asetuksessa luonnollisesti katsottu tarkoituksenmukaiseksi noudattaa samaa määräaikaa. Pykälän 2 momentin mukaan Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 13 :n 5 momentissa, 15 :n 5 momentissa ja 17 :n 4 momentissa tarkoitettu tekninen tarkkailu olisi kirjattava. Säännöksissä tarkoitetun niin sanotun rynnäkkötarkkailun käyttämisestä ei tarvitsisi laatia 1 momentissa tarkoitettua pöytäkirjaa, mutta rynnäkkötarkkailun käyttäminen tulisi kuitenkin kirjata ja arkistoida. 3 Pöytäkirja telekuuntelusta. Pykälän 1 momentti vastaisi pääosin voimassa olevan esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 luvun 2 :ää, jossa säädetään tarkemmin mitä pakkokeinolain 10 luvun 3 :n mukaisesta Tullin suorittamasta telekuuntelusta laadittavaan pöytäkirjaan on merkittävä pakkokeinolain 10 luvun 5 :n 3 momentissa tarkoitetussa vaatimuksessa ja siihen liittyvässä tuomioistuimen päätöksessä mainittujen seikkojen lisäksi. Pykälän 1 momentin 1 kohdassa säädettäisiin, että pöytäkirjaan olisi merkittävä tuomioistuimen telekuuntelusta antaman päätöksen antopäivä. Pykälän 1 momentin 2 kohdassa säädettäisiin, että pöytäkirjaan olisi merkittävä telekuuntelun alkamis- ja päättymisajankohta kellonajan tarkkuudella. Tällä tarkoitettaisiin telekuuntelun tosiasiallista aloittamista ja päättymistä. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa viitataan pakkokeinolain 10 luvun 63 :n 2 momenttiin, jossa säädetään siitä, että esitutkintaviranomaisella sekä toimenpiteen suorittajalla ja avustavalla henkilöstöllä on oikeus telekuuntelua varten tarpeellisen yhteyden kytkemiseksi päästä myös muihin kuin teleyrityksen hallinnassa oleviin tiloihin. Pykälän 1 momentin 4 ja 5 kohdissa pöytäkirjaan olisi merkittävä muun muassa tarkastuksen

5 suorittaneen virkamiehen tarvittavat tunnistetiedot, ja tutkimisen suorittaneen virkamiehen, asiantuntijan tai muun henkilön tarvittavat tunnistetiedot. Tunnistetiedoilla tarkoitettaisiin esimerkiksi kyseisen virkamiehen nimeä ja virka-asemaa, mutta harkinnanvaraisesti myös koodia, jolla virkamies olisi yksilöitävissä. Jälkimmäinen liittyisi erityisesti virkamiehen turvallisuuden takaamiseen. Jos olisi syytä olettaa, että virkamiehen nimen kirjaaminen pöytäkirjaan saattaisi vaarantaa tämän henkilökohtaista tai hänen läheisen turvallisuutta, voitaisiin pöytäkirjaan merkitä virkamiehen yksilöivä koodi. Kynnys koodin käyttämiseen ei tulisi olla korkea. Pykälän 1 momentin 6 kohdan mukaan pöytäkirjaan olisi merkittävä pakkokeinolain 10 luvun 60 :n 1 5 momentissa tarkoitetun ilmoituksen tekeminen, sen lykkääminen tai syy ilmoituksen tekemättä jättämiseen. Ilmoitusta edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettujen keinojen käyttämisestä saadaan lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se on perusteltua käynnissä olevan tai tulevan tiedonhankinnan turvaamiseksi, valtion turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Koska 6 kohdassa viitatuissa pykälissä mainitut suojattavat intressit ovat jo lähtökohtaisesti painavia, tulee salaisista tiedonhankintakeinoista ja salaisista pakkokeinosta ilmoittamista koskevien säännösten toteutuminen olla mahdollista todentaa laillisuusvalvonnallisin keinoin. Kohdassa mainittuja kirjattavia asioita olisivat muun muassa salaisesta pakkokeinosta tai salaisesta tiedonhankintakeinosta ilmoittamisen ajankohta sekä jos ilmoittamista lykätään, päätöksen tehnyt käräjäoikeus, päätöspäivä, ja lykkäyspäivä. Sama koskee luonnollisesti myös tilanteita, jossa tuomioistuin päättää kokonaan ilmoittamatta jättämisestä. Pykälän 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään telekuuntelupöytäkirjasta, noudatetaan myös pakkokeinolain 10 luvun 4 :ssä tarkoitetussa telekuuntelun sijasta toimitettavassa tietojen hankkimisessa. 4 Pöytäkirja televalvonnasta. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä televalvontaa koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Tältä osin voidaan viitata osin siihen mitä 3 :n 1 momentin perusteluissa on vastaavien tietojen osalta esitetty. 5 Pöytäkirja tukiasematiedon hankkimisesta. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä tukiasematietojen hankkimisesta koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Pykälässä mainittujen kohtien osalta voidaan jälleen viitata osin siihen mitä 3 :n 1 momentin perusteluissa on vastaavien tietojen osalta esitetty. 6 Pöytäkirja suunnitelmallisesta tarkkailusta. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä suunnitelmallista tarkkailua koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Tältä osin voidaan pitkälti viitata osin siihen mitä 3 :n 1 momentin perusteluissa on vastaavien tietojen osalta esitetty.. 7 Pöytäkirja peitellystä tiedonhankinnasta. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä peitellystä tiedonhankinnasta koskevassa pöytäkirjassa on pakkokeinolain 10 luvun 13 :n 3 momentissa sekä Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 10 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi mainittava. Tältä osin voidaan pitkälti viitata siihen mitä 3 :n 1 momentin perusteluissa on vastaavien tietojen osalta esitetty.. Lisäksi pöytäkirjaan olisi pykälän 5 kohdan mukaan merkittävä toiminnan keskeiset vaiheet ja 6 kohdan mukaan tehtyjen ja käytettyjen harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen sekä valmistettujen ja käytettyjen väärien asiakirjojen laji.

6 8 Pöytäkirja teknisestä tarkkailusta. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä teknistä tarkkailua koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Tältä osin voidaan pitkälti viitata siihen mitä 3 :n 1 momentin perusteluissa on vastaavien tietojen osalta esitetty.. 9 Pöytäkirja teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisesta. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Pykälän 2 kohdassa tarkoitetaan ainoastaan teleosoitetta tai telepäätelaitetta, johon tiedonhankintaa on tarkoitettu kohdistettavan. Siten pöytäkirjaan ei ole tarpeen merkitä teleosoitteita ja telepäätelaitteita, jotka ovat muun kuin tiedonhankinnan kohteena olevan henkilön hallussa tai oletettavasti muuten hänen käyttämänsä. Pykälän 5 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisen alkamis- ja päättymisajankohta. Tällä tarkoitettaisiin tiedonhankinnan tosiasiallista alkamis- ja päättymisajankohtaa. Teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisesta ei tarvitse ilmoittaa pakkokeinolain 10 luvun 60 :n tai Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 57 :n mukaan tiedonhankinnan kohteelle tai epäillylle. Kyseisen keinon pöytäkirjaamisvelvoitteen peruste on siten laillisuusvalvonnallinen. 10 Yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan järjestämisestä Tullissa. Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 24 :ssä säädetään peitetoiminnan järjestämisestä Tullissa. Tullirikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi toteutettavan varsinaisen peitetoiminnan käytännön toteutuksesta vastaa aina poliisi Tullin esittämän pyynnön perusteella. Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 24 :n 1 momentin mukaan yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan Tulli voi kuitenkin toteuttaa itsenäisesti, vaikka päätöksen tämän tiedonhankintakeinon käyttämisestä tekee keskusrikospoliisin päällikkö. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan toteuttavasta Tullin yksiköstä. Toteuttava yksikkö olisi Tullin rikostorjunnan päällikön tähän tehtävään erikseen määräämä Tullin rikostorjunnan yksikkö. Pykälän 2 ja 3 momentissa säädettäisiin yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoiminnan toteuttamisesta vastaavasta pidättämiseen oikeutetusta rikostorjunnan tullimiehestä ja tämän kelpoisuudesta. Tullin rikostorjunnan päällikkö määräisi henkilön tehtävään. Henkilön olisi oltava tehtävään vapaaehtoinen ja hänellä olisi oltava Tullin valvontaosaston hyväksymä tehtävän edellyttämä koulutus (STEKPOV-koulutus). Tällä koulutuksella tarkoitetaan joko poliisiammattikorkeakoulun, poliisin valtakunnallisen yksikön tai muun poliisiyksikön järjestämää tarkkailun ja tiedonhankinnan koulutusta tai vastaavan tasoista ja laajuista Tullin itse järjestämää koulutusta, joka antaa tullimiehelle riittävät valmiudet vaativaan verkossa tapahtuvaan tiedusteluun ja peitetoimintaan. Henkilön tulisi lisäksi yleisesti omata hyvä asiantuntemus alalta ja hänen olisi muutenkin oltava tehtävään sopiva. Poliisin eri yksiköiden Tullille tarjoama koulutus ei määrällisesti ole aina kyennyt vastaamaan Tullin koulutustarpeita. Siksi on tärkeää, että Tullilla on mahdollisuus tarpeen vaatiessa järjestää itse vastaavan sisältöistä ja samalla tavalla järjestettyä koulutusta kuin poliisiammattikorkeakoulu tai muut poliisin yksiköt. Pääsääntöisesti koulutuksessa tukeudutaan kuitenkin poliisin järjestämään koulutukseen. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että Tullin valvontaosasto vastaisi yksinomaan tietoverkossa toteutettavan peitetoiminnan käytöstä, järjestämisestä ja valvonnasta Tullissa.

7 Pykälän 5 momentissa säädettäisiin Tullin raportointivelvollisuudesta yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan toteuttamisesta päättäneelle Keskusrikospoliisin päällikölle. Raportointivelvollisuus koskisi niitä olosuhteiden muutoksia, jotka ovat johtaneet rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun 27 :ssä tarkoitetun suunnitelman tai 29 :n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tarkistamiseen. 11 Pöytäkirja yksinomaan tietoverkossa tehtävästä peitetoiminnasta. Pykälän 1 momentissa säädetäisiin pöytäkirjan laatimisvelvoitteesta tämän tiedonhankintakeinon osalta. Pöytäkirja olisi laadittava ilman aiheetonta viivytystä peitetoiminnan lopettamisen jälkeen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, mitä Tullin toteuttamassa yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Pykälän 1, 3, 4 ja 11 kohtien osalta voidaan Lisäksi viitata siihen mitä 3 :n 1 momentin perusteluissa on vastaavien tietojen osalta esitetty.. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin, että pöytäkirjaan olisi merkittävä yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan peitetoimintapäätöksen tekijä ja päätöksen antopäivä. Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 29 :n mukaan päätöksen Tullin toteuttamasta yksinomaan tietoverkossa tapahtuvasta peitetoiminnasta tekee keskusrikospoliisin päällikkö tullirikostorjunnan päällikön tai tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun tullimiehen esityksestä. Tässä kohdassa viitattaisiin nimenomaan keskusrikospoliisin päällikön päätökseen ja sen antopäivään. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä toiminnan alkamis- ja päättymisajankohta. Tämän osalta riittäisi, että mainitaan toiminnan alkamis- ja päättymispäivä. Tämä ei kuitenkaan estäisi säädettyä tarkempaa kirjausta pöytäkirjaan. Pykälän 2 momentin 3 ja 4 kohdissa pöytäkirjaan olisi merkittävä muun muassa tarkastuksen suorittaneen virkamiehen tarvittavat tunnistetiedot, ja tutkimisen suorittaneen virkamiehen, asiantuntijan tai muun henkilön tarvittavat tunnistetiedot. Tunnistetiedoilla tarkoitettaisiin esimerkiksi kyseisen virkamiehen nimeä ja virka-asemaa, mutta harkinnanvaraisesti myös koodia, jolla virkamies olisi yksilöitävissä. Jälkimmäinen liittyisi erityisesti virkamiehen turvallisuuden takaamiseen. Jos olisi syytä olettaa, että virkamiehen nimen kirjaaminen pöytäkirjaan saattaisi vaarantaa tämän henkilökohtaista tai hänen läheisen turvallisuutta, voitaisiin pöytäkirjaan merkitä virkamiehen yksilöivä koodi. Kynnys koodin käyttämiseen ei tulisi olla korkea. Pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä toiminnan keskeiset vaiheet ja mahdollinen Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 31 :n mukainen peitetoiminnan laajentamien. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä tehtyjen ja käytettyjen harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen sekä valmistettujen ja väärien asiakirjojen laji. Pykälän 2 momentin 7 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä toimenpiteen esittäjän tai hänen määräämänsä pidättämiseen oikeutetun tullimiehen arvio toiminnan merkityksellisyydestä. Pykälän 2 momentin 8 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä ratkaisu Tullin toteuttaman yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan edellytyksistä. Tällä tarkoitettaisiin Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 30 :ssä säädettyä tuomioistuimen tekemää ratkaisua peitetoiminnan edellytyksistä. Pöytäkirjaan tulisi merkitä ainakin yksilöintitiedot tuomioistuimen ratkaisusta, jossa on arvioitu ovatko peitetoiminnan edellytykset olleet olemassa.

8 Pykälän 2 momentin 9 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä rikoksentekokiellon toteutuminen. Tämän osalta tulisi kirjata mahdollisuuksien mukaan Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 25 :ssä tarkoitetut asiat, mutta tämä ei kuitenkaan poistaisi tai kaventaisi virkamiehen itsekriminointisuojaa. Pykälän 2 momentin 10 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä mahdollinen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja valvottuun läpilaskuun osallistuminen, mistä säädetään Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 26 :ssä. Pykälän 2 momentin 11 kohdan mukaan pöytäkirjaan olisi merkittävä pakkokeinolain 10 luvun 60 :ssä tai rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 3 luvun 57 :ssä tarkoitetun ilmoituksen tekeminen, sen lykkääminen tai syy ilmoituksen tekemättä jättämiseen. Ilmoitusta edellä mainituissa säännöksissä tarkoitettujen keinojen käyttämisestä saadaan lykätä enintään kaksi vuotta kerrallaan, jos se on perusteltua käynnissä olevan tai tulevan tiedonhankinnan turvaamiseksi, valtion turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Ilmoitus saadaan tuomioistuimen päätöksellä jättää kokonaan tekemättä, jos se on välttämätöntä valtion turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengen tai terveyden suojaamiseksi. Muilta osin viitataan siihen mitä asiasta on todettu tämän asetuksen 3 :n 1 momentin 6 kohdan perusteluissa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin Tullin velvollisuudesta toimittaa 1 momentissa tarkoitettu pöytäkirja tiedoksi yksinomaan tietoverkossa tehtävän peitetoiminnan toteuttamisesta päättäneelle Keskusrikospoliisin päällikölle. 12 Yksinomaan tietoverkossa toteutettavan valeoston järjestämisestä Tullissa. Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 33 :ssä säädetään valeoston järjestämisestä Tullissa. Tullirikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi toteutettavan varsinaisen valeoston käytännön toteutuksesta vastaa aina poliisi Tullin esittämän pyynnön perusteella. Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 33 :n 1 momentin mukaan yksinomaan tietoverkossa tapahtuvan valeoston Tulli voi kuitenkin toteuttaa itsenäisesti, vaikka päätöksen tämän tiedonhankintakeinon käyttämisestä tekee Tullin rikostorjuntalain 35 :n mukaan keskusrikospoliisin päällikkö tehtävään määrätyn salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun tullimiehen esityksestä. Pykälän 1 momentin mukaan yksinomaan tietoverkossa toteutettavan valeoston toteuttaa Tullin valvontaosaston erikseen tähän tehtävään määräämä Tullin rikostorjunnan yksikkö. Pykälän 2 momentin mukaan Tullin valvontaosaston rikostorjunnasta vastaavan yksikön päällikkö määrää yksikössään yksinomaan tietoverkossa toteutettavan valeoston toteuttamisesta vastaavan salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun tullimiehen. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin yksinomaan tietoverkossa toteutettavan valeoston toteuttamisesta vastaavan tullimiehen kelpoisuudesta. Momentin mukaan yksinomaan tietoverkossa toteutettavia valeostoja suorittamaan voidaan määrätä vain Tullin valvontaosaston hyväksymän koulutuksen suorittanut tullimies, joka on tehtävään vapaaehtoinen, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva ja jolla on tehtävän edellyttämä asiantuntemus. Tällä koulutuksella tarkoitetaan joko valvontaosaston hyväksymää poliisikoulun järjestämää tarkkailun ja tiedonhankinnan koulutusta tai valvontaosaston hyväksymää vastaavan tasoista ja laajuista Tullin itse järjestämää koulutusta, joka antaa tullimiehelle riittävät valmiudet vaativaan verkossa tapahtuvaan tiedonhankintaan ja valeostoon.

9 Pykälän 4 momentin mukaan Tullin valvontaosasto antaa tarkemmat määräykset yksinomaan tietoverkossa tehtävän valeoston käytöstä, järjestämisestä ja valvonnasta Tullissa. 13 Pöytäkirja yksinomaan tietoverkossa toteutettavasta valeostosta. Pykälässä säädetäisiin siitä, mitä Tullin toteuttamassa yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa valeostoa koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Pykälän 2 momentin 3, 4 ja 8 kohtien osalta voidaan viitata 2 :n 1 momentin perusteluissa esitettyyn. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä Tullin toteuttaman valeoston keskeiset vaiheet. Pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulee merkitä valeoston tulos sekä Tullin haltuun saadut esineet, aineet tai muu omaisuus ja selvitys siitä, mihin toimenpiteisiin niiden suhteen on ryhdytty. Pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan tulee pöytäkirjaan merkitä Tullin toimittaman valeoston yhteydessä tarjottu tai käytetty vastike. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan tulee pöytäkirjaan merkitä tehtyjen ja käytettyjen harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen sekä valmistettujen ja käytettyjen väärien asiakirjojen laji. Pykälän 2 momentin 7 kohdan mukaan tulee pöytäkirjaan merkitä yksinomaan tietoverkossa toteutettavaa valeostoa esittäneen ja sen toteutuksesta vastanneen tullimiehen arvio toiminnan merkityksellisyydestä. 14 Tietolähdetoiminnan järjestäminen Tullissa. Pykälän 1 momentin mukaan järjestelmällisen tietolähdetoiminnan käytännön toteuttamisesta Tullissa vastaava tullimies tekee päätöksen tietolähteen hyväksymisestä. Pykälän 2 momentin mukaan tietolähteeksi hyväksytty henkilö olisi rekisteröitävä. Rekisteröiminen olisi tehtävä siten, ettei se vaaranna tietolähteen henkilöllisyyden salassa pysymistä. Tietolähteen rekisteröinnistä päättäisi 1 momentissa tarkoitettu tullimies. Kaikki Tullin tietolähteeksi hyväksymät henkilöt tulee rekisteröidä. 15 Tietolähdetoiminnan kirjaaminen Tullissa. Pykälän mukaan pakkokeinolain 10 luvun 39 :n 1 momentissa ja Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 39 :n 1 momentissa tarkoitetusta tietolähdetoiminnasta on kirjattava: 1) osapuolten tunnistetiedot; 2) kertomuksen pääasiallinen sisältö; 3) yhteydenpidon ajankohta; 4) yhteydenottotapa; 5) palkkion maksu tietolähteelle. Asianmukainen kirjaaminen sisältäisi erityisesti pykälässä säädettyjen asioiden kirjaamisen, ja sen tarkoituksena olisi varmistaa tietolähdetoiminnan asianmukainen dokumentointi mahdollisen jälkikäteistarkastelun turvaamiseksi. 16 Pöytäkirja tietolähteen ohjatusta käytöstä. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä tietolähteen ohjattua käyttöä koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Tältä osin voidaan viitata osin siihen mitä 3 :n 1 momentin perusteluissa on vastaavien tietojen osalta esitetty. Pykälän 2 kohdassa pöytäkirjaan tulisi merkitä toiminnan keskeiset vaiheet.

10 Pykälän 4 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä palkkion maksu tietolähteelle. Palkkion maksusta säädetään Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 40 :ssä, jonka mukaan tietolähdettä koskevat tiedot voidaan tallettaa henkilörekisteriin. Tietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia (639/15). Rekisteröidylle tietolähteelle voidaan maksaa palkkio. Perustellusta syystä palkkio voidaan maksaa myös rekisteröimättömälle tietolähteelle. Palkkion veronalaisuudesta säädetään erikseen. Pykälän 5 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä ohjatusta tietolähdetoiminnasta vastanneen virkamiehen arvio toiminnan merkityksellisyydestä. 17 Tietolähteelle maksettavasta palkkiosta päättäminen. Pykälässä säädettäisiin tietolähteelle maksettavasta palkkiosta päättävä Tullin virkamies, joka olisi Tullin järjestelmällisen tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastaava virkamies. 18 Pöytäkirja valvotusta läpilaskusta. Pykälässä säädettäisiin siitä, mitä valvottua läpilaskua koskevassa pöytäkirjassa on mainittava. Monelta osin voidaan viitata 2 :n 1 momentin perusteluissa esitettyyn. Pykälän 3 kohdassa pöytäkirjaan tulisi merkitä toiminnan keskeiset vaiheet. Pykälän 4 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä muu valvottuun läpilaskuun osallistunut viranomainen. Jos Tullin lisäksi valvottuun läpilaskuun on osallistunut esimerkiksi poliisi tai Rajavartiolaitos tai muu viranomainen, niin tästä tulisi tehdä merkintä pöytäkirjaan. Pykälän 5 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä päätöksen ilmoittaminen PTRrikostiedusteluyksikölle. Ilmoituksella tarkoitettaisiin pakkokeinolain 10 luvun 42 :n 4 momentissa ja Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 43 :n 4 momentissa tarkoitetun päätöksen ilmoittamista. Pykälän 6 kohdan mukaan pöytäkirjaan tulisi merkitä valvotusta läpilaskusta vastanneen virkamiehen arvio toiminnan merkityksellisyydestä. 19 Tiedonhankinnan suojaamisesta vastaava pidättämiseen oikeutettu tullimies. Pykälässä säädettäisiin, että Tullin rikostorjunnan päällikkö määräisi harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen ja väärien asiakirjojen käyttämisen esittämisestä vastaavan salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun tullimiehen. 20 Harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen ja oikaisemisen yksityiskohtaisista menettelytavoista sopiminen. Pykälän 1 momentti vastaisi pääosin esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 20 :ää. Pykälän mukaan Tulli sopii pakkokeinolain 10 luvun 47 :n 2 momentissa ja Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 45 :n 2 momentissa tarkoitettujen rekisterien rekisterinpitäjien kanssa harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen sekä niiden oikaisemisen yksityiskohtaisista menettelytavoista. Mikäli asia koskee myös muuta esitutkintaviranomaista, tämän kanssa sovitaan asiassa noudatettavista yksityiskohtaisista menettelytavoista. Pykälässä säädettäisiin lisäksi, että mikäli keskusrikospoliisi Tullin esitettyä asiaa koskevan pyynnön vastaa harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisestä taikka väärien asiakirjojen valmistamisesta, tekee Tulli pykälän 1 momentissa tarkoitetun pyynnön rekisteri-

11 merkinnän tekemisestä ja väärän asiakirjan valmistamisesta keskusrikospoliisille, joka on sitten yhteydessä rekisterien rekisterinpitäjiin ja sopii harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen tekemisen sekä niiden oikaisemisen yksityiskohtaisista menettelytavoista. 21 Salaisista pakkokeinoista ja salaisista tiedonhankintakeinoista laadittavat selvitykset. Pykälässä säädettäisiin Tullin rikostorjuntalain 3 luvun 62 :ssä tarkoitetuista laillisuusvalvontaan liittyvistä salaisista pakkokeinoista ja salaisista tiedonhankintakeinoista laadittavista selvityksistä. Tullin on laadittava valtiovarainministeriölle vuosittain selvitys pakkokeinolain 10 luvussa tarkoitettujen salaisten pakkokeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta sekä Tullin rikostorjuntalain 3 luvussa tarkoitettujen salaisten tiedonhankintakeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta. Tämän jälkeen valtiovarainministeriö toimittaa oman saatteensa ja siihen liitetyn Tullin selvityksen eduskunnan oikeusasiamiehelle. Esitutkinnasta, salaisista pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (122/2014) säädetään näiden kertomusten laatimisesta myös Tullin ja valtiovarainministeriö osalta. Tullin osalta on kuitenkin katsottu parhaaksi säätää salaisten pakkokeinojen sekä salaisten tiedonhankintakeinojen tarkemmista säännöksistä kokonaisuudessaan tässä ehdotettavassa asetuksessa, ja siksi on johdonmukaista säätää Tullin osalta tarkemmin näihin tiedonhankintakeinoihin liittyvästä valvonnasta ja selvityksistä tässä samassa asetuksessa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rikostorjunnasta Tullissa annettua lakia tarkemmin myös aikarajasta, mihin mennessä valtiovarainministeriön tulee antaa kertomuksensa eduskunnan oikeusasiamiehelle. Käytännössä on ilmennyt, että eduskunnan oikeusasiamies on joutunut odottamaan kertomusten saamista huomattaviakin aikoja, joten asianmukaista on, että ministeriö toimittaa salaisten pakkokeinojen sekä salaisten tiedonhankintakeinojen ja niiden suojaamisen käytöstä ja valvonnasta kertomukset ja selvitykset eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Tämä luonnollisesti edellyttää sitä, että selvityksen tulee olla ajoissa toimitettuna ministeriölle, esimerkiksi helmikuun puoleen väliin mennessä. Selvityksen tulee sisältää myös tiedot esitutkintaviranomaisen sisäisen valvonnan toteutuksesta ja sisäisen valvonnan toimenpiteistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tiedoista, jotka selvityksissä ja kertomuksissa olisi mainittava tiedonhankintamenetelmittäin. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin lisäksi, että selvityksessä on myös mainittava harhauttavien tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen ja väärien asiakirjojen määrä ja laji tiedonhankintamenetelmittäin. 4. Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.4.2017.