POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma Ympäristöteknologian koulutusohjelma Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Tarja Karvonen ja Matti Voutilainen YHDYSKUNTAJÄTTEEN LAJITTELUTUTKIMUS NOUSIALAN JÄ- TESEMALLA -RAPORTTI Elokuu 2007
2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYS AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA... 5 3 LAJITTELUTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN... 6 3.1 Tavoite... 6 3.2 Jätehuoltomääräykset... 6 3.3 Ajankohta... 6 3.4 Kuormien valinta... 7 3.5 Tutkimus jäteasemalla... 7 3.6 Jätekuormien käsinlajittelu... 8 4 TULOKSET... 9 4.1 Lajittelun tulokset... 9 4.2 Biohajoavan jätteen määrä lajittelututkimuksessa... 13 4.3 Jätteenpolttolaitoksessa polttoon soveltuva jäte... 14 4.4 Tulosten hyödyntäminen... 14 4.5 Näkyvyys tiedotusvälineissä... 15 5 YHTEENVETO... 15 6 LÄHTEET... 17 7 LIITTEET... 18 Liite 1 Asumisessa syntyvästä jätteestä tutkittavat jätejakeet... 18 Liite 2 Lajittelututkimuksen seurantalomakkeen malli... 20 Liite 3 Kuvia lajittelututkimuksesta... 21 Liite 4 Otosten punnitustiedot... 26 Liite 5 Lehtiartikkeleita lajittelututkimuksesta... 27
3 1 JOHDANTO Tämän lajittelututkimuksen päätavoite on Savonlinnan seudulla asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen koostumuksen selvittäminen. Tietoa tarvitaan Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n tulevaisuuden strategiasuunnittelun pohjaksi. Myös Etelä-Savon ympäristökeskus tarvitsee tarkempaa tietoa Etelä- Savossa kaatopaikoille loppusijoitettavan biohajoavan jätteen määrästä. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteen arvioidaan sisältävän biohajoavaa jätettä aikaisempien tutkimusten perusteella painosta 69 %, joka tuntuu ilman tarkempia tutkimuksia suurelta Etelä-Savossa syntyneelle jätteelle. Tutkimuksen suorittivat Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n työnjohtajaneuvoja Tarja Karvonen ja Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulussa ympäristöinsinööriksi opiskeleva Matti Voutilainen. Tarja Karvonen opiskelee työn ohessa Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulussa teknologiaosaamisen koulutusohjelmassa ja tekee opinnäytetyötä, jonka aiheena on energiajätteen käsittely Savonlinnan seudulla tulevaisuudessa. Matti Voutilainen on opiskellut ympäristöteknologiaa kolme vuotta, ja hän suorittaa opiskeluun liittyvää työharjoittelua kesän aikana Nousialan jäteasemalla kymmenen viikon ajan. Hän tekee toimeksiantona Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:lle opinnäytetyön, jonka aiheena on Savonlinnan seudulla syntyvän yhdyskuntajätteen biohajoavan jätteen määrän selvittäminen. Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy on perustettu vuonna 1999, ja omistajina ovat Savonlinnan lisäksi ympäristökunnat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonranta ja Sulkava. Yhtiön tehtävänä on osakaskuntien puolesta huolehtia jätelain kunnille asettamasta velvoitteesta jätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta. Yhtiö käsittelee tällä hetkellä noin 47 000 asukkaan hyötykäyttökelvottomat jätteet. Vuonna 2006 pääasiassa asumisesta peräisin olevaa yhdyskuntajätettä loppusijoitettiin hieman alle 10 000 tonnia. Lajittelukoe rajataan koskemaan vain Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskuntien alueelta kerättävää ja Nousialan jäteasemalle loppusijoitettavaa yhdyskuntajätettä.
4 Jäteasema työllistää osa-aikaisen toimitusjohtajan, kokoaikaisen työnjohtajaneuvojan, sekä kaksi vakituista ja kaksi työllistämistuin työllistettyä jäteasematyöntekijää. Jätetäytön hoito- ja muut konetyöt sekä kirjanpito, palkkahallinto ja siivouspalvelut ostetaan ulkopuolisilta yrityksiltä. Jäteasemalla on kolmen hehtaarin tiivis kaatopaikkadirektiivin vaatimukset täyttävä jätetäyttöallas, josta kaatopaikkavedet johdetaan viemäriverkoston kautta puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Nykyisen tiiviin jätetäyttöalueen tilavuus on alun perin arvioitu riittävän noin kymmenen vuotta. Jätettä on kuitenkin loppusijoitettu arvioitua enemmän, ja tämän vuoden aikana tehdään suunnitelmat uuden tiiviin jätetäytön rakentamisesta. Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n on nostettava jätteenhyödyntämisastetta tulevaisuudessa valtakunnallisten jätesuunnitelmien mukaisesti. Myös jätelainsäädäntö velvoittaa ohjaamaan jätettä entistä enemmän hyötykäyttöön loppusijoittamisen sijasta. Jätelainsäädäntö pyrkii ensisijaisesti jätteen määrän vähentämiseen, mutta asumisesta peräisin olevan jätteen määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt. Jäteverotus ohjauskeinona ei ole vaikuttanut tavallisen kuluttajan jätemäärään. Kaatopaikoille loppusijoitettavan niin sanotun biohajoavan jätteen määrä tulisi saada vähenemään, koska tämän hajoamisesta kaatopaikoilla vapautuu ilmakehään kasvihuoneilmiötä voimistavaa metaanikaasua.
5 2 SELVITYS AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA Turun kaupunki tutki vuonna 2003 kotitalouksien ja vähittäiskaupan jätteiden koostumuksen muutosta Turussa vuosien 1987 2002 aikana. Tulokset osoittivat silloin, että Turussa vuonna 2002 kotitalouksien sekajätteen polttokelpoisen jakeen osuus vaihteli 47 56 painoprosenttiin. Eloperäisen aineksen osuus oli asumismuodosta riippuen 34 41 p-% välillä. Vuoteen 1987 verrattuna eloperäisen jätteen osuus oli pienentynyt lisääntyneestä omatoimisesta kompostoinnista johtuen. Polttokelpoisen jätteen osuus oli puolestaan lisääntynyt kulutuksen kasvun ja pakkausmateriaalien lisääntyneen käytön myötä. Muovipakkausten määrä oli kasvanut eniten. (Roström & Uggeldahl 2003, 34.) Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta YTV teki vuonna 2004 selvityksen yhteiskuntajätteen koostumuksesta pääkaupunkiseudulla. Sen mukaan kotitalouksista peräisin olevan sekajäte sisälsi 31 p-% palavaa jätettä sekä 20 p-% paperia ja pahvia eli sekajätteestä oli vielä yli puolet palavaa jätettä. Biohajoavan jätteen osuus oli 69 p-%. (Jokinen ym. 2004, 65, 68.) Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy teki lajittelututkimuksen elokuussa 2006 Kujalan jäteasemalla. Tutkimuksessa purettiin ja lajiteltiin kaikkiaan 16 jätekuormaa, jotka olivat peräisin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n eri osakaskunnista. Tutkimuksen tuloksena yhdyskuntajätteen todettiin sisältävän energiana hyödynnettävää jätettä 93 p-%. Biohajoavan jätteen osuus tutkimuksessa oli 59 p-%. (Autio ym. 2006, 5, 15, 17).
6 3 LAJITTELUTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3.1 Tavoite Lajittelukokeen avulla haluttiin tutkia yhdyskuntajätteen koostumusta. Tavoitteena oli saada tietoa Etelä-Savossa asumisessa syntyneiden eri jätejakeiden määristä ja osuuksista. Tarkastelun kohteina olivat erityisesti biohajoavan jätteen ja energiajätteen osuudet. Lajittelukoe antoi tietoa myös siitä, kuinka hyvin asukkaat lajittelevat jätteet jätehuoltomääräysten mukaisesti. 3.2 Jätehuoltomääräykset Savonlinnan seudun yleiset jätehuoltomääräykset ovat voimassa kaikissa Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n osakaskunnissa. Niiden mukaan asumisessa on lajiteltava sekajätteestä erilleen biojäte, keräyskelpoinen paperi ja yli yhdeksän asunnon kiinteistöissä myös pahvi. Pahvin voi kerätä myös kartonkina, jolloin keräysastiaan voi laittaa pahvin ja kartongin lisäksi myös nestepakkaukset. Jätteestä on syntypaikalla lajiteltava myös tuottajavastuujärjestelmään kuuluvat jätteet kuten moottoriajoneuvojen renkaat sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Jätteiden keräysvälineisiin ei saa sijoittaa myöskään ongelmajätteitä. Metallin ja lasin lajittelu on kotitalouksissa vielä vapaaehtoista mutta suositeltavaa. (Savonlinnan seudun yleiset jätehuoltomääräykset 2003, 8.) 3.3 Ajankohta Lajittelututkimuksen ajankohdaksi valittiin elokuun puoliväli, jolloin lomakausi oli jo ohitse ja jätteet määrältään ja laadultaan olivat vakiintuneet normaalille tasolle. Tutkimusajankohtana ei ollut juhlapyhiä, eikä silloin ollut myöskään odotettavissa suuria määriä puutarhajätteitä sekajätteen joukossa kuten myöhemmin syksyllä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus oli tehty viime vuonna myös elokuussa, joten sama ajankohta tarjosi paremman vertailumahdollisuuden. Lajittelukoe suoritettiin kahden työpäivän aikana, jolloin ehdittiin tutkia kolme jätekuormaa.
7 3.4 Kuormien valinta Tutkimukseen valittiin jätekuormia, jotka tuotiin Nousialan jäteasemalle pakkaavilla autoilla. Kuormissa oli pääasiallisesti silloin kotitalouksista kerättyjä jätteitä. Kuljettajilta saadun tiedon mukaan kaksi kolmesta tutkitusta kuormasta oli peräisin omakotitaloalueita, toinen länsipuolelta ja toinen itäpuolelta Savonlinnan kaupunkia. Kolmas tutkittu kuorma käsitti keskustan ja Miekkoniemen kerrostaloista kerättyjä jätteitä. Kuormissa oli jätteitä myös kauppaliikkeistä ja toimistoista, mutta ne jätettiin tässä tutkimuksessa huomiotta. 3.5 Tutkimus jäteasemalla Tutkimukseen ja käsinlajitteluun osallistuivat jäteasematyöntekijä Risto Kuutti, ympäristöinsinööriopiskelija Matti Voutilainen ja työnjohtaja-neuvoja Tarja Karvonen. Jäteaseman vaakaa hoitava henkilökunta ohjasi kuormat tutkimuspaikalle. Konepalvelu Suomalainen Oy siirsi tutkitut jätekasat jätetäyttöön pyöräkuormaajan ja kuorma-auton avulla. Tutkittavat kuormat ohjattiin Nousialan jäteasemalla öljyisten maiden vastaanottohallin viereen asfaltoidulle alueelle, ja kuljettajia pyydettiin tyhjentämään kuorma kolmeen suunnilleen yhtä suureen kasaan. Kolmas kuorma tyhjennettiin vain kahteen kasaan, koska kuorma oli kooltaan muita pienempi. Kolmen tutkittavan kuorman yhteispaino oli 12 860 kg. Kasoista eroteltiin ensin pois käsin isokokoiset jätteet, joiden maksimipituus oli yli 80 cm. Isokokoiset jätteet huomioitiin siksi, että polttolaitoksissa ei voida suoraan hyödyntää sellaisenaan yli 80 cm pituisia esineitä kuten joustinsänkyjä, sohvia tai kovia patjoja. Tällainen rajoitus on esimerkiksi Kotkan jätteenpolttolaitoksella, joka aloittaa toimintansa kesällä 2008. Kasoista otettiin käsin otos kolmeen 600 litran jäteastiaan, arviolta noin 70 kiloa jätettä kuhunkin. Otokset siirrettiin halliin käsinlajitteluun. Otosten yhteispaino oli 605,20 kiloa eli yhdestä jätekuormasta lajiteltiin käsin noin 200 kiloa 16 eri jätejakeeseen. Jätteiden lajittelu tehtiin suunnilleen samalla tavalla kuin Päijät- Hämeen jätehuolto Oy:n lajittelukokeessa. Jätejakeet punnittiin tasovaa alla, ja
8 painot merkittiin seurantalomakkeelle. Koko jätekuorman paino saatiin jäteaseman Scalex-Eko-vaakaohjelmasta. Lajitteluastioiksi vuokrattiin 3 kpl samanlaista 600 litran jäteastiaa ja 12 kpl samanpainoisia muuttolaatikoita. Lisäksi lajitteluun käytettiin apuna jätesäkkejä. Lajittelijoille hankittiin hengityssuojaimet, suojapäähineet, -käsineet ja esiliinat. 3.6 Jätekuormien käsinlajittelu Käsinlajittelu osoittautui hitaaksi työvaiheeksi, koska otoksien kaikki jätepussit avattiin ja lajiteltiin. Yhden otoksen lajittelu vei aikaa 2 3 tuntia. Lajittelussa piti noudattaa suurta varovaisuutta mahdollisten terävien ruiskuneulojen ja muiden pistävien jätteiden varalta. Ruiskuneuloja ei otoksista löytynyt mutta särkynyttä lasia löytyi jonkin verran. Myös pitkälle maatuneen biojätteen erottelu muista jätteistä oli hidasta ja välillä osittain mahdotonta. Lajittelu tutkimuksessa perustui ensisijaisesti Savonlinnan seudun yleisiin jätehuoltomääräyksiin. Käsinlajittelussa käytettiin lisäksi suunnilleen samaa jaottelua ja periaatetta kuin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n vuosi sitten tehdyssä lajittelukokeessa. Jätteet lajiteltiin sen mukaan, miten ne olisi voitu lajitella syntypaikalla oikein ennen sekajäteastiaan laittamista. Esimerkiksi paperi ja pahvi likaantuvat sekajäteastioissa hyötykäyttökelvottomiksi, mutta ennen sekajäteastiaan laittamista ne olisivat kelvanneet keräyspaperin ja keräyspahvin joukkoon. Oikeaan kaatopaikkajätteeseen lajiteltiin mm. energiakäyttöön kelpaamattomat ja tunnistamattomat muovit, sipsipussit, hehkulamput, posliiniastiat, keramiikka, jalkineet ja kumitavarat. Myös entisiä elintarvikkeita sisältävät pakkaukset ja suljetut pussit sekä pitkälle maatunut muihin jätteisiin kiinni tarttunut ruokajäte jouduttiin laittamaan oikeaan kaatopaikkajätteeseen, koska biojätteeseen ei voi laittaa muita kuin maatuvia materiaaleja. Kuukautissiteet ja vaipat lajiteltiin erikseen, koska ne ovat biohajoavaa jätettä. Taulukossa 1. on lueteltu lajiteltavat jätejakeet. Tarkempi lajitteluohje on liitteessä 1.
9 Taulukko 1 Jätteiden lajittelu tutkimuksessa 1. Biojäte 10. Haravointijäte 2. Keräyspaperi 11. SER 3. Keräyspahvi- ja kartonki 12. Ongelmajätteet 4. Muovienergiajäte 13. Renkaat 5. Muu energiajäte 14. Vaipat ja kuukautissiteet 6. Lasi 15. Tekstiilit 7. Metalli 16. Oikea kaatopaikkajäte 8. Puu 17. Suuret kappaleet 9. Risut 4 TULOKSET 4.1 Lajittelun tulokset Tulokset ilmoitetaan tässä tutkimuksessa painoprosentteina, joista käytetään lyhennettä: p-%. Painoprosentti ei kuitenkaan kuvaa kovin hyvin jätteiden määrää, sillä eri jätejakeiden ominaispainot vaihtelevat. Esimerkiksi muovijäte on hyvin kevyttä verrattuna biojätteeseen, ja muovipakkausjätteet saattavat viedä jätepussissa suurimman tilan. Biojäte puolestaan on luonnostaan painavaa, koska se sisältää kosteutta. Tutkimuksessa voi heti havaita jätepussin painosta, että sisälsikö pussi biojätettä vai pelkästään pakkausjätteitä. Suurin huolenaihe oli biojätteen suuri määrä roskapusseissa, vaikka biojätteen laittaminen sekajätteeseen on paikallisissa jätehuoltomääräyksissä kiellettyä koko jätelaitoksen toiminta-alueella. Biojätettä saatiin kerättyä erilleen 9 % otosten yhteispainosta. Lisäksi tutkimuksessa jouduttiin laittamaan biojätettä sisältävät elintarvikepakkaukset ja pussit oikeaan kaatopaikkajätteeseen, koska biojätteeseen ei voi laittaa muovijätettä. Oikean kaatopaikkajätteen painosta arvioiden puolet on peräisin biojätteestä eli noin 17 p-%. Tuloksena voidaan pitää, että biojätettä on sekajätteessä painosta 20 26 % tutkituissa kuormissa.
10 Otoksista löytyi runsaasti myös jätepusseja, joissa ei ollut muuta biojätettä kuin kahvinporoja suodatinpusseineen. Havainto antaa aihetta epäillä, että ihmiset käsittävät kahvinporot jätteeksi, joka ei maadu kompostissa. Kahvinporot suodatinpusseineen kuitenkin maatuvat hyvin kotikompostissa tai kompostointilaitoksessa. Keräyspaperin lajittelu on myös pakollista, mutta sitä löytyi tutkimuksessa edelleen 5 p-%. Keräyskartonkia löytyi 7 p-%, joka käsitti tutkimuksessa suurimmaksi osaksi nestepakkauksia eli maito- ja mehupurkkeja. Kartongit ovat hyvin tilaa vieviä sekajäteastioissa, mikä näkyi myös tutkimuksessa lajitteluastian nopeana täyttymisenä. Suoraan polttokelpoista muovia, lähinnä pakkausmuoveja, löytyi 12 p-%. Muovit ovat kevyitä mutta tilaa vieviä jäteastioissa kuten jäteaseman jätetäytössäkin. Muuta energiajätettä oli 9 p-%. Tähän lajiteltiin pääasiassa pehmopaperit sekä keräyspaperiin ja keräyspahviin kelpaamattomat likaiset ja kosteat paperit, jotka kuitenkin kelpaavat poltettavaksi jätteenpolttolaitoksissa. Lasia löytyi 2 p-% ja metalleja 4 % p-%. Näiden määrä oli aika vähäinen vaikka lasin ja metallin lajittelu eivät ole asumisessa pakollisia mutta erittäin suositeltavia. Puujätettä oli vain 2 p-% ja risuja 1p-%. Sähkö- ja elektroniikkaromua löytyi 2 p-%. Sähkölaitteet tulisi viedä Savonlinnassa Ainonkadulla sijaitsevaan SERvastaanottoon, jossa ne otetaan vastaan maksutta. Myönteisin yllätys oli tutkimuksessa löytyneiden ongelmajätteiden vähäinen määrä 1 p-%. Maaleja, lakkoja tai loisteputkia ei ollut lainkaan. Enimmäkseen löytyi tyhjiä öljykanistereita ja paristoja. Paristotkaan eivät sisältäneet elohopeaa tai kadmiumia, joten ne voi vielä toistaiseksi laittaa sekajätteeseen ennen Direktiivin 2006/66/EY paristoista ja akuista täytäntöönpanoa 26.9.2008 mennessä. Moottoriajoneuvojen renkaita kuormista ei löytynyt lainkaan.
11 Vaipat ja kuukautissiteet lajiteltiin tutkimuksessa biohajoavina jätteinä erikseen. Normaalisti ne laitetaan sekajätteeseen. Tutkimuksessa vaippojen ja kuukautissiteiden määrä oli 4 p-%. Tekstiilejä kuten vaatteita, peittoja, tyynyjä ja mattoja löytyi 5 p-%. Niin sanottua oikeata kaatopaikkajätettä tutkimuksessa oli 35 p-%. Tähän sisällytettiin myös muovipussit, joissa jätteet oli laitettu sekajäteastiaan, vaikka ne soveltuvat myös energiajätteeseen. Ne kuitenkin palvelivat käyttötarkoitusta sekajätepusseina. Lisäksi oikeaan kaatopaikkajätteeseen laitettiin kengät, kumi-, nahka- ja keinonahkatuotteet, hehkulamput, keramiikka, pölynimuripussit, tupakantumpit, elintarvikkeita sisältävät pakkaukset, kahvi- ja sipsipussit, narut, nauhat ja sidontavanteet sekä hienojakoinen lajittelujäännös mutu, jota ei voinut lajitella muualle. Suurikokoisia yli 80 cm pituisia jätteitä löytyi kuormista 3 p-%. Näitä olivat muun muassa muoviputki, superlonipatja, muovinen kylpyamme ja metallinen pyykinkuivausteline. Ilman pienentämistä ne eivät kelpaa esimerkiksi Kotkaan vuonna 2008 valmistuvaan jätteenpolttolaitokseen. Metallia pitäisi poltettavassa jätteessä olla mahdollisimman vähän. Kaatopaikkajätteen koostumus selviää havainnollisemmin kuviosta 1.
12 Kaatopaikkajätteen koostumus Oikea kaatopaikkajäte (sis. biojätettä vielä noin puolet ) 35 % Suuret kappaleet 3 % Biojäte 9 % Keräyspaperi 5 % Keräyspahvi ja -kartonki 7 % Muovi-energiajäte 12 % Tekstiilit 5 % Muu energiajäte 9 % Vaipat ja kuukautissiteet 4 % Renkaat 0 % SER Ongelmajätteet 2 % 1 % Haravointijäte 0 % Risut 1 % Lasi 2 % Puu 2 % Metalli 4 % KUVIO 1. Kaatopaikkajätteen koostumus tutkituissa kuormissa
13 4.2 Biohajoavan jätteen määrä lajittelututkimuksessa Biohajoavaksi jätteeksi laskettiin biojäte, muu energiajäte, puut, risut, haravointijätteet, tekstiilit, vaipat ja kuukautissiteet. Oikeaan kaatopaikkajätteeseen jouduttiin lajittelukokeessa laittamaan niin paljon biojätettä sisältäviä pakkauksia ja pusseja, joten arviolta puolet oikean kaatopaikkajätteen painosta on peräisin biojätteestä. Niinpä kaatopaikkajätteen painosta otettiin puolet mukaan biohajoavan jätteen määrän laskemisessa. Biohajoavaa jätettä tutkimuksessa löytyi 59 p-%. Biohajoavan jätteen määrä Biohajova jäte 59 % Muovi-energiajäte 12 % Lasi 2 % Metalli 4 % SER 2 % Ongelmajätteet 1 % Renkaat 0 % Oikea kaatopaikkajäte (vähenetty puolet määrästä biojätteenä ) 17 % Suuret kappaleet 3 % KUVIO 2. Biohajoavan jätteen määrä kokonaisjätemäärästä
14 4.3 Jätteenpolttolaitoksessa polttoon soveltuva jäte Energiajäte luokiteltiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n lajittelututkimuksen mallin ja Kotkan tulevan jätteenpolttolaitoksen laatuvaatimusten mukaan, ja siten energiajätettä ovat biojäte, muovienergiajäte, muu energiajäte, keräyspaperi, keräyspahvi ja kartonki, puu, risut, haravointijäte, renkaat, vaipat ja kuukautissiteet sekä tekstiilit. Energiajätteeseen laskettiin Lahden mallin mukaan myös oikea kaatopaikkajäte, koska suurin osa sen sisällöstä on polttoon kelpaavaa. Jätteenpolttolaitoksessa energiaksi hyödynnettävää jätettä tutkimuksessa oli 88 p-%. Metalli- ja lasijätteet jätimme laskelmista pois. Energiahyödynnettävät jätteet Lasi 2 % Metalli 4 % Suuret kappaleet 3 % SER 2 % Ongelmajätteet 1 % Energiahyödynnettävät jätteet 88 % KUVIO 3. Jätteenpolttolaitoksessa hyödynnettävät jätteet 4.4 Tulosten hyödyntäminen Tuloksia hyödynnetään Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n toiminnan kehittämisessä ja strategioiden suunnittelussa sekä jäteneuvonnan suunnittelussa. Tutkimustulokset antavat lisätietoa myös Etelä-Savon ympäristökeskuksen viranomaisille Etelä-Savossa loppusijoitettavan biohajoavan jätteen määrästä. Tutkimustuloksia hyödynnetään myös tutkimuksen tekijöiden opinnäytetöissä.
15 4.5 Näkyvyys tiedotusvälineissä Lajittelututkimuksesta kerrottiin viikkoa ennen tutkimusajankohtaa lyhyellä tiedotteella paikallislehdille ja Etelä-Savon Radiolle. Sanomalehti Itä-Savo julkaisi ennakkotiedon lajittelututkimuksesta 9.8.2007 sanomalehdessä. Toimittajat kutsuttiin tutustumaan tutkimuksen tekemiseen Nousialan jäteasemalle toisena lajittelupäivänä 15.8., ja he olivat kiinnostuneita lajittelututkimuksesta, koska tällaista ei oltu tehty Savonlinnassa aikaisemmin. Tutkimuksesta kerrottiin 15.8. Itä-Suomen alueuutisissa televisiossa sekä Etelä-Savon radiossa. Sanomalehti Itä-Savo julkaisi tutkimuksesta lehtiartikkelin 16.8. ja aluelehti Savonmaa ilmaisjakelulehdessään 22.8. 5 YHTEENVETO Tutkimusaika oli harmittavan lyhyt, mutta sille varattu aika ja resurssit olivat rajallisia. Pitempiaikainen tutkimus olisi lisännyt tulosten luotettavuutta sekä olisi voinut tuoda esiin eroja taajama- ja haja-asutusalueiden jätteenkäsittelyssä. Nyt haja-asutusalueiden kuormia ei ehditty tutkia lainkaan. Omakotitalo- ja kerrostaloalueiden jätteenlajittelussa ei ehditty saada esiin merkittäviä eroja. Kuitenkin tutkimuksessa jo saatiin hyviä viitteitä roskapussien sisällöstä ja lajittelun tasosta. Tutkimus kannattaisi toistaa väliajoin sekä eri vuoden aikoina, koska jätteen koostumus voi vaihdella vuodenaikojen mukaan. Lisäksi biojätteitä sisältävät pakkaukset ja pussit tulisi vielä lajitella erikseen, jotta biojätteestä saataisiin tarkempi määrä selville. Nyt ne laitettiin oikeaan kaatopaikkajätteeseen, josta biojätteen määrä piti arvioida silmämääräisesti. Lajittelututkimus toi jätteenkäsittelylle ja oikeille lajitteluvaatimuksille hyvää julkisuutta. Julkisuus monessa eri mediassa, lehdissä, paikallisradiossa sekä televisiossa palvelee tehokkaasti jäteneuvonnan tavoitteita antaa ihmisille oikeaa tietoa jätteiden käsittelystä sekä jätteiden lajittelun nykytilasta. Tutkimus kannatti tehdä jo siitä saadun julkisuuden takia, sillä tutkimuksen jälkeen jäteneuvontaan tulleet soitot ja kyselyt lisääntyivät.
16 Tutkimuksessa vahvistui olettamus, että asumisessa syntyvän jätteen joukossa on edelleen runsaasti biojätettä lajitteluvelvoitteesta huolimatta. Biojätteen lajitteluvelvoitteesta sekä omatoimisesta kompostoinnista on jätelaitoksen toimintaaikana tiedotettu koteihin lehtiartikkelien, kompostointikurssien sekä myös Roskaposti-tiedotuslehtien avulla. Jäteneuvontakäyntejä on tehty laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja yrityksissä sekä erilaisissa tapahtumissa. Syy huonoon lajitteluun lienee suurimmaksi osaksi ihmisten asenteissa eikä niinkään tiedonpuutteessa. Metaanin osaltaan aiheuttamia ilmasto-ongelmia ei mielletä itseä koskeviksi, koska meillä Itä-Suomessa ei esiinny kovia myrskyjä, äärimmäistä kuivuutta ja kuumuutta eikä vakavia tulviakaan. Eräs soittaja tutkimuksen jälkeen valitti kaupasta ostettavien biojätepussien korkeaa hintaa ja liian suurta kokoa, jotka vähentävät hänen mielestään lajitteluintoa varsinkin pienissä talouksissa. Soittaja koki sanomalehden käytön biojätepakkauksena huonona ja epäkäytännöllisenä. Hän toivoi kauppoihin pienempiä biojätepussikokoja edullisempaan hintaan. Tutkimuksen tulokset biohajoavan (59 p-%) ja energiajätteen (88 p-%) osalta ovat saman suuntaisia Päijät-Hämeen Jätehuollon vuosi sitten tekemän tutkimukseen (biohajoava jäte 59 p-% ja energiajäte 93 p-%) verrattuna. Biohajoavien jätteiden osalta tulevaisuudessa tulee olemaan niin Lahdessa kuin Savonlinnassakin parannettavaa, koska biohajoavien jätteiden määrää kaatopaikoilla on vähennettävä EY:n Kaatopaikkadirektiivin ja Kansallisen biojätestrategian mukaan asteittain vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2016 biohajoavaa yhdyskuntajätettä saa sijoittaa kaatopaikoille korkeintaan 25 %. (Ympäristöministeriö 2004,2.) Yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiana parantaisi jätteiden hyötykäyttöastetta, mutta tällä hetkellä energiahyödyntämisen esteenä on jätteenpolttolaitoksen puuttuminen Itä-Suomesta.
17 6 LÄHTEET Autio, Kaisa & Honkanen, Tuula. 2006. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kaatopaikkajätetutkimus 2006. Lahti. http://www.phj.fi/downloadable_material/kaatopaikkajatetutkimus_2 006.pdf. 20.6.2007 Jokinen, Virve. 2004. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen määrä ja laatu. YTV Jätehuolto/ Ramboll Oy. Helsinki. Roström, Heli & Uggeldahl, Petri. 2003. Kotitalouksien ja vähittäiskaupan jätteiden koostumuksen muutos Turussa 1987 2002. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen moniste 9/2003. Turku. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=3637&lan=fi. 26.6.2007 Savonlinnan seudun yleiset jätehuoltomääräykset. 2003. http://www.savonlinna.fi/teknisetpalvelut/jatehuolto_maaraykset.htm. 26.6.2007 Ympäristöministeriö. 2004. Kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=27161&lan=sv. 22.8.2007
18 7 LIITTEET Liite 1 Asumisessa syntyvästä jätteestä tutkittavat jätejakeet 1. Biojäte ruokajäte, hedelmien, juuresten vihannesten ja kananmunien kuoret kahvin- ja teenporot suodatinpusseineen kukkamulta ja kasvinjätteet pienet luut puunlastu ja puru 2. Keräyspaperi sanoma- ja aikakausilehdet mainokset ja kirjekuoret (myös ikkunalliset) kirjoitus- ja monistuspaperit puhelinluettelot, kirjat (kannet poistettuina) 3. Keräyspahvi ja kartonki pahvilaatikot ja ruskeat paperit kartonkiset muro-, hiutale- ja keksikotelot nestepakkauskartongit kuten maito-, mehu- ja pesuainetölkit (myös alumiinilla vuoratut) muna- ja hedelmäkennot paperipussit, -kassit ja säkit wc- ja talouspaperihylsyt 4. Muovienergiajäte elintarvikemuovit esim. viili- ja jogurttipurkit, muovipussit, -rasiat, -kääreet ja alustat muoviset pullot ja ämpärit esim. shampoopullot vaahtomuovit rouheena tai pieninä paloina styrox-alustat ja kotelot 5. Muu energiajäte läpivärjätyt kartongit kartonkiset kertakäyttöastiat likaantuneet kartonki- ja paperipakkaukset esim. pitsalaatikot kuitit ja muistilaput käärepaperit (elintarvike- ja lahjapaperit) pehmopaperit 6. Lasi värilliset ja kirkkaat lasipullot ja purkit
19 7. Metalli tölkit, tyhjät maalipurkit metallikannet ja korkit alumiinivuoat ja foliot muut metalliset tuotteet 8. Puu vaneri, lastulevy, kuitulevy ja puuhuonekalut sekä muut puuesineet yli ranteenpaksuiset oksat ja puiden rungot puhdas puru ja lastu 9. Risut alle ranteenpaksuiset oksat ja puiden rungot 10. Haravointijätteet puunlehtien ja neulasten haravoinnista kertyvä jäte, pensasaitojen tasaamisesta syntyvä silppu sekä ruohovartiset kasvit ja rikkaruohot juurineen 11. SER sähkö- ja elektroniikkalaitteet, loisteputket 12. Ongelmajätteet maalit, liimat, lakat, liuottimet, lääkkeet, öljyt, öljynsuodattimet, paristot, jäähdytin-, kytkin- ja jarrunesteet, moottorinpesunesteet, torjunta-aineet, iskunvaimentimet, voimakkaat puhdistusaineet ym. ongelmajätteet 13. Renkaat auton ja mopon renkaat 14. Vaipat ja kuukautissiteet vaipat, siteet 15. Tekstiilit vaatteet ja kodin tekstiilit 16. Oikea kaatopaikkajäte kengät, kumi-, nahka- ja keinonahkatuotteet posliini, keramiikka, ikkunalasi, peilit ja hehkulamput PVC-muovit, 03- merkityt ja muut tunnistamattomat muovit pölynimuripussit, tupakantumpit, purukumit elintarvikkeita sisältävät pakkaukset ja pussit sekä suuret luut alumiinia sisältävät pakkaukset, esim. kahvipussi, sipsipakkaukset narut, nauhat, sidontavanteet muovipussit, joissa kaatopaikkajäte oli viety jäteastiaan hienojakoinen lajittelujäännös mutu, jota ei voitu enää lajitella 17. Suuret kappaleet Yli 80cm kovat ja vaikeasti hajoavat tavarat
20 Liite 2 Lajittelututkimuksen seurantalomakkeen malli LAJITTELUTUTKIMUS NOUSIALAN JÄTEASEMALLA Tutkimuspäivä Paikka Tutkittava kuorma Jätekuorman kokonaispaino kg, josta otoksen paino kg Kuorma alkuperä: taloyhtiö/ omakotitaloalue/ haja-asutusalue (viivaa yli tarpeeton) Jätejakeet Paino (kg) Osuus % Huomattavaa 1. Biojäte ja pehmopaperi 2. Keräyspaperi 3. Keräyspahvi ja -kartonki 4. Muovienergiajäte 5. Muu energiajäte 6. Lasi 7. Metalli 8. Puu 9. Risut 10. Haravointijäte 11. SER 12. Ongelmajätteet 13. Renkaat 14. Vaipat ja kuukautissiteet 15. Tekstiilit 16. Oikea kaatopaikkajäte 17. Suuret kappaleet Yhteensä Energiakäyttöön soveltuva jäte Biohajoavajäte kg % Kirjaaja:
21 Liite 3 Kuvia lajittelututkimuksesta KUVA 1 Lajittelupaikka valmiina KUVA 2 Otosten valinta kuormasta, joka oli kipattu kolmeen osaan
22 Kuva 3 Otosten jätepussien lajittelu KUVA 4 Lehtimiehet olivat lajittelututkimuksesta kiinnostuneita.
23 KUVA 5 Jätejakeet punnittiin lajittelun lopuksi. KUVA 6 Otoksista lajiteltua biojätettä
24 KUVA 7 Kaatopaikkajätettä KUVA 7 Energiajätteeksi kelpaavaa muovijätettä
25 Kuva 9 Keräyskartonkia ja paperia Kuva 10 Muu energiajäte
26 Liite 4 Otosten punnitustiedot Kuorma 1 Kuorma 2 Kuorma 3 Yhteensä Jätejakeet Kg Kg Kg Kg Osuus % 1. Biojäte ja pehmopaperi 25,80 14,00 16,20 56,00 9 2. Keräyspaperi 17,30 3,30 9,95 30,55 5 3. Keräyspahvi ja -kartonki 24,05 3,95 11,45 39,45 7 4. Muovienergiajäte 31,50 16,10 23,20 70,80 12 5. Muu energiajäte 15,30 29,45 11,90 56,65 9 6. Lasi 5,35 2,40 2,65 10,40 2 7. Metalli 12,05 6,95 7,60 26,60 4 8. Puu 3,65 1,45 6,90 12,00 2 9. Risut 0,00 7,05 0,00 7,05 1 10. Haravointijäte 0,00 0,05 0,35 0,40 0 11. SER 10,90 2,25 1,50 14,65 2 12. Ongelmajätteet 2,40 1,10 0,05 3,55 1 13. Renkaat 0,00 0,00 0,00 0,00 0 14. Vaipat ja kuukautissiteet 12,25 7,95 2,95 23,15 4 15. Tekstiilit 13,00 7,50 7,55 28,05 5 16. Oikea kaatopaikkajäte 76,35 84,00 49,40 209,75 35 17. Suuret kappaleet 11,90 4,25 0,00 16,15 3 Yhteensä 261,80 191,75 151,65 605,20 100 Kuorman paino 5840,00 3580,00 3440,00 12860,00 kg kg kg kg % Energiakäyttöön soveltuva jäte 219,20 174,80 139,85 533,85 88 Biohajoavajäte 149,53 116,70 91,95 358,18 59 14.8. Huomiot: Kaatopaikkajätteessä on arvioiden noin puolet biohajoavaa, jota ei voinut tutkimuksessa enää erotella erikseen. Erotteleminen ei enää onnistu pitkälle edeneen maatumisen takia. Kuormat oli kerätty omakotitaloaluilta itä- ja länsipuolelta kaupunkia. 15.8. Huomiot: Ensimmäinen kuorma saatiin tutkittavaksi vasta puolilta päivin, joten ehdittiin tutkia vain yksi kuorma. Kuorma oli peräisin kerrostaloalueelta ja keskustasta. Kuormassa oli myös kauppojen ja kaupungintalon jätteitä. Myös tässä kuormassa on kaatopaikkajätteessä biojätettä noin puolet painosta.
Liite 5 Lehtiartikkeleita lajittelututkimuksesta 27
28
29