Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 25/2011/1 Dnro LSSAVI/394/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.3.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa ja sen laajennusta Evijärven kunnan Inankylässä. HAKIJA Ketunpesäniemi Oy Rannantie 340 62500 EVIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Inankylässä tiloilla Rantalehto, RN:o 2:213, ja Rantalehto II, RN:o 1:248. Turkistarhalla on nykyisin 600 siitosnaaraskettua pentuineen. Olemassa olevia varjotaloja on 18 kpl, yhteensä 1421,3 metriä. Turkistarhatoimintaa laajennetaan siten, että uusia varjotaloja rakennetaan 16 kpl, yhteensä 1027,8 metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalle tulee varjotaloja yhteensä 34 kpl, joiden yhteispituus on 2449,1 metriä. Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarhalla on 945 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarha-alueella sijaitsevat vanhat varjotalot, 5 kpl ja noin 300 metriä, poistetaan käytöstä ja puretaan pois laajennusosan tieltä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 250 siitosnaarasminkin tai vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 8.9.2010. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Järviseudun kansanterveystyön kuntainliitto myöntänyt sijoituspaikkaluvan 5.4.1978. Ketunpesäniemi Oy:n osuus sijoituspaikkaluvasta on 1/3. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Inankylässä noin 8,7 km:n etäisyydellä Evijärven keskustasta koilliseen. Tarha-alueen lähiympäristö on metsäaluetta. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 355 metrin, noin 375 metrin, noin 445 metrin ja noin 475 metrin etäisyydellä tarhaalueesta. Seuraavat kaksi lähintä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 530 metrin ja noin 605 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 700 metrin etäisyydellä turkistarha-alueesta. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Hietakangas, sijaitsee noin 4,4 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta länteen ja seuraavaksi lähin I-luokan pohjavesialue, Tuuliniemi, sijaitsee noin 4,5 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta lounaaseen. Lähin pohjavedenottamo, Hietakankaan pohjavedenottamo, sijaitsee noin 4,9 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta lounaaseen. Käyttövesi turkistarhan toimintaan hankitaan Evijärven kunnan vesihuoltolaitokselta. Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse luonnonsuojelualueella tai vesistön välittömässä läheisyydessä. Lähin vesistö, Evijärvi, sijaitsee noin 440 metrin etäisyydellä turkistarhasta. Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin 600 siitosnaaraskettua pentuineen. Kettujen varjotaloja on 18 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on 1 421,3 metriä.
3 Tarha-alueen pohjoisosaan rakennetaan uusia varjotaloja 16 kpl, yhteensä 1 027,8 metriä. Laajennuksen jälkeen tarha-alueella tulee olemaan yhteensä 34 varjotaloa, joiden yhteispituus on 2 449,1 metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on 945 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarha-alueen pinta-ala on noin 3 ha. Tarha-alue on ympärysojitettu kokonaisuudessaan. Hakemuksen mukaan tarha-alueen maaperä on moreenia. Olemassa oleva tarha-alue ja rakennettava tarha-alueen laajennusosa kuivatetaan salaojituksella. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Olemassa olevissa varjotaloissa on käytössä nippajuotto kesäautomatiikalla. Ympärivuotinen nippajuotto aiotaan hankkia. Rakennettavat varjotalot varustetaan samoin nippajuotolla. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta ja olkea. Kuivikekerroksen paksuus on noin 30 cm. Lanta poistetaan varjotalojen alta kerran vuodessa syksyisin. Lanta toimitetaan kokonaisuudessaan sopimusperusteisesti Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle kompostointiin. Tarha-alueella on lannan välivarastointiin betoninen lantalaatta, jonka pinta-ala on noin 90 m 2. Käytännössä lanta tyhjennetään suoraan varjotalojen alta traktorikärryyn ja kuljetetaan Lantalinkille käsiteltäväksi. Nykyiset varjotalot on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla lukuun ottamatta viittä purettavaa varjotaloa (n. 300 m), jotka ovat maavaraisia, eikä niissä ole vesienkäsittelyä. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta suotautuva virtsa johdetaan vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Nykyiset varjotalot on varustettu räystäillä, joiden pituus on yli 30 cm häkin ulkoreunasta. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Varjotalojen alta kerättävät nesteet johdetaan varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Uudet varjotalot tullaan varustamaan räystäillä, joiden pituus on yli 30 cm häkin ulkoreunasta. Rehunjakelulaitteiden pesuvedet johdetaan tällä hetkellä saostuskaivon kautta imeytyskenttään. Hakija aikoo rakentaa rehusiiloille kesällä 2011 rehuhuoneen, josta siilojen pesuvedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöön kertyvät jätevedet toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Nahoittamohallin sosiaalitilojen WC-vedet ja muut sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivojen (3 kpl) kautta imeytyskenttään.
4 Jätteet Hakemuksen mukaan nahkonnassa syntyvät ruhot ja rasvat varastoidaan tarhalle nahkontakaudeksi toimitettavissa konteissa. Ruhot, rasvat ja rasvainen puru ohjataan suoraan kontteihin, mistä ne toimitetaan joko Honkajoki Oy:lle tai Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Nahkontajätettä syntyy hakijan mukaan noin 200 000 kg/a. Nahkontakauden ulkopuolella kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastimessa, mistä ne kuljetetaan itse Kaustisen Turkisrehu Oy:lle. Itsestään kuolleita eläimiä tulee hakemuksen mukaan noin 50 kpl/vuosi. Muut toiminnassa syntyvät jätteet, kuten metalliromu ja ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella ei ole polttoainesäiliöitä. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistarhan toiminnasta aiheutuu henkilöautoliikennettä korkeintaan noin 10 kertaa päivässä. Lisäksi tarha-alueella käy rehuauto kerran päivässä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan kaikki varjotalot tulevat jatkossa olemaan vesitiiviillä lanta-alustoilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 27.1.-25.2.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Evijärven kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 26.11.2010.
5 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 11.10.2010. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Evijärven kunnanhallitus toteaa lausuntonaan 21.2.2011 seuraavaa: Hakemuksen mukaisesti turkistarhan vesiensuojelurakenteet tulevat paranemaan nykyisestä toiminnasta, kun tarhan viisi maapohjalla olevaa varjotaloa puretaan ja kaikki varjotalot, 34 kpl, ovat laajennuksen jälkeen vesitiiviillä lanta-alustoilla, joista suotovedet johdetaan talojen päissä oleviin umpikaivoihin. Umpikaivot tulee tyhjentää tarpeen mukaan ja suotovedet tulee levittää viljelyksissä oleville pelloille tai toimittaa laitokseen, joka voi käsitellä kyseisiä jätevesiä. Lanta tulee kerätä lanta-alustoilta 1-2 kertaa vuodessa ja toimittaa hakemuksen mukaisesti Evijärven Kompostointi Lantalinkki Oy:lle. Tarhalla sijaitseva lannan välivarasto tulee olla nitraattiasetuksen mukaisesti vesitiivis ja rakennettu voimassa olevien rakennusmääräysten mukaisesti (MMM-RMO-C4). Sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä voimassa olevan jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti ja rehusiilojen jätevedet tulee johtaa umpikaivoon. Rehun varastoinnissa ja jaossa käytettävät laitteet ja kulkuväylät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että rehua ei varastoinnin ja jakelun yhteydessä pääse ympäristöön ja haittaeläimien pääsy rehuun estetään mahdollisimman tehokkaasti. Tarha-aluetta tulee hoitaa siten, että haittaeläinten kuten lokkien, rottien tai kärpästen määrä ei lisäänny tarhauksen seurauksena. Evijärven kunnan tekninen lautakunta antaa kunnanhallituksen lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan 22.2.2011, että turkistarhan etäisyys lähimpiin naapurin asuinrakennuksiin on uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen noin 310 ja 340 metriä. Evijärveen on etäisyyttä noin 400 metriä. Lähialueella sijaitsee myös muita turkistarhoja. Tarha-alue sijaitsee maastollisesti lähiasutusta korkeammalla ja asutuksen ja tarha-alueen välissä on metsää. Lähiasutus ei sijaitse vallitsevien tuulten alapuolella. Sijainnin voidaan katsoa olevan sopiva haetulle turkistarhatoiminnalle.
6 Lanta-alustoilla käytettävään kuivikkeiden määrään, lannanpoistoon sekä kuivikkeiden lisäämiseen lannanpoistojen välillä tulee kiinnittää huomiota. Viisi vanhaa varjotaloa, joissa ei ole vesitiiviitä lanta-alustoja tulee poistaa käytöstä vuoden 2012 loppuun mennessä. Kun tarha-alueen rakenteet tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELY-keskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa turkistarhausta koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu kirjeitse 28.2.2011 mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija on todennut puhelimitse 3.3.2011, ettei hänellä ole huomauttavaa annetuista lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ketunpesäniemi Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle Evijärven kunnan Inankylään tiloille Rantalehto, RN:o 2:213, ja Rantalehto II, RN:o 1:248, tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 22.11.2010) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 945 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 7 560 kettua. Varjotaloja saa olla 34 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 2 449,1 metriä. Päätös sisältää määräykset tarha-alueen pohjoisosassa sijaitsevien ns. vanhojen varjotalojen (5 kpl, 300 m) käytöstä poistamisesta ja purkamisesta ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on huomioinut annetuissa lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksistä 2, 3, 5, 7 ja 10 ilmenevällä tavalla.
7 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lantaalustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Virtsa tulee johtaa lanta-alustoilta tiiviisiin umpisäiliöihin, jotka on tyhjennettävä asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 3. Lannan ja virtsan varastointi ja hyödyntäminen Turkistarha-alueella sijaitseva noin 90 m 2 :n lannan välivarastointilaatta on kunnostettava, mikäli sitä käytetään tai on tarvetta käyttää jatkossa lannan välivarastointiin. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti laatan pohja tulee olla vesitiivistä materiaalia esim. betonia tai asfalttibetonia ja laatan yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuinen seinä. Hakijan tulee esittää valvontaviran-
8 omaiselle suunnitelma lantalaatan kunnostamisesta vähintään kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kunnostustoimenpiteet tulee olla tehtynä ennen lannan välivarastointilaatan käyttöönottoa. Tarvittaessa valumia laatalta ympäristöön tulee estää imeyttämällä nesteet esimerkiksi turpeeseen. Lantalaatta tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä (hakemuksen mukaisesti Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle). Lantasopimuksen tulee käsittää vähintään 473 m 3 :n vuotuinen lantamäärä. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävä virtsa on toimitettava hakemuksen mukaisesti käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä. 4. Valumavesien käsittely Koko turkistarha-alueen tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välien tulee olla salaojitettu. Tarha-alueelta varjotalojen välien salaojien vedet tulee johtaa ympärysojaan. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilojen tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehunjakolaitteiden jätevedet tulee johtaa vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Nahoittamohallin sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä siten, kuin asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011) säädetään, esim. johtamalla ne erilliseen vähintään 3 m 3 :n kokoiseen katettuun umpisäiliöön tai johtamalla ne saostuskaivojen kautta imeytyskenttään. Umpisäiliö tai saostuskaivot tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 6. Jätehuollon järjestäminen Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle.
9 Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista, esimerkiksi betonista, rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä, vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Itsestään kuolleet eläimet, kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 7. Vanhojen varjotalojen käytöstä poistaminen ja purkaminen Tarha-alueen pohjoisosassa sijaitsevissa vanhoissa varjotaloissa (5 kpl, 300 m) ei saa pitää eläimiä 31.5.2011 jälkeen. Varjotalojen tulee olla purettuna ja alue siivottuna tämän päätöksen mukaisesti 31.12.2011 mennessä. Varjotalojen purkujätteet on lajiteltava ja toimitettava laitokseen tai paikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten muoveja, ei saa polttaa eikä jätevesiä saa johtaa maahan. Purkujätteitä ei saa varastoida turkistarha-alueella pidempiaikaisesti. Jätteiden lajittelua varten tapahtuva lyhytaikainen varastointi on sallittua.
10 Jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Lanta ja korotetut lanta-alustat on poistettava huolellisesti varjotalojen alta viimeistään 31.7.2011. Pintamaata tulee kuoria myös lanta-alustojen alta vähintään noin 10 cm paksuudelta. Lanta ja ravinteikas maa-aines tulee toimittaa laitokseen tai paikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Lantaa ja maa-ainesta voidaan toimittaa myös pellolle lannoitteeksi, mikäli valvontaviranomaiselle esitetään lannan ja maa-aineksen ravinneanalyysit ja levitykseen riittävästi soveltuvaa peltoa hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuu keväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti ja kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. 8. Polttonesteiden varastointi Mikäli tarha-alueelle jatkossa hankitaan ulkona sijaitsevia maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee niiden olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suojaaltaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Lisäksi polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Jätevesien käsittelyjärjestelmän, lannan välivarastointilaatan, umpisäiliöiden, ruhoalustan/ruhovaraston ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.
11 Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava ja varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa.
12 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaan luvanvaraisen toiminnan päätyttyä toimintaa harjoittanut vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta. Jos lupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tarvittavista toimista, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset.
13 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta tarhaalueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ympäristölupa on myönnetty enintään 945 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 7 560 kettua. Varjotaloja saa olla 34 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 2449,1 metriä. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettuvarjotalojen yhteispituus, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu) sekä häkkien tilavaatimukset. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (16/EEO/1999) mukaan turkistarhojen on tullut täyttää päätöksen mukaiset häkkien tilavaatimukset viimeistään 31.12.2010 mennessä. Päätös sisältää määräykset turkistarhan pohjoisosassa sijaitsevien vanhojen varjotalojen (5 kpl, 300 m) käytöstä poistamisesta ja purkamisesta ympäristönsuojelulain 90 nojalla. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maaja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (määräys 1)
14 Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 473 m 3 vuodessa. Lanta on määrätty toimitettavaksi hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen (Evijärven Kompostointi Lantalinkki Osuuskunnalle). Kun sopimusperusteinen lannan käsittely otetaan huomioon, lannan välivarastointilaatan tilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä, mikäli laatta otetaan käyttöön. Lannan välivarastointiin käytettävän lantalaatan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laatan yhdellä reunalla tulee olla vähintään metrin korkuinen seinä. Lantalaatalle kertyvät nesteet tulee tarvittaessa imeyttää turpeeseen valumien estämiseksi ympäristöön. Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää asianmukaisesti ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen valumien estämiseksi ympäristöön. (määräys 2 ja 3) Määräämällä sekä olemassa oleva että rakennettava uusi tarha-alue ympärysojitettavaksi sekä varjotalojen välit salaojitettaviksi vähennetään turkistarhauksesta vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. (määräys 4) Rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Nahoittamohallin sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen katettuun umpisäiliöön tai johtamalla ne saostuskaivojen kautta imeytyskenttään. Umpisäiliöstä tai saostuskaivoista jätevedet ja lietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä ja lietteitä. (määräys 5) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
15 (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. (määräys 6) Määräys turkistarha-alueen pohjoisosan ns. vanhojen varjotalojen (5 kpl, 300 m) purkamisesta on tarpeen, koska hakija on ilmoittanut purkavansa kyseiset varjotalot rakennettavien uusien varjotalojen tieltä ennen kesää 2012. Jätelain mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä. Varjotalojen purkujätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Määräys lannan, korotettujen lanta-alustojen ja pintamaan poistamisesta on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Päätöksessä on annettu jätteiden varastointia koskevia määräyksiä, jotta toiminnasta ei aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista eikä yleisen viihtyvyyden vähentymistä. (määräys 7) Polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 8) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. (määräys 9) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 11)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo 16 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.5.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito sekä suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Ketunpesäniemi Oy:n osuuden (1/3) Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton 5.4.1978 myöntämästä sijoituspaikkaluvasta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 90, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5
17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu perustuu valtioneuvoston asetukseen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Evijärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
18 Ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela Ympäristöylitarkastaja Jenni Huttula JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
19 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.4.2011. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.