Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. This is a document that has been electronically signed by the Energy Authority. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: The document is dated: 08.07.2016 Esittelijä / Föredragande / Referendary Nimi / Namn / Name: Tarvo Siukola Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker Nimi / Namn / Name: Simo Nurmi Pvm / Datum / Date: 07.07.2016 Pvm / Datum / Date: 08.07.2016 Allekirjoitustapa / Signerat med / Signed with: Allekirjoitustapa / Signerat med / Signed with: Tämä paketti koostuu seuraavista osista: - Kansilehti (tämä sivu) - Alkuperäinen asiakirja tai alkuperäiset asiakirjat - Sähköiset allekirjoitukset. Nämä eivät ole näkyvillä tässä asiakirjassa, mutta ne on yhdistetty siihen sähköisesti. Tämä asiakirja on sinetöity sähköisellä allekirjoituksella. Sinetti takaa asiakirjan aitouden. Allekirjoitettu asiakirja alkaa seuraavalta sivulta. > Detta paket består av följande delar: - Titelblad (denna sida) - Originaldokument - Elektroniska signaturer. Dessa syns inte i detta dokument, med de är elektroniskt integrerade i det. Detta dokument har försetts med sigill genom elektronisk signatur. Sigillet garanterar dokumentets äkthet. Det signerade dokumentet börjar på nästa sida. > This document package contains: - Front page (this page) - The original document(s) - The electronic signatures. These are not visible in the document, but are electronically integrated. This file is sealed with a digital signature. The seal is a guarantee for the authenticity of the document. the signed document follows on the next page > Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu EU-direktiivin (1999/93/EY) mukaisella allekirjoituksella. Detta dokument innehåller elektroniska signaturer enligt EU-direktivet (1999/93/EG) om ett gemenskapsramverk för elektroniska signaturer. This document contains electronic signatures using EU-compliant PAdES - PDF Advanced Electronic Signatures (Directive 1999/93/EC)
Lausunto 1 (4) EPV Energia Oy Sami Kuitunen Kirkkopuistikko 0 65100 Vaasa Päätöspyyntönne 3.7.2015 Sähköverkkojen liittymis- ja rakentamissopimuksista Päätöspyyntö EPV Energia Oy (jäljempänä EPV) on pyytänyt 3.7.2015 päivätyllä kirjeellä Energiaviraston päätöstä seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä vaiheessa liittymissopimuksen voi toimijoiden välillä tehdä ja millä edellytyksillä? 2. Millainen liittymissopimus on sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoiman liittämisen liittymissopimus, joka on hyväksyttävissä kiintiöpäätöksen yhteydessä? Päätöspyynnön mukaan alalla on useita käytäntöjä liittymissopimusten solmimisajankohdalle. EPV Alueverkko Oy (jäljempänä EPA) edellyttää kaikkien, esimerkiksi tuulivoimaan liittyvien, lupien saamista. Muista verkonhaltijoista EPV mainitsee esimerkkinä Caruna Oy:n ja Fingrid Oyj:n. EPV:n mukaan Caruna Oy solmii liittymissopimukset ennen lainvoimaista yleiskaavaa tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen nojalla, vaikka kaavasta olisi muutoksenhaku vireillä hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Fingrid Oyj taasen tekee liittymissopimuksen lainvoimaisen yleiskaavan jälkeen, vaikka tuulivoimatoimijalla ei vielä olisi tuulivoimaloille rakennuslupia. Päätöspyynnön mukaan EPV:ltä on myös tiedusteltu, voisiko EPA:n toimintamallia kehittää siten, että liittymis- ja rakentamissopimuksen ensimmäinen maksuposti (50 %) olisi merkittävästi pienempi, esimerkiksi alle 10 % liittymis- ja rakentamiskustannuksista tai maksuaika olisi pidempi aina yli 6 kuukautta. Lisäksi on ehdotettu, että liittymis- ja rakentamissopimukseen ei liitettäisi mitään maksuposteja vaan ne sovittaisiin erikseen. Päätöspyynnön mukaan liittymissopimuksen kehittäminen kysytyillä tavoilla mahdollistaisi liittyjälle tilanteen, jossa ei tarvitsisi sitoutua merkittäviin rakentamiskustannuksiin tai niitä voisi lykätä pidempään, mutta silti esimerkiksi tuulivoimahanke hyväksyttäisiin ns. uusiutuvan energian kiintiöjärjestelmään. Vastaavasti EPA joutuisi sopimuksen nojalla käynnistämään liittymisen ja rakentamisen valmistelun omalla kustannuksellaan sekä riskillään huomioiden sopimuksen sisältö ja muut liittymiselle asetetut ns. yleiset liittymisehdot
Lausunto 2 (4) Energiaviraston lausunto Energiavirasto toteaa, että EPV:n päätöspyyntö on luonteeltaan yleinen. EPV ei yksilöi päätöspyynnössään, mihin yksilöityyn asiaan päätöspyyntö liittyy. Koska EPV:n esittämien kysymysten arvioiminen sähkömarkkinalainsäädännön ja tuotantotukilain kannalta vaatisi kuitenkin tapauskohtaisten seikkojen huomioon ottamista, Energiavirasto ei ratkaise asiaa päätöksellä, vaan antaa EPV:n pyynnön johdosta lausunnon hallintolain (434/2003) 8 :n neuvontavelvollisuuden nojalla. Energiavirasto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Liittymissopimukset sähkömarkkinalain ja tuotantotukilain näkökulmasta Sähkömarkkinalaissa (588/2013) tarkoitettu tuulivoimalan liittymissopimus, joka on hyväksyttävissä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) (jäljempänä tuotantotukilaki) mukaisen kiintiöpäätöksen yhteydessä, on sopimus, joka mahdollistaa tuulivoimalan sähköverkkoon liittämisen. Tuotantotukilain 17 a :n 2 momentin mukaan kiintiöhakemuksen voi tehdä, kun tuulivoimalan turbiineja koskevat maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetut rakennusluvat tai toimenpideluvat ovat lainvoimaisia ja sähköverkonhaltijan kanssa on tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus eli liittymissopimus. Tuotantotukilain 17 a :n yksityiskohtaisissa perusteissa on mainittu, että "lisäksi vaadittaisiin, että sähköverkonhaltijan kanssa on tehty sähkömarkkinalaissa tarkoitettu, tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistava sopimus. Ennen sopimuksen allekirjoittamista jakeluverkkoyhtiön tulisi varmistaa Fingrid Oyj:ltä, että sähkön tuottaja pääsee kantaverkkoon. Ennen varsinaista sopimusta saatetaan tehdä esisopimus, mutta tällainen esisopimus ei olisi lainkohdassa tarkoitettu sopimus." Energiaviraston hallintokäytännön mukaan tuotantotuen kiintiöhakemuksia käsiteltäessä ei tarkisteta onko liittyjällä Fingrid Oyj:n suostumus kantaverkkoon pääsyyn, ellei hakemuksen perusteella ole syytä epäillä toisin. Tuotantotuen kiintiöhakemuksiin liittyen verkkoliityntäsopimukset arvioidaan tapauskohtaisesti hakemusvaiheessa. Liittymissopimuksen tuotantotukilain 17 a :n mukaisuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, että: sopimus on voimassa, liittymismaksu on pääsääntöisesti kokonaisuudessaan suoritettu ja että sopimuksen tulee mahdollistaa tuulivoimalan verkkoon liittäminen. Pääsääntöisesti liittymismaksun tulee olla suoritettu, jotta tuotantotuen kiintiöhakemus voidaan käsitellä. Tilanteissa, joissa liittymissopimuksen mukainen maksuaikataulu on joustavampi, Energiavirasto tekee ehdollisen kiintiöpäätöksen, jonka mukaan puuttuvat maksut tulee suorittaa sopimuksessa mainitun aikataulun mukaisesti. Ehdolliseen kiintiöpäätökseen kirjataan myös velvoite, jonka mukaan Energiavirastolle on ilmoitettava, mikäli maksuaikataulussa tai sopimuksen voimaantulossa tapahtuu muutoksia.
Lausunto 3 (4) Näin ollen aiesopimukset, esisopimukset tai muut liittymissopimusta edeltävät sopimukset eivät Energiaviraston hallintokäytännön mukaan mahdollista verkkoliityntää eikä niitä siten voida tulkita tuotantotukilain 17 a :n 2 momentin tarkoittamaksi tuulivoimalan liittämisen mahdollistavaksi sopimukseksi eikä myöskään sähkömarkkinalain mukaisiksi liittymissopimuksiksi. Valtaosa tuulivoimaloista liittyy luvanvaraiseen sähköverkkoon. Osa tuottajista on kuitenkin liittynyt esimerkiksi kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon, jolloin tuulivoimalan liittämisen sähköverkkoon mahdollistavaksi sopimukseksi on katsottu liittymissopimus kiinteistön sisäisen sähköverkonhaltijan kanssa. Liittymätarjousten ja liittymissopimusten sähkömarkkinalainmukaisuus Sähkömarkkinalain 20 :n 3 momentin mukaan verkonhaltijan tulee antaa liittyjälle tämän pyynnöstä kattava ja riittävän yksityiskohtainen arvio liittymiskustannuksista sekä arvio liittymän toimitusajasta. Edelleen 20 :n 2 momentin mukaan verkonhaltijan tulee julkaista liittämistä koskevat tekniset vaatimukset sekä kohtuullinen aika, jonka kuluessa verkonhaltija käsittelee liittymistä koskevat tarjouspyynnöt. Verkonhaltijan on siten pystyttävä arvioimaan liittyjän liittymiskustannuksia tarjouspyynnön saatuaan mahdollisesti hyvissä ajoin ennen liittymissopimuksen allekirjoittamista sekä varsinaista liittymistä. Energiaviraston vahvistamien liittymismaksuperiaatteiden mukaisesti verkonhaltija voi periä liittyjältä välittömät verkon rakentamiskustannukset sekä usein myös kapasiteettivarausmaksun, jonka on tarkoitus kattaa verkon vahvistamisesta aiheutuvat kustannukset. Oikein määritellyillä hinnoitteluperiaatteilla verkonhaltijalla ei ole vaikeuksia arvioida liittyjän mahdollisia liittymiskustannuksia riittävän yksityiskohtaisesti. Sähkömarkkinalain 20 :n 1 momentin mukaan verkonhaltijan tulee pyynnöstä ja kohtuullista korvausta vastaan liittää sähköverkkoonsa tekniset vaatimukset täyttävät sähkönkäyttöpaikat ja voimalaitokset toiminta-alueellaan. Liittämistä koskevien ehtojen ja teknisten vaatimusten tulee olla avoimia, tasapuolisia sekä syrjimättömiä, ja niissä on otettava huomioon sähköjärjestelmän toimintavarmuus ja tehokkuus. Liittämissopimuksen tekemisen ajankohta on lähtökohtaisesti verkonhaltijan ja liittyjän välinen sopimusasia. Olennaista on, että liittämissopimuksen allekirjoitushetki on tasapuolinen eri liittyjien välillä. Näin ollen kaikkien liittyjien tulee olla mahdollista tehdä liittymissopimus verkonhaltijan kanssa samassa vaiheessa voimalaitoshankettaan. Verkonhaltijan on kuitenkin tehtävä liittymissopimus liittyjien kanssa viimeistään siinä vaiheessa, kun liittyjällä on riittävät edellytykset voimalaitoksen toteuttamiselle. Tapauskohtaisesti liittymissopimus on siten tehtävä esimerkiksi viimeistään, kun voimalaitoksen kaavoitus tai rakentamislupa on saanut lainvoiman. Vastaavasti myös verkon kapasiteetti tulee varata tasapuolisesti samassa vaiheessa hanketta kaikille liittyjille. Liittymissopimuksessa sovittavien liittymismaksujen maksuaikataulu on myös lähtökohtaisesti verkonhaltijan ja liittyjän välinen sopimuskysymys. Olennaista taas on, että maksuaikataulu on tasapuolinen eri toimijoiden välillä. Sähkömarkkinalain
Lausunto 4 (4) 24 :n mukaan verkkopalvelun hinnoittelussa ei saa olla perusteettomia tai sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja. Liittymissopimuksen allekirjoituksen jälkeen verkonhaltija joutuu investoimaan verkkonsa kehittämisen niin, että asiakas voidaan verkkoon liittää. Verkonhaltijan voi siten olla perusteltua vaatia asiakkaaltaan liittymismaksua kokonaisuudessaan maksettavaksi heti liittymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Liittymismaksu voi siten tästä syystä olla myös sähkömarkkinalain vaatimusten kannalta palautuskelvoton. Sähkömarkkinalain 20 :n 3 momentin mukaan liittymä on kytkettävä sähköverkkoon 24 kuukauden kuluessa liittymissopimuksen tekemisestä, jos liittymän kytkemisen edellyttämät verkonhaltijan investoinnit sähköverkkoon on mahdollista toteuttaa tässä ajassa verkonhaltijan kannalta kohtuullisesti ja verkon käyttäjien suhteen syrjimättömästi. Lain esitöiden mukaan liittymän kytkeminen voisi siten kestää 24 kuukauden aikarajaa pitempäänkin, jos verkonhaltijalla ei olisi kohtuullisia mahdollisuuksia toteuttaa liittymän kytkemisen edellyttämiä verkkoinvestointeja vaaditun aikarajan puitteissa. Erityisesti suurten voimalaitosten edellyttämien verkkoinvestointien toteuttaminen ei käytännössä ole mahdollista 24 kuukauden aikarajan puitteissa. Näissä ja muissa vastaavia perusteita sisältävissä tilanteissa verkonhaltija voisi poiketa 24 kuukauden enimmäisajasta. Edellytyksenä on, että verkonhaltija soveltaisi liittymän toimittamiseen liittyviä perusteita verkon käyttäjien suhteen syrjimättömästi. Jakelu EPV Energia Oy