BYSANTISTA KAARLE SUUREEN

Bysantti Arkkitehtuurin kehitys jatkuu Bysantissa ja vaikuttaa myös läntiseen Eurooppaan (kartta n. 650)

Konstantinus siirtyy hallitsemaan Bysantioniin ja muuttaa sen pääkaupungiksi Konstantinopoliksi 330 Keisarinna Theodora seuruineen 500-luku mosaikki Ravenna Idässä on rikasta Ja valittu kaupungin paikka erinomainen

Konstantinopli, hippodromi, keskellä spina Käärmepylväs Delfoista Obeliski Keisarillinen seurue Kilpa-ajoissa

Hagia Sofia

Bysantti

Kupolin läpimitta100 jalkaa: 33 m, korkeus 170 jalkaa : 82.50m Paino jaetaan kahdelle puolikupolille ja Sivutuille- massiiviset pilariparit. Lisäksi kontreforit.

Hagia Sofia ja Pantheon kaksi eri tilakästystä

Istanbul 1537 turkkilaisesta kartasta Trajanksen riemukaarta ehkä koristaneet prossihevoset olivat hippodromilla siirrettiin keskiajalla Markuksenkirkkoon Venetsiaan

Hagia Sofian ja Bysantin perintö siirtyy pistemäisesti länteen, mm. Venetsian Markuksenkirkkoon Ja toisaalta alkaa muuttaa islamilaisen moskeijan tyypin kun Konstantinopoli on vallattu 1453 Markuksenkirkko Venetsia 1073. Sülemanye moskeija Istanbul 1550-1558

Hagia Irene, 300-500-luku, Istanbul

Sergios Bakhos, 500-luku, Istanbul

Hosios Loukas, 900-luku, Kreikka

yhä Katariina, 1200-luku, Thessaloniki

Hagia Sofia, Kiev, 1015-1037

San Marco, Venetsia, 1063-1094 Bysantti lännessä

San Vitale, Ravenna, 526-547 Bysantti lännessä

Eurooppa 400-700 Eurooppa 400-700 Rooman romahdettua kulttuurin painopiste siirtyy Konstantinopoliin Euroopan pimeä keskiaika ja rakentamisen taantuminen Kaupunkikulttuurin taantuminen Feodaaliyhteiskunnan synty ja poliittinen kaaos Islamin nousu ja laajeneminen poliittisena mahtina Kansanvaellukset

Islam 600-1000 Dynastiat Sassanidit 226-651 Umayad, 1. kalifaatti 651-750 (Damaskos) Abbasidit, 2. kalifaatti 750-1258 (Bagdad) Ottomaanit, 3. kalifaatti1299-1923 (Bursa- Istanbul) Islamin nousu ja laajeneminen poliittisena mahtina

Alueellisia eroja Persialainen Ottomaanien arkkitehtuuri Turkomaaninen arkkitehtuuri (Timur) Indo-Islamilainen arkkitehtuuri (mogulit) Sino-Islamilainen arkkitehtuuri architecture Indonesialais-Malesialainen arkkitehtuuri Jne.

Kalliomoskeija 685-691

Umayadi Moskeija, Damaskos, 700-luku

Hevosenkenkä

Samarra, moskeijan minareetti 847

Cordoba, moskeija 784-1236

Al-Azhar, madrasa, Kairo 900-972

Alhambra, 1000-1300-luku

Selimiye Mosque, Mimar Sinan 1568-1574

Selimiye Mosque, Mimar Sinan 1568-74, Edirne

Karolinginen renessanssi 700-800-

Karolinginen renessanssi 700-800- luku Ensimmäinen yritys sitten Rooman yhdistää Eurooppaa Huomattava kulttuuriprojekti, jossa tietoisesti antiikin sivistystä yritetään elvyttää, varsinkin kirjallisuudessa (scriptorium) Tähän liittyy rakentamisen tietoinen elvyttäminen, jonka esimerkkinä on Italian varhaiskristillinen arkkitehtuuri (suorat vaikutteet Roomasta, Kaarle S.) Luostarilaitoksen vahva tuki hallitsijalta Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (800)

Karolinginen arkkitehtuuri Karolingisen arkkitehtuurin uudet piirteet Verrattuna varhaiskristilliseen basilikaan vertikaalisuus (Westwerke, Westwork, länsipääty) Muuttuneet liturgiset tarpeet: kuten pyhäinjäännösten merkitys, kirkkovuoden erilaiset tarpeet, kuoromusiikki, pyhiinvaellus Kastekappelin vähentyvä merkitys, paitsi Italiassa Luostarirakentaminen

Corvey, Nordrhein-Westfalen 800- luku

Fulda, Ratgarin basilika, 800- luku

Michaelskirche, Fulda, 800-luku

Palatsikappeli, Aachen, 800-

Palatsikappeli, Aachen, 800- luku

Sankt Gallen, 830-luku

Lorsch, 800-luku

Ingelheim, 800-luku

St. Riquier, 790-99

Santa Prassede, 800-luku, Rooma