1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 38 YLO LOS-2005-Y-1217-131 Annettu julkipanon jälkeen 12.6.2006 ASIA Päätös Sinikka ja Esa Salon ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 59 500 munivan kanan kanalan laajentamista 104 500 munivan kanan kanalaksi. LUVAN HAKIJA Sinikka ja Esa Salo Rainummentie 94, 31490 TERTTILÄ Toimialatunnus: 01012 Liike- ja yhteisötunnus: 1322637-5 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kanala sijaitsee Someron kaupungin Terttilän kylässä tilalla Maaniitty RN:o 8:13 yllämainitussa osoitteessa. Kanalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 14.12.2005. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on 6.6.2003 myöntänyt Esa Salolle ympäristöluvan 59 500 munivan kanan kanalalle. Hakemusasiakirjoihin on liitetty 12 lannanlevityssopimusta, jotka koskevat noin 528 hehtaarin peltoalaa. Kanala sijaitsee alueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los
2/10 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kanala sijaitsee Uskelanjoen vesistöalueella (25.007). Kanalan sijoituspaikka ei ole tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kanala sijaitsee mäen päällä metsikössä. Lähimmät naapurit sijaitsevat noin 230 metrin kanalan kaakkoispuolella ja 270 metrin päässä kanalan lounaispuolella. Kanalan etäisyys itäpuolella virtaavasta Mustjoesta on noin 350 metriä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan 59 500 munivan kanan häkkikanalan laajentamiseen 104 500 munivan kanan kanalaksi. Vuosittain tullaan tuottamaan noin 1 700 000 kiloa kananmunia. Kanalan yhteydessä sijaitsevassa olemassa olevassa munahuoneessa on ylipaineilmastointi eikä sinne pääse hajuja tai kaasua. Kanala toimii kuivalantamenetelmällä. Kaikki vuoden aikana muodostuva lanta varastoidaan olemassa olevassa osittain kanalan alla sijaitsevassa vesitiiviissä, betonipohjaisessa, seinillä varustetussa ja katetussa kuivalantalassa, jonka tilavuus on noin 4 400 m 3. Lantalan reunojen korkeus on 450 cm ja ajoluiskan korkeus 60 cm. Lantalan ilmastointijärjestelmästä johtuen kaasut eivät pääse kanalaan. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan katettu, seinillä varustettu kuivalantala, jonka tilavuus on noin 2 200 m 3. Lantalan korkeus on 450 cm ja ajoluiskan korkeus 100 cm. Kanalan pesu kuumavesipesurilla ja desinfiointi suoritetaan kanaerän vaihdon yhteydessä. Pesuvedet (noin 40 m 3 vuodessa) johdetaan lantalaan ja imeytetään turpeeseen. Kanalasta tuleva lanta (noin 5225 m 3 kuivikelantaa vuodessa) levitetään omille (87 ha), vuokra- (10 ha) ja sopimuspelloille (528 ha) keväällä kylvön ja syksyllä kynnön alle. Ennen laajennuksen käyttöönottoa hankitaan vaadittava määrä lannanlevitysalaa. Tilalla on kolme polttoöljysäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 15 000 litraa. Säiliöt sijaitsevat betonialustoilla ja ne on varustettu laponestolaitteilla. Säiliöt on tarkastettu paloviranomaisen toimesta vuonna 2004. Lisäksi tilalla on noin 200 litraa muita öljytuotteita, joita säilytetään konesuojassa. Desinfiointi- ja pesuaineet sekä kasvinviljelyyn liittyvät kemikaalit säilytetään niille varatuissa tiloissa. Kanalassa käytettävä vesi hankitaan Someron Vesihuolto Oy:ltä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan levitys ja siihen liittyvä lannan käsittely. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lanta ja pesuvedet vesitiiviissä lantavarastossa. Hajuhaittoja aiheuttavat kanalan ilmanvaihto sekä lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hakijan tarkoituksena on vähentää haittaa mm. varastoimalla lanta katetuissa lantaloissa sekä levittämällä lanta urakoitsijan toimesta ympäristötukiehtojen mukaisesti ja nopeasti mullaten. Kanalan poistoilma johdetaan kattopuhaltimien kautta.
3/10 Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Tilalle kuljetaan yksityistietä 940 metriä ja omaa tietä 200 metriä. Yksityistien varrella on yksi vakituinen asunto ja kaksi kesäasuntoa. Munankeräysauto käy viisi kertaa viikossa ja rehuja tuodaan kaksi kertaa viikossa. Kanojen kuljetusta tapahtuu noin 14 kuukauden välein kanaerien vaihdon yhteydessä. Vanhat kanat kaasutetaan ja kuljetetaan turkiseläinten rehuksi yrittäjän toimesta. Ongelmajätteet kuljetetaan omaan vastaanottopisteeseensä. Loisteputket viedään jäteasemalle. Paperi, pahvi ja muovijäte viedään hyödynnettäväksi. Metallijäte kuljetetaan keräyspisteeseen. Mahdollinen pilaantunut rehu sekoitetaan lantaan. Tilalla kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan eläinjätteen käsittelylaitokselle. Tilalle on tarkoitus rakentaa hakelämpölaitos, jossa olisi mahdollista polttaa myös kuolleet kanat. Kanalaan asennetaan tarvittavat valvontalaitteet. Tilalla on aggregaatti sähkökatkosten varalle. Villilintujen pääsy kanalaan estetään sekä rotat, hiiret ja kärpäset torjutaan. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Someron kaupungin virallisella ilmoitustaululla 3.2. 4.3.2006 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla 31.1. 2.3.2006. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Somero-lehdessä 7.2.2006. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Someron kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu 31.1.2006 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kanalan sijaintipaikalla suoritettiin 23.5.2006 maastotarkastus. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Siitä laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Someron kaupunginhallitus (22.3.2006) ja Someron kaupungin perusturvalautakunta (14.3.2006) ovat antamissaan lausunnoissa esittäneet, että - kanalan tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön kanojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset; - eläinsuojan lantalaratkaisu on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu terveydellistä haittaa kanoille eikä munien laadulle; - lannan levityksessä tulee huomioida käytettävän pinta-alan lisäksi levitysalueiden kyky hyödyntää lannan ravinteet; - ilmastoinnin vaikutus ympäristön hajukuormitukseen tulee ottaa huomioon. Samalla tulee turvata se, että kanalaan ja munavarastoon saadaan riittävän puhdasta ilmaa; - munien käsittelytilan ja kananmunan tuotannon hygienia on turvattava; - kuolleitten kanojen määrä, pilaantuneen rehun määrä ja kaikkien muidenkin jätteiden määrä tulee selvittää ja että
- toiminnassa tulee ottaa huomioon MMM:n, lääninhallituksen ja eläinlääkärin antamat vaatimukset ja ohjeet lintuinfluenssan vastustamisesta. 4/10 Someron kaupungin ympäristölautakunta (29.3.2006) on antamassaan lausunnossa esittänyt, että - eläinsuojan toiminnasta ei ole tehty valituksia; - lupamääräyksissä tulee kiinnittää huomiota mm. lannankäsittelystä ja levityksestä aiheutuvien haittojen torjuntaan ja hakijan tulee huolehtia, että lannanlevitykseen käytettävissä oleva peltoala on jatkuvasti riittävä ja että - mikäli jatkossa kananraadot hävitetään omassa lämpökeskuksessa, tulee tämä tapahtua kaupungin eläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Sinikka ja Esa Salolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan 59 500 munivan kanan kanalan laajentamiseen 104 500 munivan kanan kanalaksi Someron kaupungin Terttilän kylässä kiinteistöllä Maaniitty RN:o 8:13. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lannan varastointi ja käsittely 1. Toiminnassa syntyvä lanta, kanalan pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 5 225 m 3. 2. Lanta ja pesuvedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei niitä joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 3. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkistettava lantavarastojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava välittömästi. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. 4. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Niitä voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Jätevesiä voidaan kuljettaa myös yleiseen viemäriverkkoon jätevedenpuhdistamolle johdettaviksi. Toiminnan-
harjoittajalla tulee olla käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 774 ha. 5/10 5. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi lannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lannan ravinnesisältö on selvitettävä toiminnan laajentuessa ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Tuotantorakennuksesta viedystä lantamäärästä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 6. Lannan levitysajankohtaa ja levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta ja välttää levitystä yleisinä juhlapäivinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana. 7. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. 8. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 9. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Tulvaherkille pelloille lantaa saa levittää vasta kevättulvien kuivuttua. Lannan syyslevitys tulvaherkille pelloille on kielletty. 10. Eläinsuojan WC- ja pesuvesien käsittelyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta (542/2003). Jätteet 11. Kanalassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantotilalla saadaan polttaa tilalla syntyvä, normaalia kuolleisuutta vastaava määrä em. siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä, jos se poltetaan tätä tarkoitusta varten valmistetussa polttolaitteistossa. Kanalassa syntyvä eläinjäte saadaan käyttää turkiseläinten ruokintaan, jos käyttö ei aiheuta vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä kunnan terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavedelle eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. 13. Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljy, akut ja loisteputket tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. 15. Hyötykelpoiset jätteet, kuten paperi- ja pahvijäte, muovijäte ja metalliromu tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn.
16. Toiminnanharjoittajan on pyydettäessä esitettävä tiedot toiminnassa syntyneiden jätteiden lajeista, määristä ja niiden toimituspaikoista sekä toimitusajankohdista. 6/10 Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä ja levitysaloista; - tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot munituskanojen vaihdon yhteydessä poistuvien vanhojen kanojen toimituspaikoista; - tiedot laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. Muut määräykset 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. 19. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 20. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta ja tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 21. Tuotannon loppuessa tai keskeytyessä on varastoitu lanta ja muut jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.
7/10 Lupamääräys 1 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan käsittelystä tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle ja että lannan käsittely tapahtuu valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaisesti. Lupamääräykset 2, 3 ja 7 on annettu sen varmistamiseksi, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lupamääräykset 1 9 on annettu toiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen ja vesistökuormituksen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan valtaojien ja vesistöjen varteen vähintään 10 metrin suojakaistaa, jolle lantaa ei levitetä. Talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille asetuksessa suositellaan maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metrin levyistä suojakaistaa. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta tilat voivat ottaa huomioon lannan sisältämät ravinteet lannoitussuunnitelmissaan ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. Lannan käyttö lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla aiheuttaa riskin pohjavesien pilaantumisesta. Tämän takia lannan käyttöä luokitellulla pohjavesialueella olevilla pelloilla ei voida hyväksyä. Lupamääräyksellä 10 varmistetaan, ettei jätevesien johtamisesta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Myös eläinsuojan WC- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (542/2003) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Lupamääräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen eläinjätteen käsittelystä 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Siipikarjasta peräisin olevaa eläinjätettä voidaan polttaa tätä varten tarkoitetussa polttolaitteessa tai eläinjätteen tuottaja saa toimittaa ko. eläinjätettä turkiseläinten rehuksi vain suoraan eläinjätteen käyttäjälle. Koska maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen valvonta kuuluu terveysviranomaiselle, on tarkoituksenmukaista, että terveysviranomainen hyväksyy väliaikaiset varastointitilat ja mahdolliset polttolaitteet.
Lupamääräysten 13 16 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Toiminnan valvontaa koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan päästöjä olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräyksellä 19 varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Em. seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle lupamääräysten 20 ja 21 mukaisesti. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 8/10 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2016 mennessä. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto raporteista ja soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 9 12 :ssä tarkoitettu selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Tämä ympäristölupapäätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 6.6.2003 myöntämän ympäristöluvan. Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYNTÖÖNPANO Nykyistä laajempaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 52 56, 96 98, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 12, 16 19, 21, 23, 30, 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 12, 15, 19, 51
9/10 Terveydensuojelulaki (763/94) 22 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Päätöksessä on myös otettu huomioon ympäristöministeriön 30.9.1998 antama ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta, valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000, muut. 6/2001) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) antama asetus (1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 800 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Sinikka ja Esa Salo Rainummentie 94, 31490 TERTTILÄ Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Someron kaupunginhallitus Someron kaupungin ympäristölautakunta Someron kaupungin perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Someron kaupungin ilmoitustaulu Somero-lehti Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 10/10 - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Rakennusmestari Seija Virolainen LIITTEENÄ sijaintikartta valitusosoitus