TES:322201, 322202, 322203 Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ja toiselta puolen Valtion tutkimusalojen tekniset toimihenkilöt VATE ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välinen T Y Ö E H T O S O P I M U S 16.2.2005-30.9.2007 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVELTAMISALA 1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan kaikkiin VTT:n alaisissa tulosyksiköissä työ- tai oppisopimussuhteessa oleviin työntekijöihin, jotka suorittavat jäljempänä kunkin sopijapuolen kanssa erikseen sovitussa palkkaliitteessä tarkoitettuja tehtäviä (allekirjoitusmerkinnät, kohta 35.1). Tätä sopimusta sovelletaan myös palkkaliitteessä mainittuja tutkintoja parhaillaan suorittaviin VTT:n päätoimisiin työntekijöihin. 1.2 Palvelus katsotaan päätoimiseksi, mikäli asianomaisen työntekijän säännöllinen työaika kyseisessä palveluksessa on ollut keskimäärin vähintään 20 tuntia viikossa. 2. TYÖSUHTEEN ALKAMINEN 2.1 Työntekijän ottaa työsuhteeseen pääjohtaja tai muu tutkimuskeskuksen virkamies tai työntekijä siten, kuin työjärjestyksessä määrätään. 2.2 Työsuhteen alkaessa VTT ja työntekijä tekevät keskenään kirjallisen työsopimuksen lomakkeelle, jonka sanamuodosta on neuvoteltu tämän työehtosopimuksen sopijapuolten kesken. Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, mikäli sen määräaikaisuudelle ei ole työsopimuslain mukaista perustetta. 2.3 Työntekijälle on työhönottajan työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan tai muutoin määräaikaiseksi katsottava taikka onko työsopimus katsottava toistaiseksi voimassa olevaksi. Milloin työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan, työntekijälle on samalla ilmoitettava työkauden pituus, joko kalenteriajan mukaan tai muutoin työtehtävän keston perusteella. 2.4 Työsopimuksessa on mainittava päivämäärä, jolloin työntekijän on aloitettava työnsä. Sopimuksesta tulee lisäksi ilmetä työntekijän tehtävän, ammattinimikkeen, työpaikan ja työpaikkakunnan ohella myös hänen henkilökohtaisen palkkansa suuruus samoin kuin häneen nähden noudatettava tehtäväryhmä. Määräaikaisessa työsopimuksessa on lisäksi mainittava määräaikaisuuden peruste. Osa-aikaisessa työsopimuksessa on ilmoitettava osa-aikaisuuden syy. 2.5 Työhön ottamisessa ja työsuhteessa noudatetaan ehdotonta puolueettomuutta niin ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. 2.6 Työhön otettaessa kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan huomioon myös sosiaalisiin näkökohtiin niin, että työtaitoonsa ja työkykyynsä nähden samanarvoisista työntekijöistä otetaan työhön ensisijaisesti ne, joiden toimeentulon voidaan katsoa eniten olevan työstä saatavan ansion varassa. 2.7 Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jolloin VTT ottaessaan toimi henkilön työhön ilmoittaa työn alkavaksi ja työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön. 2.8 Työsopimusta solmittaessa VTT:n tulee ilmoittaa työntekijälle, minkä työehtosopimuksen piiriin työntekijä kuuluu sekä selvittää tämän sopimuksen sisältöä. Työntekijälle annetaan tieto
luottamusmiehestä. Luottamusmiehelle annetaan tieto kolmen kuukauden välein uusista ja päättyneistä työsuhteista. 2.9 Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset. 3. TYÖSUHTEEN ASETTAMAT VELVOITTEET 3.1 Molempien osapuolten tulee noudattaa niitä määräyksiä ja velvoitteita, jotka ovat tässä työehtosopimuksessa ja työsopimuslaissa eri osapuolille asetetut. 3.2 Työntekijän tulee lisäksi noudattaa VTT:n tai sen edustajan hänelle antamia määräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat hänen työsuhdettaan ja tehtäviensä hoitoa ja jotka eivät ole risti riidassa tämän työehtosopimuksen kanssa. 3.3 Työntekijän tulee suorittaa työnsä ahkerasti ja huolellisesti, noudattaa tarkoin annettuja määräyksiä työajasta ja välttää työssä kaikkea, mikä voi saattaa hänen tai hänen työtoverinsa turvallisuuden vaaranalaiseksi tai turmella työnantajan omaisuutta. 3.4 Työntekijä sitoutuu olemaan sivullisille ilmaisematta, mitä hän työssään muutoin tai työnantajaltaan on salassapidettävänä saanut tietoonsa. Salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin. Toimintayksiköt ovat velvollisia selostamaan työntekijöille salassapitovelvollisuuden sisältöä sekä VTT:n asianomaisia erityismääräyksiä. 4. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN 4.1 TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAT TYÖSOPIMUKSET 4.1.1 Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten irtisanomissuojan ja lomautuksen osalta noudatetaan valtion yleisen työehtosopimuksen irtisanomissuojaa ja lomautusta sekä yhteistoiminta- ja irtisanomismenettelyä koskevia sopimusmääräyksiä. 4.1.2 VTT ei kuitenkaan saa irtisanoa työntekijää ilman erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei voida pitää ainakaan: - työntekijän sairautta, - työntekijän osallistumista lakkoon tai muuhun työtaisteluun, - työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka - osallistumistaan yhteiskunnalliseen toimintaan tai yhdistystoimintaan eikä - työn tilapäistä vähentymistä, jonka ajaksi työnantajan on pyrittävä järjestämään muuta työtä tai koulutusta uusiin tehtäviin. 4.2 MÄÄRÄAIKAISET TYÖSOPIMUKSET 4.2.1 Irtisanomisaikaa ei noudateta silloin, kun työntekijä on otettu määräajaksi työhön tai suorittamaan määrätty työ. Milloin työkauden pituutta ei määräaikaisena pidettävän työsopimuksen osalta ole määrätty kalenteriajan mukaan, VTT:n on kuitenkin kahta (2) kuukautta aikaisemmin ilmoitettava työntekijälle odotettavissa olevasta työsuhteen päättymisestä, milloin se riippuu sellaisesta seikasta, joka on VTT:n, mutta ei työntekijän tiedossa. 4.2.2 Määräaikaisen työsopimussuhteen päättyessä pyritään työntekijälle mahdollisuuksien mukaan järjestämään uutta työtä. 4.2.3 Työntekijän työsuhteen jatkuttua yhtäjaksoisesti vähintään kaksi (2) vuotta hänen kanssaan tehdään yleensä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. 4.2.4 Työntekijän sijoitusyksikön on käytävä neuvonpito työntekijän työsopimuksen jatkosta hänen kanssaan viimeistään kahta (2) kuukautta ennen määräaikaisen työsopimuksen loppumista. Kahta kuukautta lyhyempien määräaikaisten sopimusten osalta keskustelu on käytävä hyvissä ajoin ennen sopimuksen päättymistä. Päätös asiasta on tehtävä viimeistään kahta (2) viikkoa ennen työsopimuksen päättymistä ja päätöksestä on tällöin ilmoitettava työntekijälle.
4.3 KOEAIKAISET SOPIMUKSET 4.3.1 Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljän (4) kuukauden koeajasta, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Mikäli VTT järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituisesta koeajasta. 4.4 TYÖSUHTEEN PURKAMINEN 4.4.1 Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 :ssä mainituista syistä. 4.4.2 Jos työntekijä on ollut työstä poissa vähintään viikon eikä sinä aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, VTT:llä on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruuntuu purkautuminen. 4.5 ILMOITTAMINEN LOMAUTTAMISESTA TAI TYÖSOPIMUKSEN PÄÄTTÄMISESTÄ 4.5.1 VTT:n puolesta tapahtuvan irtisanomisen, lomauttamisen tai työsuhteen purkamisen suorittaa työhönottaja ilmoittaen samalla irtisanomisen, lomauttamisen tai työsuhteen purkamisen syyn. Ilmoitus työsopimuksen päättämisestä ja lomauttamisesta on toimitettava työntekijälle kirjallisesti ja ennen niiden toimeenpanoa asiasta on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa. 4.5.2 Ennen siirto-, lomautus- ja irtisanomistoimenpiteitä sekä uudelleensijoitukseen ryhtymistä VTT:n tulee kuulla pääluottamusmiestä, jonka esitykset työnantajan tulee ottaa huomioon. II TYÖAIKA JA KORVAUKSET 5. SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET Työaikajärjestelyissä noudatetaan Valtion virka- ja työehtosopimusta työajoista. 6. VARALLAOLO (PT:5784, YK:25785) Jos työntekijä erikseen tehdyn kirjallisen sopimuksen mukaan, jossa on määriteltävä varallaoloajan pituus, on velvollinen oleskelemaan asunnossaan tai muualla, sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön, maksetaan hänelle siltä ajalta, minkä hän joutuu olemaan sidottuna työtä suorittamatta, puolet yksinkertaisesta tuntipalkasta. Varallaoloa ei lueta säännölliseen työaikaan. 7. SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 7.1 VTT:n töissä työskentelevän työntekijän säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa. 7.2 Vuorokautinen säännöllinen työaika alkaa kello 8.00 ja päättyy kello 16.15. 7.3 Työntekijälle annetaan kello 11.00-13.30 välisenä aikana 1 tunnin pituinen virkistys tauko. Virkistystauon aikana työntekijällä on oikeus poistua työpaikaltaan. 8. LIUKUVA TYÖAIKA VTT:ssa noudatetaan työaikasopimuksen mukaista liukuvan työajan järjestelmää, jonka käytöstä VTT antaa yt-menettelyä noudattaen erilliset ohjeet. 9. KORVAUKSIIN OIKEUTTAVA TYÖ
Tässä työehtosopimuksessa tarkoitetusta sunnuntai-, aatto-, lauantai-, ilta-, yö- ja vuorotyöstä sekä yli- ja lisätyöstä maksetaan korvauksia vain mikäli asianomainen henkilö tekee työtä suostumuksellaan esimiehen määräyksestä. 10. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ (PT:5166, YK:05166) (PT:5160, YK:05160) (PT:5165, YK:05165) (PT:5596, YK:05596) Jos työntekijä kutsutaan työhön säännöllisen työaikansa ulkopuolella, maksetaan hänelle tällaiseen hälytysluonteiseen työhön valmistautumiseen kuluvalta ajalta yhden tunnin palkkaa vastaava korvaus. Hälytysluonteisesta työstä maksetaan työntekijälle työajalta, kuitenkin vähintään yhdeltä (1) tunnilta, palkka mahdollisine ylityökorvauksineen. 10.3 Milloin kutsu työhön annetaan hänelle klo 18.00 ja 07.00 välisenä aikana, maksetaan heti, kuitenkin enintään aamulla klo 07.00 saakka 100 %:lla korotettu palkka. Vastaavasti menetellään, mikäli kutsu työhön annetaan perjantain klo 18.00 ja maanantain klo 07.00 välisenä aikana. Jos työ suoritetaan kohdassa 14 tarkoitettuna sunnuntai- tai juhlapäivänä, suoritetaan lisäksi sunnuntaityökorvaus. 11. VUOROKAUDEN JA VIIKON VAIHTUMINEN 11.1 Vuorokauden katsotaan alkavan samaan aikaan, kun työntekijän on säännönmukaisesti tultava työhön. 11.2 Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00 ja päättyy sunnuntaina klo 24.00. 12. LISÄ- JA YLITYÖ 12.1 Lisätyökorvauksen osalta noudatetaan Valtion virka- ja työehtosopimusta työajoista. Lisätyökorvauksista on sovittu 15 :ssä. 12.2 Ylityökorvausten osalta noudatetaan Valtion virka- ja työehtosopimusta työajoista. Ylityökorvauksista on sovittu 16 :ssä. 12.3 Ylityötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella. 12.4 Tieto ylityöhön jäämisestä annetaan työntekijälle, mikäli mahdollista jo edellisenä päivänä. Ylityöhön jääminen, milloin yksikön työt erityisissä tilapäisluontoisissa tapauksissa sitä vaativat, tapahtuu esimiehen määräyksestä. 12.5 Ylityötä teetettäessä annetaan työntekijälle heti säännöllisen työajan päätyttyä 15 minuutin virkistystauko, joka luetaan työaikaan, sekä sopivin, vähintään 4 tunnin väliajoin tilaisuus ruokailuun. Jos työntekijällä ei ole oikeutta poistua työpaikalta, ruokailuaika luetaan työaikaan. 12.6 Ylityötä voidaan teettää enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. VTT ja pääluottamusmiehet voivat sopia lisäylityöstä, jonka enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Työaikoja tarkastellaan sopijapuolten asettamassa työryhmässä vuosittain. 13. ILTA-, YÖ- JA VUOROTYÖLISÄT (PT:5201, YK:25201) (PT:5911, YK:25911) 13.1 Ylityökorvaukseen oikeutetuille työntekijöille maksetaan työstä, joka ei ole vuoro-, lisä-, yli-, hätä- tai hälytysluontoista työtä, mutta jota tehdään klo 18.00-21.00 välisenä aikana, iltatyölisää ja työstä, jota tehdään klo 21.00-06.00 välisenä aikana, yötyölisää. 13.2 Iltatyölisän suuruus on 15 % ja yötyölisän suuruus 30 % asianomaisen tuntipalkasta.
13.3 Jos kuitenkin viimeistään klo 04.00 aloitettu työ jatkuu yli klo 06.00, pidetään tällaisena jatkoaikana suoritettua työtä yötyölisää laskettaessa yötyön veroisena ensimmäiseen vähintään 2 tunnin pituiseen yhdenjaksoiseen lepoaikaan asti, kuitenkin enintään klo 12.00 saakka. 13.4 Jos vuorotyö tai ilta- ja yötyö tehdään sunnuntai-, yli- tai hätätyönä, niistä suoritettavat lisät maksetaan samoin perustein korotettuina kuin muukin palkka. 14. SUNNUNTAITYÖKORVAUKSET (PT:5596, YK:05596) 14.1 Ylityökorvauksiin oikeutetuille työntekijöille maksetaan sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyys-, vapun- ja uudenvuodenpäivinä tehdystä työstä sunnuntaityökorvauksena korottamatonta tuntipalkkaa vastaava korvaus. Jos työ on yli- tai hätätyötä, siitä on lisäksi suoritettava ylityökorvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta. 14.2 Edellisessä kohdassa tarkoitettu korvaus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävän päivän kello 18.00 ja sanotussa momentissa tarkoitettujen päivien kello 24.00 väliseltä ajalta. 15. OLOSUHDELISÄT 15.1 Milloin työntekijä joutuu suorittamaan työtään vaikeissa olosuhteissa, suoritetaan hänelle jäljempänä esitetyt erilliset olosuhdelisät. (PT:4280, YK:04280) 15.2 Mastolisä Mastoissa tai vastaavissa paikoissa suoritettavasta työstä maksetaan lisäkorvausta jokaiselta alkaneelta työtunnilta seuraavasti: Korkeus m Korvaus työntekijän tuntipalkasta % 15-35 25 35-55 30 55-75 45 75-95 55 95-115 60 115 65 Lisäkorvaus määräytyy yhtämittaisen työjakson aikana esiintyneen korkeimman työsken telypaikan mukaan. Mastoon rinnastetaan tornit, seinämät, nosturit ja erikoispylväät, paitsi, jos näihin paikkoihin päästään hissiä tai sisäpuolisia portaita (ei tikkaita, eikä kelkkaa) myöten ja sen lisäksi työ voidaan suorittaa lattialla tai lavalla, josta ei ole välitöntä putoamisvaaraa. (PT:5690, YK:04705) 15.3 Tunnelilisä Maahan tai kallioon tehtävän kaivuu- ja louhintatyön aikana tunnelissa tehdystä työstä maksetaan korvauksena päivältä lisä, joka on 70 %:a työntekijän tuntipalkasta. Korvaukseen oikeuttavaksi ajaksi lasketaan aika tunnelin avauksesta siihen, kun rakennus
suunnitelman mukainen tunnelin kattoa vastaan tuleva lohkarevaaralta suojaava rakenne on valmis. (PT:5122, YK:05122) 15.4 Hankalan työn lisä Työntekijän työskennellessä voimaloissa, teollisuuslaitoksissa, laivoissa tai näiden työ mailla rakennusvaiheen aikana erityisen hankalissa tai likaisissa olosuhteissa maksetaan tästä hänelle koituvan rasituksen korvauksena tuntipalkan lisä, joka on 20 %:a toimihenkilön tuntipalkasta. Vastaavanlaiset erityisen hankalat työolosuhteet myös tutkimuskeskuksen toimitiloissa oikeuttavat hankalan työn lisään. Hankalan työn lisä tulee kysymykseen seuraavissa tapauksissa: (PT:2635, YK:02635) Laitteiden asennus- ja tarkastustyöt vähintään neljä (4) metriä korkeissa hankalissa työ kohteissa, joihin ei rakenneta pysyviä työskentelytelineitä. Säiliöissä ja ahtaissa putkistoissa suoritettavat erityistä suojavaatetusta edellyttävät tarkastukset. Työskentely laitoksen sisällä sellaisissa, vähintään +30 0 C tai -20 0 C lämpötilassa olevissa työkohteissa, joissa tarpeen käyttää työskentelyn aikana erityistä suojavaatetusta. Työskentely sellaisissa pölyisissä, savuisissa tai muissa hankalissa ja likaisissa paikoissa, joissa on turvallisuusmääräysten ym. säännösten perusteella käytettävä hengityssuojaimia tai muuta vastaavaa turvallisuusvarustusta. Olosuhdekorvaus voidaan maksaa mainituissa olosuhteissa sekä tutkimushalli 1:ssä toistuvasti tehdystä työstä, jota ei voida korvata tarkoituksenmukaisesti tuntiluvun mukaan. Korvaus on enintään 5 %:a työntekijän kuukausipalkasta. Tutkimushalli 1:ssä toistuvasti tehdystä työstä, jota ei korvata tuntiluvun mukaan, korvaus on enintään 6 %:a työntekijän kuukausipalkasta. Korvauksen saamisen edellytyksenä tutkimushallissa on, että maanalaisissa tutkimustiloissa työskennellään virka-aikana vähintään neljän tunnin jaksoja. Kuukausikorvaus on pysyvä, jos työ on jatkuvaa. Korvausta maksetaan vain niiltä kuukausilta, jolloin ko. työtä tehdään. III PALKKAUS 16. PALKKAPERUSTEET 16.1 Työntekijöiden palkat määräytyvät tähän sopimukseen erikseen liitettävän palkkaliitteen perusteella. 16.2 Palkka määrätään ajan perusteella laskettavana aikapalkkana. Aikapalkalla tarkoitetaan aikayksiköltä, joko tunnilta tai kuukaudelta laskettavaa palkkaa. 16.3 Milloin työntekijä tilapäisesti on estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin koulutustaan ja ammattitaitoaan vastaavaa ja hänen terveyttään vaarantamatonta työtä. Milloin tilapäinen työ on alemmin palkattua, ei työntekijän palkkaa alenneta ennen kuin hänen työsopimuksensa on kohdassa 4 sovittua irtisanomismenettelyä noudattaen uusittu. Mikäli tilapäinen työ on korkeammin palkattua ja työntekijällä on siihen vaadittava ammattitaito, hänelle maksetaan tilapäistä työtä vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän
yhtäjaksoisesti tätä työtä suorittaa, ei kuitenkaan lyhyemmältä ajalta kuin kahdelta viikolta. Mitä tilapäistyöstä on edellä sanottu, ei sovelleta kuitenkaan vuosiloman sijaisuuksiin. 16.4 Työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 153. 17. PALKANMAKSU 17.1 Palkka maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen kuukauden viimeisenä työpäivänä. Mikäli palkanmaksupäivä sattuu päiväksi, jolloin VTT:ssa ei työskennellä tai milloin rahalaitokset eivät ole avoinna, palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. 17.2 Palkka maksetaan työntekijän ilmoittamaan rahalaitokseen. Maksun on tapahduttava tällöin niin ajoissa, että palkan voidaan katsoa olevan erääntymispäivänä työntekijän ilmoittamassa rahalaitoksessa. 17.3 Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan, mikäli mahdollista, työsuhteen päättymispäivänä. 17.4 Palkanmaksun yhteydessä annetaan työntekijälle palkkalaskelma, josta ilmenee palkan määrä, lisät sekä vero- yms. pidätykset kyseisenä palkanmaksukautena. 17.5 Vuosiloman varsinainen palkka on maksettava työntekijän pyynnöstä etukäteen viimeisenä lomaa edeltävänä arkipäivänä tai tätä edeltävänä arkipäivänä, jona myös rahalaitokset ovat avoinna. 17.6 Muistutukset maksettua palkkaa vastaan on tehtävä asianomaiselle esimiehelle kahden kuukauden kuluessa palkanmaksupäivästä lukien. 17.7 Ylityökorvaukset maksetaan kuukausittain ylityötä seuraavan kalenterikuukauden 15:nteen päivään mennessä. 18. MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS JA PÄIVÄRAHA 18.1 Työntekijän matkakustannusten korvauksen maksuperusteiden suhteen sovelletaan virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta seuraavalla poikkeuksella: Työntekijälle voidaan maksaa ennakkoa virkamatkaa varten. 18.2 Matkakustannukset ja päivärahat on pyrittävä maksamaan viimeistään seuraavan kuukauden kuluessa matkalaskun esittämisestä. IV SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 19. VUOSILOMA 19.1 Työntekijöiden vuosiloma määräytyy vuosilomista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen (Valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista) sekä vuosilomista annetun vuosilomalain (272/73) nojalla tässä pykälässä esitetyllä tavalla. 19.2 Vuosiloman pituus määräytyy jäljempänä määrätyllä tavalla sen mukaan, kuinka kauan työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai siihen rinnastettavassa palveluksessa ja siitä, kuinka monta lomanmääräytymiskuukautta työntekijä on ollut valtion palveluksessa maaliskuun lopussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden aikana. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi lasketaan ne kalenterikuukaudet, joina työntekijä on ollut työssä vähintään neljätoista (14) työpäivää. Työssäolopäivän veroisina päivinä pidetään vuosilomista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 5 :ssä mainittuja päiviä. 19.3 Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelukseksi lasketaan koko se aika, jonka työntekijä on ollut valtion palveluksessa tai sotatilan aikana sota- tai lottapalveluksessa sekä aika, jonka asianomainen on palvellut asevelvollisena vakinaisessa väessä. 19.4 Valtion palveluksen veroisena ja vuosilomaan oikeuttavaksi palvelukseksi lasketaan myös vuosilomasopimuksessa tarkoitettujen työnantajien palveluksessa päätoimisena oltu aika.
19.5 Vuosiloman pituus on kaksi (2) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 19.6 Vuosiloman pituus on kaksi ja puoli (2,5) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työntekijällä on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä välitöntä valtion palvelusta vähintään yksi (1) vuosi. 19.7 Vuosiloman pituus on kolme (3) arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa on yhteensä vähintään viisitoista (15) vuotta ennen loman alkamista. Jos työntekijä ennen lomavuoden, joka tarkoittaa kalenterivuotta, päättymistä saavuttaa pitempään lomaan oikeuttavan palvelusajan, hän saa aikaisemmin pidetystä lomasta huolimatta tästä johtuvan loman pidennyksen. Loman pidennys on pidettävä ennen seuraavan vuoden toukokuun 1 päivää. Asianosaisella ei ole oikeutta saada pitämättä jääneestä loman pidennyksestä tai sen osasta korvausta. 19.8 Työntekijälle voidaan antaa osa vuosilomasta, kuitenkin enintään puolet, lomakauden (1.6.-30.9.) ulkopuolella edellyttäen, että lomien ajoittaminen voi tapahtua tuottamatta mainittavaa haittaa säännölliselle työskentelylle tai töiden tarkoituksenmukaisille järjestelyille. 19.9 Mikäli työntekijän 5 ja 6 momenttien mukaan määräytyvästä vuosilomasta osa järjestetään muuna kuin lomakautena, mutta viimeistään ennen seuraavan vuoden huhtikuun loppua, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, ellei ole kysymys työn kausi luontoisuuden vuoksi säännöllisesti muuna kuin lomakautena pidettävästä lomasta. Pidennys myönnetään enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä siten, että pidennys voi olla enintään kuusi (6) arkipäivää. Jos loman pidennystä laskettaessa lomapäivien luvuksi ei tule kokonaisluku, annetaan päivän osa täytenä lomapäivänä. 19.10 Mikäli 7 momentin mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä (34) arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä. Oikeus loman pidennykseen on työntekijällä, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Mikäli työntekijällä ei ole 7 momentin mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista (12) lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, mikäli vuosilomasta pidetään enintään kolme neljäsosaa (3/4) lomakautena. 19.11 Oikeus vuosilomasopimuksen mukaiseen loman pidennykseen on riippumaton siitä, sijoittaako VTT loman tai sen osan muuhun kuin varsinaiseen lomakauteen omasta vaiko asianomaisen työntekijän pyynnöstä. 19.12 Saamatta jääneestä loman pidennyksestä ei asianomaisella ole oikeutta saada lomakorvausta. 19.13 Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. 20. TERVEYDEN- JA SAIRAANHOITO SEKÄ SAIRAUSAJAN PALKKA 20.1 Terveydenhuollon sekä sairausajan palkan osalta noudatetaan Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. 20.2 Työntekijälle on oikeus matkojen ja kenttätyön aikana sairastapauksissa käyttää lähintä paikallista sairauden tai vamman hoidon kannalta tarpeellista lääkäriä, mistä aiheutuvat kustannukset korvaa VTT 20.1 kohdan määräysten mukaisesti, mikäli hän sairastuu ja tarvitsee lääkärinhoitoa vieraalla paikkakunnalla ollessaan, jos hänellä ei ole mahdollisuutta saada esimieheltään osoitusta lääkärille. 20.3 Tapauksissa, joissa työntekijä joutuu maksamaan itse sellaisia terveyden- ja sairaanhoitokuluja, jotka valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla ovat työnantajan maksettavia, VTT:n on mikäli mahdollista maksettava tällaiset kustannukset viimeistään seuraavan kuukauden kuluessa laskun esittämisestä.
21. TYÖSUOJELU VTT:n tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammatti tautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä tarkoin noudatetaan. Työntekijöiden tulee noudattaa VTT:n tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää mainittuja säännösten edellyttämiä, VTT:n heidän käyttöönsä asettamia suojavälineitä. 22. TYÖ- JA SUOJAVAATETUS 22.1 Työssä käytettävän työtakin, haalarin tai muun suojavaatetuksen järjestää ja kustantaa työn antaja, joka myös huolehtii sen kunnosta. 22.2 Suojavaatetuksen tarpeellisuuden selvittää ao. yksikön päällikkö tai hänen määräämänsä henkilö yhdessä luottamusmiehen tai tämän määräämän henkilön kanssa. 23. EROAMISIKÄ JA ELÄKEOIKEUS 23.1 Työntekijän eroamisikä VTT:n palveluksesta on 68 vuotta, ellei toisin työntekijän kanssa erikseen sovita. 23.2 Työntekijöiden lakisääteisistä eläkkeistä ja tapaturmavakuutuksista on voimassa se, mitä niistä valtion työsuhteisia työntekijöitä koskevasti on säädetty ja vastedes säädetään. 24. LOMARAHAN SUORITTAMINEN (PT:4230) Lomarahaa maksetaan työntekijöille siten, kuin valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu 25. LISÄKOULUTUS JA KOULUTUSKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN 25.1 VTT:n tulee antaa jokaiselle tämän työehtosopimuksen tarkoittamalle työntekijälle heidän työnsä kannalta tarpeellista täydennys-, jatko- ja uudelleenkoulutusta. Mainittua koulutusta järjestäessään VTT:n tulee huomioonottaa myös VTT:n ulkopuoliset koulutus mahdollisuudet ja mahdollisuus koti- ja ulkomaan opintomatkojen suorittamiseen. 25.2 Koulutuksen osalta noudatetaan Valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta. 25.3 VTT:n on huolehdittava, että toiminnan ja strategian kehittymisestä ja muutoksista johtuvat vaatimukset otetaan huomioon henkilöstön koulutusta suunniteltaessa. Nämä henkilöstön kehittämisen strategiset tavoitteet tulee ottaa erikseen kunkin työntekijän kohdalla huomioon. 25.4 VTT tukee myös työntekijöiden omaehtoista jatko- ja muuta opiskelua sekä muuta sen kaltaista vapaaehtoista toimintaa. VTT voi osallistua näiden aiheuttamiin kustannuksiin erikseen päätettävällä tavalla. 26. POISSAOLOT JA PALKATTOMAT LOMAT 26.1 Tutkimuspäällikkö tai toimialajohtaja voi myöntää työntekijälle luvan lyhytaikaiseen poissaoloon henkilökohtaisten asioiden hoitamista varten, mikäli siitä ei aiheudu työ suoritukselle sanottavaa haittaa. Kyseisen ajan korvaamisesta on sovittava tutkimuspäällikön tai toimialajohtajan kanssa. 26.2 Työntekijälle voidaan myöntää hänen 50- ja 60-vuotispäivä palkalliseksi vapaapäiväksi, milloin merkkipäivä sattuu hänen työpäiväkseen. 26.3 Palkattoman hoitovapaan suhteen noudatetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 28 :n määräyksiä. 26.4 Tilapäisen hoitovapaan ja sen palkkauksen suhteen noudatetaan valtion yleisen virka- ja työ ehtosopimuksen 27-28 :n määräyksiä Osittaisen hoitovapaan, sen toteuttamisen, jaksottamisen ja keskeyttämisen suhteen noudatetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 29-30 :n määräyksiä.
26.5 Työntekijälle voidaan myöntää vastaava vapautus työstä lähiomaisen hautauspäivänä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta sekä omana hää- tai rekisteröintipäivänä. 26.6 Vapautuksen myöntämisen edellytyksenä on tässä pykälässä edellä momenteissa 3, 4 ja 5 tarkoitetuissa tapauksissa, että se asianomaisen työntekijän tehtävän luonne huomioon ottaen kussakin tapauksessa on mahdollista. 26.7 Lähiomaisella tarkoitetaan 26.5 momentissa: - työntekijän puolisoa ja lapsia sekä hänen puolisonsa lapsia, - työntekijän vanhempia ja hänen puolisonsa vanhempia sekä - työntekijän veljiä ja sisaria. 26.8 VTT korvaa kunnallisvaltuuston tai -hallituksen jäsenenä toimivalle työntekijälle sen työansion menetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että valtuuston tai hallituksen kokous pidetään hänen työaikanaan. 26.9 VTT korvaa työntekijälle, joka toimii valtiollisia taikka kunnallisia vaaleja varten lain mukaan asetetun vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä sen työansion menetyksen, mikä hänelle aiheutuu siitä, että lautakunnan tai toimikunnan kokous tai vaalitoimitus pidetään hänen työaikanaan. 26.10 Työansion menetys korvataan VTT:n toimesta edellä 8 ja 9 momenteissa tarkoitetuissa tapauksissa kuitenkin vain siltä osin kuin kunnan maksama ansionmenetyksen korvaus mahdollisesti alittaa työntekijän ansionmenetyksen määrän. Erotus suoritetaan toimi henkilölle sen jälkeen, kun hän on esittänyt selvityksen kunnan suorittamasta ansionmenetyksen korvauksesta. 26.11 Työntekijälle voidaan, milloin se VTT:n toiminnan kannalta on mahdollista, myöntää palkallinen vapautus työstä kokouspäivien ajaksi, työntekijän osallistuessa keskusjärjestönsä ylimpien päättävien elinten kokouksiin, jollaisiksi katsotaan edustajakokous, valtuusto ja hallitus tai niitä vastaavat elimet sekä työehtosopimuksen osapuolena olevan järjestön liitto- tai edustajakokoukseen tai mikäli sellaista toimielintä ei ole, valtuuston, edustajiston tai vastaavan toimielimen kokoukseen silloin, kun niissä käsitellään työehtosopimusasioita. 26.12 VTT maksaa asevelvollisuuslaissa tarkoitettuun varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäistä kertaa osallistuvalle työntekijälle kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän säännöllisen työajan palkkaa vastaavan määrän. Jos työntekijä kutsuntapäivänä on myös työssä, maksetaan hänelle lisäksi palkka työssäoloajalta. Kutsuntapäivän korvaus maksetaan vain siltä päivältä, jona kutsuntatoimitus pidetään. 26.13 Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle korvataan siltä ajalta, minkä hän hyväksyttävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä, säännöllisen työajan palkkaa vastaava määrä. 26.14 Olympia-, maailmanmestaruus- ja euroopanmestaruuskilpailujen urheilujoukkueeseen virallisesti valitulle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautus työstä mainittuihin kilpailuihin osallistumista varten, maksetaan kyseisiltä enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvausta. Suomen Olympiakomitean nimeämiin olympiavalmennettaviin kuuluvalle työntekijälle, jolle on myönnetty vapautusta työstä edellä mainittuihin kilpailuihin valmistautumista varten, maksetaan kyseisiltä enintään 30 päivältä kalenterivuodessa ansionmenetyksen korvausta. 26.15 Työntekijä on tarvittaessa velvollinen esittämään selvityksen korvattavaa vapaa-aikaa koskevan pyyntönsä perusteista. Vapaa-ajan järjestämistä koskeva pyyntö on esitettävä työnantajalle mahdollisimman ajoissa silloin, kun työntekijällä on riittävä tieto pyynnön perusteesta. 26.16 Työntekijälle voidaan VTT:n harkinnan mukaan perustellusta syystä antaa pitempi aikaista palkatonta lomaa. 26.17 Poissaoloista, joita työntekijä ei saa palkallisena vapaana, pidättää VTT poissaolopäivien lukumäärän mukaisesti palkkaa. Pidätyksen suuruus poissaolopäivää kohden saadaan jakamalla kuukausipalkka kalenterikuukauden päivien lukumäärällä.
27. JÄSENMAKSUJEN PERIMINEN 27.1 VTT pidättää työntekijöiden palkasta kaikkine palkkaliitteen tarkoittamine lisineen, joihin luetaan myös lomaraha tämän sopimuksen allekirjoittaneiden yhdistysten jäsenmaksut palkanmaksukuukausittain edellyttäen, että työntekijät ovat antaneet siihen valtuutuksen ja tilittää ne kuukausittain ao. yhdistysten osoittamille pankkitileille. 27.2 VTT toimittaa lisäksi yhdistyksille neljännesvuosittain jäsenkohtaisen selvityksen kuukausittain perityistä jäsenmaksuista. 27.3 Työntekijälle annetaan veroilmoitusta varten todistus peritystä jäsenmaksusta. 28. KOKOUKSET TYÖPAIKALLA Työntekijöitä edustavilla yhdistyksillä ja niiden kattojärjestöillä on oikeus työajan ulko- puolella järjestää työpaikoilla kokouksia työpaikan työsuhteita koskevissa asioissa edellyttäen, että asiasta on sovittu tulosyksikön johtajan kanssa. VI TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 29. LUOTTAMUSMIEHET 29.1 Kullakin allekirjoittaneella yhdistyksellä on oikeus asettaa VTT:n työpaikoille työntekijöistään luottamusmiehiä sen mukaan, kuin sopijapuolet ovat erikseen työehtosopimus pöytäkirjassa sopineet. 29.2 Allekirjoittaneilla järjestöillä on oikeus asettaa VTT:n työntekijöistä pääluottamusmies, jonka toimialue käsittää kaikki VTT:n yksiköt. 29.3 Edellä tarkoitetun luottamusmiehen tulee olla perehtynyt asianomaisissa töissä vallitseviin olosuhteisiin. 29.4 Luottamusmiehen asettamista varten voidaan työpaikalla suorittaa vaali. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ao. työpaikan työntekijöille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei saa kuitenkaan tarpeettomasti häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa 1 momentissa tarkoitetun järjestön taikka sen rekisteröidyn alayhdistyksen nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen. 29.5 Asetetusta pääluottamusmiehestä ja luottamusmiehestä on allekirjoittaneen järjestön kirjallisesti ilmoitettava VTT:lle. Luottamusmiehelle mahdollisesti asetetusta varamiehestä on lisäksi ilmoitettava, missä tapauksessa hän toimii luottamusmiehen sijaisena. 29.6 Allekirjoittaneen järjestön kanssa sovitaan siitä, mihin työpiiriin taikka työpisteeseen luottamusmies valitaan. 29.7 Edellä tarkoitettuun luottamusmiehen asemaan, tehtäviin ja niiden hoitamiseen sekä tehtävien hoitamisesta aiheutuvan ansionmenetyksen korvaamiseen samoin kuin luottamus miesten koulutukseen ja heidän toimitiloihinsa nähden noudatetaan valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. 30. ASIAMIEHET 30.1 Allekirjoittaneiden järjestöjen asiamiehellä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työaikana työpaikoilla ilmoitettuaan käynnistä etukäteen ao. tulos yksikön johdolle. Asiamiesten nimet on kirjallisesti ilmoitettava VTT:lle. 30.2 Asiamiehillä on oikeus saada VTT:lta ja tulosyksiköltä asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi.
31. NEUVOTTELUJÄRJESTYS 31.1 Tämän työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet pyritään viivytyksettä selvittämään ensi sijassa tulosyksikön päällikön ja toisaalta työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen tai pääluottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. 31.2 Elleivät erimielisyydet tällä tavoin selviä tulosyksikössä tulee ne saattaa VTT:n ja pääluottamusmiehen kesken selvitettäväksi, jolloin ao. työntekijää edustavan yhdistyksen luottamusmiehen tulee tarvittaessa osallistua erimielisyyden selvittelyyn. 31.3 Jos yksimielisyyteen ei tällöinkään päästä, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvotte lijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. 31.4 Tämän jälkeen asia voidaan saattaa VTT:n ja allekirjoittaneiden järjestöjen kesken selvitettäväksi. Jommankumman sopijapuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 31.5 Siinä tapauksessa, etteivät sopijapuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen tai, ellei asia kuulu sen toimivaltaan, välimiesten ratkaistavaksi. 32. TYÖNSEISAUSTEN ESTÄMINEN Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä boikottiin tai muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen tai sen liitteiden muuttamista. VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 33. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN Tämä sopimus on voimassa 30.9.2007 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi (6) viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä sopimus tulee myös valtion tarkistamissopimuksen irtisanomisella irtisanotuksi. 34. SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Ellei keskusjärjestöjen 29.11.2004 allekirjoittamaa tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus. Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt.
35. ALLEKIRJOITUSMERKINNÄT 35.1 Tämän työehtosopimuksen ohella noudatetaan sopijapuolten välistä erillistä - palkkaliitettä ja - työehtosopimuspöytäkirjaa ja Samoin noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana valtion yleistä työehtosopimusta liitteineen sekä keskustasolla tehtyjä muita erillisiä sopimuksia. 35.2 Tätä työehtosopimusta on laadittu neljä (4) samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Espoossa 13.12.2004 Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) Erkki KM Leppävuori Pääjohtaja Risto Suominen Henkilöstöjohtaja Valtion tutkimusalojen tekniset toimihenkilöt VATE ry Anu Vaari Arto Puranen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Jari Kiviaho Pentti Salonen Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry Pertti Leino
Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2005. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Siltasaarenkatu 18 20 A PL 18 00054 Valtiokonttori puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 744 sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi