SUKUYHDISTYS SIHVO ry TOIMINTAKERTOMUS 2012 Vuonna 1959 perustetun Sukuyhdistys Sihvo ry:n tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa ja kunnioittaa menneiden sukupolvien elämäntyötä. Vuosi 2012 oli yhdistyksen 53. toimintavuosi. Toiminta perustui sukukokouksessa vuonna 2010 hyväksyttyyn toimintasuunnitelmaan. Sukuneuvosto Sukuyhdistyksen hallituksena toimivassa sukuneuvostossa oli vuonna 2012 seuraavat 15 henkilöä: Sami Sihvo (K) (puheenjohtaja), Mikko Hanski (K), Maarit Koverola (L) (jäsenrekisterin pitäjä), Teppo Launiainen (V) (rahastonhoitaja), Eeva Loukonen (L), Pirjo Mustonen (K), Anneli Sihvo (V) (sihteeri), Arto Sihvo (V), Jouko Sihvo (V) (varapuheenjohtaja), Liisa Sihvo (K), Mervi Sihvo (L) (jäsentiedotteen postitusasioiden vastuuhenkilö), Pekka Sihvo (L), Päivi Sihvo-Eskelinen (L) (kirjanpitäjä), Veikko Sihvo (V) ja Eeva-Riitta Wirta (K). Työvaliokuntaan kuuluivat Sami Sihvo, Teppo Launiainen, Eeva Loukonen, Anneli Sihvo ja Arto Sihvo. Sukuneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa (21.1., 5.5. ja 29.9.), kokoukset pidettiin Helsingissä Jääkärikansliassa (Pohjoisranta 20 A). Sukuneuvoston oli vuonna 2011 valinnut seuraavat työryhmät, jotka jatkoivat 2012 toimintaansa: Karjalankannaksen matkan 2012 suunnittelutyöryhmä, johon kuuluivat Sami Sihvo (pj), Pirjo Mustonen, Anneli Sihvo, Jouko Sihvo ja Mervi Sihvo. Vuoden 2013 sukukokouksen suunnittelu- ja valmistelutyöryhmä, johon kuuluvat työvaliokunnan jäsenet Eeva Loukonen, Teppo Launiainen, Sami Sihvo, Anneli Sihvo ja Arto Sihvo sekä Eeva-Riitta Wirta. Toiminnantarkastajana toimi Seppo Luode ja varatoiminnantarkastajana Rita Myyrä. Karjalankannaksen matka 9.-12.8.2012 Sihvojen sukuyhdistyksen toimintasuunnitelmaan kuulunutta Karjalankannaksen matkaa valmistelemaan valittu työryhmä (ks. yllä) jatkoi matkan suunnittelua keväällä 2012. Päätettiin, että matkan aikana vieraillaan suvun entisillä asuinpaikoilla sekä tutustutaan Karjalankannaksen historiaan ja kulttuurikohteisiin teemana Karjalankannas vuonna 1939. Vastuulliseksi matkanjärjestäjäksi valittiin tälläkin kertaa kuopiolainen Tilausmatkat Oy. Matkalle ilmoittautui viitisenkymmentä suvun jäsentä. Osa joutui peruuttamaan ilmoittautumisensa ja mukaan lähti yhteensä 39 matkalaista, joukossa oli useita ensikertalaisia, sekä sukuyhdistyksen aikaisemmalta matkalta tuttu kuljettaja. Käyntikohteiksi valittiin Viipuri, Johannes, Summa, Uusikirkko, Kuuterselkä, Terijoki, Sakkolan Kiviniemi, Kaukola, Käkisalmi, Pyhäjärvi, Laatokan ranta ja Valkjärvi. Ajomatkojen ajaksi meille oli järjestetty ohjelmaa. Kuulimme alueista ja kylistä, joissa liikuimme sekä tunnetuista henkilöistä, jotka olivat alueella asuneet. Pirjo Mustonen kertoi kirjailija Olavi
Paavolaisesta ja Anneli Sihvo runonlaulaja Larin Paraskesta, joilla on mahdollisesti yhteisiä sukujuuria Sihvojen kanssa. Jorma Kokkonen kertoi taiteilija Ilja Repinistä. Sami Sihvo kertoi Karjalankannaksen sotatapahtumista vuosina 1939-1944. Pirjo Mustonen kertoi Kaukolasta ja Kaukolan Sihvoista ja Jouko Sihvo kertoi Valkjärvestä ja Valkjärven Sihvoista. Teppo Launiainen huolehti matkan maksuliikenneasioista. Liitteenä oleva matkakertomus sekä kuvia matkalta on nähtävänä myös sukuyhdistyksen verkkosivuilla www.sihvo.fi Talousasiat Sukuyhdistykselle kertyi vuoden 2012 aikana tuloja maksetuista jäsenmaksuista sekä myydyistä sukukirjoista. Suurimmat kulut aiheutuivat jäsenkirjeen lähettämisestä ja Karjalankannaksen matkan kuluista, mm. museokäynnistä Terijoella ja opaspalveluista Viipurissa. Yhdistyksen kassavaranto vuoden 2012 lopussa oli 7 831,20 euroa. Sukuneuvoston ja työryhmien jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita eikä matkakorvauksia. Toiminnantarkastajille ja kirjanpitäjälle ei maksettu palkkioita eikä matkakorvauksia. Jääkärisäätiö antoi maksutta Jääkärikanslian tilat Sukuyhdistys Sihvon käyttöön sukuneuvoston kokouksia varten. Taloudesta on erilliset selvitykset, jotka esitellään kesäkuussa 2013 pidettävässä sukukokouksessa. Sukuyhdistyksen talousasioista huolehti rahastonhoitaja Teppo Launiainen sekä kirjanpidosta Päivi Sihvo-Eskelinen. Jäsenistö ja jäsenrekisteri Jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrä vuoden 2012 lopussa oli 214. Lisäksi sukuyhdistyksen toimintaan osallistuvat perheenjäsenet, joilta ei peritä jäsenmaksua. Jäsenet edustivat seuraavia sukuhaaroja: Jääsken-Antrean sukuhaara, Kaukolan sukuhaara, Lemin sukuhaara ja Valkjärven sukuhaara. Väestörekisterikeskuksesta saadun tiedon mukaan Sihvo-sukunimisiä henkilöitä oli vuoden 2012 lopussa 704 (vuoden 2011 lopussa 707), Suomessa heistä asui 663 ja ulkomailla 41 henkilöä. Entisenä sukunimenä Sihvo oli 225 henkilöllä (vuoden 2011 lopussa 228 henkilöllä). Sihvojen määrä on vähentynyt vuoden 2012 aikana muutamalla henkilöllä. Sukuyhdistyksen jäsenrekisteri päivitettiin useita kertoja vuoden aikana. Jäsenrekisterin pitäjänä toimi Maarit Koverola. Sukukirja, viirit ja lippukirja Sukukirjaa Sihvo - karjalainen suku, joka oli ilmestynyt 11.12.2004, oli vuoden 2011 lopussa jäljellä 65 kpl. Sukuneuvosto laati vuonna 2012 sukutietolomakkeen, joka lähetettiin jäsentiedotteen yhteydessä. Tarkoitus on selvittää sukukirjan korjatun ja täydennetyn uusintapainoksen tarve. Sukuneuvoston valmistuttamia isännänviirejä ja pöytäviirejä oli mahdollista ostaa vuonna 2012. Tiedottaminen Jäsenkirje 1/2012 postitettiin helmikuussa 2012. Siinä kerrottiin mm. 9.-12.8.2012 järjestettävästä Karjalankannaksen matkasta ja lähetettiin sukutietolomake. Jäsentiedotteen lähettämisestä huolehti Mervi Sihvo.
Matkatiedote lähetettiin kesäkuun 2012 alussa Karjalankannaksen matkalle ilmoittautuneille. Verkkosivut päivitettiin kaksi kertaa vuonna 2012 (helmikuussa ja lokakuussa). Kävijöitä sivuilla on Suomen lisäksi ollut mm. Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Belgiasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Sivujen sisällön päivityksestä huolehti sukuyhdistyksen sihteeri Anneli Sihvo ja sivujen teknisestä päivityksestä Pekka Sihvo. Palkitsemiset Sukuneuvoston pitkäaikaiselle jäsenelle Pirjo Mustoselle, joka toimi v. 1992-1998 sukuyhdistyksen sihteerinä ja joka on ollut mukana valmistelemassa sukukokouksia sekä sukuyhdistyksen matkoja, luovutettiin omistuslaatalla varustettu sukuyhdistyksen viiri (päivämäärä 5.5.2012) kiitokseksi sukuyhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Sukuyhdistyksen rahastonhoitajana vuodesta 2004 toimineelle Teppo Launiaiselle, joka on vastannut mm. sukuyhdistyksen talousasioista, luovutettiin omistuslaatalla varustettu sukuyhdistyksen viiri (päivämäärä 5.5.2012) kiitokseksi sukuyhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Sukuyhdistyksen puheenjohtajalle Sami Sihvolle, joka on toiminut sukuyhdistyksen varapuheenjohtajana v. 1992-1995, puheenjohtaja v. 1995-2001 sekä vuodesta 2004 alkaen edelleen, luovutettiin omistuslaatalla varustettu sukuyhdistyksen viiri (päivämäärä 13.12.2012) kiitokseksi sukuyhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Muu toiminta Sukuyhdistys Sihvo on Karjalaisten sukuyhteisöjen liiton jäsen. Sukuyhdistyksen jäsenet ovat osallistuneet erilaisiin Karjalan Liiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin Karjalatalossa Helsingissä sekä omilla paikkakunnillaan. LIITE Sukuyhdistys Sihvon Karjalankannaksen matka 9. - 12.8.2012 Sihvojen sukuyhdistyksen toimintasuunnitelmaan kuulunutta Karjalankannaksen matkaa valmistelemaan sukuneuvosto valitsi keskuudestaan viiden hengen työryhmän: puheenjohtajaksi Sami Sihvon, jäseniksi Pirjo Mustosen, Anneli Sihvon, Jouko Sihvon ja Mervi Sihvon. Tarkoituksena oli vierailla suvun entisillä asuinpaikoilla sekä tutustua Karjalankannaksen historiaan ja kulttuurikohteisiin teemana Karjalankannas vuonna 1939. Vastuulliseksi matkanjärjestäjäksi valittiin tälläkin kertaa kuopiolainen Tilausmatkat Oy. Matkalle ilmoittautui viitisenkymmentä suvun jäsentä. Osa joutui peruuttamaan ilmoittautumisensa ja mukaan matkalle lähti yhteensä 39 henkeä, joukossa oli useita ensikertalaisia. Käyntikohteiksi valittiin Viipuri, Johannes, Summa, Uusikirkko, Kuuterselkä, Terijoki, Sakkolan Kiviniemi, Kaukola, Käkisalmi, Pyhäjärvi, Laatokan ranta ja Valkjärvi. Ajomatkojen ajaksi meille oli järjestetty ohjelmaa. Kuulimme alueista ja kylistä, joissa liikuimme sekä tunnetuista henkilöistä, jotka olivat alueella asuneet. Pirjo Mustonen kertoi kirjailija Olavi Paavolaisesta ja Anneli Sihvo runonlaulaja Larin Paraskesta, joilla on mahdollisesti yhteisiä sukujuuria Sihvojen kanssa. Jorma Kokkonen kertoi taiteilija Ilja Repinistä. Sami Sihvo kertoi Karjalankannaksen sotatapahtumista vuosina 1939-1944. Pirjo Mustonen kertoi Kaukolasta ja Kaukolan Sihvoista ja Jouko Sihvo kertoi Valkjärvestä ja Valkjärven Sihvoista. Teppo Launiainen huolehti matkan maksuliikenneasioista.
1. MATKAPÄIVÄ, torstai 9.8. Matka aloitettiin aurinkoisena, mutta viileänä elokuun aamuna Helsingistä Mannerheiminaukiolta. Pysähdyspaikat Helsingin jälkeen olivat Karhula ja Hamina. Viimeiset matkalle lähtijät tulivat bussiin Vaalimaalta, jossa pidettiin kahvitauko ennen Venäjän rajalle saapumista. Raja ylitettiin aamupäivällä ja rajamuodollisuudet sujuivat melko nopeasti myös Venäjän puolella. Rajan ylityksen jälkeen matka jatkui entisen Säkkijärven pitäjän ja Viipurin maalaiskunnan halki kohti Viipuria. Alustavassa matkaohjelmassa mukana ollut tutustumiskohde Säkkijärven Niemenlautta, joka oli mm. taiteilija Hugo Simbergin työskentely- ja kesänviettopaikka, jouduttiin jättämään pois matkaohjelmasta Venäjän muuttuneiden olojen vuoksi. Aloitimme Viipuriin tutustumisen nauttimalla lounaan Ravintola Pyöreässä Tornissa. Venäläinen menu koostui vihannessalaatista, siperialaisesta kalakeitosta ja piirakasta, kanasta ja perunoista sekä aterian lopuksi tarjotusta kahvista ja teestä. Lounaan jälkeen tutustuimme Viipurin nähtävyyksiin Viipuri-keskuksen Tatjana Shumilinan opastamana. Kävimme aluksi Sorvalin hautausmaalla, jossa saimme ihailla Otsakorpien haudalle edellisenä päivänä palautettua Johannes Haapasalon graniittista Polvistuva -patsasta vuodelta 1928. Sorvalissa oli käyntimme aikana sattumalta paikalla rovasti Leena Repo suomalaisen talkooväen kanssa. Hän kertoi hautausmaan kunnostustyöstä, jota oli tehty vuosittain suomalaisten ja venäläisten talkoolaisten voimin vuodesta 2007 alkaen. Sorvalin hautausmaa on perustettu vuonna 1798. Sen historia on läpileikkaus Viipurin seudun monikulttuurisesta elämästä monen vuosisadan ajalta. Sorvalin jälkeen tutustuimme kiertoajelulla Viipurin keskustan tärkeimpiin alueisiin ja rakennuksiin. Kävimme mm. Torkkeli Knuutinpojan patsasta ympäröivällä aukiolla ja kuulimme tarinoita Viipurin linnasta kaupungin puolelle risteilevistä salaisista käytävistä. Päätimme kiertoajelun Viipurin torille kauppahallin lähistölle. Kaupungissa vietettiin parhaillaan vuosittaista Viipurin elokuvafestivaalia. Kaikki hotellihuoneet oli varattu festivaalivieraille, joten suuntasimme bussimme runsaan 20 kilometrin päässä olevaan Johanneksen saaristolaispitäjään. Kartanluvussa kuljettajaamme Pekkaa avustivat Pirjo, Sami ja Tuffe. Majoituimme Hotelli Lokkiin, joka rakennettiin 1980-luvulla suomalaisin voimin. Hotellissa tarjotun päivällisen jälkeen meillä oli mahdollisuus ulkoiluun ja ostosten tekoon paikallisissa kaupoissa. Hotellin lähistöllä koivujen keskellä oli näkyvissä Johanneksen kirkon kivijalka. 2. MATKAPÄIVÄ, perjantai 10.8.2012 Hotelli Lokissa nautitun aamiaisen jälkeen lähdimme kohti Summaa. Talvisodan aikainen pääpuolustusasema, Mannerheim-linja, kulki Summan alueen halki ja siellä sijaitsivat puolustusaseman vahvimmat linnoitteet. Summan kylä tuhoutui pahoin talvisodan ankarien ja pitkään jatkuneiden taistelujen aikana. Pysähdyimme yhden osittain säilyneen bunkkerin kohdalle. Sen seinässä oli laatta, jossa oli teksti: Tässä korsussa sijaitsi II JR 15:n esikunta talvisodan aikana 1939-40. Laatan pystyttivät rykmentin aseveljet kunnioittaakseen Summan taisteluissa kaatuneiden sotilaiden muistoa. Monet tutkivat ja kuvasivat bunkkeria. Paikalle ilmestyi käyntimme aikana myymäläauto, jonka valikoimiin kuului karttoja ja erilaisia juomia. Summasta jatkettiin Uudellekirkolle. Reittimme varrella oli Kamenkan varuskunta- ja harjoitusalue, joka vaikutti siistiltä ja hyväkuntoiselta. Uudenkirkon hautausmaalla laskimme kukkia säveltäjä ja jääkäri Sam Sihvon (1892-1927) haudalle, jonka entiset uuskirkkolaiset ovat paikantaneet muutama vuosi sitten. Samalla hautausmaalla lepäävät myös hänen isänsä Antti Sihvo (1861-1925) ja sisarensa Siviä Sihvo (1903-1931). Heidän hautapaikoistaan ei ole tietoa. Sami
Sihvo kertoi lyhyesti sedästään ja laski kukat hänen haudalleen. Venäläiset ovat haudanneet vainajiaan hyvin lähelle Sam Sihvon hautaa, joten hautapaikan varaaminen olisi kiireellinen tehtävä. Etsimme myös entisten uuskirkkolaisten pystyttämän sankariristin, jolle laskettiin sukuyhdistyksen kukkatervehdys. Uudenkirkon jälkeen oli ohjelmassamme käynti Kanneljärvellä Kuuterselän muistomerkillä, joka paljastettiin vuonna 2006, tilaisuuden juhlapuhujana oli ollut sukuyhdistyksemme puheenjohtaja Sami Sihvo. Sami Sihvo kertoi meille Kuuterselän taistelusta, joka oli yksi kesän 1944 ratkaisutaisteluista. Muistomerkille laskettiin sukuyhdistyksen kukat. Kuuterselästä lähdimme ajamaan kohti Terijoen keskustaa, jossa nautimme retkikahvit. Niiden valmistumista odotellessamme meillä oli mahdollisuus vierailla lähistöllä olevissa luterilaisessa ja ortodoksisessa kirkossa tai tutkia pääkadun ostosmahdollisuuksia. Matkalla taitelija Ilja Repinin kotimuseoon Terijoen Kuokkalaan Jorma Kokkonen kertoi meille Ilja Repinistä ja hänen tuotannostaan. Suojatossut jalassa pääsimme kahdessa ryhmässä tutustumaan taiteilijan kesällä 2012 kunnostettuun kotiin. Ilja Repinin hauta on taloa ympäröivässä rehevässä puistossa. Terijoelta lähdimme kohti Valkjärven kirkonkylää heinätalkoisiin. Valkjärven pitäjäseuran ryhmä kävi heinäkuun lopulla Valkjärvellä. Matkan yksi tarkoitus oli ollut kiinnittää laatta sankarihaudan suureen ristiin. Matkasta otettuja valokuvia oli pantu Valkjärvi-seuran verkkosivuille ja niistä näkyi, että sankarihauta-alueen sisällä kasvoi korkeaa heinää. Koska kirkolle varattu aika sunnuntaina oli lyhyt, päätettiin että heinä niitetään pois ja alue siistitään etukäteen. Työtä varten Jouko oli varannut mukaan viikatteen ja Anneli haravan. Mukana oli heinätöitä tehneitä miehiä ja taitavilta niittomiehiltä työ sujui rivakasti. Alue haravoitiin ja heinä siirrettiin pois hauta-alueelta. Myös hautausmaa-alueen vieressä olevan myymälän kauppias taisi olla tyytyväinen käyntiimme. Valkjärven kirkolta matka jatkui Sakkolan Kiviniemeen, jossa majoituimme Hotelli Losevoon. Päivällisen jälkeen noin puolet matkalaisista kokoontui hetkeksi yhteiseen illanviettoon Kiviniemen kosken partaalla olevaan ravintolaan. 3. MATKAPÄIVÄ, lauantai 11.8.2012 Hotelliaamiaisen ja Kiviniemen kukkakaupan jälkeen lähdimme kohti Kaukolaa. Matkalla pysähdyimme hetkeksi Kannaksen merkittävimpiin kuuluvan Tiurin muinaislinnan kohdalla. Vuonna 1988 kiinnitetty venäläinen muistolaatta kuvaa alueen historiaa suomalaisesta historiankirjoituksesta poikkeavalla tavalla. Räisälän jälkeen käännyimme Kaukolaan johtavalle tielle, joka osoittautui melkein ajokelvottomaksi. Taitavan kuljettajamme Pekan ja ketterän bussimme "Irinan" ansiosta pystyimme kuitenkin ajamaan vaikean tieosuuden. Aikaa 18 kilometrin matkaan meni tunnin verran, mikä valitettavasti lyhensi perillä oloaikaamme. Pirjo Mustonen oli jo bussimatkan aikana kertonut meille Kaukolan Sihvoista: Juho Sihvosta ja Anna Komosesta sekä heidän jälkeläisistään. Saimme nähtäväksemme kartan, josta kävi ilmi Sihvoille tärkeiden paikkojen Kalliolan, Montosen, Aution, Kalliosuon pellon ja Lätäkorven metsän sijainti, sekä kuvia Kaukolan Sihvoille tärkeistä rakennuksista. Ensin pysähdyimme Kaukolan kirkonmäelle. Lea-Liisa Mäkinen, Leena Puttonen ja Eeva-Riitta Wirta veivät kukkia sankarihaudalle ja sukulaisten haudoille. Sukuhauta löydettiin etsimisen jälkeen pitkäksi kasvaneen heinikon keskeltä. Kirkon sakasti on sisustettu pieneksi paikallisen luterilaisen seurakunnan kirkoksi. Sisälle tulleet lauloivat yhteisesti virren Herraa hyvää kiittäkää. Ulkona tavattiin seurakunnan kirkkoherra.
Kirkonmäeltä ajoimme Kievariin. Talo on rappeutunut, mutta sen puutarhassa kasvaa edelleen kauniita kasveja. Emme nähneet asukkaita, mutta ilmeisesti talossa asutaan. Matka jatkui Kohti Kaarlahtea ja Käkisalmea. Sukuloimaan Kaukolaan tultiin usein junalla, joten Kaarlahden aseman seutu oli Sihvoille tuttu paikka. Sieltä oli 10 kilometrin ajomatka hevosella ja myöhemmin autolla Kaukolaan. Käkisalmessa kävimme ensin luterilaisen kirkon sankarihaudalla. Leena Puttonen laski kukat haudalle, jossa lepää myös hänen veljensä. Sen jälkeen Leena näytti meille kotinsa sijaintipaikan, joka on aivan kirkon lähistöllä. Keskustasta jatkoimme Käkisalmen linnan alueelle, jossa pysähdyimme puoleksi tunniksi ulkoilemaan hienossa linnan ympäristössä. Kaunis ympäristö oli houkutellut paikalle myös samana päivänä vihittyjä hääpareja valokuvattavaksi linnan puistossa. Käkisalmesta matka jatkui lounaspaikkaamme Pyhäjärven Lomarantaan, jolla on suomalainen isäntä. Herkullisen lounaan jälkeen tutustuimme hetken hyvin hoidettuun Lomarannan pihapiiriin. Sen jälkeen jatkoimme Pyhäjärven kirkonkylään. Siellä on vielä pystyssä lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki, jota käytiin katsomassa. Lahjoitusmaajärjestelmä oli myös Valkjärven Sihvojen kohtalona ja se vaikutti Valkjärven sekä koko Itä-Suomen väestön henkiseen ja taloudelliseen tilaan hyvin tuhoisasti. Myös Valkjärvelle oli pystytetty 1930-luvulla lahjoitusmaatalonpoikien muistomerkki, mutta se on hävitetty. Joidenkin matkalaisten toiveena oli käynti Laatokan rannalla. Ajoimme Pyhäjärveltä Sortanlahteen, josta lähtevät laivat Konevitsan saarelle. Paikka osoittautui huonokuntoisten laivojen säilytyspaikaksi, eikä Laatokan meren suuruudesta saanut käsitystä. Myöhäisen ajankohdan ja teiden huonon kunnon vuoksi joudumme luopumaan päivän muista suunnitelluista käyntikohteista. Palasimme Pyhäjärven kautta takaisin Kiviniemeen yhteiselle päivälliselle. Sen jälkeen kukin jatkoi illan viettoa tahollaan. 4. MATKAPÄIVÄ, sunnuntai 12.8.2012 Losevon aamiaisen jälkeen kiirehdittiin bussiin jo kahdeksalta. Edessä oli pitkä matkapäivä Suomeen ja kotiin asti. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Valkjärven kirkonmäki. Siinä joukko jakaantui kahtia. Kymmenkunta henkeä meni Valkjärven Siparilaan tunnistamaan ja katsomaan paikkoja, joista oli kerrottu yhdelle matkalaiselle. Ne myös löytyivät. Näin hänen yksi matkan erityiskohde tuli nähdyksi. Kirkonmäelle jääneille Jouko Sihvo kertoi ensin kirkon, sen raunioiden ja kellotorniin kiinnitetyn Valkjärven kirkon kellon tarinat. Kirkko säilyi pystyssä sekä talvisodan että jatkosodan myllerrykset. Joskus 1960-luvulla tuli tieto, ettei kirkkoa enää ollut. Milloin ja miten se hävitettiin, kiinnostaa entisiä valkjärveläisiä. Kirkon kello oli löydetty Valkjärvestä ja sijoitettu paikallisen hotellin pihalle. Saatuaan asiasta tiedon Valkjärven pitäjäseuran miehet rakensivat löytyneelle kirkonkellolle kellotornin. Se vihittiin käyttöön monisatapäisen suomalaisen vierasjoukon läsnä ollessa kesällä 1994 kirkon raunioilla vietetyn ehtoollisjumalanpalveluksen yhteydessä. Se luovutettiin Valkjärven venäläisten asukkaiden käyttöön. He hautaavat vainajiaan kirkon raunioita ympäröivään entisten valkjärveläisten hautausmaahan ja käyttävät sitä hautausten yhteydessä. Siistityn sankarihaudan ristille laski kukan yksi matkalaisista, jonka isosetä oli haudattu siihen kolmen muun kaatuneen Valkjärven Sihvon lisäksi. Kahden muun kaatuneen Sihvon hautapaikat ovat muualla. Jouko Sihvo, joka lapsena tunsi kaatuneet Sarkolan Sihvot, kertoi heistä ja luki lopuksi Ville Sihvon runon Kummulla. Tätä tilaisuutta oli seuraamassa nykyisen Valkjärven eli Mitshurinskojen entinen ja nykyinen kunnan johtaja. He ilmoittivat, että valkjärveläiset ovat
tervetulleita viettämään kesäjuhlaansa siellä vuonna 2015. Kunniakäynnin päätökseksi ennen bussin lähtöä soitettiin kirkonkelloa. Kirkonmäeltä matka jatkui Punnusjärven länsipuolitse Sarkolaan. Siellä nautittiin retkikahvit voileipien kera. Jouko Sihvo kertoi ja osoitti kiinnostuneille, missä eri Sihvojen talot olivat sijainneet ja että Mannerheim-linjan puolustusasemat oli rakennettu Sihvonmäen peltoaukean pohjoisreunalle sekä piikkilanka- ja panssariesteet niiden eteen. Siinä talvisodan rintama kesti joulukuun 6. päivästä helmikuun puoliväliin 1940. Sarkolasta matka suuntautui kohti Viipuria. Sen alussa Valkjärven Lahdenpohjassa oli vielä puolen tunnin pysähdys, kun muutamat matkalaiset kävivät katsomassa Kurjen talon paikkaa, jossa kaksi heistä oli lapsena ollut. Ohjelma Viipurissa sisälsi lounaan uudessa Victoria hotellissa, menu koostui alkusalaatista, vihanneskeitosta, stroganoffista sekä kahvin tai teen kanssa tarjotusta karpalo- ja omenapiirakasta. Ennen kotimatkalle lähtöä tehtiin vielä ostoksia kauppatorilla ja -hallissa sekä pellavatuotteiden kaupassa. Rajalla tarkastukset sujuivat normaalisti ja taxfree-kaupan ostosten sekä matkalaisjoukon ryhmäkuvauksen jälkeen siirryttiin Suomen puolelle. Siellä poikettiin vielä kahvilla ennen kuin bussi suuntasi rantatietä pitkin kohti Helsinkiä. Anneli Sihvo ja Jouko Sihvo