PÄÄTÖS 1 (11) Tehoreservin tarpeen määrittäminen 1 Selostus asiasta Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä (jäljempänä tehoreservilaki) on tullut voimaan 1.3.2011. Tehoreservilain 23 :n 2 momentin mukaan tehoreservilain 4 :ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen ja sähkönkulutuksen joustoon kykeneviä kohteita voidaan hyödyntää 1 päivästä joulukuuta 2013 alkaen. Lain 4 :n 1 momentin perusteella Energiamarkkinaviraston (nykyinen Energiavirasto, jäljempänä myös virasto) tehtävänä on määrittää tarvittavan tehoreservin määrä vähintään neljän vuoden välein. Tehoreservin määrä tulee mitoittaa siten, että se edistää hyvän sähköntoimitusvarmuuden tason ylläpitämistä sähkönkulutuksen huippujen ja sähköntuonnin häiriöiden aikana. Lisäksi on otettava huomioon tarjolla olevan vaatimukset täyttävän kapasiteetin määrä sekä tehoreservin hankintakustannukset. Energiavirasto määrittää tällä päätöksellä tehoreservilain 4 :n mukaisesti tehoreservin tarpeen. 2 Asiaan liittyvä lainsäädäntö Tehoreservilain 4 :n 1 momentin mukaisesti tehoreservin määrä tulee mitoittaa siten, että se edistää hyvän sähköntoimitusvarmuuden tason ylläpitämistä sähkönkulutuksen huippujen ja sähköntuonnin häiriöiden aikana. Lisäksi on otettava huomioon tarjolla olevan vaatimukset täyttävän kapasiteetin määrä sekä tehoreservin hankintakustannukset. Hallituksen esityksen (HE 229/2010 vp) 4 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on käsitelty tarkemmin tehoreservin määrittämistä 1. Pykälää koskevien yksityiskohtaisen perusteluiden mukaan tehoreservin kulloiseenkin tarpeeseen vaikuttavat tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso, sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa sekä sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä. Arvioinnissa käytettävän tavoiteltavan toimitusvarmuuden tason määrittelyssä tulisi huomioida eduskunnan ja valtioneuvoston sähköntoimitusvarmuudesta mahdollisesti tekemät poliittiset linjaukset. Huomioon otettavia poliittisia linjauksia olisivat esimerkiksi valtioneuvoston antamissa energiapoliittisissa selonteoissa asetetut tavoitteet. Tehoreservin määrän mitoituksessa tulisi edellisen lisäksi ottaa huomioon toimitusvarmuuden paranemisesta saavutettavat hyödyt verrattuna hyötyjen saavuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Järjestelmästä aiheutuvat kustannukset tulisi näin ollen myös suhteuttaa saavutettaviin hyötyihin. 1 Saatavilla: http://217.71.145.20/tripviewer/show.asp?tunniste=he+299/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=word
PÄÄTÖS 2 (11) 3 Asian valmistelu Energiavirasto voi tehoreservilain 4 :n perusteella perustellusta syystä poiketa tällä päätöksellä määritetystä tehoreservin määrästä varsinaista tehoreservin hankintapäätöstä tehdessään. 3.1 Teetetyt taustaselvitykset Osana päätöksen valmistelua Energiavirasto tilasi syksyllä 2014 VTT:ltä päivityksen vuonna 2012 tehtyyn selvitykseen Suomessa tarvittavasta tehoreservikapasiteetin kokonaismäärästä koskien vuosia 2015 2020. Lisäksi selvitystyössä tuli selvittää sähkönkulutuksen jouston roolia tehoreservijärjestelyssä sekä arvioida nykyisiä tehoreservivoimalaitoksille asetettuja käyttösääntöjä. Olkiluodon 3. ydinvoimayksikön (jäljempänä myös OL3) valmistuminen on lähivuosien keskeisin voimalaitoskapasiteettiin vaikuttava laitoshanke, joten tehoreservin tarvetta tuli arvioida OL3:n valmistumista ennen ja sen jälkeen. Selvitystyössä tuli analysoida esitettävän tehoreservin määrän vaikutuksia sähkön toimitusvarmuuteen, tehoreservin kokonaismäärän ja kulutusjoustomäärän kustannuksia sekä voimalaitosreservin ja kulutusjoustoreservin vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Tarvittavan tehoreservikapasiteetin määrää analysoitaessa selvitystyössä tuli ottaa huomioon: sähkön kysyntä- ja tarjontaennusteet Suomessa ja naapurimaissa; sähkön tuonnin ja viennin ennusteet; Suomessa tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso; sekä kotimainen voimalaitoskapasiteetti ja sähkön siirtokapasiteetti naapurimaihin sekä niiden kehittyminen tulevaisuudessa. Selvitystyö on tämän päätöksen liitteenä. Energiavirasto on tätä päätöstä valmisteltaessa käyttänyt VTT:n laatimaa selvitystä osana päätöksen tausta-aineistoa. 3.2 Sidosryhmien kuuleminen Tehoreservilain 4 :n hallituksen esityksen perustelut edellyttävät intressiryhmien kuulemista tehoreservin tarpeen määrittävän päätöksen valmistelussa. Tätä päätöstä valmisteltaessa on pyydetty lausuntoa intressiryhmiltä (lista päätöksen lopussa) päivätystä päätösluonnoksesta sekä Energiaviraston VTT:ltä tilaamasta selvityksestä. Lisäksi lausuntopyyntö on julkaistu 9. tammikuuta 2015 viraston internetsivuilla ja kaikilla asiasta kiinnostuneilla tahoilla on ollut mahdollisuus antaa asiasta lausunto. [Lausunnoista laaditaan erillinen yhteenvetomuistio]
PÄÄTÖS 3 (11) 4 Perustelut Tehoreservilain 4 :n ja hallituksen esityksen 4 :ää koskevien yksityiskohtaisisten perusteluiden nojalla, Energiavirasto ottaa huomioon tehoreservin tarvetta arvioitaessa seuraavat asiakokonaisuudet: Suomessa tavoiteltava sähkön toimitusvarmuuden taso Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa ja sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä sekä arviot niiden kehittymisestä Tehoreserviksi tarjolla olevan voimalaitos- ja kulutusjoustokapasiteetin määrä ja hankintakustannukset Energiavirasto arvioi tehoreservikauden kestoa huomioiden tulevan käytettävissä olevan voimalaitoskapasiteetin määrän, OL3:n oletetun valmistumisajankohdan epävarmuuden ja tehontarpeen kehittyminen. 4.1 Tehoreservikauden kesto Tehoreservilain 4 :ssä todetaan, että Energiaviraston on määritettävä tarvittavan tehoreservin määrä vähintään neljän vuoden välein. Virasto päättää tehoreservin määrityksen aikajänteestä tarkastelujakson ollessa maksimissaan neljä vuotta. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tarvittaessa arviointeja voidaan tehdä myös lyhempää ajanjaksoa varten. Koska tehoreservijärjestely on reservilaitosten tulonlähde, on järjestelmän ennakoitavuus tärkeää laitosten haltijoille. Suomen voimajärjestelmässä lähivuosina tapahtuva suurin yksittäinen muutos on Olkiluodon 3. ydinvoimalaitosyksikön valmistuminen, jolla on vaikutusta tehoreservin mitoitukseen. Tämän hetken tiedon mukaisesti OL3 valmistuu kaupalliseen sähköntuotantoon 2 vuoden 2018 lopussa. Tehoreservin määritysjakson pituus on merkityksellinen erityisesti nykytilanteessa, jossa OL3:n valmistuminen ja muut ympäröivän markkinatilanteen muutokset aiheuttavat arviointeihin epätarkkuutta. Valtioneuvoston asetuksen 96/2013 5 :n mukaan ennen 1.7.1987 luvan toimintaansa saaneet, rajoitettuun käyttöaikaan 1.1.2008 alkaen päästöjen vähentämiseksi sitoutuneiden energian tuotantoyksiköiden lupa päättyy 31.12.2015. Ilman merkittäviä uusintainvestointeja näiden laitosten käyttö päättyy luvan päättyessä. Kyseisen tyyppisten laitosten tarjoaminen tehoreservikapasiteetiksi ei siten ole mahdollista lyhyelläkään reservikaudella. Energiavirasto katsoo, että yhden vuoden mittainen tehoreservikausi on liian lyhyt etenkin reservilaitosten toiminnan ennakoitavuuden kannalta. 2 Teollisuuden Voima Oyj:n tiedote, Julkaistu 1.9.2014 Saatavilla: http://www.tvo.fi/news/304
PÄÄTÖS 4 (11) Pitkä tehoreservikausi vaikeuttaisi tarpeen arvioimista soveltuvaksi koko kaudelle mahdollisesti nopeasti muuttuvien kansainvälisten markkinatilanteiden ja muiden epävarmuuksien vuoksi. Neljän vuoden kaudella viimeisen talvikauden 2018-2019 osalta on haastavaa arvioida, miten ja millaisella toimintavarmuudella OL3 on käytössä. Neljän vuoden tehoreservijaksolla olisi mahdollista, että talvikaudella 2018-2019 tuotantokapasiteetti eroaa merkittävästi edellisistä talvikausista. Tällä perusteella Energiavirasto katsoo, että neljän vuoden jakso on liian pitkä jakso tehoreservikaudeksi. Tehoreservikauden ollessa kaksi tai kolme vuotta on tehoreservijärjestelmässä olevien laitosten toiminnan ennakoitavuus parempi kuin yhden vuoden jaksossa. Toisaalta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin voidaan reagoida paremmin kuin neljän vuoden jaksossa. Riippumatta siitä, onko tehoreservikausi kaksi vai kolme vuotta, Energiaviraston käytettävissä olevan materiaalin perusteella Suomen voimajärjestelmässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia kyseisenä ajanjaksona. Kolme vuotta on parempi laitosten käytön ennakoitavuuden kannalta ja kaksi vuotta mahdollisiin muutoksiin reagoimisen kannalta. Tehoreservikauden pituudessa on huomioitava myös tehoreservitarvetarve OL3:n valmistumiseen saakka sekä valmistumisen jälkeen. Edellä mainituista syistä Energiavirasto pitää perusteltuna, että seuraavan tehoreservikauden kestoksi asetetaan kaksi vuotta, siten että tehoreservikausi alkaa 1.7.2015 ja päättyy 30.6.2017. 4.2 Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä sekä sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä 4.2.1 Sähkön tuotannon ja kulutuksen määrä Suomessa vuosina 2007-2014 toteutuneet sähkön kokonaiskulutuksen määrä, toteutuneet kulutushuiput ja toteutuneet tuotantohuiput on esitetty kuvassa 1. [Sähkönkulutuksen toteumaa päivitetään annettavaan päätökseen, mikäli uudempaa tietoa on saatavissa]
TWh MWh/h PÄÄTÖS 5 (11) 95 90 85 80 90,4 87,2 81,3 87,7 84,2 85,2 83,9 17000 16000 15000 75 14000 70 65 60 55 50 12623 14808 11056 13288 11350 13917 12366 14320 12261 14804 12051 14304 11843 14043 11722 14228 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kulutushuippu [MWh/h] Tuotantohuippu [MWh/h] Sähkön kokonaiskulutus [TWh] 13000 12000 11000 10000 Kuva 1. Yhteenveto sähkön kokonaiskulutuksesta vuositasolla, hetkellisistä kulutushuipuista ja hetkellisistä tuotantohuipuista tehoreservijärjestelyn ajalta. (Lähde: Tilastokeskus ja Fingrid) Perustuen työ- ja elinkeinoministeriön sähkönkokonaiskulutusarvioon, toteutuneisiin kulutushuippuihin, VTT:n esittämään huippukulutusarvioon 3 ja toteutuneisiin sähkönkulutuksen pysyvyyskäyriin Energiavirasto on arvioinut laskennallisen sähkönkulutuksen huipputehon talvikausille 2014 2018. Arvio on esitetty taulukossa 2. Kulutushuipun ja sähkön kokonaiskulutuksen välillä ei ole säännönmukaista korrelaatiota. Kulutushuipun tarkka ennustaminen on haastavaa, koska se on riippuvainen esimerkiksi sääoloista. Tämän vuoksi ennusteeseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Energiavirasto on arvioinut huippukulutuksen vaihteluväliä tuleville vuosille. Taulukossa 2 esitetyt arvot ovat lähempänä arvion ylärajaa, joten on täysin mahdollista, että toteutuvat kulutushuiput tulevat jäämään näiden arvioiden alle. Talvikausi Laskennallinen kulutushuippu, MW 2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 15 000 15 200 15 400 15 600 Taulukko 2. Laskennallinen sähkönkulutuksen huipputeho talvikausina 2014 2018 (lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto). 3 VTT:n tämän päätöksen liitteenä oleva selvitys tehoreservin tarpeesta
PÄÄTÖS 6 (11) 4.2.2 Voimalaitoskapasiteetin kehitys lähivuosina Energiavirasto ylläpitää rekisteriä Suomen voimalaitoksista. Sähköntuottajilla on sähkömarkkinalain (588/2013) 64 :ään perustuva ilmoitusvelvollisuus voimalaitoksen rakentamissuunnitelmasta, käyttöönottamisesta ja pitkäaikaisesta tai pysyvästä käytöstäpoistamisesta. Virastolle tulleiden ilmoitusten mukaan 4 lähivuosina tuulivoima on eniten kasvava sähköntuotantomuoto. Lisäksi vesivoimaan tulee pientä lisäystä nykyisten laitosten tehonkorotuksista ja kaukolämmön yhteistuotantoa on tulossa pieniä määriä lisää lähivuosina. Erityisesti tuulivoiman osalta virasto olettaa, että vuosina 2015 2017 valmistuu enemmän hankkeita kuin virastolle on tähän mennessä ilmoitettu 5. Valtioneuvoston asetuksen 96/2013 seurauksena vuoden 2015 loppuun mennessä sähköntuotantokapasiteettia poistuu käytöstä. 4.2.3 Sähkön siirto Suomen ja naapurivaltioiden välillä Suomen ja naapurimaiden välisen sähkön siirtokapasiteetin kehitys on esitetty taulukossa 3. Viime vuosien suurin muutos on ollut Estlink 2:n käyttöönotto Suomen ja Viron välillä, jonka ansiosta maidenvälinen siirtokapasiteetti kasvoi 650 MW. Suomen ja Ruotsin välinen Fenno-Skan 1 yhteys on rajoitettu pysyvästi 400 MW:iin. Olkiluodon 3. ydinvoimalaitosyksikön valmistumisen myötä Ruotsin ja Suomen välisen siirtoyhteyden kapasiteettia lasketaan 300 MW siirtosuunnassa Ruotsista Suomeen 6. 2014 2015 2015 2016 2016 2017 2017 2018 Ruotsi Viro Venäjä 2700 1000 1300 2700 1000 1300 2700 1000 1300 2700 1000 1300 Talvikausi Siirtoyhteyksien kapasiteetti yhteensä 5000 5000 5000 5000 Taulukko 3. Siirtokapasiteetit ja ennakoidut muutokset siirtokapasiteeteissa Suomen ja naapurimaiden välillä. Talvikaudet joita tämä tehoreservin määräpäätös koskee esitetty lihavoituna. Kapasiteetit ilmaistu megawatteina. Lähde Fingrid Oyj. Energiaviraston tiedossa ei ole muutoksia siirtokapasiteetissa, joka muuttaisi tuontisähkön fyysistä saatavuutta naapurimaistamme lähitulevaisuudessa. Energiaviraston 4 http://www.energiavirasto.fi/voimalaitosrekisteri 5 Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Internet-sivut, saatavissa: http://www.tuulivoimayhdistys.fi/teollinen 6 Fingrid Oyj, Internet-sivut, Rajakapasiteetit, kapasiteettimuutokset http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/rajakapasiteetit/kapasiteettimuutokset/sivut/default.aspx
PÄÄTÖS 7 (11) VTT:ltä tilaamassa selvitystyössä on analysoitu tarkemmin sähkön siirtoa Suomen ja naapurivaltioiden välillä sähkötehon saatavuuden kannalta. Selvityksessä on huomioitu siirtoyhteyksien vikaantuminen ja naapurivaltioiden oma sähkön huippukulutus. 4.3 Tehoreservin toteutunut käyttöhistoria Tehoreservivoimalaitosten käyttö on ollut vähäistä sekä 1.3.2011 voimaan astuneen nykyisen tehoreservilain aikana että nykyistä lakia edeltäneen vuosina 2007 2011 voimassa olleen lain (Laki sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta, 1082/2006) aikana. Tehoreservin käyttöhistoria ilman laitosten koekäyttöjä on esitetty taulukossa 5. Suurin tehoreservillä yhden tunnin aikana tuotettu sähkön määrä on 136 MWh (22,7 % kokonaisreservistä) 8.1.2010 klo 9-10. Tällöin reservillä tuotettiin myös osa Ruotsin reservitarpeesta. Suomen voimajärjestelmän tarpeisiin tuotetun sähkön suurin määrä yhden tunnin aikana on 72 MWh (12 % kokonaisreservistä). Vuosi Aktivoi ntiker rat Tuotetun sähkön määrä MWh 2007 (1) 1817 2008 - - - 2009 1 0 2010 2 513 Tarkemmat tiedot laitosten käytöstä Fingrid käynnistytti 7.2. Mussalo 2-laitoksen varmistamaan tehotasapainon ylläpitoa. Tehoreservi ei aktivoitunut Nord Pool Spotin Elspot-markkinalla. Tehoreservitarjouksia aktivoitui joulukuussa Elspotmarkkinoilla yhdellä tunnilla Suomessa ja Ruotsissa. 17.12.2009 aktivoitui Suomessa 16,5 MW ja Ruotsissa 40,5 MW klo 18-19 välisenä aikana. Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Ruotsissa eikä tehoreservilaitoksia käynnistetty Suomessa. Vuoden 2010 tammi-helmikuun aikana tehoreservikapasiteetti aktivoitui kahtena päivänä Elspot-markkinoilla Suomessa ja Ruotsissa. Tehoreservitarjouksia aktivoitui Suomessa 8.1.2010 enimmillään 45 MW ja Ruotsissa 145 MW klo 8-11 välisenä aikana. Mussalo 2:n voimalaitos käynnistettiin ja sillä tuotettiin myös osa Ruotsin tehoreservitarpeesta. Tehoreservitarjouksia aktivoitui Suomessa 22.2.2010 enimmillään 57 MW ja Ruotsissa 172 MW klo 9-12 välisenä aikana. Tehoreservi käynnistettiin kokonaisuudessaan Ruotsissa eikä tehoreservilaitoksia tällöin käynnistetty Suomessa. 2011 - - - 2012 - - - 2013 - - - 2014 - - - Taulukko 5. Tehoreservilaitosten käyttöhistoria. Lähde Fingrid Oyj.
PÄÄTÖS 8 (11) Kolmena käyttökertana, jolloin tehoreservilaitoksia on käynnistetty Elspot-markkinalla tapahtuneen aktivoinnin perusteella (laitosten käyttö vuosina 2009 ja 2010), Suomen sähköjärjestelmässä on ollut alassäätöä kaikilla kyseisillä käyttötunneilla. Lisäksi alassäädön määrä on ollut kaikkina käyttötunteina suurempi kuin samanaikaisesti aktivoituneen tehoreservin määrä 7. Alassäätötunnilla Suomen voimajärjestelmässä on enemmän tuotantoa kuin kulutusta. Tällöin sähköntuotantoa pyritään vähentämään. Voidaan todeta, ettei tehoreservilaitoksia näinä käyttökertoina olisi tarvittu tehotasapainon ylläpitoon Suomen sähköjärjestelmässä vaan sähkön kulutus on mukautunut kiristyneeseen tehotilanteeseen. 4.4 Tarjolla olevan kapasiteetin määrä ja hankintakustannukset Energiaviraston keväällä 2013 toteuttamaan tarjouskilpailuun tehoreservistä nykyiselle, 30.6.2015 päättyvälle tehoreservikaudelle osallistui yhteensä 4 laitosta. Laitosten yhteenlaskettu sähköteho oli 959 MW. Järjestelyyn tarjotut laitokset olivat suuria lauhdelaitoksia sekä yksi kaukolämmön CHP-laitos, jotka olivat jo aiemmin kuuluneet tehoreservijärjestelyyn tai joiden markkinaehtoinen käyttö oli ollut aiempina vuosina vähäistä. Nykyisten tehoreservilaitosten käyttövalmiuden ylläpitokorvaus on noin 8,1 milj. euroa vuodessa. Valtioneuvoston asetuksesta 96/2013 johtuen tulevalla tehoreservikaudella nykyiset tehoreservilaitokset eivät enää ole käytettävissä. Tarjouskilpailussa, jossa tarjoajien määrä on pieni ja hankittavan kapasiteetin määrä on lähes yhtä suuri kuin tarjolla olevan kapasiteetin määrä, on riskinä hankintakustannusten nouseminen. 4.5 Energiaviraston tilaama selvitystyö Suomessa tarvittavan tehoreservin määrästä VTT on tehnyt selvitykseen vuoden 2014 lopussa koskien tehoreservin tarvetta vuosina 2015 2020. Selvitystyössä on arvioitu todennäköisesti saatavilla olevan sähköntuotanto- ja siirtokapasiteetin määrää tilastollisin menetelmin. Lähtötietoina on käytetty talouden vaihteluista korjattua kulutusaikasarjaa, osittain historiallisilla tuotantotiedoilla korjattuja voimalaitostietoja, voimalaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumisarvioita, arviota kulutusjouston tulevasta määrästä, tuulivoiman tuotantoaikasarjaa, arviota voimalaitoskapasiteetin tulevasta määrästä ja arviota naapurimaista saatavilla olevasta kapasiteetista. VTT:n selvitys tarkastelee sähköntuotantokapasiteetin teknistä riittävyyttä. Nykyisellä aktivointimenettelyllä tehoreservit saattavat käynnistyä vaikka teknisesti muuta sähköntuotantokapasiteettia olisi vielä saatavilla tai sähkön kulutus joustaisi kiristyneessä tehotilanteessa Elspot-kaupankäynnin päätyttyä, kuten tehoreservin toteutunut käyttöhistoria kappaleessa on esitetty. 7 Lähde Fingrid Oyj. Tiedot toteutuneista alassäätötunneista ja alassäädön määrästä saatavilla esimerkiksi: http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/saatosahko/sivut/saatosahkon-maara.aspx
PÄÄTÖS 9 (11) VTT:n laatiman selvitystyön perusteella tuotantokapasiteetin teknisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje vuosina 2015 2020 on Suomessa erittäin epätodennäköinen, vaikka tehoreservilaitoksia ei hankittaisi lainkaan. VTT:n selvitystyössä arvioitiin häiriöreservien käytön ja kiertävien sähkökatkojen aiheuttamien haittojen kustannuksia sekä verrattiin niitä tehoreservijärjestelmän toteutuneisiin ja ennakoituihin kustannuksiin. Kun verrataan toimittamatta jääneen sähkön arvoa tehoreservijärjestelmän ylläpidon kustannuksiin, olisi perusteltua määrittää tehoreservin määräksi nolla. Tarkastelun lopputuloksiin sisältyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia, koska osaa selvityksessä käytetyistä lähtötiedoista on vaikea todentaa. 4.6 Sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden osallistuminen tehoreserviin Tehoreservilain 23 mahdollistaa sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden osallistumisen tehoreserviin 1.12.2013 alkaen. Sähkönkulutuksen joustoon kykeneville kohteille asetettavat vaatimukset on kirjattu tehoreservilain 9 :ään. Vaatimukset ovat samankaltaiset, jotka laissa on asetettu myös voimalaitosyksiköille 8. Lisäksi sähkönkulutuksen joustoon kykenevien kohteiden käyttöä sääntelee tehoreservilain 3, joka käsittelee sähkön ja sähkönkulutuksen jouston tarjoamista markkinoille. Tehoreservilain 10 :n mukaisesti järjestelmävastuuseen määrätty kantaverkonhaltija asettaa säännöt tehoreservinä toimivalle yksikölle. Tehoreservilain 5 :n 2 momentin mukaisesti Energiavirastolla on mahdollisuus soveltaa tehoreservin hankinnassa eripituisia hankintajaksoja erityyppisen kapasiteetin osalta. 4.7 Yhteenveto tehoreservin määrästä ja perusteista Energiavirasto on arvioinut Suomessa tarvittavaa tehoreservin määrää tehoreservilaissa säädetyin perustein. Energiavirasto arvioi Suomessa tavoiteltavan sähkön toimitusvarmuuden tason korkeaksi. Tehoreservijärjestelyn vaikutus sähkön toimitusvarmuuteen on kuitenkin rajallinen. Sähkön toimitusvarmuuden kannalta sähkönjakelun häiriöt jakelu- ja siirtoverkoissa ovat moninkertaisesti yleisempiä ja siten haitallisempia sähkökuluttajien kannalta kuin sähkötehon riittävyyteen liittyvät ongelmat. Täydelliseen varmuuteen tehon riittävyydestä ei kuitenkaan ole järkevää eikä taloudellisesti kannattavaa pyrkiä. Vallitsevassa epävarmassa taloustilanteessa sähkönkulutuksen ennustaminen on haastavaa. Energiavirastolle ilmoitettujen tietojen mukaan uusi kotimainen sähköntuotantokapasiteetti vuosina 2015 2017 perustuu pitkälti uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan. Konventionaalista sähköntuotantokapasiteettia on poistunut käytöstä viime vuosina. Tällaista kapasiteettia poistuu Suomen voimajärjestelmästä myös lähivuosina, eikä 8 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110117
PÄÄTÖS 10 (11) vastaavanlaista korvaavaa kapasiteettia ole tulossa tilalle. Suomi on lähivuosina riippuvainen tuontisähköstä. Sähköntuontivarmuutta on vahvistanut esimerkiksi vuodenvaihteessa 2013 2014 valmistunut Estlink 2. Tehoreservin käyttö on järjestelmän olemassaoloaikana ollut vähäistä. Toteutuneen käyttöhistorian valossa nykyinen tehoreservin määrä vaikuttaa korkealta suhteessa voimajärjestelmän tarpeisiin. Tehoreservijärjestelmän toteutunut käyttöhistoria on liian lyhyt, jotta reservin tarpeellisuutta voitaisiin arvioida reservin käytön tilastollisen analyysin avulla. VTT:n laatiman selvitystyön perusteella tuotantokapasiteetin teknisestä riittämättömyydestä johtuva tehovaje vuosina 2015 2020 on Suomessa erittäin epätodennäköinen. Selvitystyössä arvioitiin häiriöreservien käytön ja kiertävien sähkökatkojen aiheuttamien haittojen kustannuksia sekä verrattiin niitä tehoreservijärjestelmän toteutuneisiin ja ennakoituihin kustannuksiin. Vertailun perusteella suurta tehoreserviä ei kannata ylläpitää. Virasto haluaa kuitenkin tuoda esiin, että VTT:n tekemässä selvitystyössä on useita muuttuvia tekijöitä ja analyysi on hyvin herkkä muutoksille. Energiavirasto pitää nykyisen, noin 400 MW:n suuruisen tehoreservin ylläpitoa melko suurena ottaen huomioon tehoreservin käyttöhistoria, kustannustaso ja arvioidut lähivuosien tarpeet. Energiavirasto on kuitenkin huolissaan Suomen sähköntuotannon omavaraisuudesta. Energiavirasto korostaa, että tehoreservin määrää nostamalla ei ole merkittävää tai mahdollisesti minkäänlaista vaikutusta Suomen sähköntoimitusvarmuuteen, mikäli se ei vaikuta Suomen tuotantokapasiteettiin tai lisää kulutusjoustoa. Energiavirasto katsoo, että tehoreservijärjestely toimii tarkoituksenmukaisesti, mikäli sen avulla saadaan muuten järjestelmästä poistumassa olevaa kapasiteettia pidettyä voimajärjestelmässä tai lisättyä kulutusjoustoa. Tehoreservin määrän kasvaessa siitä saatavan suhteellisen hyödyn määrä pienenee. Tehoreservijärjestelmä toimii parhaiten, kun määrän määrityksessä huomioidaan tarjolla oleva kapasiteetti ja kustannustaso. Tehoreservikapasiteetin määrän lisäksi merkityksellistä on järjestelmässä olevien laitosten määrä ja niiden toimintakyky. Virasto katsoo, että tehoreservin määrää voidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen vähentää nykyisestä siten, että voimalaitosreservin ja kulutusjoustoon kykenevien kohteiden määrä kaudella 1.7.2015-30.6.2017 on yhteensä noin 300 MW. Virasto haluaa korostaa järjestelmän kokonaistaloudellisuutta, jolloin hankintapäätöstä tehdessä tarjolla oleva kapasiteetti ja kustannukset vaikuttavat tehoreservin määrään. Tehoreservilain 4 :n 3 momentin mukaisesti Energiavirastolla on tehoreservin hankintapäätöstä tehdessään perustellusta syystä mahdollisuus poiketa tämän päätöksen mukaisesta tehoreservin määrästä. Tällaisia syitä olisivat esimerkiksi hankintakustannusten merkittävä kohoaminen verrattuna tehoreservillä saavutettaviin toimitusvarmuushyötyihin verrattuna. Hankittavan tehoreservin määrää voitaisiin myös suurentaa siinä
PÄÄTÖS 11 (11) 5 Ratkaisu tapauksessa, että hankittavan tehoreservin määrä jäisi alle tavoitemäärän, koska ensimmäisen hankinnan ulkopuolelle jäävän yksikön koko johtaisi tavoitteen ylittymiseen. [Ratkaisu laaditaan lausuntokierroksen jälkeen] 6 Sovelletut säännökset Laki sähköntuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä (117/2011) 3-5, 9, 10, 14 ja 23. Vt. Ylijohtaja Jukka Moisanen Yli-insinööri Ville Väre Liitteet: VTT:n selvitystyön loppuraportti Jakelu: Elinkeinoelämän Keskusliitto ry Energiateollisuus ry Fingrid Oyj Huoltovarmuuskeskus Kilpailuvirasto Nord Pool Spot Finland Oy Paikallisvoima Ry Suomen Elfi Oy Työ- ja elinkeinoministeriö/energiaosasto