1 PÄÄTÖS Nro 105/09/2 Dnro Psy-2009-y-68 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2009 ASIA Iijoen Poussunkosken kalankasvatuslaitoksen perkausjäteveden käsittelyn tehostamista koskeva selvitys, Kuusamo HAKIJA Iijoen Lohiyhtymä Ay Poussuntie 42 d 93999 KUUSAMO
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 3 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA... 4 Hakemuksesta tiedottaminen... 4 Lausunnot... 4 Muistutus... 5 Hakijan vastine... 5 Lausunnot hakijan vastineesta... 6 Hakijan vastine annetuista lausunnoista... 7 MERKINTÄ... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 7 Pääasiaratkaisu... 7 Jatkoaika rakentamiselle... 8 Toiminnanaloittamislupa muutoksenhausta huolimatta... 8 RATKAISUN PERUSTELUT... 8 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 9 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 9 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 9 Vakuuden asettaminen... 9 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 9 KÄSITTELYMAKSU... 9 Ratkaisu... 9 Perustelu... 10 Oikeusohje... 10 MUUTOKSENHAKU... 11
3 HAKEMUS Iijoen Lohiyhytmä Ay on 26.6.2009 ilmoittanut aloittaneensa perkausjäteveden käsittelyn tehostamista koskevan selvityksen tekemisen ja 28.7.2009 toimittanut ympäristölupavirastoon perkausjäteveden jätevesisuunnitelman. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.12.2004 antaman Iijoen Poussunkosken kalankasvatuslaitoksen lupapäätöksen nro 76/04/2 lupamääräys 5 kuuluu seuraavasti: "Perkauksessa on käytettävä mahdollisimman vähän vettä. Perkauksessa syntyvät jätevedet voidaan toistaiseksi johtaa hakemuksen mukaisesti saostuskaivojen kautta maaperäimeytykseen. Imeytyskentälle johdettavista vesistä aiheutuvat haitalliset päästöt maaperään, pohjaveteen ja vesistöön on estettävä. Luvan saajan on tehostettava perkausjätevesien käsittelyä viimeistään 1.1.2007 alkaen. Jäteveden käsittelyn tehostamista koskeva selvitys on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 31.12.2005 mennessä. Selvityksen tulee sisältää mm. yksityiskohtaiset tiedot käsiteltävien jätevesien määrästä ja laadusta, nykyisen käsittelyjärjestelmän mitoituksesta ja toimivuudesta sekä perusteltu esitys käsittelyn tehostamiseksi käsittelyyksiköittäin. Ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa esitetyn selvityksen perusteella." Korkein hallinto-oikeus on 11.2.2009 antamallaan päätöksellä pidentänyt ympäristölupaviraston lupamääräyksen 5 toisessa kappaleessa asetettuja määräaikoja niin, että perkausjäteveden käsittelyn tehostamista koskeva selvitys on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 30.6.2009 mennessä ja perkausjätevesien tehostettu käsittely on aloitettava viimeistään 1.10.2009. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Luvan saajan toimittaman selvityksen mukaan perkaamon jätevedet johdetaan kalankasvatuslaitoksen tontilla kahden vanhan betonikaivon kautta kaksiosaiseen 1 000 litran saostussäiliöön ja sieltä jakokaivon kautta maasuodatuskentälle (noin 40 m 2 ) ja sieltä kokoomakaivon kautta maahan tehtyyn kivirakkaan, josta puhdistettu jätevesi imeytyy moreenimaaperään. Maasuodattamon paksuus on 2,1 m. Peitemaan alla on suodatinkangas ja kerroksittain eri tavoin läpäiseviä sepeli- ja hiekkakerroksia. Hiekkaan syntyy pieneliöstö, joka puhdistaa jätevettä.
Veden käyttö perkausaikana on noin 1,6 m 3 /vrk. Perkausjätteet kuljetetaan kettutarhoille rehuksi, joten ne eivät kuormita jätevesijärjestelmää. Maaimeytyksen etäisyys vesistöstä on noin 130 m ja kivirakan noin 150 m. Hakijalta saadun tiedon mukaan perattavien kalojen määrä on 30 40 tonnia kaudessa ja perkauskausi on syksystä helmikuuhun. 4 ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on 27.8.2009 täydentänyt hakemusta toiminnanaloittamishakemuksella sekä rakentamisaikaa koskevalla jatkoaikahakemuksella ja 14.12.2009 jätevesijärjestelmän muutoksella. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kuusamon kaupungissa 4.9. 5.10.2009 sekä erityistiedoksiantona Poussunkylän osakaskunnalle. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta sekä Kuusamon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hakija esittää jätevesijärjestelmän mitoitukseksi 2 4 henkilön asumajätevedet ja perkausjätevedet yhteensä perkausaikana noin 1 600 l/vrk. Jätevesien käsittelyn ratkaisuksi esitetään jo olemassa olevaa kahta betonirengaskaivoa täydennettynä kaksiosaisella 1 000 litran Talokaivo Oy:n saostussäiliöllä sekä Talokaivo Oy:n 2-1000 maasuodatusjärjestelmää. Esitetty järjestelmä mitoituksineen on tarkoitettu asumajätevesille, eikä hakemuksessa ole selvitetty sen mekaanista ja mitoituksellista soveltuvuutta kalanperkausjätevesien käsittelyyn. Kalan perkausjätevesien laatu riippuu tuotantoprosessista ja eroaa merkittävästi asumajätevesistä etenkin orgaanisen aineen ja rasvan määrän suhteen. Kohteeseen tulee valita kyseiseen tarkoitukseen suunniteltu ja mitoitettu järjestelmä. 2. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Lupa- ja valvontajaosto on katsonut, että jäteveden käsittelystä päätettäessä tulee pyrkiä valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla esitettyihin puhdistustuloksiin ja muutoinkin noudattaa asetusta soveltuvin osin. Hakija on esittänyt jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoittamista arvioidun jätevesimäärän 1 600 l/vrk ja tavanomaisen asumajäteveden pitoisuuden mukaan. Edellä mainitun asetuksen liitteessä 1 todetaan, että karjatilojen maitohuoneiden ja pienimuotoisen elinkeinotoiminnan käsittelemättömien talousjätevesien keskimääräisen kuormituksen tulee perustua tutkimuksiin tai muuhun luotettavaan tietoon. Lupa- ja valvontajaosto on esittänyt, että hakijan tulee täydentää hakemusta muun muassa käsiteltävän jäteveden laadun selvittämisen osalta. Selvit-
täminen tulisi ensisijaisesti tehdä muutaman näytteenoton avulla, koska laitoskohtaiset ja näytteenoton aikaan liittyvät erot ovat todennäköisesti suuria. Vuorokautisen vesimääräarvion oikeellisuus tulee varmistaa järjestelmään asennettavalla vesimittarilla. Mittaria tulee lukea perkausaikana päivittäin ja lukema tulee kirjata kalankasvatuslaitoksen hoitopäiväkirjaan. Kaavailtua maasuodattamoa tulee lyhentää siten, että imeytysputken pituus on korkeintaan 15 metriä. Vaatimuksen perusteena on julkaisu Santala, 1990, sivu 54 sekä RT66-10873. Kaavaillun maasuodattamon suodatinhiekkakerroksen paksuutta tulee kasvattaa siten, että se on vähintään 80 cm. Vaatimuksen perusteena on julkaisu Santala, 1990, sivu 112 sekä RT66-10873. Lupa- ja valvontajaosto on esittänyt, että maasuodattamo mitoitetaan siten, että suurin sallittu BOD 7 -kuormitus on 9 g/m 2 /vrk. Vaatimuksen perusteena on julkaisu Santala, 1990, sivu 35. Suunnitelmassa tulee selvittää kemiallisen fosforinpoiston tarve ja mahdollinen toteuttamistapa. Lupa- ja valvontajaoston käsityksen mukaan nykyistä järjestelmää voidaan käyttää lausunnossa edellytettyjen lisäselvitysten laatimisen aikana. Tehostettu järjestelmä tulee ottaa käyttöön 1.1.2010 alkaen. 5 Muistutus Hakijan vastine 3. Poussunkylän osakaskunta Poussunkylän osakaskunta on vaatinut, että esitettyä jätevesisuunnitelmaa ei tule sellaisenaan hyväksyä. Perkausjäteveden käsittelylle tulee asettaa lisämääräyksiä. Selvityksestä ei ilme perattavien kalojen enimmäismäärä vuodessa, viikossa tai vuorokaudessa eikä veden käyttö perattua kalatonnia kohden. Syntyvän veren määrästä ja muista nestemäisistä jätteistä ei myöskään ole selvitystä. Esitetyn imeytyskentän pinta-ala (40 m 2 ) vaikuttaa alimitoitetulta. Ympäristölupavirastoon 2.11.2009 saapuneessa vastineessa hakija on esittänyt seuraavaa: Jätevesijärjestelmä on mitoitettu, kuten Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto on esittänyt. Maasuodatuskentän mitoituksena on 40 l/m 2, vaikka maasuodatuksen mitoituksessa voidaan käyttää arvoa 55 l/m 2. Ihmisperäinen jätevesikuorma on laitoksessa 4 henkilöä x 9 l/tuntia x 10 tuntia/vrk = noin 360 l/vrk. Kalankäsittelystä johtuva veden kulutus on noin 1 240 l/vrk. Erottimen tehollinen tilavuus on 20 l/s ja minimilietetilavuus on 4 000 litraa. Teurastamon tai lihajalostamon koko 11 40 ey/viikko. Mp on 1 200, V= MpxVp = 1 200 x 10 = 12 000. Qs = (VF/3600t) = (1 200x40)/(3 600x8) = 16,67. NS = Qs ft fd fr = 16,67x1,0x1,0x1,0 = 16,67. Tuote-ehdotus EuroREK: EUROREK NS20 rasvanerotin, joka sisältää hälyttimen.
Lausunnot hakijan vastineesta Kalanrasvan erottelu on mahdollista vain erillisen rasvanerottimen avulla siten, että perkauslinjan perkausvedet johdetaan rasvanerottimen kautta sakosäiliöihin sekä wc- ja pesuvedet johdetaan suoraan sakosäiliöihin. Fosforinpoisto voidaan toteuttaa fosforinpoistomassakaivolla Fosfosetti 1300/560, joka asennetaan ennen maasuodatuskenttää jakokaivoon. Sillä poistetaan ylämääräinen fosfori purkuvedestä. Kyseisessä laitoksessa on työntekijöitä sesonkiaikana 2 4 henkilöä. Käsittelyjärjestelmään tulevan kuormituksen määränä käytetään asetuksen mukaisia määriä eli orgaanista ainetta BHK 7 50 g/henkilö vrk, fosforia 2,2 g/henkilö vrk ja typpeä 14 g/henkilö vrk. Todellisuudessa fosforikuorma voi olla pienempi, kun käytetään fosfaatittomia pesuaineita. Maasuodattamon puhdistusteho on eri tutkimuksissa todettu olevan orgaanisen aineen osalta yli 90 %, fosforin osalta 25 95 % ja typen osalta 40 60 %. Puutteena on ollut fosforinpoistoteho. Maasuodattamon fosforinpoistotehoa tarkkaillaan kerran vuodessa vesinäyttein. Jos vaikuttaa, että fosforia ei poistu asetuksen edellyttämällä tavalla, otetaan fosforinpoistomassa käyttöön. Tehostettu fosforinpoisto yhdistettynä vähennettyyn fosfaattipitoisten pesuaineiden käyttöön täyttää myös asetuksen fosforinpoistovaatimuksen. Eläinperäinen kuormitus (rasva) on BHK 7 :n osalta 550 g/vrk, fosforin osalta 56 g/vrk ja typen osalta 800 g/vrk. Yhteenlaskettu kuormitus, kun työntekijät ovat 8 tuntia töissä, on BHK 7 :n osalta 567 g/vrk, fosforin osalta 66 g/vrk ja typen osalta 800 g/vrk. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hakijan vastineessa esittämät jätevedenkäsittelyn tehostamistoimenpiteet ovat oikean suuntaisia. Hakijan esittämä EUROREK NS20 rasvanerotin on tarkoitettu laitevalmistajan mukaan myös kalanjalostustoiminnasta tulevan rasvan erottamiseen. Kohteesta riippuen tulee rasvanerottimien toiminnassa huomioida myös mahdollinen hajuhaitta. Maasuodattamoiden tehollinen käyttöikä on rajallinen, yleensä noin 10 15 vuotta normaalissa asumajätevesikäytössä. Asumajätevesistä poikkeava jätevesi voi lyhentää maasuodattamon ikää huomattavastikin. Jätevesien käsittelyn puhdistustehot tulee joka tapauksessa varmentaa riittävällä seurannalla ja näytteenotolla. Rasvanerottimesta tuleva rasvajäte tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Lupa- ja valvontajaosto on todennut, että hakijan vastineessa on esitetty suunnitellun puhdistamon (maasuodattamo) kuormitusarvoiksi muun muassa 1 600 l/vrk ja 567 g BOD 7 /vrk. Lisäselvityksessä ei ole esitetty sitä, mihin esitetty perkausveden laatu/kuormittavuus perustuu. Lupa- ja valvontajaoston käsityksen mukaan, mikäli käytetään lisäselvityksessä esitettyjä veden kuormittavuusarvoja, tulee maasuodattamo toteuttaa pinta-alaltaan vähintään 63 m 2 :n laajuisena (5 g BOD 7 /vrk/9 g BOD 7 /m 2 vrk = 63 m 2 ). Kun maasuodattamon imeytysputken suurin sallittu enimmäispituus on 15 metriä, tulee suodattamo toteuttaa esimerkiksi viidellä 12,6 metrin pituisella imeytysputkella. Maasuodattamon mitoitusperuste on 6
Hakijan vastine annetuista lausunnoista pinta-ala, joka saadaan kertomalla imeytysputkien yhteenlaskettu pituus leveydellä 1 metri. Lisäksi lupa- ja valvontajaosto on vaatinut, että ympäristölupavirasto määrää hakijan esittämän puhdistamon varustettavaksi fosforinpoistomassalla ja määrää massalle vaihtovälin. Hakija on 14.12.2009 ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessaan ilmoittanut laajentavansa perkausjäteveden maasuodatuskenttää Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaoston lausunnon perusteella. Maasuodatuskenttä on mitoitettu 5 g BOD 7 /vrk / 9 g BOD 7 /m 2 vrk = 63 m 2. Maasuodatuskenttä rakennetaan siten, että imeytyshaaroja ja kokoomahaaroja on kumpiakin 5. Laitteiston ja säiliöiden osalta suunnitelma pysyy ennallaan. Mahdolliset hajuhaitat hoidetaan hyvällä viemärin ja maasuodatuskentän tuuletuksella. Maasuodattamon fosforinpoistotehoa tarkkaillaan kerran vuodessa otettavin vesinäyttein. Vastineen mukaan suunnittelussa käytetyt perkausveden laatu- ja kuormitusarvot sekä mitoitus perustuvat ympäristökeskuksen lausunnossa mainittuun Turun Ammattikorkeakoulun tekemään julkaisuun. 7 MERKINTÄ Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä ympäristölupaviraston 31.12.2004 antaman päätöksen nro 76/04/2 perusteena olleet asiakirjat. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto hyväksyy pääosin Iijoen Lohiyhtymä Ay:n laatiman selvityksen sekä muuttaa Iijoen Poussunkosken kalankasvatuslaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 76/04/2 lupamääräyksen 5 seuraavaksi: Perkauksessa on käytettävä mahdollisimman vähän vettä. Perkauksessa syntyvät jätevedet on käsiteltävä ympäristölupavirastoon 14.12.2009 toimitetun hakijan vastineen liitteenä olevien piirustusten "Asemapiirustus, Muutos järjestelmään 12.12.2009, Rami Seppänen" MK 1:500 ja "Jita Oy/Maasuodatus, jätevesijärjestelmän muutos" MK 1:100 mukaisesti. Maasuodatuskentän koko on vähintään noin 75 m 2 ja suodatinhiekkakerroksen paksuus vähintään 0,8 m. Puhdistamolle menevä vesimäärä on mitattava. Mittari on luettava perkausaikana päivittäin ja käytetty vesimäärä kirjattava kalankasvatuslaitoksen hoitopäiväkirjaan. Maasuodatuskentän fosforinpoistotehoa on tarkkailtava perkausaikana kerran vuodessa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY) hyväksymällä tavalla. Jos fosforikaivon tai maasuodatuskentän puhdistusteho ei ole hakemuksessa esitetyn mukainen tai se alenee, on ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Rasvanerottimen rasvajäte, käytöstä poistettava fosforimassa ja perkuujätteet tulee käsitellä asianmukaisesti.
Jatkoaika rakentamiselle Viemäri ja maasuodatuskenttä on tuuletettava hajuhaittojen estämiseksi. Nykyistä perkausjäteveden puhdistusjärjestelmää saa käyttää, kunnes uusi on valmis käyttöönotettavaksi, ei kuitenkaan 31.7.2010 jälkeen. Puhdistusjärjestelmän valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY:lle ja Kuusamon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölupavirasto myöntää haetun jatkoajan 31.7.2010 saakka perkausjäteveden käsittelyn tehostamiseksi tarvittavien laitteiden ja rakenteiden tekemiseen. Toiminnanaloittamislupa muutoksenhausta huolimatta Ympäristölupavirasto myöntää Iijoen Lohiyhtymä Ay:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. 8 RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Perustelut jatkoajan myöntämiselle Luvan saajan on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 31.12.2004 antaman lainvoimaisen päätöksen nro 76/04/2 perusteella tehostettava perkausjäteveden käsittelyä. Lupamääräysten mukaisesti toteutettava perkausjäteveden käsittely ja jätehuolto vastaavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön vaatimuksia. Perkaamossa perataan kaloja luvan haltijalta saadun tiedon mukaan kasvukauden jälkeen syksystä helmikuulle. Muuna aikana perkaamossa ei ole toimintaa. Perkausjäteveden käsittelyä varten on tarpeen tehdä maanrakennustöitä, jotka on tarkoituksenmukaista tehdä sulan maan aikana. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Iijoen Lohiyhtymä Ay:llä on 31.12.2004 myönnetty lainvoimainen, toistaiseksi voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa Poussunkosken kalankasvatuslaitoksen toimintaan. Lupamääräyksien tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä 31.12.2010 mennessä. Tämän päätöksen mukaisesta toiminnan aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista ympäristön pilaantumista, jolla olisi merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Toiminnan aloittamislupa edellyttää perusteltua syytä. Ympäristölupavirasto pitää perusteltuna syynä sitä, että mahdollisimman pian perkausjäteveden käsittelyssä siirrytään käyttämään tällä päätöksellä määrättyä puhdistustekniikkaa, jolloin päästöt vähenevät.
9 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Vakuuden asettaminen Vakuuden arvioinnin perustelut Päätöksen mukainen toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Iijoen Lohiyhtymä Ay:n on ennen tämän päätöksen mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Pohjois-Pohjanmaan ELYlle 1 000 euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi päätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-Pohjanmaan ELY tai pankkitalletuksena tai muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Pohjanmaan ELYn hyväksi. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella Pohjois-Pohjanmaan ELYlta vakuutta palautettavaksi. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 5) kohta, 55 3 momentti, 101 1 momentti ja 115 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Asian käsittelymaksu on 430 euroa.
10 Perustelu Oikeusohje Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (43 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 10 tuntia. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 029. MK/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 1.2.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot 31.12.2009 saakka käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot 1.1.2010 alkaen käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 000 /020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.