ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRjA 2013 2016
ELINKEINOPOLIITTISEN OHJELMAN TYÖKIRjA 2013 2016 TAVOITTEET Kuntien elinvoiman puolesta 3 1 Tavoitteena elinvoimainen ja toimiva kunta 4 2 Laatua ja tehoa palveluihin 8 3 Elinkeinopolitiikan työkalut 17 4 Palvelustrategialla suuntaviivat kunnan palvelutuotantoon 18 5 Hankintastrategian avulla kohti toimivia palvelumarkkinoita 20 6 Pienhankintaohje kilpailuttajan muistilista 22 7 Yritysvaikutusten arviointi osa tehokasta elinkeinopolitiikkaa 24 8 Julkiselle elinkeinotoiminnalle rajat yrittäjien aika vaikuttaa 27 TYÖKIJRA Kysymyksiä 29 Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat 29 Nykytilan kuvaus 30 Elinkeinopolitiikan päämäärät yhteistyö ja verkottuminen 31 Palvelut ja julkiset hankinnat 33 Elinkeinopolitiikan resurssit 36 Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi 37 APU- VÄLINEET Yrittäjäjärjestön kuntavaikuttamisen palvelut 40 Lisätietoja 41 Yhteystiedot 42 2
3 Kuntien elinvoiman puolesta Suomen Yrittäjät on ainoa elinkeinoelämän järjestö, jolla on yhdistys lähes jokaisessa kunnassa. Paikallisyhdistyksiemme tärkein tehtävä on vaikuttaa yrittäjien ja siten myös kuntansa elinvoiman puolesta. Jos yhdistykset eivät toimi yritysten asioiden ajajana kunnan päätöksenteossa, ei sellaisena valitettavasti toimi kukaan. Yrittäjäyhdistyksien ja kuntien kumppanuudella on suuri merkitys kummallekin osapuolelle. Iso murros edessä palvelujen hinnat esiin Peruspalveluiden järjestäminen on kuntien tärkein tehtävä. Kunnilla on tärkeä rooli hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa. Kuntien tehtävänä on huolehtia yritystoiminnan perusedellytyksistä. Siitä, että infrastruktuuri on kunnossa, työvoimaa on saatavilla ja kunta on houkutteleva paikka sijaita. Mutta myös palvelutuotanto on suuressa murroksessa. Yhä enemmän elinkeinopolitiikankin keskiöön nousevat hyvinvointipalvelut ja niiden tuottamistapa. Kaikki lienevät samaa mieltä siitä, että kuntien tehtävien lisäämisen tie on käyty loppuun, etenkin kun kunnat velkaantuvat kovaa vauhtia. Yrityksillä tulee olemaan yhä suurempi rooli palveluiden tuottamisessa. Tämän edistämiseksi, kuntapalveluiden todelliset kustannukset pitää kertoa kansalaisille ja päättäjille. Todellisten hintalappujen kautta kuntien on helppo miettiä, mitä palveluita kannattaa hoitaa itse ja mitä kannattaa antaa yritysten hoidettavaksi. Nyt tarvitaan kuntia, jotka uskaltavat rohkeammin muuttaa toimintatapojaan. Kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Yrittäjäjärjestö on siis todella vahva paikallinen toimija. Paikallisyhdistyksiemme lähes 4 000 luottamushenkilöä tekevät joka päivä jokaisessa kunnassa töitä kaikkien yrittäjien puolesta. Työssä ovat mukana 2 020 yrittäjävaltuutettua, joita on ennätykselliset 21,7 prosenttia kaikista valtuutetuista. Kaikki tahot ymmärtävät nykyään sen, että kunnan elinvoima muodostuu kunnan alueella olevista yrityksistä. Yrittäjillä ja kunnilla on vahva kohtalonyhteys. Tämä elinkeinopoliittinen työkirja on käytännönläheinen opas ja apuväline kuntien elinvoiman kehittämiseen. Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät
1 Tavoitteena elinvoimainen ja toimiva kunta Elinvoimainen ja toimiva kunta on dynaaminen yhteisö, joka on taloudellisesti niin vahva, että se pystyy päättämään itsenäisesti asioistaan, edistämään yritysten toimintaa ja järjestämään asukkailleen tasokkaat palvelut. Jokaisen kunnan tulee lähivuosina panostaa entistä enemmän tulojen kasvattamiseen: omien verotulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen menokuriin: kunnan vastuulla olevan palvelutuotannon tehostamiseen eli monilta osin käytännössä ulkoistamiseen. Ilman näissä tavoitteissa onnistumista kunta ei voi menestyä eikä ole elinvoimainen. Ilman yrityksiä kunta ei voi näihin tavoitteisiin päästä. Keskeinen tavoite yritysten ja yrittäjien näkökulmasta on, että jokaisen kunnan toiminta on yrittäjälähtöistä ja elinkeinopolitiikka on huomioitu kaikessa toiminnassa. 1 2 3 Suomen Yrittäjien päätavoitteet kuntien valtuustokaudelle 2013 2016 Kunnan päätöksenteon tulee olla yrityslähtöistä. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelu- ja hankintastrategian sekä yritysvaikutusten arvioinnin. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. 4
5 Kuntien elinkeinopolitiikan ja palveluiden on uudistuttava Kunnilla on lähivuosina elinkeinopolitiikan näkökulmasta paljon haasteita. Kunnilla on jo nyt 535 tehtävää, määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Samalla väestö ikääntyy ja myös kuntien työntekijät ikääntyvät. Lisääntyvät tehtävät ja väestön ikääntyminen sekä kustannusten paisuminen palvelutuotannossa ovat siirtäneet painopisteen liiaksi lakisääteisten tehtävien kaavamaiseen hoitamiseen. Tulevaisuuden menestystekijät löytyvät palvelutuotannon monipuolistamisesta sekä tehostamisesta ja elinkeinopolitiikan kehittämisestä. Iso kysymys tulevaisuudessa kuntien ja alueiden pärjäämiselle on yritysten uusiutumiskyky ja kasvu. Lähimmän kymmenen vuoden aikana liki 50 000 yrityksellä on edessä omistajan- ja sukupolvenvaihdos. Vaihdosten onnistumiset takaavat kuntien ja alueiden elinvoiman. Kunnilla tulee olla aktiivinen rooli yhdessä yritysten, rahoituslaitosten ja muiden asiantuntijoiden kanssa omistaja- ja sukupolvenvaihdoskysymyksissä. Toimivia työkaluja elinkeinopolitiikan kehittämiseen Kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseen tarvitaan toimivia menettelytapoja. Suomen Yrittäjät on kehittänyt kuntien tueksi elinkeinopolitiikan työkaluja. Suomen Yrittäjät tekee kahden vuoden välein Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn, jonka avulla kartoitetaan kuntien elinkeinopolitiikan tila ja pyritään löytämään kehittämistä vaativat osaalueet. Kysely toimii rakentavan vuoropuhelun pohjana kunnan ja yrittäjien välillä. Elinkeinostrategioiden lisäksi palvelustrategioista, hankintastrategioista, pienhankinnoista ja yritysvaikutusten arvioinnista muodostuu kuntien elinkeinopolitiikan työkalupakki. Tämän elinkeinopolitiikan työkirjan myöhemmässä osuudessa on näistä kokonaisuuksista enemmän ja konkreettisia esimerkkejä. Jokaisen kunnan tulee panostaa menokuriin sekä tulojen kasvattamiseen eli käytännössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen.
99 % kaikista yrityksistä on pieniä tai mikroyrityksiä Pienten ja keskisuurten yritysten osuus yritysten työvoimasta on 63 % Yritysten määrän jakautuminen kokoluokittain Yritysten henkilömäärä ja jakatuminen kokoluokittain Yrityksiä/kpl % 247 785 93,1 15 175 5,7 2 479 0,9 623 0,2 Henkilöä % 358 968 25 291 619 21 243 739 17 524 711 37 mikroyritykset 1 9 hlöä pienet yritykset 10 49 hlöä keskisuuret yritykset 50 250 hlöä suuret yritykset 250 hlöä Selvitä yritysten merkitys kuntasi taloudelle 6
7 Pk-yritykset synnyttävät maamme uudet työpaikat työpaikkaa - suuryritykset 9 484 - pk-yritykset 110 082 Lisäys yhteensä................. 119 566 (näistä alle 50 henkeä työllistävät yritykset 91 467) Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2011. Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pois lukien maa- ja metsätalous. Yritykset luovat kuntaan ja lähiympäristöön taloudellisen varallisuuden. Kannattaa laskea yritysten merkitys kunnan ja alueen taloudelle. Tärppiä tähän saat Suomen Yrittäjiltä yrittäjäjärjestössä useat alueet ovat teettäneet selvityksen Yritysten taloudellisesta merkityksestä kuntataloudelle.
2 Laatua ja tehoa palveluihin Palvelurakenteiden uudistaminen ja monipuolistaminen, kilpailun ja markkinoiden avaaminen Julkisten palveluiden, erityisesti hyvinvointipalveluiden, rakenteet ja tuotantotavat ovat merkittävässä murroksessa. Kuntarakenteen tulevat muutokset, palvelutarpeen kasvu, julkisen talouden heikko tila, työvoiman saatavuus ja paineet tuottavuuden parantamiseksi tekevät julkisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisen välttämättömäksi. Kunnalla on merkittävä vastuu palvelumarkkinoiden kehityksestä ja toiminnasta. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on asetettu kunnille tavoitteeksi laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on otta- nut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia. Palvelustrategioiden laadintaan liittyy olennaisesti tavoite kuntien kustannuslaskennan kehittämisestä. Kunnan tulee avata kustannuslaskentaa niin, että kaikki palveluntarjoajat ja asiakkaat ovat tasapuolisessa asemassa arvioidessaan kuntapalveluiden todellisia kustannuksia. Kunnan näkökulmasta julkisten ja yksityisten palveluiden kustannusten vertailtavuus on erittäin tärkeää. Tätä tulee edistää yhtenäisillä ohjeistuksilla. Käytännön toimenpiteet Jokaisen kunnan tulee laatia palvelustrategia, jossa määritetään palveluiden tuotantotapa ja kunnan palvelutuotannon kehittämisen tavoitteet. Julkisen palvelutuotannon kustannukset on avattava tasapuolisen vertailtavuuden kehittämiseksi. Jokaisen kunnan tulee laatia palvelustrategia, jossa määritellään palveluiden tuotantoapa ja tavoitteet kunnan palvelutuotannon kehittämiseen. 8
9 Valinnanmahdollisuuksia palveluihin Palveluseteli Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelilaki mahdollistaa palvelusetelien käytön lähes kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelusetelillä lisätään asiakkaan valinnanmahdollisuuksia. Laki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelit tuovat selviä hyötyjä asiakkaille. Asiakas voi setelin avulla valita itse palveluntuottajansa ja saa näin aina haluamaansa laatua sopiviksi katsomillaan kustannuksilla. Lisäksi setelit lisäävät tarjontaa. Näin palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustaso paranevat kilpailun myötä. Palvelumarkkinoiden kehittymisen kannalta on oleellista, että kuntalainen pääsee setelillä valitsemaan useiden palveluntarjoajien joukosta mieleisensä palvelun. Laaja valikoima takaa terveen kilpailun palveluiden laadulla, saatavuudella ja hinnalla. Kuntien käyttökustannukset 2011 Yhteensä 42,1 miljardia euroa Sosiaali- ja terveystoimi 21.6 miljardia euroa, josta asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2.3 miljardia euroa eli 10,7 % palvelusetelien käyttö 33.7 miljoonaa euroa. Muut käyttökustannukset 20.5 miljardia euroa Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2011. Palvelusetelien käyttöönotto on kunnan omista päätöksistä kiinni.
Palvelualoite Palvelualoite on Ruotsissa monessa kunnassa käytössä oleva menettely. Se on hyväksi havaittu tapa edistää kustannusten vertailua. Palvelualoite tarkoittaa sitä, että kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen, laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Aloiteprosessissa kunnan tulee 1. ottaa ehdotus vastaan 2. arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset 3. vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa 4. päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloite-ehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta. Käytännön toimenpiteet Palvelusetelijärjestelmän kehittämisessä seteleiden hinta tulee määrittää oikealle tasolle niin, että setelit luovat tasa-arvoa kuntalaisten välille. Kunnan tulee myös tiedottaa palveluseteleistä aktiivisesti ja avoimesti, jotta kuntalaiset käyttävät seteleitä. 10
11 Pienet yritykset paremmin mukaan julkisiin hankintoihin Kuntien hankinnoilla on todella suuri kansantaloudellinen merkitys, ja ne luovat työtä Suomeen ja suomalaisille yrityksille. Pk-yritysten menestyminen hankinnoissa on tärkeää, sillä tilastojen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Kunnan näkökulmasta on myös ostajan etu, että hankintakilpailuun osallistuu monta toimijaa. Pienet yritykset pärjäävät tarjouskilpailuissa paremmin, jos ostoja ei tehdä liian massiivisina kokonaisuuksina. Hankintojen koon huomioinnin lisäksi kuntien ja kuntayhtymien hankinnoissa tulisi käyttää enemmän osatarjouksia. Hankintojen osittaminen palvelee monesti hyvin pieniä ja paikallisia yrityksiä. Edellytyksenä on palveluiden ja tuotteiden toimialakohtainen tunteminen ja osaaminen hankintamenettelyssä. Oikeilla hankintamenettelyillä luodaan kilpailua ja turvataan tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Käytännön toimenpiteet Kunnallisia hankintoja suunniteltaessa on tärkeää laatia periaatteet riittävän tarjonnan aikaansaamiseksi ja pk-yritysten huomioimiseksi pohtia hankinnan sekä hankintatoimen kehittämisen yritysvaikutuksia laatia pienhankintoja koskevat ohjeet. Kunnan tulee hankintoja tehtäessä määritellä kilpailutettava hankinta selkeästi laatia riittävän selkeä tarjouspyyntö mahdollistaa osatarjoukset tarjouspyynnössä huomioida erikokoiset yritykset ja niiden mahdollisuudet tarjota sekä lähituotannon mahdollisuudet.
Selkeät pelisäännöt julkiselle liiketoiminnalle Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Pelisäännöt ovat tarpeen, sillä julkiset yhtiöt saavat kilpailuetua suhteessa yksityisiin yrityksiin. Kuntien omistuksessa toimivat liikelaitokset ja yritykset saavat kilpailuetua muun muassa suojatusta asemasta (konkurssisuoja), julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisista ristisubventioista ja lahjaksi saaduista aloittavista taseista. Selkeiden pelisääntöjen tarpeellisuus korostuu kuntakoon kasvaessa. Jo nyt on nähtävissä, että suuret kunnat yhtiöittävät toimintojaan. Tämän lisäksi kolmannen sektorin järjestöt toimivat yksityisillä palvelumarkkinoilla saaden kilpailuetua julkisista tuista. Käytännön toimenpiteet Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toimivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Kuntien omistamien yritysten ja liikelaitosten omistajaohjausta on selkiytettävä ja sille on laadittava yhtenäinen ohjeistus. Kun kunta suunnittelee toimintojensa yhtiöittämistä, sen tulee arvioida, onko markkinoilla jo yksityistä tarjontaa. (Samalla tulee arvioida yhtiöittämisen tarpeellisuus.) Suomessa on asetettu lakimuutoksilla vuonna 2013 selkeitä rajoituksia julkiseen elinkeinotoimintaan ja kuntien toimintaan markkinoilla. Katso myös yrittäjävaikuttajan tarkistuslista sivulta 27. 12
13 Elinvoimaa onnistuneilla omistajanvaihdoksilla Lähes 50 000 yritystä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavien vuosien aikana. Onnistuneet omistajavaihdokset ovat elintärkeitä kunnan elinvoiman säilyttämiseksi. Parhaimmillaan omistajanvaihdokset kehittävät olemassa olevaa liiketoimintaa ja kasvattavat hyvinvointia. Kunnalla tulee olla aktiivinen rooli omistajavaihdosten edistämisessä. Luontevia kumppaneita tässä työssä ovat yrittäjäyhdistykset. Kunnan tulee auttaa yrittäjiä löytämään jatkajia esimerkiksi markkinoimalla yrittäjyyden mahdollisuuksia. Käytännön toimenpiteet Kunnalla on ajantasaista tietoa omistajanvaihdoksia suunnittelevien yritysten määrästä ja tarpeista. Kunta auttaa yrittäjiä löytämään jatkajia, tarjoaa omistajanvaihdoksia tukevaa tietoa sekä ohjaa yrittäjiä neuvonnan piiriin. Kunta toimii aktiivisena kumppanina omistajanvaihdoksia suunnittelevien yritysten ja ostajien välillä. Lähes 50 000 yritystä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavien vuosien aikana.
Hyvällä maankäytöllä edellytyksiä yritystoiminnalle Kuntien maankäytön suunnittelulla, kaava- ja tonttipäätöksillä, lupakäytännöillä sekä tarjottavilla toimitilaratkaisuilla on merkittävä vaikutus alueen monipuolisten lähipalvelujen saatavuuteen. Monipuolisten palveluiden säilyttämiseksi kunnan tulee olla houkutteleva sijaintipaikka yritystoiminnalle. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne on kuntatalouden kannalta edullinen. Laaja palvelurakenne edellyttää yrittäjävetoisen kaupan ja muun palvelusektorin huomioimista maankäytön ohjauksessa. Maankäytön suunnittelussa ei tule asettaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä suurempia liikeketjuja huonompaan asemaan. Kunnalliselle päätöksenteolle asetettu yhdenvertaisuusvaatimus edellyttää, että elinkeinon harjoittamiselle on tasapuoliset mahdollisuudet yrityksen koosta riippumatta. Kaavaratkaisuilla tulee välttää nk. näennäiskeskustojen syntymistä keskusta-alueiden ulkopuolelle. Kaupan ja muun yritystoiminnan kaavoitusta ei tule tehdä isojen ketjujen ehdoilla, vaan osana kestävää yhdyskuntarakentamista kuntalaisten edut huomioiden. Käytännön toimenpiteet Kunnan on edistettävä tasapuolisilla ja nopeilla kaava-, tontti-, lupa- ja toimitilaratkaisuilla yrittäjämyönteistä elinkeinopolitiikkaa. Maankäyttöratkaisuja tehtäessä tulee suorittaa yritysvaikutusten arviointi. Kunnan tulee käydä ennakkokeskustelu yrittäjäyhdistyksen kanssa aina ennen suurta liikepaikkapäätöstä. 14
15 Osaamisella ja yrittäjyydellä paikallista hyvinvointia Koulutus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa. Koulutus- ja yrittäjyyskasvatuspalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan yrittäjien ja kunnan tiivistä yhteistyötä. Oppilaitosten ja yritysten työelämäyhteistyötä on lisättävä esimerkiksi panostamalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Oppilaitosten opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulee palvella ennen kaikkea alueen pk-yrityksiä ja niiden kehittämistyötä. Koulutuksen järjestäjä ei saa vääristää kilpailua tuottaessaan koulutuksen maksullisia oheispalveluja, kuten ruoka-, majoitus- tai autokoulupalveluita. Käytännön toimenpiteet Kunnan tulee laatia yritysvaikutusten arviointi myös koulutusasioista. Yrittäjien asiantuntemusta tulee hyödyntää koulutuspalveluiden tuottamisessa ja toteuttamisessa. Yrittäjät otetaan mukaan koulutuksenjärjestäjien hallintoelimiin ja neuvottelukuntiin. Koulutuksenjärjestäjät toteuttavat oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen lisäksi yhdessä yrittäjien kanssa koulutussopimukseen, oppisopimukseen sekä muihin työpaikalla oppimiseen perustuvia malleja, jotka madaltavat nuorten kynnystä saavuttaa ammattitaito ja helpottavat työllistymistä. Kaavaratkaisuilla tulee kehittää ja elävöittää kaupunkikeskustoja ja välttää näennäiskeskustojen syntymistä keskusta-alueiden ulkopuolelle.
Yrittäjyysopetuksella maaperää yritysmyönteisyydelle Yrittäjyyskasvatus ja -opetus lisää yksilön elämänhallintataitoja ja luottamusta tulevaisuuteen. Kunnalla on vastuu huolehtia siitä, että yrittäjyyskasvatus on huomioitu hyvin opetussuunnitelmissa ja että sitä toteutetaan yhteistyössä yrittäjien kanssa. Käytännön toimenpiteet Yrittäjyyskasvatus tulee sisällyttää kunta- ja oppilaitoskohtaisiin opetussuunnitelmiin ja koulutusohjelmiin. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa opetussuunnitelmat uudistetaan 2013 2016. Kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan 2015. Peruskoulun ja lukion uudistuksissa tulee huolehtia yrittäjyyden sisällyttämisestä opetussuunnitelmiin. Myös ammatillisessa koulutuksessa tulee huolehtia vuonna 2010 uudistettujen opetussuunnitelmien yrittäjyyssisältöjen käyttöönotosta. Ammattikorkeakouluissa tulee viedä käytäntöön ammattikorkeakoulujen yhteiset yrittäjyyslinjaukset. Kunnan on varmistettava opettajien riittävä yrittäjyys- ja työelämätietoisuus. Kunta on mukana yrittäjyyskasvatusta toteuttavassa yhteistyössä. Tällaista on esim. YES-aluetoiminta sekä Nuori Yrittäjyys -mallien käyttöönotto. 16
17 3 Elinkeinopolitiikan työkalut Sitoutunut ja pitkäjänteinen elinkeinopolitiikan kehittäminen tarvitsee tuekseen selkeät strategiat. Ne luovat alustan ja mahdollisuudet perusteelliselle kehittämistyölle ja seurannalle. Tässä osiossa avaamme toimivan elinkeinopolitiikan ohjauksen työvälineitä, joita näkemyksemme mukaan tulee kehittää kunnan strategiassa olevien konkreettisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja valittujen painopisteiden seuraamiseksi. Olemme Suomen Yrittäjissä hahmotelleet toimivan elinkeinopolitiikan ohjauksen mallia. Kunnan eri strategiat ja niiden suhteet sekä yritysvaikutusten arvioinnin rooli läpileikkaavana osana kunnan toimintaa on esitetty oheisessa kuvassa. Seuraavissa luvussa käsittelemme palvelustrategian, hankintastrategian, pienhankintaohjeiden ja yritysvaikutusten arvioinnin sisältöjä, merkitystä ja rakentamista. Elinkeinopolitiikan ohjauksen malli STRATEGIA 2013 2016 ELINKEINO- PALVELU- STRATEGIA STRATEGIA HANKINTASTRATEGIA YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
4 Palvelustrategialla suuntaviivat kunnan palvelutuotantoon Kuntien palvelutuotanto on suuren haasteen edessä erityisesti väestön ikääntymisen ja työvoiman vähentymisen vuoksi. Samaan aikaan kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa tulee parantaa palveluiden tuottavuutta sekä etsiä uusia tapoja ja kumppaneita palvelutuotantoon. Palveluprosesseja tulee uudistaa hyödyntäen yksityistä sekä kolmatta sektoria kuntalaisten palvelujen tuottajina entistä enemmän. Hallittu muutos tarvitsee selkeät suuntaviivat kuntien palvelumarkkinoiden kehittyessä valtavaa tahtia. Selkeät linjat ovat myös tärkeä viesti pk-yrityksille, jotka miettivät jatkuvasti, mikä on kuntien tahtotila, kyky sitoutua yhteistyöhön ja ostaa palveluita yrityksiltä. Kuntien kanssa yhteistyötä tekevät ja yhteistyötä suunnittelevat yritykset odottavat kunnilta linjavetoja, sillä ne osaltaan antavat varmuutta investoida ja kehittää yritystoimintaa. 4.1 Palvelustrategian tavoitteet ja sisältölinjaukset Palvelustrategialla ohjataan palveluiden naisuudet, joita strategia koskee. Tätä järjestämistä, palveluverkkoa ja palveluiden laatua. Samalla sillä linjataan keinoihin, joilla halutut tavoitteet voi- kautta toteutuksessa päästään käsiksi kunnan palvelurakenteen ja palvelutuotannon kehittämistä. Palvelustrategian Hyvä palvelustrategia on ytimekäs daan saavuttaa. perspektiivin tulee olla riittävän pitkällä, ja linjakas strategia, josta käyvät selville kunnan tavoitteet ja linjat palvelu- sen aikavälin on oltava yhtä valtuustokautta pidemmällä. Palvelustrategiassa jen tuottamiselle ja palvelutuotannon tulee tunnistaa ja avata ne palvelukoko- kehittämiselle. Palvelustrategiassa tulee olla vastaukset ainakin seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Mitä palveluita kunta tuottaa, mitä ei ja mihin keskitytään? esimerkiksi linjaukset karsittavista palveluista ja palveluista, joita vahvistetaan. Selkeät linjaukset palveluiden järjestämis- ja tuotantotavoista sekä palveluprosesseista. Mitä tuotetaan itse, mitä yhteistyössä muiden julkisten toimijoiden kanssa ja mitä ostetaan ulkopuolelta? Miten kehitetään palveluseteleitä ja kansalaisten valinnanvapautta? Miten kehitetään palvelujen kustannuslaskentaa ja kansalaisten tietoisuutta palveluiden todellisista kustannuksista? Mitä tavoitteita asetetaan uusien palvelukonseptien ja palveluinnovaatioiden kehitykseen? 18
19 4.2 Palvelustrategian rakentaminen 1 Päätetään tehdä palvelustrategia 2 Kootaan toimijat rakentamaan strategia 3 Analysoidaan palvelutuotannon nykytila 4 Määritellään palvelustrategian tavoitteet 5 Päätetään strategian sisällöt ja linjat palvelujen tuottamiseen 6 Otetaan strategia käyttöön 7 Päätetään strategian seurannasta ja arvioinnista 4.3 Kumppanuuskäsikirja avuksi palvelustrategian rakentamisessa KUMPPANUUS- KÄSIKIRJA Kuntien ja PK-yritysten yhteistyö kuntien palvelustrategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry ja seudun kunnat ovat lähteneet yhdessä kehittämään yhteistyömalleja kuntien palvelutuotannon monipuolistamiseksi palvelustrategioiden avulla. Tämän yhteistyön tuloksena alkuvuodesta 2013 valmistui Kumppanuuskäsikirja, joka on tarkoitettu työvälineeksi kuntien palvelustrategioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kumppanuuskäsikirjan voit tutustua osoitteesta www.yrittajat.fi/kumppanuuskasikirja
5 Hankintastrategian avulla kohti toimivia palvelumarkkinoita Kuntien tekemät julkiset hankinnat ovat erittäin tärkeitä pk-yrityksille. Hankintojen merkitys yrityksille vaihtelee hiukan toimialoittain, mutta lähes puolet suomalaisista pk-yrityksistä myy jotain palvelua tai tavaraa julkiselle organisaatiolle. Julkisilla hankinnoilla on siis selkeä yhteys kunnan elinkeinopolitiikkaan ja elinkeinojen kehittämiseen. Kuntien palvelumarkkinoiden kasvaessa hyvän ja tasapuolisen hankintapolitiikan merkitys kasvaa. Kunnan johtamisen näkökulmasta on tärkeää, että hankintalinjat ovat samansuuntaisia kuin muut palveluja koskevat linjaukset. Lisäksi on olennaista, että hankintatoimi sekä hankintoja tekevät toimialat toimivat kunnan strategisten tavoitteiden mukaisesti. Monissa kunnissa ja maakunnissa on ylikunnallisia hankintayksiköitä. Linjakas omistajaohjaus tarkoittaa sitä, että peruskunnan tulee määrittää selvät periaatteet siitä, miten hankintoja toteutetaan. Jokaisella kunnalla tulisi olla selkeät linjat siitä, miten hankintapolitiikkaa toteutetaan. Hankintastrategia on hyvä tapa määrittää perusperiaatteet hyvälle hankintapolitiikalle, jota toteutetaan sekä peruskunnassa että ylikunnallisissa kuntayhtymissä. 5.1 Hankintastrategian keskeiset tavoitteet ja sisällöt Hankintastrategian tavoitteena tulee olla toimivien tavara- ja palvelumarkkinoiden kehittäminen. Hyvällä hankintastrategialla tavoitellaan koordinoitua ja laadukasta hankintatoimintaa sekä muissa strategioissa asetettujen tavoitteiden toteuttamista hyvällä hankintapolitiikalla. Hyvä hankintastrategia on selkeä suunnitelma ja työkalu kunnan eri toimialoille toteuttaa kuntastrategian tavoitteita hankinnoissa. Sillä määritetään kunnan tahtotilaa kehittää ja luoda markkinoita hyvällä hankintapolitiikalla. Hyvä hankintastrategia myös konkretisoi pk-yrityksille kunnan periaatteet ja toimintatavat toteuttaa julkisia hankintoja. 20
21 Hankintastrategian tulisi vastata seuraaviin kysymyksiin: Millä tavalla hankintapolitiikalla vaikutetaan kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseen? Miten hankinnoilla edistetään toimivien palvelumarkkinoiden kehittymistä? Miten kuntahankintoja tehtäessä huomioidaan hankintojen yritysvaikutukset? Miten hankintaprosessissa huomioidaan alueen yritykset, niiden kehitysnäkymät ja potentiaalinen markkinoiden kehittyminen? Miten kunnan hankintapolitiikassa huomioidaan tasapuolisesti erikokoiset yritykset ja niiden intressit? 5.2 Hankintastrategian rakentaminen 1 Päätetään tehdä hankintastrategia 2 Kootaan toimijat rakentamaan strategia 3 Selvitetään kunnan hankintojen vaikutukset 4 Määritellään hankintastrategian tavoitteet 5 Päätetään strategian sisällöstä ja linjauksista 6 Otetaan strategia käyttöön 7 Päätetään strategian seurannasta ja arvioinnista
6 Pienhankintaohje kilpailuttajan muistilista Voimassa oleva hankintalaki ei koske pienhankintoja. Pienhankintoja tehdään vuosittain satoja tuhansia ja niiden yhteisarvo ylittää 2 miljardia euroa. Julkinen ilmoittaminen on perusteltua ja tärkeätä niin hankintayksiköille kuin niille tavaroita ja palveluita toimittaville yrityksille. Kilpailuttajan muistilistan tarkoituksena on tuoda esiin oleellisimmat pienhankintojen kilpailuttamiseen liittyvät periaatteet ja toimenpiteet. Pienhankintojen kokoluokat ja kilpailuttaminen Pienhankinta on kansallisen kynnysarvon alittava hankinta. Kynnysarvot alv 0 %: tavara- ja palveluhankinnat 30 000 koulutus- ja sote-hankinnat 100 000 rakennus- ja muut urakat 150 000 Yllä olevat kynnysarvot alittavat pienhankinnat voidaan jakaa arvonsa puolesta seuraavasti: mikrohankinnat 0 4 999 pienhankinnat 5 000 kansallinen kynnysarvo (katso edellä) Useimmiten 1 000 euroa ylittävät mutta 5 000 euroa alittavat, mikrohankinnat kilpailutetaan tekemällä puhelin- tai sähköpostitiedusteluja, jotka osoitetaan muutamalle potentiaaliselle tarjoajalle. Pienhankintojen kilpailuttaminen on tarpeen tehdä avoimesti ja kevyellä menettelyllä julkaisemalla hankintalakia mukaileva ilmoitus tai tarjouspyyntö. Pienhankinnan ilmoittaminen ja tarjouspyynnön julkaiseminen Pienhankinnat voidaan ilmoittaa monella tavalla. Internet-palvelujen hyödyntäminen on suositeltavin tapa. Internetin avulla pienhankintailmoitus tai tarjouspyyntö on tarjoajien saatavilla tasapuolisesti ja samanaikaisesti kaikkialla. Internetiä hyödyntäviä ilmoituskanavia ovat tällä hetkellä mm. www.hankinta-asiamies.fi www.hankintailmoitukset.fi hankintayksiköiden omat internet-sivut 22
23 Kilpailuttamisen periaatteet ja ilmoituksen tai tarjouspyynnön sisältö Kilpailuttamisen tavoitteena on hankkia ilmoittajan tarpeeseen sopiva tavara tai palvelu. Tämä asettaa ilmoitukselle tai tarjouspyynnölle muutamia perusedellytyksiä: tarjoajien tasapuolinen kohtelu selkeä, riittävän yksityiskohtainen tarjouspyyntö lisäkysymysten esittämismahdollisuus tarjousaikana tarjouksen jättäminen myös sähköisesti (sähköposti, Internet-lomake) riittävä aika tarjouksen jättämiseen kolmivaiheinen hyväksymiskäsittely, tarjoajien kelpoisuuden ja tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen sekä ilmoitetun vertailuperusteen käyttäminen voittajan valinnassa kilpailutuksen ehtojen mukainen, perusteltu hankintapäätös ja muutoksenhakuohje. Kilpailuttamisen edut ja hyödyt Julkisen sektorin, erityisesti kuntien, avoimesti kilpailuttamat pienhankinnat edistävät alueensa pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Ilmoittaminen mahdollistaa myös uusien yritysten mukaantulon markkinoille. Pienhankinnat soveltuvat erityisen hyvin pk-yritysten tarjottavaksi, ja suurin osa tarjouksista tuleekin lähialueen yrityksiltä. Avoin kilpailuttaminen parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia ja lisää sekä työpaikkoja että verotuloja. Pienhankintojen kilpailuttaminen kannattaa varmasti. Markkinoiden toiminta tehostuu, osaaminen lisääntyy ja rutiinit helpottuvat ja yhdenmukaistuvat mahdollistaen säästöt mm. hallintokuluissa.
7 Yritysvaikutusten arviointi osa tehokasta elinkeinopolitiikkaa Yritysvaikutusten arvioinnin avulla kunta pyrkii varmistamaan, että yritysten toiminnan kehittymiselle ei aseteta esteitä. Yritysvaikutusten arvioinnin kautta kuntaa halutaan kehittää yritysystävällisemmäksi toimintaympäristöksi. Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi auttaa parantamaan kunnan elinkeinoilmapiiriä. Miten yritysvaikutuksia voi arvioida? Kevyimmillään yritysvaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että valmistelija pohtii ja arvioi asiaa oman tiedon ja kokemuksensa pohjalta. Etenkin pienemmissä kunnissa kokeneella viranhaltijalla saattaa olla varsin hyvät tiedot paikkakunnan yritystoiminnasta. Arvioinnissa voidaan turvautua ulkoisiin tietolähteisiin. Isoimmissa hankkeissa voi olla arvokasta ja tarpeellista teettää ulkopuolisella tekijällä puolueeton arvio päätöksen todennäköisistä vaikutuksista yrityksiin. Jos päätöksellä arvioidaan olevan merkittäviä, jo toimiviin yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia, on tarpeellista käydä vuoropuhelua ja kuulla yrityksiä ja niitä edustavia järjestöjä osana valmistelua. Laajakantoisia päätöksiä tehtäessä avoin kuuleminen valmistelun varhaisessa vaiheessa on luonteva ja tärkeä osa vaikutusten arviointia. Mitä yritysvaikutusten arviointiin pitäisi sisältyä? Hyvä arviointi on mahdollisimman konkreettinen. Vaikka päätöksenteon tueksi ei olisikaan mahdollista esittää täsmällistä tietoa, on suositeltavaa antaa jonkinasteinen numeroarvo. Samaan tapaan yritysvaikutusten arvioinnissa on hyvä pyrkiä arvioimaan millä aikavälillä vaikutus tapahtuu ja mikä on mahdollisen taloudellisen vaikutuksen suuruusluokka. Jos se asian luonteen puolesta on mahdollista, voi myös olla hyödyllistä arvioida käänteisiä vaikutuksia: mitä seuraa, jos esitys hylätään tai päätöstä lykätään. Kohti systemaattista yritysvaikutusten arviointia miten? Tärkein edellytys systemaattiselle yritysvaikutusten arvioinnille on mahdollisen yritysvaikutuksen tunnistaminen. Yritysvaikutusten tunnistaminen edellyttää, että valmistelija pohtii oman hallinnonalansa rajapintoja yritystoimintaan. Syvempi systemaattisuus syntyy yhteisesti luoduista valmisteluohjeista. Kun valmistelijat osallistuvat yritysvaikutusten arvioinnin käytäntöjen luomiseen, tulee käytännöistä mielekkäitä. Valmisteluohjeistuksen laatiminen yhdessä on hyvä tapa edesauttaa systemaattisen yritysvaikutusarviointikäytännön syntymistä. 24
25 Yritysvaikutusten arvioinnin prosessi käytännössä 1. Tahtotila Systemaattinen yritysvaikutusarviointi edellyttää kunnalta selkeää tahtotilaa arvioinnin kehittämiseen. Se edellyttää johdon sitoutumista. Tarvitaan virkamiesjohdon panostusta käytäntöjen muuttamiseen. Luottamushenkilöiltä tarvitaan valmiutta seurata sovittujen käytäntöjen noudattamista. 2. Toimijat Kenen pitäisi osallistua yritysvaikutusarvioinnin kehittämiseen? Työ voidaan tehdä esimerkiksi kunnan johtoryhmässä, jossa johtavat virkamiehet käsittelevät asiaa yhdessä. Sen jälkeen johtoryhmän jäsenet työstävät asiaa eteenpäin oman hallinnonalansa sisällä. On tärkeää, että kaikki valmistelutyötä säännöllisesti tekevät henkilöt osallistuvat prosessiin aktiivisesti ja saavat mahdollisuuden vaikuttaa yhteisten toimintatapojen luomiseen. Suuremmissa kunnissa voi olla tarkoituksenmukaista koota työryhmä tekemään alustava työ yritysvaikutusten arvioinnin kehittämiseksi. 3. Yritysvaikutusten tunnistaminen Arviointikäytäntöjen kehittäminen syytä aloittaa erilaisten kunnan päätösten yritysvaikutusten läpikäynnillä. Eri hallintokunnissa huomio kiinnittyy erilaisiin asioihin. Kaikilla hallinnonaloilla ei tule yhtä usein vastaan merkittäviä yritysvaikutuksia. 4. Käytännön esimerkkien kautta käytäntöön Kuntakohtaisten ohjeiden tavoitteena on, että kunnan yritysvaikutusten arviointikäytännöt ottavat huomioon kunnan erityispiirteet. Tätä edesauttaa kehitystyön ankkurointi oman kunnan käytännön esimerkkeihin. Valmisteluohjeen rakentaminen käytännön esimerkkejä käyttäen varmistaa, että ohjeesta tulee toimiva. Esimerkkikysymyksiä: Oliko päätöksen vaikutus yrityksiin merkittävä vai ei? Pitäisikö vastaavasta päätöksestä jatkossa tehdä yritysvaikutusarviointi? Pitäisikö yritysvaikutusarviointi tehdä kirjallisena? Mitä tietoja arviointiin olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista kirjata? 5. Esimerkeistä valmisteluohjeeksi Esimerkkien pohjalta laaditaan kuvaukset päätöksistä, joista tulisi tehdä muodollinen yritysvaikutusarviointi (kirjallisena esittelypykälään)
tulisi tehdä epämuodollinen arviointi (valmistelija arvioi ja esittää suullisesti) ei yleensä tarvitse tehdä yritysvaikutusarviointia. Päätöksestä on hyvä tehdä kirjallinen arviointi esittelyyn, jos päätös muuttaisi aikaisempaa linjaa suhteessa yrityksiin päätös vaikuttaa toimiala-, kilpailu- tai markkinakehitykseen yrityksen toiminnan aloittaminen tai jatkuminen riippuu päätöksestä kyseessä on näkyvä haitta tai merkittävä työpaikkojen menetys yhdelle tai useammalle yritykselle päätös on oleellinen kunnan kilpailukyvylle yritysten sijaintipaikkana verrattuna vaihtoehtoihin päätöksen lykkäämisellä tai kielteisellä päätöksellä on erityisiä seurauksia päätös aiheuttaa suuria kerrannaisvaikutuksia päätös vaikuttaa todennäköisesti yritysilmapiiriin. Yritysvaikutusten arvioinnin tulee auttaa päätöksentekijöitä muodostamaan mahdollisimman hyvä kuva päätöksen seurauksista. 6. Yritysvaikutusten arviointi käytäntöön Kun on laadittu valmisteluohje, johon kaikki ovat valmiita sitoutumaan, on syytä sopia selkeistä jatkotoimista ja niiden aikataulusta. Jatkovaiheille tulee nimetä vastuuhenkilöt ja sopia, mihin ajankohtaan mennessä valmisteluohje on käyty läpi kaikilla toimialoilla. Omaksutut valmistelukäytännöt tulee käydä läpi paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. 7. Seuranta ja kehittäminen Jotta yritysvaikutusten arviointi juurtuu systemaattiseksi ja luontevaksi osaksi käytännön työtä, tarvitaan myös säännöllistä seurantaa. Kunnan ylimmällä virkamiesjohdolla ja luottamushenkilöjohdolla on tärkeä rooli yritysvaikutusten arvioinnin vakiinnuttamisessa. Hyvä menettely on, että kunnassa seurataan vuositasolla päätöksiä, joista on tehty kirjallinen yritysvaikutusten arviointi. Yritysvaikutusten arvioinnin tavoite on kunnan elinkeinotoiminnan systemaattinen kehittäminen. Mallista tulee tehdä paikallinen sovellus, ja siitä ei tule tehdä liian muodollista. Tärkeintä on luoda uusi ajattelutapa, joka huomioi kaikessa valmistelussa ja päätöksenteossa yritysvaikutusten arvioinnin. 26
27 8 Julkiselle elinkeinotoiminnalle rajat yrittäjien aika vaikuttaa Yrittäjäjärjestön tavoitteena on, että kunnat keskittyvät palveluiden järjestämiseen ja hyödyntävät yksityistä palvelutarjontaa mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on myös, että markkinat toimivat ja markkinahäiriöt saadaan poistettua. Valtiovalta on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Kuntalakiin ja kilpailulakiin on kirjattu velvoitteita koskien kuntien toimintaa markkinoilla ja julkisen sektorin elinkeinotoimintaa. Markkinoita häiritsevällä toiminnalle on asetettu yhtiöittämisvelvoite, ja jatkossa kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo julkisen sektorin elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien kuntien tulee käydä läpi koko palvelutuotanto ja määritettävä, onko olemassa palveluita, jotka tulee yhtiöittää. Nyt yrittäjävaikuttajien on aika toimia ja varmistaa kilpailuvääristymien purkaminen. Paikallisyhdistysten ja yrittäjävaikuttajien on hyvä huolehtia siitä, että kunnat käyvät läpi palvelutuotantonsa ja poistavat kilpailua haittaavat toiminnat ja rakenteet. Jos yrittäjillä on syytä epäillä, että kunnan toiminnoista aiheutuu kilpailuhaittoja ja kunta ei suostu niitä poistamaan, niin asiasta kannattaa ilmoittaa kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Ohje yrittäjävaikuttajalle ja paikallisyhdistykselle 1. Ottakaa selvää seuraavista asioista: Onko kunta kartoittanut oman palvelutoimintansa kilpailuvääristymisen poistamiseksi? Onko kunnalla virastoja tai liikelaitoksia, jotka tulisi yhtiöittää kuntalain muutoksen perusteella? Jos kunnalla on toimintaa markkinoilla, missä muodossa toimintaa harjoitetaan? 2. Keskustelkaa asiasta paikallisten yrittäjien kanssa kokevatko he ongelmia kunnan toiminnassa? Onko kunta huolehtinut kaiken palvelutoiminnan hinnoittelusta markkinaehtoisesti? Toimivatko kunnan in-house-yhtiöt sataprosenttisesti kunnan sisäisinä yhtiöinä vai myyvätkö ne palveluita markkinoilla? 3. Käykää läpi asiakokonaisuutta kunnan johdon kanssa ja keskustelkaa, miten kunta aikoo parantaa toimintaansa, mikäli parannettavia kohtia ilmenee. Tässä yhteydessä voi samalla kysyä, tulisiko kunnan luopua jostain palvelutuotannon osasta sen sijaan, että toimintoja yhtiöitettäisiin.
Markkinahäiriöiden poistaminen yhdessä kunnan kanssa 1 Päätetään selvittää yhdessä kilpailuvääristymät 2 Kootaan yhteistyöryhmä selvittämään haasteet 3 Analysoidaan kunnan virastojen, liikelaitosten ja yhtiöiden toiminta markkinoilla 4 Määritellään julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapainoinen tavoitetila 5 Päätetään kunnan toimintojen muuttamisesta ja purkamisesta 6 Otetaan strategia käyttöön 7 Tehdään sovitut toimet esimerkiksi liikelaitosten yhtiöittämiset 28
29 Kysymyksiä Tässä osuudessa käydään kysymysten avulla läpi elinkeinopolitiikan osa-alueita ja kunnan tehtäväkenttää elinkeinopolitiikan edistäjänä. Kunta voi tehdä tai teettää ulkopuolisilla arvioita ja analyyseja esimerkiksi yritysilmastostaan ja kilpailukyvystään. Tässä yhteydessä kannattaa hyödyntää mm. yrittäjäjärjestön elinkeinopolitiikan mittaristoa. Asemaa suhteessa muihin vertailukelpoisiin kuntiin voi pohtia esim. vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia arvioimalla. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Toiminta-ajatus Ytimekäs pääajatus siitä, mikä on kunnan rooli ja tehtävä elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden edistäjänä alueella ja seutukunnassa. Visio Millainen tulevaisuuden tahtotila kunnalla on elinkeinopolitiikastaan ja sen vaikuttavuudesta? Millaisen roolin kunta haluaa itsellään olevan tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan toimijana? Yrittäjien näkemys siitä, mikä kunnan toiminnassa on tärkeää yritysten kannalta Lähde: Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely 2012, Suomen Yrittäjät
Nykytilan kuvaus Kunnan nykytilanteen arvioinnissa kannattaa kuvata myös laajemman talousalueen, seutukunnan, tilannetta samojen mittareiden ja taustatietojen pohjalta. Monista tässä kohtaa selvitettävistä asioista saa toimivia mittareita ohjelman vaikutusten seurantaan (esim. yritysten määrä, tulotaso, yksityisen sektorin osuus kunnan verokertymästä). Elinkeinot, yritykset, yritysten määrä jakautuminen koon ja toimialojen mukaan työpaikkojen jakautuminen yritysten koon ja toimialojen mukaan tapahtunut kehitys ja trendi Väestö ikärakenne tulotaso yksityisen sektorin tuottama osuus kunnan verotuloista tapahtunut kehitys ja trendi Työvoima työvoiman saatavuus koulutusrakenne työttömyysaste työpaikkaomavaraisuus Infrastruktuuri liikenneyhteydet tietoverkot tontti- ja toimitilatarjonta kunnallistekniikka, energia asuntotarjonta, työssäkäyntialueet kaavoitustilanne ja -tarve Palvelurakenne koulutuspalvelut sosiaali- ja terveyspalvelut vapaa-ajanpalvelut, harrastusmahdollisuudet yksityisen sektorin osuus julkisessa palvelumarkkinassa 30
31 Elinkeinopolitiikan päämäärät yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Miten kunta suhtautuu kunta- ja seutukuntayhteistyöhön elinkeinoasioissa, kuntamarkkinoinnissa ja edunvalvonnassa? Onko kunta mukana seudullisissa elinkeinoyhtiöissä, kuntayhtymissä tai liikelaitoksissa? Miten seudulliseen yhteistyöhön osallistutaan? Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Miten yhteistyö on organisoitu? Onko seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta yrittäjälähtöistä? Tunnetaanko seudullisen kehittämisyhtiön toiminta yrittäjien keskuudessa? Toteuttaako seudullinen kehittämisyhtiö tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita? Onko seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään riittävästi? Kenen vastuulla kunnassa on alueellisen yhteistyön suunnittelu, ohjaaminen ja seuranta? Miten yhteistyötä, toimintatapoja ja hankkeita arvioidaan? Tuottaako ylikunnallinen yhteistyö aidosti lisäarvoa ja onko se aidosti yrityslähtöistä? Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Millaisia yhteyksiä kunnalla on elinkeinoasioissa maakunta- ja valtionhallintoon ja kuka niitä ylläpitää? Miten yhteistyötä maakunta- ja valtionhallintotason kanssa voitaisiin jatkossa kehittää? Kansainvälinen yhteistyö Tuottaako kansainvälinen yhteistyö aidosti lisäarvoa kunnalle ja yrityksille? Miten kansainvälistä toimintaa kehitetään niin, että se palvelisi paremmin myös yrityselämän tarpeita?
Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Miten kunta ylläpitää yhteyksiä? Onko yhteistyö säännönmukaista ja suunniteltua? Onko mahdolliset kuntarakenteen muutokset huomioitu yhteistyössä? Ketkä kunnassa vastaavat yrittäjäyhteyksistä? Miten yhteydenpitoa aiotaan kehittää? Tiedotus Miten, missä ja kuka tiedottaa kunnan elinkeinoasioista, niin sisäisesti kuin ulkoisesti? Saavatko yrittäjät tietoa itseään koskevista asioista ja päätöksistä riittävän aikaisessa vaiheessa? Onko tarvittava tieto helposti saatavilla (esim. kunnan Internet-sivuilla)? Miten yrittäjäyhdistys kytketään mukaan tiedottamiseen? Sidosryhmäyhteistyö Mitä muita sidosryhmäyhteyksiä kunta ylläpitää elinkeinoasioissa? Onko kunnalla yrityskummitoimintaa? Onko kunnalla yhteyksiä teknologiakeskuksiin, tiedepuistoihin tai koulutuslaitoksiin? Miten sidosryhmäyhteyksiä hyödynnetään ja kehitetään jatkossa? Palkitsemiset ja huomioimiset Onko kunnalla omaa yrittäjien palkitsemisjärjestelmää? Onko kunta yhteistyökumppanina mukana muiden tahojen, esim. yrittäjäyhdistyksen, vuosittaisessa palkitsemistilaisuudessa? Huomioiko kunta yritysten merkkipäivät tai uuden yrityksen aloittamisen? 32
33 Palvelut ja julkiset hankinnat Palvelut Mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta? Mitä vaihtoehtoisia palveluntuotantomuotoja kunnassa aiotaan ottaa käyttöön kuluvalla valtuustokaudella? Kuka vastaa palvelurakenteen ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä? Mitkä ovat valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet palvelurakennetta kehitettäessä (1 5 kpl)? Julkiset hankinnat Edistääkö kunnan tapa järjestää hankintansa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjota tavaroita ja palveluja? Onko kunnassa hyväksytty hankintastrategia ja hankintaohjeet? Miten kunnan hankinnat on organisoitu? Onko hankintapolitiikan suuntaviivoista, tavoitteista ja menettelytavoista keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa? Tekeekö kunta hankintayhteistyötä muiden kuntien kanssa? Onko avoin kilpailuttaminen hankintoja tehtäessä pääsääntö? Miten kunnan hankinnoista tiedotetaan ja kuinka tiedottamista aiotaan jatkossa kehittää (hankintakatsaus)? Miten on varmistettu hankkijoiden riittävä markkinatuntemus ja hankintaosaaminen? Seuraako kunta järjestelmällisesti, kuinka paljon ja minkälaisia toimittajia sillä on yhteistyöverkostossa? Miten kunnassa kehitetään ja seurataan hankintojen sopimusaikaista yhteistyötä? Miten kunta laskee oman palveluntuotannon todelliset kokonaiskustannukset? Miten elinkeinoelämää kehitetään?
Yritysilmasto Miten kunta arvioi ja seuraa yritysilmaston kehittymistä? Miten yritysilmaston kehittymiseen vaikutetaan? Hanketyö, projektit ja innovaatiopolitiikka Miten hanketyö on resursoitu ja miten hankkeiden tuloksia arvioidaan? Tukeeko kunnan elinkeinopolitiikka erilaisten innovaatioiden syntymistä? Tontti- ja toimitilapolitiikka Onko kunnan kaavoituksessa otettu huomioon yrittäjien tarpeet? Onko kunta on huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista? Miten kunta suhtautuu yritysten toimitilojen rakennuttamiseen ja rahoittamiseen? Miten tontteja ja toimitiloja markkinoidaan? Kuka päättää tonttien myynnistä ja toimitilojen välittämisestä? Tukevatko päätökset kiinteistöveron suuruudesta yrittäjien toimintaa? Infrastruktuuri Onko kunta aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä? Onko kunnallistekniikka järjestetty yrittäjien kannalta tehokkaasti? Osallistuuko kunta suurempiin infrastruktuurihankkeisiin osarahoittajana? Kuntamarkkinointi Miten kuntamarkkinointi on järjestetty ja resursoitu? Onko kunnan panostus imagomarkkinointiin riittävää ja tuloksellista? Miten kuntamarkkinointia aiotaan kehittää ohjelmakaudella? Koulutus ja yrittäjyyskasvatus Tukevatko suunniteltu koulutus- ja elinkeinopolitiikka riittävästi toisiaan? Miten kunnan koululaitos tai oppilaitokset toteuttavat yrittäjyyskasvatusta? Kannustaako tarjottu koulutus yrittäjyyteen? Huomioidaanko yrittäjät ja yritysten tarpeet koulutusta koskevassa päätöksenteossa? Miten kunta edistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä (onko esim. opinnäytetöitä hyödynnetty yrityksissä)? 34
35 Työvoiman saatavuus Tehdäänkö kunnassa tai alueella järjestelmällistä työvoimatarpeen ennakointia? Miten koulutetun työvoiman saatavuus turvataan kunnassa ja seutukunnassa? Onko kunta aktiivinen toimija työvoimakysymyksissä ja miten? Omistaja- ja sukupolvenvaihdoskysymykset Kartoittaako kunta aktiivisesti yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksessa olevia yrityksiä? Tekeekö kunta aktiivista työtä auttaakseen yrityksiä löytämään jatkajia vaihdostilanteissa? Elinkeinotuet Myöntääkö kunta yrityksille avustuksia ja millä edellytyksillä? Subventoiko kunta jollain muulla tavoin yrityksiä? Miten? Onko suorien avustusten kilpailulliset vaikutukset selvitetty? Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Rahoittaako kunta yritysten omia kehittämishankkeita? Onko kunta muutoin mukana yritysten kehittämishankkeissa (esim. rakennerahasto-ohjelmien kuntarahoitusosuuksien muodossa)?
Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Miten käytännön yrityspalvelut on kunnassa tai seutukunnassa organisoitu? Miten muut kunnan tahot osallistuvat yrityspalveluiden toteuttamiseen? Huomioiko palvelutarjonta yrityksen elinkaareen liittyvät palvelutarpeet? Vastaavatko palvelut kysyntää ja tarpeita? Miten yrityspalveluita kehitetään? Käytännön elinkeinoasioiden päätöksenteko Millaiset ovat elinkeinoasioiden käsittelyajat ja tavat kunnassa? Miten kerätään asiakkailta palautetta saadusta palvelusta? Miten organisaation elinkeino-osaamista ylläpidetään ja kehitetään? Elinkeino-ohjelmatyön ylläpito ja tiedotus Miten elinkeinostrategioiden ja toimenpideohjelmien valmistelua ja toteuttamista johdetaan kunnassa? Mitkä tahot osallistuvat elinkeino-ohjelman laatimiseen (ovatko yritykset tai yrittäjäjärjestö mukana)? Miten elinkeino-ohjelmasta tiedotetaan yrityksille ja sidosryhmille? Miten varmistetaan ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen? Miten järjestetään tehdyn elinkeinopolitiikan tulosten seuranta? 36
37 Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi Lähtökohdat: Ottaako kunnan virkamiesjohto valmistelijat yritysvaikutukset huomioon valmistellessaan päätöksiä? Ottavatko kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat yritysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään? Yritysvaikutusten arviointi Minkä kunnassa tehtävien päätösten osalta toteutetaan järjestelmällistä yritysvaikutusten arviointia? Kuka vastaa yritysvaikutusten arvioinnista päätösvalmistelun yhteydessä? Toimintaympäristö ja talous Kuunteleeko kunta yrittäjiä tehdessään päätöksiä, jotka vaikuttavat yrityksiin? Mitkä päätökset vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön ja miten? Kuinka suureen yritysjoukkoon vaikutukset kohdistuvat? Mille paikallisille yrityksille vaikutuksia aiheutuu ja minkälaisia? Aiheutuuko päätöksistä vuosittain toistuvia jatkuvia kustannuksia tai hyötyjä? Markkinoiden toimivuus ja yritysten välinen kilpailu Onko päätöksillä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun? Väheneekö tai lisääntyykö päätöksien kautta yritysten määrä kunnassa? Työllisyys Vaikuttavatko päätökset kunnassa tai seutukunnassa toimivien yritysten yleisiin työllistämisedellytyksiin? Investoinnit ja uusi yritystoiminta Miten päätökset vaikuttavat paikallisten yritysten investointitarpeisiin tai -mahdollisuuksiin?
Yrittäjävaikuttajan vuosikello marras joulukuu Hallitus tekee talousarvioesityksen valtuustolle ja valtuusto päättää veroprosentista sekä talosarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Käyttötalussunnitelmien viimeistely alkaa lautakunnissa. loka marras joulu tammi helmikuu Kunnanhallitus ja lautakunnat hyväksyvät viimeistään taloden käyttösuunnitelmat ja päättävät harkinnanvaraisista rahoista. tammi helmi maaliskuu Tilinpäätöstä valmistellaan. Tarkastuslautakunta viimeistelee työtään. syys elo yrittäjävaikuttajan vuosikello kuntavaikuttamisessa maalis huhti heinä touko syys lokakuu Talousarvion ja toimintasuunnittelun valmistelu jatkuu, valtuusto ja hallituseminaareja. Talousarvioiden lautakuntakäsittely päätöskäsittelynä, hallituksen käsittely alkaa. kesä elokuu Talousarvion raami linjataan viimeistään nyt. huhti toukokuu Tilinpäätöstä hyväksytään. Osa kunnista aloittaa talousarvion raamikeskustelun. kesä heinäkuu Osa kunnista tekee talousarvion raamipäätöksen hallituksessa tai käy lähetekeskustelua valtuustossa ja lautakunnissa. 38