Ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero 33101 TAMPERE 17.12.2008 PIR 2002 Y 423 119 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Puolustusvoimien Maavoimien Elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikon ampumaratojen toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Puolustusvoimat Maavoimien Materiaalilaitos Elektroniikkalaitos Lylyn Varikko PL 5 35531 LYLY TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Puolustusvoimien Elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikon ampumaradat Sijainti: Puolustusvoimien Maavoimien Materiaalilaitoksen Elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikko, Juupajoen kunta, Lylyjärven kylä, tila Metsämaa RN:o 1:1 (kiinteistötunnus 177 893 1 1) Toimialatunnus: L7522 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentin kohta 14 a Toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 2 momentin mukaan Pirkanmaan ympäristökeskus. Hakemusasiakirjat ovat saapuneet Pirkanmaan ympäristökeskukseen 29.12.2005, jolloin asia on tullut vireille. KÄSITTELYMAKSU 3349,50
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Puolustusvoimien elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikon ampumaratatoiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyä ympäristölupaa. Pirkanmaan ympäristökeskus on päätöksellään 17.12.2004 (Dnro PIR Y 2002 423 111) velvoittanut Puolustusvoimien elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikon hakemaan ympäristölupaa ampumaradan toiminnalle 31.12.2005 mennessä. Ampumaratojen rakenteet ja rakennukset sekä Varikon vedenottamon omistaa Senaatti kiinteistöt. Puolustushallinnon rakennuslaitos huolehtii ampumarataalueiden rakennusten kunnossapidosta sekä Varikon veden tuottamisesta. Varikon alueen maapohja on vuokrattu Metsähallitukselta. Ampumaradoilla noudatetaan Puolustusvoimien komentajan hyväksymiä varomääräyksiä sekä Lylyn Varikon ampumaradan johtosääntöä. Varomääräyksillä määrätään mm. turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä. Kiväärirata sijaitsee Pirkanmaan ympäristökeskuksen 16.6.2000 vahvistaman Juupajoen rantaosayleiskaavan alueella Murojärven rannassa. Alue on merkitty maa ja metsätalousalueeksi. Pistooliradan alueella ei ole yleis tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa Lylyn varikon alue on merkitty EP merkinnällä Puolustusvoimien alueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ampumarata alue sijaitsee Puolustusvoimien elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikon aidatulla alueella. Varikon alueen kokonaispinta ala on noin 100 hehtaaria. Ampumarata alueen lisäksi varikon alueella sijaitsee mm. kemikaali ja ongelmajätevarastoja, lämpökeskus, korjaamorakennuksia sekä toimistotilat. Ampumarata alue käsittää kaksi erillistä ampumarataa; kivääriradan ja pistooliradan. Kiväärirata sijaitsee varikon alueen pohjoisosassa Murojärven eteläisen lahdenpoukaman läheisyydessä noin 100 metrin etäisyydellä Murojärvestä etelään. Pistoolirata sijaitsee keskemmällä varikon alueella kivääriradasta noin 300 400 metriä etelään suojaisan metsikön keskellä, noin 500 metrin etäisyydellä Murojärvestä. Kiväärirata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiväärirata sijaitsee Murovuoren (0417706) I luokan pohjavesialueen lähellä, sen pohjoispuolella. Taustavallista ja ampumapaikasta etäisyydet pohjavesialueen rajalle ovat noin 150 ja 100 metriä. Kivääriradan alueella muodostuva valuma suuntautuu pääasiassa pohjoiseen purkautuen Murojärveen. Pistoolirata sijaitsee Murovuoren (0417706) I luokan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Pistoolirata sijaitsee karkea ja keskihiekkamuodostuman reunalla, vanhalla maa ainesten ottamisalueella. Varikon vedenottamo, josta Varikko saa käyttövetensä (noin 10 m 3 /d), sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa pistooliradasta noin 500 metrin etäisyydellä. Vedenottamo toimii myös kunnan varavedenottamona. Pohjavesi virtaa pistooliradan kohdalla todennäköi 2
simmin kohti etelää. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Ampumarata alueen lähiympäristö on Lylyn Varikon aluetta. Ampumarataalueelta noin 800 metrin etäisyydellä länteen sijaitsee Varikon asuinkerrostalot ja noin 500 metrin etäisyydellä lounaaseen sijaitsee lähin yksityinen asuinrakennus. Lähin loma asutus Murojärven rannalla sijaitsee ampumarata alueelta noin 600 metriä luoteeseen. Ampumaradoilta on etäisyyttä Lylyn keskustaan noin kaksi kilometriä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella LAITOKSEN TOIMINTA Liikennemelua aiheutuu lähinnä raskaista materiaalikuljetuksista sekä henkilökunnan työmatkaliikenteestä varikolle. Puolustusvoimat tarvitsevat ampumaratoja henkilöstön kenttäkelpoisuuden ylläpitomahdollisuuksien turvaamiseksi, Puolustusvoimien ohjeiden mukaisiin palvelusammuntojen toteuttamiseen, kertaus ym. harjoitusten toteuttamismahdollisuuteen, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukemiseen sekä sodan ajan joukkojen perustamiseen liittyviin valmiudellisiin asioihin. Lylyn Varikon ampumaradat ovat olleet Puolustusvoimien ampuma ja harjoitustoimintakäytössä vuosikymmeniä, pistoolirata vuodesta 1955 ja kiväärirata vuodesta 1960. Ampumaradoilla suoritetaan Puolustusvoimien kouluammuntoja. Ratoja käytetään myös Maanpuolustuskoulutuksen (MPK ry) kursseilla useita kertoja vuodessa. Muita ratojen käyttäjiä ovat Juupajoen Reserviläiset ry, jotka kouluttavat jäsenistölleen sotilaallisia taitoja, joihin kuuluu oleellisena osana ammuntakoulutus ja ammunnat sekä metsästysseurat, jotka suorittavat harjoitus /merkkiammuntoja. Ampumaratojen käyttökausi on pääsääntöisesti rajattu lumettomaan kauteen maaliskuusta marraskuun alkuun, lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin ammuntoja ei juurikaan ole. Ampuminen radoilla on sallittu seuraavina aikoina: Rata Ma pe klo Viikonloppuisin klo Kivääri 8.00 20.00 Hirvi 8.00 20.00 La (1.8. 15.10) 13.00 16.00 Pistooli 8.00 20.00 12.00 18.00 Heinäkuun aikana ampumaradoilla saa ampua vain Lylyn varikon päällikön luvalla, jonka anomiseen on oltava perusteltava syy. Viikonloppuisin on Lylyn varikon päällikön luvalla mahdollista ampua kertausharjoituksiin, koesuorituksiin, kilpailuihin tai eri tapahtumiin liittyen myös edellä esitettyjen aikarajojen ulkopuolella enintään 10 kertaa vuodessa. 300 metrin kivääriradalla saa ampua ainoastaan Lylyn varikon päällikön antamalla luvalla. Luvan myöntäminen on rajattu kolmeen kertaan vuodessa. 3
Kiväärirata Kiväärirata käsittää 300 m:n 13 paikkaisen katoksellisen radan, 150 m:n 10 paikkaisen katoksettoman radan sekä 75 m:n hirviradan, jossa on kevyt kahteen suuntaan avoin ampumakatos. Ampumasuunta on lännen ja lounaan väliseen suuntaan. Radalla saa ampua kiinteisiin maaleihin kaikilla kiväärikaliiperisilla aseilla, pienoiskivääreillä, haulikolla ja konepistooleilla. Hirviradan ampumapaikalta ammutaan myös liikkuvaan maaliin. Kivääriradalla vuotuinen laukaisumäärä on nykyisellään noin 8000 laukausta. Suurin osa laukauksista ammutaan 150 m:n ampumapaikalta, noin 6000 laukausta vuodessa, loput 2000 laukausta ammutaan hirviradalta. Kivääriradan taustavallia on korotettu vuonna 1991 lisäämällä kaapelikeriä vallien rakenteisiin. Pistoolirata Pistoolirata käsittää 15 paikkaisen katoksellisen 25 m ampumaradan. Ampumasuuntana on itä koillinen. Radalla saa ampua kaikilla pistooliaseilla. Pistooliradalla vuotuinen laukaisumäärä on nykyisellään noin 2500 laukausta. Pistooliradan ratalaitteita saa käyttää vain laitteiden käyttöön perehdytetty henkilö. Pistooliradan taustavallia on korotettu vuonna 2000 lisäämällä kaapelikeriä vallien rakenteisiin. Ratojen katokset ovat lähinnä säältä suojaavia ja niiden meluntorjuntavaikutus on vähäinen. Vesihuolto Ampumaradan rakenteisiin ei liity vesipisteitä eikä viemäröintiä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu Melukuormitukseen vaikuttavat radalla käytettävät aseet sekä niillä ammuttu laukausmäärä. Laukausmäärä vaikuttaa arvioitaessa melukuormitusta pitemmällä aikavälillä. Ramboll Oy on laatinut Puolustusvoimien pääesikunnan lääkintähuolto osaston toimeksiannosta Lylyn Varikon ampumaratojen ympäristömeluselvityksen. Ampumaratojen aiheuttamaa melua selvitettiin melun laskentamallilla sekä mittaamalla ampumaratojen aiheuttamia melutasoja ympäristössä. Melun leviämislaskennat suoritettiin SoundPLAN 6.3 melulaskentaohjelmassa olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla. Malli huomioi äänen leviämisessä geometrisen eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Malli laskee A painotettuja impulssiaikavakiolla määritettyjä enimmäisäänitasoja (L AImax ) olettaen lievän myötätuulen (< 5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Laskentatarkkuudeksi arvioidaan noin 5 db. 4
Päästöt maaperään Päästöt pinta ja pohjavesiin Melun leviämislaskentojen perusteella kivääriradalla ammuttujen aseiden aiheuttamien L AImax enimmäisäänitasojen yli 60 ja yli 65 db:n meluvyöhykkeiden sisään jää loma asumiseen ja asumiseen käytettäviä alueita. Pistooliradalla ammutun 9 mm pistoolin aiheuttaman enimmäismelutason yli 60 db:n meluvyöhykkeen sisään jää yksi asuinrakennus. Varikon läheisyydessä suoritettiin kontrolloitujen ammuntojen aikana melumittauksia kolmena eri mittauskertana (7.9.2005, 11.10.2005 ja 2.11.2005) viidestä eri mittauspisteestä. Mittauspiste 1 sijaitsi Murojärven eteläisellä rannalla noin 700 1000 metriä ampumapaikoista luoteeseen, mittauspiste 2 sijaitsi Murojärven pohjoisrannalla noin 1300 1700 metriä luoteeseen, mittauspiste 3 noin 900 1100 metriä länteen, mittauspiste 4 noin 600 900 metriä etelään ja mittauspiste 5 noin 1200 1500 metriä kaakkoon. Mittausolosuhteet olleet ympäristöministeriön ohjeessa ampumamelun mittaamisesta annettujen suositusten mukaisia. Mittauksissa mitattiin seuraavien aseiden L AImax enimmäisäänitasot: sotilaskivääri 7,62 SOTKIV 85, kiväärirata (75 m ampumakatos) rynnäkkökivääri 7,62 RK 62, kiväärirata (150 m ampumapaikka) kivääri.308, kiväärirata (75 m kevyt ampumakatos) sotilaspistooli 9 mm, pistoolirata (25 m ampumakatos) Jokaisella mittauskerralla mitattiin 10 laukausta/ase/mittauspiste, kaikkiaan 600 laukausta. Mittauspisteissä 1 saatiin mittausten tuloksina kymmenen laukauksen keskiarvona kivääriradalla ammutuille kivääreille noin 60 65 db:n enimmäisäänitasoja ja mittauspisteessä 2 noin 65 75 db:n enimmäisäänitasoja. Muissa mittauspisteissä kiväärien enimmäisäänitasot olivat enemmän tai vähemmän alle 60 db (mittauspiste 3; kymmenen laukauksen keskiarvot 49 57 db, mittauspiste 4; 41 46 db ja mittauspiste 5; 39 43 db). Pistooliradalla ammutulle 9 mm:n pistoolille saatiin mittausten tuloksina kaikissa mittauspisteissä alle 55 db:n enimmäisäänitasoja (mittauspiste 1; kymmenen laukauksen keskiarvot 47 55 db, mittauspiste 2; 53 54 db, mittauspiste 3; 47 52 db, mittauspiste 4; 43 44 db, mittauspiste 5; 44 53 db). Meluntorjuntasuunnitelma tehdään tarvittaessa. Hakijan mukaan luotien mukana joutuu ampumaratojen taustavalleihin ja maaperään vuosittain yhteensä noin 60 kg lyijyä. Muita luodeissa yleisesti käytettyjä metalleja ovat kupari, sekä vähäisemmissä määrin antimoni ja sinkki. Ampumarata alueella ei ole vesihuoltoa. Toiminnassa ei käytetä vettä eikä siinä muodostu yhdyskuntajätevesiä tai muita jätevesiä. Ampumaratojen taustavalleihin on kertynyt huomattavia määriä luotijätettä. Luotijätteen sisältämien raskasmetallien kulkeutuminen pinta ja pohjavesien mukana on olosuhteista riippuen mahdollista. 5
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Hakijan mukaan ampumaratatoiminnassa syntyy vähäisiä määriä sekajätettä, joka käsitellään yhdessä varikon yhdyskuntajätteen kanssa. Hylsyt kerätään ja kierrätetään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melu Meluselvityksen mukaan suurin meluhaitta kohdistuu Murojärven rannalla sijaitseviin loma asuntoihin sekä Varikontien varressa sijaitseviin asuinkiinteistöihin. Pistooliradalla käytettävän 9 mm:n pistoolin aiheuttama melu ei meluselvityksen mukaan aiheuta valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisten melun A painotetun enimmäisäänitason ohjearvojen ylityksiä. Kivääriradalla käytettävien eri tyyppisten kiväärien melu puolestaan ylittää melun ohjearvon lomaasumiseen (ohjearvo 60 db) käytettävillä alueilla. Mallinnuksen mukaan enimmäisäänitason ohjearvon ylitykset ovat mahdollisia myös asumiseen (ohjearvo 65 db) käytettävillä alueilla. Vaikutus maaperään Puolustushallinnon rakennuslaitos on vuonna 2005 teettänyt yleisselvityksen pistooli ja kivääriampumaratojen raskasmetalleista (Raskasmetallien ympäristövaikutukset Puolustusvoimien pistooli ja kivääriampumaradoilla, Ramboll Finland Oy, 10.2.2005). Selvityksen mukaan puolustusvoimien kivääri ja pistooliampumaradoilla on voimakkaasti kohonneita lyijypitoisuuksia taustavalleissa ja muualla ampumaradan eri osissa. Suurin osa lyijystä on taustavallin iskemäkohdissa osittain metallisena lyijynä luodeissa ja osittain sekundäärimineraaleinaan luotiromun pinnalla tai näistä liuenneena. Maaperäolosuhteille altistunut lyijy leviää syvyyssuunnassa jonkin verran. Selvityksessä havaittiin että lyijypitoisuudet laskivat alle vanhan SAMASE raja arvon viimeistään kolmen metrin syvyydellä iskemäkohdasta alaspäin. Ampumapaikkojen etupuolen pintamaassa olevat lyijy, kupari ja sinkkipitoisuudet ovat selvästi kohonneita. Ampumapaikalla ammunnan aikana ilmassa olevassa pölyssä on selvästi kohonnut lyijypitoisuus. Kohonneita lyijypitoisuuksia on ampumapaikkojen ja taustavallin välissä olevalla kenttäalueella ja erilaisissa välivalleissa. Sen sijaan sivuvallien pintamaa näyttäisi olevan puhdasta. Pirkanmaan ympäristökeskus on tehnyt ampumarata alueella maaperän lyijypitoisuuden määrityksen vuonna 2001. Tutkimukset keskittyivät pääasiassa pistooliradan maaperään ja taustavalliin. Myös kivääriradalta ja muutamista ojapisteistä otettiin näytteitä. Mittauksissa käytettiin kenttäanalysaattoria (X MET 920). Mittausten perusteella havaittiin, että taustavallien etuosan lyijypitoisuudet ylittivät Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon 60 mg/kg kummallakin radalla, lähes koko taustavallin leveydellä. Pistooliradan taustavallista mitatuissa pisteissä, viidesosan lyijypitoisuudet olivat kohonneet Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon 750 mg/kg ylittäviksi, aina kolmenkymmenen sentin syvyyteen. 6
Vaikutus pinta ja pohjavesiin Kivääriradalla lyijypitoisuudet kasvoivat pinnasta alaspäin mentäessä siten, että pienimmät pitoisuudet saatiin aivan maanpinnasta ja suurimmat pitoisuudet löytyivät noin 30 cm:n syvyydestä. Kivääriradalla luodit ovat tunkeutuneet syvemmälle maan sisään kuin pistooliradalla, jossa suurimmat lyijypitoisuudet saatiin maanpinnasta otetuista näytteistä. Ampumarata alueen maaperän lyijypitoisuuden määrittämisessä otetuista ojanäytteistä, ainoastaan kivääriradan viereisestä pisteestä otetuista näytteistä löytyi kynnysarvon ylittäviä lyijypitoisuuksia. Hakija ei ole tutkinut ampumarata alueilla muodostuvista, eikä alueilta pois johdettavista pinta tai pohjavesistä raskasmetallien pitoisuuksia. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen teettämän selvityksen yhteydessä (Raskasmetallien ympäristövaikutukset Puolustusvoimien pistooli ja kivääriampumaradoilla, Ramboll Finland Oy, 10.2.2005) tutkittiin viiden eri ampumarata alueen pintavesinäytteiden raskasmetallipitoisuuksia 11 eri pisteestä, pääasiassa rata alueilla sijaitsevista tai niiltä lähtevistä ojista. Ampumaratojen vaikutus näkyi joillakin tutkituilla rata alueilla selvästi. Pintavesien happamuudella havaittiin olevan yhteyttä kohonneisiin pitoisuuksiin. Selvityksen yhteydessä tutkittiin lisäksi viiden eri ampumarata alueen pohjavesien lyijypitoisuuksia. Pohjavesinäytteitä otettiin 13 pohjavesiputkesta viideltä eri ampumarata alueelta. Yhdelläkään radalla ei havaittu lyijyn aiheuttamaa pohjaveden pilaantumista. Kaikissa näytteissä lyijypitoisuus oli alle määritysrajan, 0,001 mg/l. Selvityksen mukaan pohjavesien pilaantumisriski on vähäinen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat sekä muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain, käyttäjät ja toiminta ajat. Vuosiraporttiin liitetään myös mahdolliset häiriöilmoitukset. Kaikissa ammunnoissa on varikon henkilökuntaan kuuluva valvoja paikalla. Ammuntojen suoritukset johtaa pätevöitetty ammunnanjohtaja. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Päästöjä maaperään seurataan vuotuisten laukausmäärien perusteella. Maaperässä olevan lyijyn ja muiden raskasmetallien määrää ei seurata maaperänäytteiden avulla. Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Jos radoilla suoritetaan rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia, mitataan niiden vaikutus melutilanteeseen. Ampumaradan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset kootaan ampumaradan vuosiraporttiin. 7
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Ampumaradan lupahakemusta on täydennetty 4.8.2006 ja 5.3.2008. Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Juupajoen kunnan, Ruoveden kunnan sekä Vilppulan kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla 8.4. 7.5.2008 ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Oriveden Sanomissa. Niille asianosaisille joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Juupajoen kunnanvirastossa, Ruoveden kunnan virastotalossa sekä Vilppulan kunnanvirastossa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lupahakemusta koskeva tarkastus on tehty 21.8.2008. Lausunnot Lausunnot lupahakemuksesta on pyydetty Juupajoen, Ruoveden ja Vilppulan kunnanhallituksilta, Oriveden kaupungin ympäristölautakunnalta, Ruoveden kunnan ympäristölautakunnalta sekä Keurusselän ympäristölautakunnalta. Keurusselän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (21.5.2008) seuraavaa: "Lylyn varikon ampumaradoilla ei ole oleellisia vaikutuksia Vilppulan kunnan tai Mäntän kaupungin alueisiin. Lautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta." Oriveden kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan (5.6.2008) seuraavaa: "Ampumaratojen pääasialliset ympäristövaikutukset ovat melu ja raskasmetallien kulkeutuminen maaperään ja vesiin. Kivääriampumaradan melualue ulottuu Murojärven alueelle ja mahdollisesti myös Varikontien varteen, mutta melusta ei ole tullut valituksia. Pistooliradan sijaintipaikka pohjavesialueella on huono. Se tulisi siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle tai varustaa sellaisella luotien keräyslaitteella, josta luodit saadaan talteen. Kivääriradan taustavalleihin ja todennäköisesti myös ampumapaikkojen ja taustavallien välille on kertynyt lyijyä, joka saattaa happamien sadevesien mukana kulkeutua ympäristöön. Ampumaradoille on tarpeen tehdä pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi Valtioneuvoston vuonna 2007 antaman asetuksen nro 214/2007 mukaisesti. Alueen kaavoitustilanne on seuraava: Kiväärirata sijaitsee Pirkanmaan ympäristökeskuksen 16.6.2000 vahvistaman Juupajoen rantaosayleiskaavan alueella Murojärven rannassa. Alue on merkitty maa ja metsätalousalueeksi. Pistoolira 8
Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine dan alueella ei ole yleis tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa Lylyn varikon alue on merkitty EP merkinnällä Puolustusvoimien alueeksi ja lisäksi pohjavesialue on merkitty." ( ) toteaa mielipiteessään (28.4.2008) seuraavaa: Toiminnasta ei ole häiriötä muistuttajalle. ( ) toteaa muistutuksessaan (2.5.2008) mm. seuraavaa: Muistuttaja vaimonsa kanssa omistaa kesämökin tontteineen Murojärven rannassa. He eivät hyväksy ampumaratatoimintaa alueella. Ampumaratatoiminta aiheuttaa suurta melua ympäristöön ja häiritsee mökkiläisiä ja alueen eläimistöä. Lisäksi ampumarata sijaitsee pohjavesialueella. Muistuttaja ehdottaa ampumaratatoiminnan siirtämistä Keuruun varuskuntaan. ( ) toteaa muistutuksessaan (6.5.2008) mm. seuraavaa: Muistuttaja esittää toiminnan olevan satunnaista mihin vuorokauden aikaan tahansa ja ammunnoissa käytetään myös sarjatuliaseita. Ammunnoissa tulisi noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Ampumarata alue sijaitsee pohjavesialueella. Muistuttajan mukaan ammunnoista syntyvä melu ylittää raja arvot, mikä vaikeuttaa lintujen pesintää sekä häiritsee asumista, ulkoilua ja yleisesti ympäristöä. Muistuttaja ehdottaa toiminnan keskittämistä Keuruun varuskuntaan. Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutuksien johdosta. Hakija ei ole toimittanut kirjallista vastinetta lausunnoista ja muistutuksista. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Puolustusvoimien Maavoimien Materiaalilaitoksen Elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikolle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee ampumaratojen toimintaa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa ja muistutuksissa esiin tuodut asiat on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Puolustusvoimien Maavoimien Materiaalilaitoksen Elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikon on ampumaratojen toiminnassa noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Yleinen ympäristönsuojelu (YSL 5, 7, 8, 42, 43, YSA 19, JL 6, 19, NL 4, 17 ) 1. Ampumaratatoiminnan ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttu 9
mista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä ympäristöluvan valvontaviranomaisen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Valvontaviranomainen päättää toimenpiteistä erikseen. Käyttöajat (YSL 3, 4, 42 ja 43, YSA 19, NL 17 ) 2. Ampumaradoilla on noudatettava ammunnassa seuraavia pääsääntöisiä käyttöaikoja: 1.8. 31.5.: Maanantai ammunta kielletty Tiistai klo 08.00 20.00 Keskiviikko klo 08.00 20.00 Torstai klo 08.00 20.00 Perjantai ammunta kielletty Lauantai ammunta kielletty Sunnuntai ammunta kielletty Edellä määrätyistä pääsääntöisistä käyttöajoista voidaan poiketa sotilaallisista erityissyistä enintään viitenä arkipäivänä kalenterivuodessa. Lisäksi muita ampumatapahtumia, kuten kilpailuja, harjoituksia ja ampumakokeita voidaan järjestää pääsääntöisistä käyttöajoista poiketen kalenterivuodessa enintään kolmena, ei kuitenkaan peräkkäisenä viikonloppuna (perjantaisin klo 08.00 20.00, lauantaisin klo 10.00 18.00 ja sunnuntaisin klo 10.00 20.00). Ammunta ampumaradoilla on kokonaan kielletty 15.6. 31.7. sekä seuraavina päivinä: pitkäperjantai, ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä, helatorstai, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen. 3. Poikkeuksellisista käyttöajoista on tiedotettava vähintään kuukausi etukäteen ampumaratojen melualueen asukkaille ja loma asukkaille. Tiedottaminen on tehtävä riittävissä määrin havaittavasti, kuten esimerkiksi ilmoittamalla käyttöajoista melualueella sijaitsevilla ilmoitustauluilla tai sanomalehdessä. Viikonloppuisin järjestettävien pääsääntöisistä käyttöajoista poikkeavien muiden ampumatapahtumien ajankohdista on melualueen asukkaille ja loma asukkaille, Juupajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä valvontaviranomaiselle koko vuoden poikkeusaikataulun sisältävällä ilmoituksella maaliskuun loppuun mennessä. Melu ja meluntorjunta (YSL 43, 55, YSA 19, NL 17 ) 4. Ampumaradan toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama A painotettu enimmäismelutaso impulssiaikavakiolla määritettynä (L AImax ) on asuinalueilla enintään 65 db sekä loma asumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 db. 5. Luvan haltijan on selvitettävä kivääriradan melusuojausten parantamismahdollisuuksia radan käytön aiheuttaman ampumaratamelun vähentämiseksi. Selvitys 10
on toimitettava valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2016. 6. Luvan haltijan on suoritettava uudelleen kivääriradan aiheuttaman ampumamelun mittaukset. Mittauksissa on noudatettava ympäristöministeriön ampumaratamelun mittausohjetta (61/1999). Mittaukset on tehtävä ohjeessa suositelluissa sääoloissa. Melua on mitattava A painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettynä (L AImax ). Luvan haltijan on toimitettava mittauspisteet sisältävä mittaussuunnitelma tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti on toimitettava valvontaviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta, kuitenkin viimeistään 31.12.2016. Mikäli kivääriradan melusuojauksia parannetaan lupakauden aikana on ampumamelua mitattava parannusten jälkeisessä tilanteessa ja raporttiin on liitettävä parannukset huomioon ottava laskennallinen melun leviämisselvitys. Jätehuolto (YSL 4, 7, 43, 45 ja JL 6, JL 19 ) 7. Ampumarata alueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Ampumarata alueella ei myöskään saa polttaa eikä sinne saa haudata jätteitä. 8. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuna toisistaan erillään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on toimitettava hyötykäyttöön. Vain hyödynnettäväksi kelpaamattomat kaatopaikkakelpoiset jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätemateriaalin saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu ja jätelain edellyttämällä tavalla. Jätteen muodostumista on pyrittävä kaikin tavoin vähentämään. 9. Pistooli ja kivääriratojen taustapenkkojen korotuksiksi taustavallien päälle sijoitettu kaapelijäte on poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittely tai hyödyntämispaikkaan. Toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle 31.12.2010 mennessä em. toimenpiteitä koskeva suunnitelma aikatauluineen. Maaperän ja vesiensuojelu (YSL 4, 5, 7, 42, 43, 75, 76, 77, 78, 79, 90, 108, YSA 19, JL 4, 6, 19, 51, 52, NL 17 ) 10. Toiminnanharjoittajan on arvioitava kohdekohtaiseen riskitarkasteluun perustuen pistooliradan ja kivääriradan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve valtioneuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Arviointi on tehtävä soveltuvin osin ympäristöministeriön julkaiseman ympäristöhallinnon ohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007, Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi) mukaisesti riittävää asiantuntemusta käyttäen. Selvitys maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on toimitettava tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle pistooliradan osalta viimeistään 31.12.2010. Kiväärirataa koskeva selvitys on toimitettava valvontaviranomaiselle viimeistään 31.12.2016. Selvityksiin on liitettävä suunnitelma mahdollisten jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta aikatauluineen. 11
11. Turva tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa aineksia. Uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää pilaantuneita maita. Jätemateriaalin tai pilaantuneen maa aineksen hyödyntämiseen maavallien rakenteessa tai muissa ampumaradan maarakenteissa on oltava ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Joitakin jätteitä voidaan hyödyntää maarakentamisessa myös Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisessä maanrakentamisessa (591/2006) tarkoitetun ilmoitusmenettelyn mukaisesti. Alueen maa ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteitä valvontaviranomaiselle. Mikäli ampumaradoilla todennäköisesti haitta aineita sisältävissä kohteissa (kuten taustavalleissa tai niiden läheisyydessä, ampumakentillä tai ampumapaikkojen ja näyttösuojien edustoilla) suoritetaan maaainesten siirtämistä tai vaihtamista esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava toimenpiteen kohteena olevan alueen osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista mukaisesti. Selvitys arvioinnista on toimitettava vähintään kolme kuukautta ennen maansiirtoja tarkastettavaksi valvontaviranomaiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (YSL 4, 43 ) 12. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikessa ampumaratatoiminnoissa siten, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 43 ja YSA 19, JL 4, 6, 51, 52, JA 22 ) 13. Luvan saajan on tarkkailtava kivääriradalta pois johtavan pintaveden sekä pistooliradan pohjaveden laatua. Pistooliradan alueelle on asennettava 31.8.2009 mennessä pohjaveden tarkkailuputki. Luvan haltijan on oltava yhteydessä Pirkanmaan ympäristökeskukseen sopivien tarkkailupisteiden valitsemiseksi. Pinta ja pohjavesinäytteitä on otettava vuodesta 2009 lähtien vähintään kerran vuodessa. Näytteenotto on suoritettava ylivalumakaudella (kevät tai syksy). Näytteenoton laatu on turvattava esimerkiksi sertifioituja näytteenottajia käyttämällä. Vesinäytteistä on tutkittava happamuus (ph) ja metallipitoisuudet (lyijy, kupari, antimoni ja sinkki). Määritykset on suoritettava laboratoriossa, jolla on akkreditoitu laatujärjestelmä ja jossa ko. menetelmät kuuluvat akkreditoinnin piiriin. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa tarkkailumääräyksiä luvan voimassaolosta huolimatta. 14. Puolustusvoimien Elektroniikkalaitoksen Lylyn Varikon on laadittava kalenterivuosittain raportti ampumarata alueen käytöstä Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Juupajoen kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 12
Raportissa on oltava ainakin seuraavat tiedot: laukausten määrät ammuntapäivien lukumäärät (pääsääntöisistä käyttöajoista poikkeavat käyttöajat eriteltyinä) käytetyt aseet ja panokset yhteenveto pinta ja pohjavesien tarkkailun tuloksista mahdolliset melumittausten tulokset ampumaradan melusta aiheutuvat häiriöilmoitukset selvitys toiminnassa syntyneistä tavanomaisista jätteistä ja ongelmajätteistä (laji, EWC koodi, määrä ja vastaanottaja/toimituskohde). Jätteiden luokittelussa on käytettävä ympäristöministeriön yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa (1129/2001) esiintyvää jaottelua. Lupamääräysten tarkistaminen (YSL 55, YSA 19 ) 15. Luvan haltijan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2016 ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Hakemukseen on liitettävä: lupamääräysten 5, 6, 9 ja 11 mukaiset selvitykset yhteenveto toiminnan tarkkailusta ja seurannasta Toiminnan lopettaminen (YSL 43, 90, YSA 19, JL 6 ) 16. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten yleiset perustelut Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu ja jätelain sekä naapuruussuhteista annetun lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti toiminnasta ei nykytietämyksen perusteella aiheudu toiminnan sijaintipaikka huomioon ottaen yksin tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys, toiminnan sijaintialueen ominaisuudet, toiminnan vai 13
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut kutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Ampumaradat sijaitsevat puolustusvoimien alueella. Sijaintipaikalla ei ole asemakaavaa. Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta luvan myöntämisen edellytykset ja ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttyvät. Ampumaratojen aiheuttamista ympäristöhaitoista merkittävin on melu. Ampumaratamelu koetaan sen impulssimaista luonteesta johtuen erityisen häiritsevänä. Ampumaratojen välittömässä lähiympäristössä ei sijaitse asutusta, eikä uusien asuntoalueiden rakentaminen ole todennäköistä. Kivääriradan melualueella sijaitsee kuitenkin loma asumiseen ja asumiseen käytettyjä alueita. Meluhaitoista johtuen ampuma aikoja joudutaan rajoittamaan. Ampuma aikojen rajoituksia annettaessa on otettu huomioon puolustusvoimien toiminnan sekä rataa käyttävien yhdistysten ja metsästysseurojen tarpeet. Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että hakijalla on sellainen asiantuntemus, jota ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminnan harjoittaminen edellyttää. Ampumaratatoiminnan ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Lupamääräys 1) Kivääriradan käyttö voi aiheuttaa valtioneuvoston päätöksessä ampumaratojen aiheuttamalle melutasolle (53/1997) asetettujen ohjearvojen ylityksiä asumiseen ja loma asumiseen käytettävillä alueilla. Melun häiritsevyyttä arvioidaan annettujen ohjearvojen lisäksi myös naapuruussuhdelain perusteella. Sen mukaan lähistöllä asuvalle ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta mm. melun vaikutuksesta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. paikalliset olosuhteet, rasituksen voimakkuus ja kesto sekä sen alkamisajankohta. Ammunta aikojen rajoittaminen on tarpeen ampumaratojen käytöstä aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Ampumarata alueelle on määrätty toiminta ajat kaikelta ampumismelulta hiljaisten iltojen ja päivien määrittelemiseksi, toiminta ajoista tiedottamisen ja niiden noudattamisen helpottamiseksi sekä valvonnan vuoksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty erityisen häiritseviin ajankohtiin, kuten iltoihin ja viikonloppuihin sekä lomakuukausien käyttöaikoihin, jolloin melun häiritsevyys korostuu ja ampumamelulle altistuvien määrä on alueella suurimmillaan. Toiminnan häiritsevyyttä voidaan vähentää tiedottamisella. (Lupamääräykset 2 ja 3) Määräys melun enimmäistason tavoitearvoista perustuu valtioneuvoston päätökseen (53/1997) ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista. Päätöksessä mainittuja ohjearvoja sovellettaessa on päätöksen mukaan otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma ajat, laukausmäärät ja ampumalajit sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Ympäristöministeriön asettaman ampumaratatyöryhmän mietinnön (Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 38/2006, Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristömenettelyssä) kannanoton mukaan ohjearvot ovat luonteeltaan 14
suosituksia, ja siksi niitä voidaan soveltaa joustavasti. Vanhoilla, olemassa olevilla ampumaradoilla ohjearvoja voitaisiin työryhmän kannanoton mukaan pitää tavoitearvoina, jonka saavuttamisen aikataulu ja toteuttamisen keinot tulisivat tapauskohtaisesti harkittaviksi lupamenettelyssä. Koska ampumaratojen kokonaismelukuormitusta on vähennetty rajoittamalla ratojen käyttöaikoja merkittävästi ja radalla ammuttavat laukausmäärät ovat verrattain vähäisiä, ympäristökeskus on katsonut aikataulun kannalta riittäväksi, että määräyksessä velvoitettu selvitys voidaan toimittaa viimeistään lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. (Lupamääräykset 4 ja 5) Melun mittausvelvoite on annettu ampumaratojen toiminnasta aiheutuvan melutason tarkemmaksi selvittämiseksi. (Lupamääräys 6) Jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää sen jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Lupamääräykset 7, 8 ja 9) Ampumaratojen taustavalleihin on kertynyt noin viisikymmentä vuotta kestäneen käytön aikana huomattavia määriä raskasmetalleja. Pistoolirata sijaitsee I luokan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. (Lupamääräys 10) Ampumaradoilla on pilaantuneita kohteita. Toimenpiteiden kohteena olevan maaperän tutkiminen rakentamissuunnitelmia laadittaessa on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi ohjeistaa kaivumaiden käsittelyä ja tarvittaessa alueiden puhdistamista. (Lupamääräys 11) Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Ampumaratatoiminnassa oleellista tekniikkaa ovat mm. melun vähentämistekniikat, luotien talteenottojärjestelmät ja vesien hallinta. (Lupamääräys12) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja riskeistä. Ympäristöluvan valvonta ja toiminnan ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät määräyksissä edellytettyä tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia. (Lupamääräykset 13 ja 14) Ympäristönsuojelulain 55 :n mukaan toistaiseksi voimassa olevassa luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä. (Lupamääräys 15) Mikäli toiminta päättyy, toiminnanharjoittajaa koskevat myös toiminnan lopettamisen jälkeiset ympäristönsuojeluvelvoitteet, joihin on varauduttava etukäteissuunnittelulla. (Lupamääräys 16) 15
PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28, YSA 19 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Ympäristönsuojelulaki YSL (86/2000) 3, 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35, 40, 42, 43, 45, 55, 56, 75, 76, 77, 78, 79, 90 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus YSA (169/2000) 1, 6, 19 ja 37 Jätelaki JL (1072/1993) 4, 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus JA (1390/1993) 22 Laki eräistä naapuruussuhteista NL (26/1920) 4 ja17 Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (53/1997) Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista, joka on tullut voimaan 1.1.2007. Koska hakemus on tullut vireille ennen em. ajankohtaa, siihen sovelletaan hakemuksen vireilletulopäivänä voimassa ollutta ympäristöministeriön asetusta (1237/2003). Asetuksen mukaan, kun kyseessä on muu kuin asetuksen taulukoissa mainittua toimintoa koskeva ympäristölupa asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 38,50 /tunti. Ympäristöluvan käsittelyyn on käytetty 87 tuntia. Täten luvan hinnaksi tulee 3349,50 euroa. 16
MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Osastopäällikkö Päivi Linho Ylitarkastaja Markus Mäki LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Suomen ympäristökeskus Juupajoen kunnanhallitus Ruoveden kunnanhallitus Vilppulan kunnanhallitus Oriveden kaupungin ympäristölautakunta Ruoveden kunnan ympäristölautakunta Keurusselän ympäristölautakunta Päätöstä erikseen pyytäneet Ympäristölupahakemuksesta YSL 38 2 mom. perusteella tiedon saaneet. Muistutuksen tehneet Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Juupajoen, Ruoveden ja Vilppulan kuntien virallisilla ilmoitustauluilla. Ilmoitus päätöksestä julkaistaan myös Oriveden Sanomissa. LIITTEET Valitusosoitus 17
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitus on jätettävä viimeistään 16.1.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Yliopistonkatu 38, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelinvaihde: 020 610 104 telekopio: 020 610 1600 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.