Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 32/2011/1 Dnro LSSAVI/287/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.4.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa. HAKIJA Isosaaren Turkis Oy Yhteyshenkilö: Jari Isosaari Isosaarentie 99 68320 RUOTSALO SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Kokkolan kaupungin Lohtajan kylässä tilalla Perttulanperä RN:o 223:12. Isosaaren Turkis Oy:n Perttula II turkistilalla tullaan harjoittamaan pitkäkarvaisten turkiseläinten (kettujen ja supien) kasvatusta varjotaloissa. Tilaa voidaan käyttää myös muualta toimitettavien eläinten kasvatustilana alueelle sijoitettavan kokonaiseläinmäärän rajoissa. Tuleva toiminta käsittää 800 siitosnaaraskettua tai supia pentuineen. Perttula II:n toiminta liittyy laajennusvarauksena hakijan samalle kiinteistölle suunnitteleman turkiseläinkasvatustoiminnan (Perttula I) kanssa. Hankkeen ensimmäisellä vaiheella on voimassa oleva ympäristölupa (LSU-2009-Y-353). Toiminta tukeutuu ensimmäiseen vaiheeseen ja hakemuksen toiminta koskee vain varjotalorakentamista. Rakennettava osa käsittää yksinomaan tiivisalustaisten ympärivuotisella juottojärjestelmällä varustettujen varjotalojen rakentamista. Varjotaloja rakennetaan yhteensä 28 kappaletta ja niiden yhteispituus tulee olemaan 1 750 metriä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 21.4.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai vähintään 50 siitosnaarasketulle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 000 siitosnaarasminkille taikka 600 siitosnaarasketulle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (E-P:n ELYkeskus). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijalla on samalle kiinteistölle sijoittuvalle toiminnalle (Perttula I) Länsi- Suomen ympäristökeskuksen 12.8.2009 myöntämä ympäristölupa. Toiminta sijaitsee yleiskaavoitetulla ME-1 ja ME-2 varustetulla, turkistilatoiminnoille varatulle alueelle. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistila sijaitsee Kokkolan kaupungin Lohtajan kylässä noin kuusi kilometriä Lohtajan keskustaajamasta kaakkoon. Turkistilan lähiympäristö on metsää ja lähellä sijaitsee muita turkistarhoja. Tarha-alueen lähialueella (alle 500 m) ei sijaitse asuinkiinteistöjä tai loma-asuntoja. Etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 600 metriä. Turkistarhan maaperä on kohtalaisesti tai hyvin läpäisevää hiekkamaata. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. Lähin pohjavesialue (Karhinkangas 1042901) sijaitsee noin 1,4 kilometrin etäisyydellä lounaassa. Tarhan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. TURKISTARHAN TOIMINTA Tuleva toiminta käsittää 800 siitosnaaraskettua tai -supia pentuineen. Tarhaalueelle rakennetaan yhteensä 28 varjotaloa, joiden yhteispituus tulee olemaan 1 750 metriä. Varjotalokentän suunnittelussa on huomioitu moduuliajattelu, jonka mukaan kukin asemapiirrokseen merkitty kortteli muodostaa
3 oman toiminnallisen yksikön. Kortteleita tulee olemaan kolme, joista kahdessa on yhdeksän varjotaloa ja yhdessä kymmenen varjotaloa. Varjotaloihin tulee 2 800 häkkipaikkaa, häkkeihin sijoitetaan kaksi eläintä ja yhteensä niihin tulee 5 600 eläinpaikkaa. Oheistoimintojen osalta toiminta tukeutuu vaiheessa I toteutettaviin huoltorakennuksiin sekä varastotiloihin. Kasvatusrehua varten alueelle sijoitetaan yksi rehusiilo. Tarha-alueen laajennusosan pinta-ala on hakemuksen mukaan noin 2,3 hehtaaria. Tila-alueen perusmaa on kohtalaisesti tai hyvin vettä läpäisevää hiekkaa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Rakennettavien varjotalojen lanta-alustat korotetaan 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varustetaan vesitiiviillä lanta-alustoilla (0,4-0,5 mm:n paksuinen HDPE-kalvo). Varjotalojen räystäiden pituus tulee olemaan 30 cm ja räystäsvedet ohjataan viemäröintijärjestelmän kautta tarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot varustetaan myös ympärivuotisella nippajuotolla. Turkistarha-alueen perusmaa on hyvin vettä läpäisevää hiekkamaata. Alue tullaan salaojittamaan ja varustamaan ympärysojin. Tarha-alueen valumavesiä ei käsitellä, koska kaikki varjotalot varustetaan vesitiivisalustaratkaisuin. Lannan, virtsan ja jätevesien käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta ja olkea noin 400 m 3 vuodessa. Hakemuksen mukaan kuiviketta lisätään kerran vuodessa niin, että kuivikekerroksen paksuus on 5-10 cm. Lanta poistetaan lanta-alustoilta kaksi kertaa vuodessa pääosin syksyllä. Lanta välivarastoidaan tarvittaessa noin 750 m 3 :n kokoisessa tiivispohjaisessa lantalassa ennen hyödyntämistä peltoviljelyssä tai ennen toimittamista kompostointilaitokseen. Lantalassa on kolmella reunalla noin 1,5 metrin korkuiset seinät ja lantalassa on 50 senttimetrin korkuinen ajoluiska. Toiminnasta syntyvä lanta loppusijoitetaan vastaanotto- ja käsittelysopimuksin peltolevitykseen sekä Kannuksen Hyötykomposti Oy:n kompostointilaitoksen kautta. Hakijalla on lannanlevitysalaa tai sopimuksia yhteensä 3 000 m³:lle ja se vastaa hakijan kaikkien yksiköiden eläinten tuottamaan lantamäärää. Hakijalla on peltoa 188,23 hehtaaria ja lannanvastaanottosopimus noin 1 650 m³. Varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvät virtsat ja suotovedet johdetaan varjotalojen päissä sijaitseviin umpikaivoihin, jotka tyhjennetään ja käytetään peltolannoitteena. Tarvittaessa niitä voidaan varastoida hakijan hankkeen I- vaiheessa rakentamassa 192 m³:n kokoisessa umpisäiliössä, joka sijaitsee lantalan vieressä. Tarvittaessa hakija varautuu laajentamaan umpisäiliötä mikäli tarvetta ilmenee.
4 Jätteet Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet johdetaan umpikaivoon ja toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Hankkeen II-vaiheessa ei muodostu kiinteistöjätevesiä. Kettujen ja supien ruhot ja kaapimarasva toimitetaan Kaustisen Turkisrehu Oy:lle/EP/FP. Itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Sekajäte (1 000kg/vuosi), muovijäte (1 000kg) ja ongelmajätteet (akut, lamput ym. noin 500 kg/vuosi), metalliromu (500kg), jäteöljy (100l) toimitetaan kunnalliselle hyötykäyttöasemalle. Pilaantunut rehu (500kg) kompostoidaan lannan sekaan ja ohennuspuru (10m³) poltetaan lämpökeskuksessa. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tarha-alueella on hankkeen I-vaiheessa sijoitettu 1 500 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Huoltorakennuksen sisällä säilytetään polttoainetta 500 litraa. Turkistilan käyttövesi hankitaan paikallisen palveluntarjoajan vesijohtoverkosta ja arvioitu vedenkulutus on noin 1 000 m³. Turkistarhan rehu tullaan todennäköisesti hankkimaan rehukeskukselta. Hakijalla on Isosaaren Turkis Oy:n Ruotsalon turkistilan yhteydessä toimiva tilarehustamo (Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa ja Evira FI-315-TR-1-2006). Mikäli kokonaisvalmistuskapasiteetti riittää, valmistetaan tilarehustamossa mahdollisesti rehua myös II-vaiheen tarhalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Turkistila sijaitsee kaava-alueelle johtavan yhdystien varrella noin 400 metrin etäisyydellä Uudenkyläntieltä, josta on edelleen noin 3,5 kilometriä valtatie 8:lle. Toiminnasta aiheutuu normaalia hoito-, huolto- ja muuta kevyttä liikennettä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan kaikki varjotalot tullaan varustamaan vesitiiviillä lantaalustoilla. Mitoittamalla varjotalot oikein, käyttämällä kuivikkeita riittävästi sekä ohjainkourulla varustetut ympärivuotiset juottojärjestelmät pitävät tiivisalustoilta kerättävän vesimäärän mahdollisimman vähäisenä. Yhteistoimintoina vaiheessa I toteutettavaan huoltorakennukseen keskitetyt tilat rehunjakelu- ja nahoitustoiminnoille edustavat myös parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta toimitetaan hyödynnettäväksi peltoviljelyssä sekä raaka-aineeksi kompostointilaitokseen ja kuivikkeita lisätään varjotalojen alle tarvittaessa myös kasvatuskauden aikana.
5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 10.11. 9.12.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kokkolan kaupunginvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta (E-P:n ELY). Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto asianosaisille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kokkolan kaupunki/ Rakennus- ja ympäristölautakunta: Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätösten ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu. Lannan levittämiseen vaadittava levityspinta-ala tulee kirjata päätökseen. Ympäristölupapäätökseen tulee kirjata luovutettavan lannan maksimipaino/tilavuus ko. peltoalalle ja toiminnanharjoittajalla tulee olla lisäksi voimassa oleva sopimus lannan toimittamisesta asianmukaisen luvan omaavan vastaanottajan kanssa, jos levityspinta-ala on puutteellinen lantamäärään verrattuna. Umpisäiliöön kertyvää ruokintalaitteiden pesujätevettä ja lietettä ei saa levittää pellolle vaan se on toimitettava asianmukaisesti luvan omaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). Lietteen toimittamisesta tulee olla sopimus vastaanottajan kanssa. Jätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle käsiteltäväksi. Ohennuspurun osalta ilmoitettu toimituspaikka ei ole luvallinen. Lanta on poistettava tarhalta kaksi kertaa vuodessa. Lanta on kompostoitava asianmukaisesti ennen sen mahdollista luovuttamista maanviljelijälle. Kompostoimatonta turkislantaa ei saa luovuttaa toiminnanharjoittajalle tai laitokselle, jolla ei ole asianmukaista ympäristölupaa vastaanottoon.
6 Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan. - Tuotanto: siitoseläinten, tuotettujen nahkojen sekä kuolleiden eläinten määrä vuodessa - Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat - Kuivikkeiden käyttö lanta-alustoilla: käytetty kuiviketyyppi, kuivikkeen lisäysajankohdat, lannanpoistoajankohdat, lisäysmäärät ja kuivikekerroksen paksuus - Lannankäsittely. Lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutussopimukset. Tarhalla tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet Toiminnanharjoittajan tulee raportoida poikkeuksellisista tilanteista myös Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen, maatalouden ympäristönsuojeluryhmällä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Hakijan kuuleminen ja vastine Tarkastus Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista 17.12. 31.12.2010. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 17.9.2010. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Isosaaren Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle Kokkolan kaupungin Lohtajan kylään tilalle Perttulanperä RN:o 223:12 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 9.6.2010) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Ympäristölupa myönnetään enintään 800 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 5 600 kettua Kettuvarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 1 750 metriä. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida turkiseläintenpidolle asetetut eläinsuojeluvaatimukset (16/EEO/1999). 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä
7 hoidolla. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan poisto ja varastointi Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää kuivikkeena riittävästi turvetta ja olkea. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Lanta voidaan välivarastoida turkistarha-alueella sijaitsevassa noin 750 m 3 :n kokoisessa vesitiiviistä betonimateriaalista rakennetussa lantalassa siten, että valumat ympäristöön estetään. Lantalaan kertyvät nesteet tulee imeyttää kuivikkeisiin. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkastaa sen rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Lannanlevityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 40 hehtaaria. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, tulee niistä ilmoittaa kirjallisesti valvontaviranomaiselle. 3. Lannan, virtsan ja suotovesien hyödyntäminen Toiminnasta muodostuva lanta (400 m 3) on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lanta ja vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa voidaan myös toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä.
8 Lannan ja virtsan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan/virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan levityssopimusten osalta toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia mitä lannan levityksestä on kulloinkin voimassa olevissa määräyksissä säädetty. Lannan ja virtsan levitys on tehtävä siten, että lannan ja virtsan levitysalojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta ja virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lannan- ja virtsanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan-/virtsanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa/virtsaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan/virtsan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan/virtsan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Virtsaa, jätevesiä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo käyttää virtsaa pohjavesialueilla lannoitteena tästä määräyksestä poiketen, tulee toiminnanharjoittajan laatia valvontaviranomaiselle selvitys, jossa maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien tietojen perusteella osoitetaan, että toiminnasta ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. 4. Valumavesien käsittely Turkistarha-alue tulee olla hakemuksen mukaisesti ympärysojitettu ja tarvittaessa peruskuivatettu salaojituksella ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Mikäli salaojitus toteutetaan, tulee ne johtaa näytteenoton mahdollistavaan tarkkailukaivoon. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Säili-
9 öt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 6. Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, tuhoeläimiä, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä ja jätevesiä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka-aine-erät sekä pilaantuneet rehut tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset jäähdyttävät kylmäsäilytystilat. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli yksi vuorokausi, tulee varastointi tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Rasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa.
10 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toimintaa, kuten lantalan, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Turkistarha-alueen mahdollisia salaojavesiä tulee tarkkailla ottamalla vesinäytteet tarkkailukaivoista. Vesinäytteistä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU). Näytteet tulee ottaa vähintään kerran vuodessa ja analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Näytteitä otetaan kunnes valvontaviranomainen toisin määrää. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenoton ajankohtaa ja määritysvalikoimaa tai lopettaa tarkkailu. Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat vuosittaiset tiedot:
11 turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain (kettu, supi) ja kokonaiseläinmäärä vuosittainen pentutulos muualle myytyjen tai luovutettujen eläinten määrä (kpl/v, siitoseläimet/kautta) lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levityspinta-alat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat lanta- ja virtsa-analyysin tulokset vesinäytteiden tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi) tai vastaavaa järjestelmää. 10. Muut määräykset Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Turkistarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lokkien viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta valvontaviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa.
12 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.
13 Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa tai muussa lupakäsittelyssä ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi, mikäli toiminta järjestetään lupahakemuksen ja tämän lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto on antanut edellä olevat lupamääräykset ympäristönsuojelulain tarkoittaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristölupa myönnetään enintään 800 siitosnaarasketulle tai siitosnaarassupille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 5 600 kettua tai supia. Kettuvarjotalojen yhteispituus saa olla enintään 1 750 metriä. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhan varjotalojen yhteispituuden, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrän ja niiden tuottaman laskennallisen enimmäispentutuloksen vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu) häkkikoon ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Eläinpaikkojen pitovaatimukset on laskettu MMM 16/EEO/1999 eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti. Toiminnan laajentamista koskevan hakemuksen perusteella turkistarhan sijoituspaikkaa voidaan pitää toiminnalle sopivana. Toiminnan laajennus toteutetaan vesitiiviillä lanta-alustoilla, jotka ovat alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (Lupamääräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lantalan rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 750 m³ vuodessa. Hakijalla on sopimus toimittaa lantaa Lantalinkki Oy:lle 400 m 3 vuodessa. Muu osa lannasta käytetään peltolannoitteena. Hakijalla on noin 500 m²:n (1 100m 3 :n) kokoinen lantala, mikä on riittävä lannan välivarastoimiseksi.
14 Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä lantaa/virtsaa lannoitteena pellolla. Kyseessä olevalle toiminnalle tulee olla vähintään 40 ha lannan levitysalaa, kun otetaan huomioon, että lantaa toimitetaan 400 m 3 vuodessa ympäristöluvalliseen laitokseen. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. (Lupamääräys 2) Lannan/virtsan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Pohjavesialueita koskeva lannan-/virtsanlevitysrajoitus on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä säiliössä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää peltolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 3) Ympärysojituksella ja salaojituksella on tarpeen estää ulkopuolisten vesien pääsy siten, että puhtaita vesiä ei pääse tarha-alueelle. (Lupamääräys 4) Johtamalla huoltorakennuksen, ruokintalaitteiden ja rehusiilojen jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt E-P:n ELYn ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla kaikki nahoitusjätteet laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (Lupamääräys 6) Polttonesteiden ja muiden öljytuotteiden asianmukaisella varastoinnilla ehkäistään maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. (Lupamääräys 7) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 8) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan lait-
15 teistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (Lupamääräys 9) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja varauduttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon. (Lupamääräys 10) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 12) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli alueen Perttula I tai alue Perttula II toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava yhteinen uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen voi päättää luvan raukeamisesta.
16 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle samanaikaisesti Perttula I alueen (lupa LSU-2009-Y-353, myönnetty 12.8.2009) tarkistamisen yhteydessä. Hakemuksen tulee kattaa molempien alueiden toiminta. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2018 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 6 8, 28, 31, 35 38, 41 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000) LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 1 740 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.
17 Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Kokkolan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
18 Ympäristöylitarkastaja Heikki Pajala Ympäristötarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
19 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.5.2011 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
20
21
22