1 (7) I TIEDOT RAHASTOSTA (jäljempänä Rahasto) on korkopainotteinen yhdistelmärahasto, joka sijoittaa sekä osake- että korkomarkkinoille. Rahastoa hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy (Rahastoyhtiö). Rahasto on sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto (UCITS). 1 Rahaston sijoitustavoite Rahaston tavoitteena on aktiivisen salkunhoidon kautta saavuttaa pitkällä aikavälillä arvonnousua hajauttamalla varat sijoitusrahastolain ja Rahaston sääntöjen mukaisella tavalla. 2 Rahaston sijoituspolitiikka Rahasto sijoittaa korko- ja osakemarkkinoille pääasiassa sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten kautta. Rahasto voi tehdä myös suoria osake- ja korkosijoituksia. Rahaston varoja hoidetaan aktiivisesti salkunhoidon markkinanäkemyksen mukaan. Rahaston osakesijoitusten peruspaino on 25 % ja korkosijoitusten 75 % Rahaston varoista. Markkinanäkemyksen mukaan osakesijoitusten osuus Rahaston varoista voi olla 15 35 % ja korkosijoitusten vastaavasti 65 85 %. Rahasto sijoittaa pääasiassa Nordea-konsernin rahastoyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin. Rahasto voi sijoittaa myös ulkopuolisiin rahastoihin, joiden osuus Rahaston arvosta voi olla enintään 20 %. Rahasto voi hyödyntää sijoitustoiminnassaan myös indeksiosuusrahastoja (ETF, Exchange-Traded Fund). Rahasto voi käyttää sijoitustoiminnassaan myös johdannaisia saavuttaakseen lisätuottoja ja/tai tehostaakseen riskienhallintaa. Valuuttajohdannaisiin sijoitetaan suojaustarkoituksessa ja vain niissä valuutoissa, joissa Rahastolla on sijoituksia. Rahasto voi sijoittaa enintään 20 % varoistaan yhden rahaston, erikoissijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin. Rahastolla on oikeus sijoittaa 30 % varoistaan erikoissijoitusrahastoihin tai yhteissijoitusyrityksiin. Rahaston sijoitukset tiettyyn rahastoon voivat olla enintään 25 % sijoituskohteena olevan rahaston arvosta. Yhteiskuntavastuulliset periaatteet Rahaston salkunhoidossa sovelletaan yhteiskuntavastuullisia periaatteita (Socially Responsible Investing, SRI). SRI tarkoittaa ympäristöasioiden, yhteiskuntavastuun ja omistajaohjauksen huomioon ottamista Rahaston sijoitustoiminnassa. SRI-prosessissa tavoitteena on tunnistaa yritykset, jotka rikkovat YK:n asettamia yhteiskunnallisen vastuun perusvaatimuksia esimerkiksi ympäristö- tai ihmisoikeusasioissa, ja aloittaa neuvottelut yritysten toimintatapojen muuttamiseksi. Salkun säännöllisistä tarkistuksista yhteiskuntavastuullisten periaatteiden mukaisesti vastaa yhteistyökumppanimme Ethix SRI Advisors AB, jolla on laaja kokemus mm. ruotsalaisten institutionaalisten sijoittajien salkkujen tarkistuksesta. Rahaston sijoittaessa rahastojen osuuksiin, SRI -periaatteita sovelletaan ainoastaan Nordea - konserniin kuuluvien rahastoyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin. Rahaston vertailuindeksi on useista indekseistä muodostettu yhdistelmäindeksi: MSCI World NTR (18,75 %); OMX Helsinki CAP GTR (6,25 %); 3 kk Euribor (15 %); JP Morgan EMU Government Bond (30 %) ja Merrill Lynch EMU Corporate (30 %). Yhdistelmäindeksin osakeindekseissä osingot ovat mukana (GTR) tai osingot ovat mukana verojen jälkeen (NTR). Rahaston perusvaluutta on euro. 3 Rahaston riskiprofiili Rahastosijoittamiseen liittyvät yleiset riskit Sijoittamiseen liittyy aina riski, jolla tarkoitetaan sijoituksen tuottoon liittyvää epävarmuutta. Käytännössä riski tarkoittaa mahdollisuutta saada sijoituksesta odotettua huonompaa tai parempaa tuottoa, ja myös mahdollisuutta menettää sijoitetut varat osaksi tai kokonaan. Rahastoihin sijoittavan on lisäksi otettava huomioon, että rahasto voidaan sulauttaa toiseen rahastoon, jakaa useammaksi rahastoksi tai lakkauttaa. Kaikille rahastoille on yhteistä, että rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Rahaston arvonvaihtelua mitataan yleisesti volatiliteetilla. Mitä suurempi on rahaston vuotuinen volatiliteetti, sitä suurempi on rahaston arvonvaihteluun liittyvä riski. Sijoittaja voi rahasto-osuuksia lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän siihen alun perin sijoitti. eikä rahaston tuottohistoria ole tae tulevasta tuotosta. Rahastot pienentävät yksittäiseen sijoitukseen liittyvää riskiä hajauttamalla sijoitukset useaan sijoituskohteeseen rahaston sijoituspolitiikan mukaan. Rahastoon kohdistuu kuitenkin aina markkinariski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston yksittäisten sijoitusten hinnat muuttuvat yleisen markkinakehityksen seurauksena. Rahastoon voi kohdistua likviditeettiriski, jolla tarkoitetaan riskiä siitä, että rahaston sijoitusten muuttaminen käteiseksi ei onnistu suunnitellussa ajassa eikä toivottuun hintaan. Tämä voi vaikuttaa rahasto-osuuden kehitykseen, mikäli rahaston sijoituksia joudutaan realisoimaan epäsuotuisaan aikaan. Likviditeettiriskiä voi esiintyä poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, jolloin esimerkiksi tietyillä arvopapereilla ei käydä aktiivisesti kauppaa tai niiden osto- ja myyntinoteerausten välinen ero on suuri tai ne puuttuvat kokonaan. Rahasto-osuuksien lunastus voi tällöin kestää tavallista pidempään ja lunastukset voidaan tietyissä tilanteissa keskeyttää. Selvitysriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että arvopaperikaupan vastapuoli ei toimisi sovittujen ehtojen mukaisesti, vaikka toinen osapuoli on täyttänyt omat sopimusvelvoitteensa. Selvitysriski on suurempi mannerten välisissä arvopaperi- ja valuuttatransaktioissa, sillä kauppojen selvitys voi tapahtua eri aikavyöhykkeillä. Kehittyvillä arvopaperimarkkinoilla selvitysriski on yleensä suurempi kuin kehittyneillä markkinoilla. Rahastosijoittamiseen saattaa liittyä operatiivisia riskejä, joita voi aiheutua esimerkiksi ulkoisista tekijöistä ja teknologiasta tai henkilöstön, organisaation tai sisäisten prosessien puutteellisesta toiminnasta. Operatiivisiin riskeihin voidaan lukea myös mahdolliset henkilöstö- ja organisaatiomuutokset. Force Majeure -riskeillä tarkoitetaan sopimuksista riippumattomia, ennalta arvaamattomia ja ylivoimaisia seurauksia aiheuttavia tekijöitä, jotka merkitsevät riskiä toiminnan jatkuvuudesta ja joista sopimusosapuolet eivät ole vastuussa. Force Majeure -riskejä voivat olla esimerkiksi vakavat luonnonkatastrofit, kapinat, lakot ja sotatilat. Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi rahaston sijoituskohteena olevien arvopapereiden hintoihin tai rahaston mahdollisuuksiin käydä arvopaperikauppaa. Tämän seurauksena Force Majeure -riskien realisoituminen saattaa vaikuttaa myös rahastolunastusten toteutusaikatauluun. Rahastoluokkaan liittyvät yleiset riskit Sijoitusrahastot on jaettu sijoituskohteiden perusteella osakerahastoihin, yhdistelmärahastoihin, korkorahastoihin ja muihin rahastoihin. Erityyppisillä rahastoilla on omaisuusluokalleen tyypillisiä riskejä. Rahaston sisältämä omaisuusluokkariski on sitä korkeampi, mitä enemmän sijoitukset on keskitetty tiettyihin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin tai korkosijoituksiin. Yhdistelmärahastoissa omaisuusluokkariskiä pyritään pienentämään hajautuksella useisiin eri omaisuuslajeihin. Yksittäisiin omaisuuslajeihin sijoittavissa rahastoissa yksittäisen omaisuuslajin tulevaisuudennäkymien muutoksen vaikutus rahaston arvoon voi olla huomattava.
2 (7) Yhdistelmärahaston sijoitukset voidaan karkeasti jakaa osakesijoituksiin ja korkosijoituksiin. Yhdistelmärahaston yleiseen riskiprofiiliin vaikuttaa rahaston peruspainotus osake- ja korkosijoitusten välillä, ns. allokaatioriski. Allokaatioriski on sitä suurempi mitä suurempi on yhdistelmärahaston osakepaino perusallokaatiossa. Yhdistelmärahaston strateginen perusallokaatio osake- ja korkosijoitusten välillä määrittelee pitkälti rahaston riskiprofiilin ja pitkän aikavälin tuotto-odotuksen. Aktiivisesta salkunhoidosta johtuvaa riskiä kutsutaan aktiiviriskiksi. Aktiivisella salkunhoidolla tarkoitetaan yleensä aktiivista näkemyksen ottamista sijoituskohteiden positiivisesta tai negatiivisesta kehityksestä, ja sillä pyritään saavuttamaan vertailuindeksiä parempi tuotto. Aktiiviriskin seurauksena rahasto-osuuden arvonkehitys voi poiketa vertailuindeksin arvonkehityksestä. Yhdistelmärahaston aktiiviriski kuvaa miten aktiivisesti rahaston salkunhoidossa toteutetaan taktista lyhyemmän aikavälin sijoitusnäkemystä eli poiketaan strategisesta perusallokaatiosta kulloisenkin sijoitusnäkemyksen mukaisesti. Mikäli yhdistelmärahaston sijoitukset tehdään pääasiassa toisiin sijoitusrahastoihin, heijastuu sijoituskohteiden aktiiviriski myös yhdistelmärahaston aktiiviriskissä. Yhdistelmärahastojen korkosijoituksiin liittyy korkoriskiä ja luottoriskiä. Korkoriski kuvaa korkosijoituksen hinnan herkkyyttä korkotason muutoksille. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen hintaan, eli korkotason noustessa korkosijoituksen hinta laskee ja päinvastoin. Mitä kauempana tulevaisuudessa arvopaperilla on kassavirtoja ja mitä suurempia ne ovat, sitä herkemmin korkotason muutokset vaikuttavat arvopaperin hintaan. Vaihtuvakorkoisten korkoinstrumenttien osalta korkoriski mitataan seuraavaan koronmääräytymispäivään olettaen, että myös koko pääoma maksetaan tuolloin takaisin. Korkoriskiä mitataan yleisesti modifioidulla duraatiolla. Modifioitu duraatio kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia korkosijoituksen hinta arviolta nousee tai laskee, mikäli yleinen korkotaso laskee tai nousee yhdellä prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi, jos sijoituksen modifioitu duraatio on 5, nousee sijoituksen hinta noin 5 prosenttia, jos yleinen korkotaso laskee yhden prosenttiyksikön. Modifioitu duraatio lasketaan yhdelle arvopaperille käyttäen kaavaa Macaulayn duraatio/(1+y). Macaulayn duraatio on korkosijoituksesta saatavien kassavirtojen (korkojen ja pääomien) nykyarvoilla painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika. Kaavassa y on arvopaperin tämän hetken odotettu tuotto, jos se pidetään erääntymiseen asti (vaihtuvakorkoisten korkoinstrumenttien osalta seuraavaan koronmääräytymispäivään). Rahaston modifioitu duraatio lasketaan painotettuna keskiarvona rahaston salkussa olevien arvopaperien modifioiduista duraatioista. Luottoriskillä tarkoitetaan arvopaperin liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvyn muutosten aiheuttamaa epävarmuutta. Liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyä arvioidaan luottoriskipreemiolla, joka on liikkeeseenlaskijan lainoista markkinoiden vaatima lisätuotto suhteessa vakavaraisten valtioiden vastaavan pituisiin velkainstrumentteihin. Luottoriski voi heijastua korkosijoituksen hinnan muutoksina, kun liikkeeseenlaskijan luottoluokitus muuttuu tai kun yleiset luottoriskipreemiot muuttuvat. Jos esimerkiksi liikkeeseenlaskijan luottoluokitus laskee, voi liikkeeseenlaskijan luottoriskipreemio nousta, minkä seurauksena liikkeeseenlaskijan liikkeellä olevien lainojen markkinahinta laskee. Jos yleiset luottoriskipreemiot nousevat, markkinoilla liikkeellä olevien lainojen markkinahinnat laskevat. Mitä pidempi on lainan jäljellä oleva juoksuaika, sitä suurempi on lainan luottoriski ja näin ollen vaihtuvakorkoisten joukkolainojen hinnat ovat herkkiä luottoriskipreemioiden muutoksille, vaikka niiden herkkyys korkotason muutoksille on yleensä pieni. Yhdistelmärahaston osakesijoituksiin liittyy osakemarkkinoiden riski eli riski sijoituksen markkina-arvon vaihteluista yleisen markkinakehityksen seurauksena. Rahasto-osuuden arvo voi vaihdella voimakkaasti lyhyellä aikavälillä. Yksittäisen osakemarkkinan vaikutusta kokonaismarkkinariskiin voidaan vähentää hajauttamalla sijoitukset esimerkiksi maantieteellisesti. Pitkä sijoitusaika kasvattaa positiivisen tuoton todennäköisyyttä ja pienentää negatiivisen tuoton todennäköisyyttä. Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit Aktiiviriski Osakesijoituksiin liittyvä riski Allokaatioriski 1 2 4 2 2 Korkosijoitusten korkoriski Korkosijoitusten luo tto riski Rahaston ominaisuuksiin liittyvät riskit on kuvattu yllä olevassa kuvassa seuraavan asteikon mukaisesti: 1 = matala 2 = maltillinen 3 = keskimääräinen 4 = melko korkea 5 = korkea Rahasto on korkopainotteinen yhdistelmärahasto, jonka allokaatioriski arvioidaan matalaksi. Rahaston korkosijoitusten pääosa on pitkän koron rahastoissa, joten Rahaston korkosijoitukset voivat olla herkkiä yleisille korkotason muutoksille, minkä vuoksi Rahaston korkosijoitusten korkoriski arvioidaan melko korkeaksi. Rahaston korkosijoitusten modifioitu duraatio on tyypillisesti 3-7. Rahaston korkosijoitusten pääosa on rahastoissa, jotka sisältävät valtioiden, kuntien, julkisyhteisöjen tai korkean luottoluokituksen saaneiden yritysten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, minkä vuoksi Rahaston korkosijoitusten luottoriski arvioidaan maltilliseksi. Rahaston osakesijoitukset hajautetaan maailmanlaajuisesti, pääosin kehittyneille markkinoille. Lisäksi Rahaston osakesijoituksissa painotetaan suomalaisia osakkeita (verrattuna Suomen osakemarkkinoiden painoon maailmanlaajuisilla osakemarkkinoilla). Rahaston osakesijoituksiin liittyvä osakemarkkinoiden riski arvioidaan maltilliseksi. Rahaston aktiiviriski arvioidaan maltilliseksi eli voidaan pitää todennäköisenä, että rahasto-osuuden arvonkehitys poikkea aktiiviriskin takia jonkin verran vertailuindeksin kehityksestä. Volatiliteetti 31.12.2008 Rahasto-osuuden volatiliteetti 7,12 % Vertailuindeksin volatiliteetti 6,79 % Rahaston sijoituksiin liittyvän riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (keskihajonta). Luku on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 12 kuukauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 250 kaupankäyntipäivää vuodessa. Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 12 kuukauden tuottohistoria.
3 (7) Volatiliteetit päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. Volatiliteetin ja muiden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa (Tunnuslukujen laskentaperiaatteet). 4 Rahasto-osuuden ja vertailuindeksin tuoton kehitys 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 2005 2006 2007 2008 Osuus 9,37 2,18 0,05-13,02 Indeksi 9,09 2,45 0,37-8,99 Kaaviossa on esitetty rahaston kasvuosuuden (tai vaihtoehtoisesti tuottoosuuden, johon vuosittain maksettu tuotto on sijoitettu takaisin sen irtoamispäivänä) ja vertailuindeksin prosentuaaliset arvonmuutokset (nimelliset tuotot) viimeisten kymmenen kalenterivuoden (vertailuajankohta vuoden viimeinen arvonlaskentapäivä) ajalta, mikäli mahdollista. Nimellinen tuotto tarkoittaa tuottoa, jota laskettaessa vuotuinen hallinnointipalkkio on otettu huomioon (vähennetty); merkintä- ja lunastuspalkkioita tai veroja sen sijaan ei. Koska näitä palkkioita tai veroja ei ole otettu huomioon, voidaan osuuden ja indeksin tuottolukuja sellaisenaan vertailla keskenään ja arvioida niiden suhteellista kehitystä. Tuottoluvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. Tuoreemmat tiedot julkaistaan päivittäin Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. Sijoitusrahastoon tehdyn sijoituksen arvo voi nousta tai laskea. Sijoittaja voi sijoituksensa lunastaessaan saada takaisin vähemmän kuin hän alun perin siihen sijoitti. Rahasto ei ole sijoittajien korvausrahastosuojan eikä talletussuojan piirissä. 5 Sijoittajakohderyhmä Rahasto sopii maltilliselle sijoittajalle, joka haluaa sijoittaa pääasiassa korkomarkkinoille ja joka pyrkii välttämään sijoitusten ajoittain voimakastakin arvonvaihtelua. Rahasto on tuoteperheensä (Säästö-rahastot) matalariskisin vaihtoehto. Salkunhoitaja huolehtii Rahaston sijoitusten kohdentamisesta eri omaisuuslajien, markkinoiden ja toimialojen kesken markkinanäkemyksen mukaan. Rahaston suositeltava vähimmäissijoitusaika on 3 vuotta. Sijoittajalla on oltava riittävät tiedot rahastosijoittamisesta ja Rahastosta ymmärtääkseen miten Rahasto sopii hänelle. Sijoittajan tulee perehtyä tässä esitteessä mainittuihin Rahaston ja rahastosijoittamisen ominaisuuksiin ja riskeihin, sekä ymmärtää ja hyväksyä ne. Rahastoa koskevat yksityiskohtaiset tiedot löytyvät Rahaston säännöistä. II TIEDOT RAHASTOSIJOITTAMISESTA 1 Palkkiot, kulut ja minimimerkintä Merkintä-, lunastus- ja vaihtopalkkiot Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastuspalkkio on 1,0 %. Nordean verkkopankissa merkintäpalkkio on 0,8 %. Vaihdettaessa Rahastosta toiseen Rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon veloitetaan vaihtopalkkiona 0,5 % siirtyvien varojen määrästä. Rahasto-osuuksien vaihto tuotto-osuuksista kasvuosuuksiin ja päinvastoin on maksuton. Minimimerkintä on 10 euroa. Rahastosäästösopimuksessa vähimmäissäästöerä on 40 euroa. Nordean Avain-, Kanta- ja Check-in-asiakkaat, jotka joko konttorissa tai verkkopankissa tehdyn rahastosäästösopimuksen mukaisesti säästävät säännöllisesti Nordea-rahastoihin, saavat alennusta merkintäpalkkioista: Avainasiakkaalta merkintäpalkkiota ei peritä ja Kanta-/Check-in-asiakas puolestaan saa 50 % alennuksen merkintäpalkkiosta. Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti Nordean henkilökuntaan kuuluvat henkilöt mukaan lukien määräaikaiset ja Nordeasta eläkkeelle jääneet voivat Suomessa merkitä, vaihtaa ja lunastaa kaikkien Suomessa hallinnoitavien Nordea-rahastojen sekä tiettyjen Suomessa myytävien Nordean SICAV -rahastojen osuuksia ilman merkintä-, vaihto- ja lunastuspalkkioita. Näitä palkkioita ei peritä myöskään Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeen (NIM) asiakkailta tai Nordea Private Bankingin tietyiltä asiakkailta (PB). Rahastoja koskevissa toimeksiannoissa NIM:n ja PB:n asiakkaita palvelee oma asiakasvastaava yhteyshenkilö; rahastotoimeksiannot toteutetaan ilman palkkioita vain tietyissä merkintäpaikoissa. Rahastoyhtiö voi halutessaan päättää, että Rahastossa voi jatkossa olla eri kohderyhmille tarkoitettuja, esim. hallinnointipalkkioltaan ja/ tai minimimerkintäsummaltaan toisistaan poikkeavia osuussarjoja, joissa kussakin voi olla sekä tuotto- että kasvuosuuksia (osuuslaji). Osuustodistuksen antamisen ja toimittamisen yhteydessä ei veloiteta käsittelykuluja. Omistusoikeuden rekisteröinti asiakkaalta toiselle, on maksuton. Kulloinkin voimassa olevat palkkiot on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa (Palkkiot), www.nordea.fi. Muut osuudenomistajan maksamat kulut Hallinnointipalkkio vähennetään päivittäin rahasto-osuuden arvosta, eli palkkio on otettu huomioon rahasto-osuuden arvossa, eikä sitä veloiteta osuudenomistajalta erikseen. Rahaston hallinnointipalkkio on 1,20 % p.a. rahaston arvosta. Rahasto voi sijoittaa myös sellaisiin rahastoihin, joissa siltä peritään merkinnän (ja lunastuksen) yhteydessä kohderahastolle maksettava palkkio, jolla katetaan kohderahaston kaupankäyntikuluja. Palkkion perimisellä varmistetaan kaikkien osuudenomistajien yhtäläinen asema kaupankäyntikulujen vaikutuksen jakamisessa. Rahasto itse ei maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan rahastoihin ja myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia. Rahastolla on kiinteä hallinnointipalkkio, johon sijoituskohteena olevien Nordea-rahastojen hallinnointipalkkio ei vaikuta. Rahaston sijoituksista muihin Nordea-rahastoihin ei peritä hallinnointipalkkiota sijoituskohteena olevien rahastojen varoista. Rahaston vuotuisen hallinnointipalkkion lisäksi rahasto-osuuden arvon kehitykseen vaikuttavat Rahaston sijoituskohteena olevien Nordean ulkopuolisten rahastojen ja yhteissijoitusyritysten varoista veloitetut kiinteät ja muuttuvat hallinnointipalkkiot tai muut kulut, sekä indeksisosuusrahastojen osalta hallinnointipalkkiot.
4 (7) Rahaston sijoituskohteena olevien sijoitusrahastojen tai yhteissijoitusyritysten osuuksia vastaava hallinnointipalkkion tuottosidonnainen osa voidaan periä näiden rahastojen/yhteissijoitusyritysten varoista. Rahasto maksaa mahdollisen sijoitustarkoitukseen otetun luoton kulut. Rahaston hallinnointipalkkio sisältää korvauksen säilytysyhteisölle. Muut sijoitusrahaston maksamat kulut Rahaston TER-luku eli kokonaiskulujen suhde rahaston arvoon (per 31.12.2008) oli 1,36 % p.a.; sijoitussalkun kiertonopeus 12 kk:n aikana oli 66,24 %. Mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot sisältyvät TER-lukuun, ja ne tulee aina ilmoittaa myös erikseen TER-luvun yhteydessä. Rahaston varoista ei sääntöjen mukaan veloiteta tuottosidonnaista palkkiota. Luvut päivitetään tähän esitteeseen kerran vuodessa vuodenvaihteen jälkeen. TER-lukuun sisältyvät kaikki hallinnointipalkkiot mukaan lukien mahdollinen tuottosidonnainen palkkio sekä muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. Nämä tunnusluvut lasketaan kaksi kertaa vuodessa ja ne ilmoitetaan vuosikertomuksessa ja puolivuotiskatsauksessa, jotka julkaistaan Rahastot Nyt - palvelussa, www.nordea.fi. Sijoitukset koti- tai ulkomaisiin Nordea-rahastoihin Rahastojen rahaston (sijoittajarahasto) TER-lukuun eivät vaikuta sijoituskohteena olevien koti- tai ulkomaisten Nordea-rahastojen (kohderahastot) hallinnointipalkkiot, eli ns. synteettinen TER-luku on sama kuin sijoittajarahaston TER-luku. Kun sijoittajarahasto sijoittaa koti- tai ulkomaiseen Nordea-rahastoon, palautetaan kohderahaston varoista veloitettu ja rahastoyhtiölle maksettu, sijoitusta vastaava osuus hallinnointipalkkiosta sijoittajarahaston varoihin, jotta vältytään kahdenkertaisen hallinnointipalkkion veloittamiselta. Poikkeuksena on tilanne, jossa kohderahaston varoista voidaan veloittaa tuottosidonnaista palkkiota. Tällöin kohderahaston varoista veloitettu tuottosidonnainen palkkio on otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettistä TER-lukua laskettaessa. Sijoittajarahasto ei itse maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan koti- tai ulkomaisiin Nordea-kohderahastoihin tai myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia. Sijoittajarahasto voi tehdä merkinnän myös sellaiseen kohderahastoon, jossa sijoittajarahastolta peritään merkinnän (ja lunastuksen) yhteydessä kohderahastolle maksettava palkkio, jolla katetaan kohderahaston kaupankäyntikuluja. Palkkion perimisellä varmistetaan kaikkien osuudenomistajien yhtäläinen asema kaupankäyntipalkkioiden vaikutuksen jakamisessa. Nämä palkkiot lasketaan rahasto-osuuden arvosta merkintä- tai lunastuspäivänä, ja ne eivät ole mukana sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa. Suomeen rekisteröityjen rahastojen käytännöstä poiketen ulkomaisen, esim. Luxemburgiin rekisteröidyn SICAV-kohderahaston varoista voidaan hallinnointipalkkion lisäksi veloittaa muita, alarahaston säännöissä mainittuja palkkioita. Näitä voivat olla esim. säilytysyhteisölle maksetut palkkiot, lakisääteisten dokumenttien (rahastoesitteet, osavuosikatsaus ja vuosikertomus) tuotantokulut, muut tiedottamiskulut, juridiset palkkiot ja tilintarkastuspalkkiot. Edellä mainittujen palkkioiden veloitus vaikuttaa sijoittajarahaston TER-lukuun silloin, kun se sijoittaa näihin rahastoihin. Tässä esitteessä esitetyissä TER-luvuissa ulkomaisten rahastojen varoista veloitetut palkkiot eivät ole mukana. Ulkomaisten rahastojen TER-luvut lasketaan ja julkaistaan niiden vuosikertomuksissa ja puolivuotiskatsauksissa sekä yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä. Sijoitukset Nordean ulkopuolisiin rahastoihin Rahaston vuotuisen hallinnointipalkkion lisäksi rahasto-osuuden arvon kehitykseen vaikuttavat rahaston sijoituskohteena olevien Nordean ulkopuolisten rahastojen ja yhteissijoitusyritysten varoista veloitetut kiinteät ja muuttuvat hallinnointipalkkiot tai muut kulut. Kohderahastojen osuuksia vastaava hallinnointipalkkion tuottosidonnainen osa voidaan myös periä kohderahaston varoista, mikäli kohderahasto sääntöjensä mukaisesti voi sijoittaa tällaisiin sijoituskohteisiin. Rahasto ei yleensä maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan ulkopuolisiin rahastoihin ja myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia. Tässä esitteessä esitetyissä TER-luvuissa Nordean ulkopuolisten rahastojen varoista veloitetut palkkiot eivät ole mukana. Näiden rahastojen TERluvut lasketaan ja julkaistaan niiden vuosikertomuksissa ja puolivuotiskatsauksissa sekä yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä. Sijoitukset indeksiosuusrahastoihin (ETF, Exchange-Traded Funds) Rahaston vuotuisen hallinnointipalkkion lisäksi rahasto-osuuden arvon kehitykseen vaikuttavat Rahaston sijoituskohteena olevien indeksiosuusrahastojen varoista veloitetut hallinnointipalkkiot. Rahasto ei maksa merkintätai lunastuspalkkioita sijoittaessaan ETF-rahastoihin. Indeksiosuusrahaston osuuksilla käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. Pörssinoteerattuja rahasto-osuuksia ostettaessa ja myytäessä maksetaan siten normaalit kaupankäyntipalkkiot, jotka ovat mukana Rahaston kaupankäyntikuluissa. Tässä esitteessä esitetyissä TER-luvuissa indeksiosuusrahastojen varoista veloitetut hallinnointipalkkiot eivät ole mukana. Rahaston TER-luvun, kiertonopeuden ja muiden tunnuslukujen laskentaperusteet sekä mahdolliset kaavat on esitetty Rahastot Nyt -palvelussa, www.nordea.fi. 2 Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastusaika, -paikka ja -tapa Rahasto-osuuksia voi sekä merkitä että lunastaa Suomessa euro- ja kappalemääräisenä. Merkintä ja lunastus toteutetaan toimeksiantopäivänä laskettavaan osuuden arvoon, jos merkintä- tai lunastustoimeksianto on rekisteröity Rahastoyhtiössä ennen kello seitsemäätoista (17.00) Suomen aikaa. Suomen aikaa kello 17.00 tai sen jälkeen Rahastoyhtiössä rekisteröityjen toimeksiantojen merkintä- tai lunastuspäivä on seuraava pankkipäivä. Muina kuin pankkipäivinä vastaanotettujen toimeksiantojen toteuttaminen siirtyy seuraavaan pankkipäivään. Merkinnöissä maksu veloitetaan merkintäpäivää (=toimeksiantopäivä) seuraavana yönä. Lunastuksesta saatavat varat ovat asiakkaan käytettävissä lunastuspäivää (=toimeksiantopäivä) seuraavana päivänä. Rahatapahtuman arvopäivä on aina merkintä-/lunastuspäivä. Jos varat lunastamiseen on hankittava myymällä arvopapereita Rahastosta, tulee myynnin tapahtua ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun lunastusta vaadittiin Rahastoyhtiöltä. Rahasto-osuuden lunastusarvo määräytyy lunastuksen toteuttamispäivän arvon mukaan ja lunastushinta maksetaan tällöin toteuttamispäivää seuraavana päivänä. Lunastustoimeksiannot toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää edellä mainittu määräaika arvopaperien myymiselle. Rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastustoimeksiantoja otetaan Suomessa vastaan jokaisena pankkipäivänä kaikissa Nordean konttoreissa ja Nordea Investment Management AB:n Suomen sivuliikkeessä niiden aukioloaikoina. Sen lisäksi toimeksiantoja voi tehdä pankkitunnuksin joko puhelimitse Nordea Asiakaspalvelun kautta tai Internetissä Nordean verkkopankissa, tai Eufex-rahastopalvelun sivuilla (www.eufex.fi).
5 (7) Rahastoyhtiö voi väliaikaisesti keskeyttää osuuksien lunastukset, jos markkinapaikka, jota voidaan Rahaston sijoituspolitiikka huomioon ottaen pitää päämarkkinapaikkana, on muusta kuin ennalta arvattavasta syystä suljettu tai kaupankäyntiä on sanotulla markkinalla rajoitettu tai normaaliin tiedonvälitykseen liittyvien häiriöiden vuoksi. Tarkemmin merkintä- ja lunastustoimeksiantojen toteuttamisesta ja niitä koskevista poikkeuksista on määrätty Rahaston rahastokohtaisissa säännöissä. Rahastoa ei markkinoida muissa maissa. Tärkeää tietoa Yhdysvalloissa asuville sijoittajille Yhdysvalloissa asuvat henkilöt tai siellä toimivat yhteisöt eivät voi merkitä Nordea-rahastoja. 3 Rahasto-osuuksien tuotonjako Rahastossa on sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksille ei jaeta tuottoa, vaan kaikki tuotot sijoitetaan rahastoon kasvuosuuksien arvon kasvattamiseksi. Tuotto-osuudelle jaetaan vuotuinen tuotto. Rahaston varoista tuotto-osuuksien omistajille maksettavan tuoton määrästä ja sen jakamisesta päättää Rahastoyhtiön varsinainen yhtiökokous vuosittain Rahaston tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Sijoitusrahaston tuotonjaossa pyritään tasaisuuteen, minkä vuoksi tuotonjako ei ole sidottu Rahaston viimeksi päättyneen tai aikaisempien tilikausien tulokseen eikä Rahaston tilikauteen. Yhtiökokouksen määräämänä päivänä osuudenomistajarekisteriin merkitty tuotto-osuuden omistaja on oikeutettu tuottoon. Tuotto maksetaan tuottoosuuden omistajalle Rahastoyhtiön yhtiökokouksen määräämänä maksupäivänä, kuitenkin viimeistään yhden (1) kuukauden kuluttua Rahastoyhtiön yhtiökokouksesta. Tieto yhtiökokouspäivästä on osuudenomistajien saatavissa Internetistä sekä Rahastoyhtiöstä sen aukioloaikoina sen jälkeen, kun kutsu yhtiökokoukseen on lähetetty. Tuotto maksetaan tuotto-osuuden omistajan ilmoittamalle pankkitilille. Tuotto-osuuksille jaettavaa tuottoa vastaava pääomitus kasvuosuuksille tapahtuu osuussarjoittain ja siten, että kasvuosuuksien suhteellinen osuus rahaston koko pääomasta kasvaa eikä kasvuosuuksien arvo muutu tuottoosuuksille tulevan tuotonjaon seurauksena. Tuotonjako vaikuttaa vähentävästi tuotto-osuuden arvoon, minkä seurauksena rahasto-osuuden arvo saattaa laskea alle sen merkintähinnan. 4 Rahasto-osuuksien arvon julkistaminen Rahasto-osuuden arvo lasketaan ja julkaistaan jokaisena pankkipäivänä. Rahasto-osuuden arvo on saatavissa Nordean konttoreista, Nordean verkkopankin Markkinatietopalvelusta, Rahastot Nyt -palvelusta Internet-osoitteessa www.nordea.fi sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä. Tämän lisäksi rahasto-osuuksien arvonkehitystä voi seurata teksti-tv:ssä. 5 Sijoitusrahaston ja osuudenomistajan (Suomessa yleisesti verovelvollinen, luonnollinen henkilö) verotus (verovuosi 2009) Erilaisten osuussarjojen osalta tämä osio on samansisältöinen kaikkien rahastojen yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä riippumatta siitä, onko rahastossa kasvu- tai tuotto-osuuksia vai molempia. Sijoitusrahaston verotus Sijoitusrahastot ovat pääosin verovapaita yhteisöjä Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot ovat tuloverosta vapaita yhteisöjä. Rahasto ei maksa veroa luovutusvoitoistaan Suomessa tai Suomesta saaduista osingoistaan ja korkotuloistaan. Ulkomailta saaduista osinko- ja korkotuloista sijoitusrahasto maksaa kyseisen maan ja Suomen välisen verosopimuksen mukaisen lähdeveron. Osuudenomistajan verotus Rahastosta saatavat tuotot Rahastosijoittaja voi saada luovutusvoittoa luopuessaan rahasto-osuuksista lunastuksen yhteydessä. Rahasto-osuuden arvo voi myös laskea, ja mikäli sijoittaja tällöin luopuu rahasto-osuuksistaan, muodostuu hänelle luovutustappiota. Luovutusvoitosta/-tappiosta ja niiden laskemisesta on tarkemmin kohdassa Esitäytetty veroilmoitus. Rahasto-osuuksille voidaan maksaa myös verotettavaa vuotuista tuottoa, mikäli sijoittajan osuudet ovat tuotto-osuuksia. Rahastojen tuotot verotetaan pääomatuloina Vuotuinen tuotto sekä rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä syntyvä luovutusvoitto ovat Suomessa asuvalle yksityishenkilölle ja kuolinpesälle pääomatuloja, joista rahasto-osuuden omistajalta peritään yleensä 28 %:n vero. Ennakonpidätys Rahastoyhtiö perii tuotto-osuuksille kertyvästä vuotuisesta tuotosta veron suoraan ennakonpidätyksenä tuotonmaksun yhteydessä. Rahasto-osuuksien lunastuksesta syntyvistä luovutusvoitoista ei peritä ennakonpidätystä. Osuudenomistajan tulee täydentää veroilmoitukseensa rahasto-osuuksien luovutuksesta mahdollisesti syntyneet luovutusvoitot, mikäli ne eivät ole siinä esitäytettynä. Esitäytetty veroilmoitus Rahastoyhtiö ilmoittaa rahasto-osuuksien omistustiedot vuosittain veroviranomaisille. Osuudenomistaja saa verottajalta esitäytetyn veroilmoituksen, johon rahastoyhtiön ilmoittamat tiedot on täytetty. Verottaja laskee valtaosan kotimaisten rahasto-osuuksien luovutusvoitoista tai -tappioista esitäytetylle veroilmoitukselle. Poikkeuksena ovat esimerkiksi perintönä tai lahjana saatujen rahasto-osuuksien lunastukset, joiden hankintahinnat eivät ole rahastoyhtiön tiedossa, ja joita näin ollen ei ole verottajalle voitu ilmoittaa. Jos veroilmoituksen tiedoissa on puutteita tai jos osuudenomistaja haluaa todellisen hankintahinnan sijasta käyttää hankintameno-olettamaa, hän voi tehdä tarvittavat korjaukset esitäytettyyn veroilmoitukseen käyttäen apuna rahastoraporttia, jonka rahastoyhtiö vuosittain lähettää asiakkailleen. Rahasto-osuuksien myynnistä saatava luovutusvoitto voidaan ilmoittaa joko laskemalla todellinen luovutusvoitto tai käyttämällä luovutusvoiton laskemisessa hankintameno-olettamaa. Todellinen luovutusvoitto lasketaan vähentämällä lunastushinnasta merkintähinta (hankintahinta) sekä rahasto-osuuksien hankinnasta ja lunastuksesta aiheutuneet kulut. Vaihtoehtoisesti osuudenomistaja voi laskea luovutusvoiton käyttämällä todellisen merkintä-/lunastushinnan (kuluineen) sijaan hankintameno-olettamaa. Mikäli rahasto-osuudet on omistettu alle 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20 % lunastushinnasta. Vähintään 10 vuotta omistettujen rahasto-osuuksien osalta hankintameno-olettama on 40 % lunastushinnasta. Luovutusvoitot ovat verovapaita, mikäli vuoden aikana tehtyjen luovutusten yhteenlaskettu luovutushinta on korkeintaan 1 000 euroa. Luovutustappioita ei voi vähentää, mikäli verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat korkeintaan 1 000 euroa ja kaiken verovuonna luovutetun omaisuuden hankintamenot ovat samalla yhteensä enintään 1 000 euroa. Silloin kun yhteenlasketut luovutushinnat ovat yli 1 000 euroa, saa lunastuksessa syntyneen tappion vähentää luovutusvoitoista, jotka syntyvät kuluvan verovuoden ja kolmen seuraavan vuoden aikana. Kun vain osa rahasto-osuuksista luovutetaan, määräytyy luovutettujen osuuksien hankintahinta pääsääntöisesti siten, että ensiksi hankitut osuudet katsotaan luovutetuiksi ensiksi. Sijoittaja voi lunastaessaan myös yksi-
6 (7) löidä luovuttamansa osuudet esimerkiksi niiden hankintaerien numeroilla. Tällöin hankintahinta määräytyy kyseessä olevien hankintaerien perusteella. Vaihdettaessa saman rahaston kasvu- ja tuotto-osuuksien välillä verotettavaa tuloa ei realisoidu. Vaihdettaessa saman rahastoyhtiön hallinnoimaan toiseen rahastoon voi realisoitua verotettavaa luovutusvoittoa tai -tappiota. Muut tiedot verotuksesta Rajoitetusti verovelvollisen saamaan sijoitusrahaston tuottoon sovelletaan lähdeverolakia. Lähdeveron suuruus on 28 % ellei verosopimuksissa ole sovittu alemmasta verokannasta. Rahasto antaa tuoton maksamisesta vuosi-ilmoituksen veroviranomaisille. Luovutusvoitto verotetaan saajan asuinvaltiossa. Yksittäisen sijoittajan saamien tuottojen ja luovutusvoittojen verokohtelu määräytyy sen mukaan, minkä maan verolakeja häneen sovelletaan. Verokohtelu määräytyy viimekädessä asiakkaan yksilöllisten olosuhteiden mukaan, ja se voi tulevaisuudessa muuttua. Mikäli sijoittaja on epävarma verotuksellisesta asemastaan, kehotetaan häntä hakemaan asiantuntijalta veroneuvontaa. III MUUT TIEDOT 1 Rahastoyhtiö Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on valtioneuvoston toimiluvalla sijoitusrahastotoimintaa harjoittava, Suomen kaupparekisteriin merkitty rahastoyhtiö. Rahastoyhtiön kotipaikka on Helsinki. 2 Rahastoyhtiön käyttämät asiamiehet Rahastoyhtiöllä on oikeus käyttää sijoitusrahastotoiminnan hoitamisessa ulkopuolisia hallinnointi- ja neuvontapalveluita, kuten esimerkiksi salkunhoito-, kirjanpito- ja tietotekniikkapalveluita, sekä merkintä- ja lunastustoimeksiantojen vastaanottamispalveluita. Rahastoyhtiö on Rahaston osalta ulkoistanut seuraavat toiminnot Nordea Investment Management AB, Suomen sivuliikkeelle: Fund Administration, Business Control ja Compliance. Rahastoa koskevia merkintöjä ja lunastuksia otetaan vastaan Nordean konttoreissa ja muissa tässä esitteessä mainituissa paikoissa. Nordeakonsernin ulkopuolella asiamiehenä toimii Eufex Oy, jolle Rahastoyhtiö on ulkoistanut Rahaston jakelun. Eufex Oy ylläpitää osuusrekisteriä niiden Rahaston osuudenomistajien osalta, jotka ovat tehneet merkinnän Eufexin kautta. Rahaston salkunhoitajina voivat toimia Nordea Investment Management AB (rekisteröintimaa Ruotsi) ja/tai sen suomalaiset tai tanskalaiset sivuliikkeet. Rahastoyhtiön ohella Rahaston markkinointia hoitaa finanssipalvelukonserni Nordea. 3 Valvova viranomainen Rahastoyhtiötä ja Rahastoa valvoo Finanssivalvonta (Fiva). Käyntiosoite Snellmaninkatu 6, 00170 Helsinki tai Mikonkatu 8, 00100 Helsinki. Postiosoite PL 103, 00101 Helsinki Puhelin 010 831 51 Faksi 010 831 5328 Sähköposti finanssivalvonta@finanssivalvonta.fi www.finanssivalvonta.fi 4 Rahaston tilintarkastajat Rahaston ja sitä hallinnoivan Rahastoyhtiön tilintarkastajina toimivat KPMG Oy Ab KHT-Yhteisö* sekä Marcus Tötterman**, KHT; varatilintarkastajina Paula Pasanen*, KHT, ja Riitta Pyykkö**, KHT. * rahastoyhtiön yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja ** rahasto-osuuden omistajien valitsema tilintarkastaja ja varatilintarkastaja 5 Säilytysyhteisö Rahaston säilytysyhteisönä toimii J.P. Morgan Europe Limited, Helsingin sivuliike. 6 Lisätietoja Rahaston etämyyntitilanteessa Nämä tiedot on annettu Suomen kuluttajansuojalain 6 a -luvun mukaisesti. Rahastoihin liittyvät tiedot ja palvelu annetaan Suomessa suomen ja ruotsin kielellä. Peruuttamisoikeus Osuudenomistajaksi aikovalla/osuudenomistajalla ei lain mukaan ole oikeutta peruuttaa rahastotoimeksiantoa. Oikeussuojakeinoista Mikäli Rahastoyhtiön ja osuudenomistajan välille syntyy rahastosijoitukseen perustuvia erimielisyyksiä, jotka eivät ratkea neuvotteluilla, voi osuudenomistaja saattaa asian vapaamuotoisella hakemuksella arvopaperilautakunnan käsiteltäväksi. Tarkempia tietoja lautakunnan menettelystä saa seuraavista yhteystiedoista. Arvopaperilautakunnan yhteystiedot Porkkalankatu 1 00180 Helsinki Puhelin (09) 6850 120 Faksi (09) 6850 1220 Sähköposti info@fine.fi www.fine.fi Rahastosijoituksesta aiheutuvat riitaisuudet voidaan käsitellä myös sen Suomessa sijaitsevan paikkakunnan käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä osuudenomistajalla on asuinpaikka. Jollei osuudenomistajalla ole asuinpaikkaa Suomessa, riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Rahastoyhtiön ja Rahaston toimintaan sovelletaan Suomen lakia.
7 (7) Rahastoyhtiön yhteystiedot Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy Keskuskatu 3 A 00020 NORDEA Y-tunnus 1737785-9 Alv-tunnus FI17377859 Puhelin (09) 1651 Telekopio (09) 165 48368 Sähköposti L2488@nordea.com Sijoitusrahaston rahastoesite, säännöt, vuosikertomus ja puolivuotiskatsaus ovat saatavissa maksutta Nordean konttoreista, Internetistä sekä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:stä. Important information for persons residing and corporations or other entities operating in the United States The services and products of Nordea Investment Funds are not directed at and are not intended for United States residents and residents of other countries who are temporarily present in the United States, and any partnership, corporation, or entity organized or existing under the laws of the United States of America or of any state, territory, or possession thereof, or any estate or trust which is subject to United States tax regulations and this material is not an offer to provide, or a solicitation of any offer to buy or sell, products or services in the United States of America. No United States residents or residents of other countries who are temporarily present in the United States may purchase any products or services of Nordea Investment Funds, and Nordea Investment Funds will not accept an application to purchase products or services from any such person.