VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti

Samankaltaiset tiedostot
2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

Vaihtoehtoisten maarakennusmateriaalien mekaaniset ominaisuudet

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

Vaihtoehtoisten maarakennusmateriaalien mekaaniset ominaisuudet

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

UUMA2. UUMA-käsikirjasto ja InfraRYL. UUMA2 vuosiseminaari Juha Forsman Ramboll Finland Oy

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

SANNA MATINLAURI VAIHTOEHTOISIA MAARAKENNUSMATERIAALEJA SISÄLTÄVIEN TIE- JA KATURAKENTEIDEN VAURIOITUMINEN. Diplomityö

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki

REKISTERÖINTI-ILMOITUS JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ MAARAKENTAMISESSA

Väyläviraston materiaalihyväksyntä

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari,

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Luonnos uudeksi MARAasetukseksi. Else Peuranen, ympäristöministeriö MARA-MASA -neuvottelupäivä, , SYKE

Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa

Materiaalivalinnat ja tehokkuus tierakentamisessa. Leena Korkiala-Tanttu

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Oulun koerakentamiskohde: Kipsitie-kadun rakentaminen

Vaihtoehtoisia maarakennusmateriaaleja sisältävien tie- ja katurakenteiden vaurioituminen

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

MARA- asetuksen muutokset ja tilannekatsaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , Rakennusteollisuus RT, Helsinki

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

Sideaineet (UUMA) SFS-EN tai SFS-EN SFS-EN tai SFS-EN suunnitelman mukainen. suunnitelman mukainen suunnitelman mukainen

UUMA2 Vuosiseminaari Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

Hiedanranta, älykäs ja kestävä tulevaisuuden kaupunginosa Uusiomaarakentamisen edistäminen Tampereen kaupungin hankkeissa

POHJANVAHVISTUSPÄIVÄ 2016 PÄÄKAUPUNKISEUDUN ENERGIANTUOTANNON TUHKIEN KORROOSIOVAIKUTUS

SUCCE SS, R E CYCL E D.

TEKNISET RATKAISUT JA OPPAAT UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEEN MAARAKENTAMISESSA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUMA2. Metsä Group Olli Lehtovaara

Bitumikate Asfalttimassassa käytettävä uusiomateriaali

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa

Jätteenpolttolaitosten pohjakuonat ja niiden käyttö tierakennuksessa KOKOEKO-seminaari 2016 Annika Sormunen

JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät,

MARA-asetuksen uudistus. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö YGOFORUMin seminaari , Helsinki

Teräsbetonipaalujen kantokyky

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Vanhojen rakennusmateriaalien tietopankki + verkkopohjainen rakennusjäteilmoitus

BETONIMURSKEEN HYÖTYKÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA

LATTIA- JA KATTOPALKIT

METSÄTEOLLISUUDEN SIVUVIRRAT MAARAKENTAMISESSA. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Katja Viitikko UPM

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Markku Kortesmaa Rakenteiden mekaniikka, Vol. 40 No. 2, 2007, s

EPS-lohkojen ominaisuudet 16 vuoden maakontaktin jälkeen. Case Muurla

XPS-LEVYN SOVELTUVUUS PEHMEIKÖLLE PERUSTETUN KADUN PÄÄLLYSRAKENTEESSA

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA REIJO KIUKAS

MARA-asetuksen soveltamisohje

Betonipaalujen lyöntikokeet

MAARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN TEKNISET OPPAAT

Diplomityö: RD-paaluseinän kiertojäykkyys ja vesitiiveys paalun ja kallion rajapinnassa

Jätteenpolton pohjakuonan hyödyntäminen Suomessa YGOFORUM-workshop Annika Sormunen

Esimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Betonipaalun käyttäytyminen

Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella

VALTAKUNNALLINEN KIVIAINESTEN JA GEOSYNTEETTIEN PISTOKOETARKASTUS

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

Jätteenpolton pohjakuonat uusi mahdollisuus Riina Rantsi Suomen Erityisjäte oy

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Metsä Woodin palosuojatut tuotteet rakentamiseen

2 Porapaalujen kärkiosien tekniset vaatimukset 2 KÄYTETTÄVÄT STANDARDIT JA OHJEET... 4

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

TUOTTEEN NIMI EDUSTAJA/ VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty Alkuperäinen englanninkielinen

Raskaat kuljetukset yksityisteillä

Uusiomateriaalien käyttö maarakentamisessa

Kestävä infrarakentaminen

Luonnos koekäytössä. Uusiomateriaalien hyödyntäminen tienrakentamisessa. Vaatimukset. Ominaisuudet, tutkiminen

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

Pohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa

SUORITUSTASOILMOITUS NRO. MW/PW/ /CPR/DOP 1 (5)

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

UUMA 2 SELVITYS JOIDENKIN UUMA- MATERIAALIEN TEKNISEN KELPOI- SUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVISTÄ TESTAUSSTANDARDEISTA JA -MENETELMISTÄ

ELINA LÄTTI VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANI- SET OMINAISUUDET

MARA-asetus. Lauri Äystö Suomen Ympäristökeskus SYKE. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen ympäristöviranhaltijoiden neuvottelupäivä

VÄYLÄRAKENTEIDEN VALTAKUNNALLINEN KIVIAINES- JA GEOSYNTEETTITUTKIMUS

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Uudistuva MARA-asetus

Transkriptio:

VAIHTOEHTOISTEN MAARAKENNUSMATERIAALIEN MEKAANISET OMINAISUUDET UUMA2-vuosiseminaari, Elina Lätti 14.9.2016

TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Diplomityö valmistui loppuvuonna 2015 Tampereen teknillisessä yliopistossa Työn rahoittivat Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki Osa valtakunnallista UUMA2-ohjelman laajempaa kehitystutkimusta Esiselvitys kuormituskestävyysmitoituksen lähtötiedoista Työn tavoitteena: Keskeisimpien mekaanisten ominaisuuksien määrittämisessä käytettävien testimenetelmien selvittäminen Kuormituskestävyyden kannalta oleellisimpien mekaanisten ominaisuuksien tyypilliset lukuarvot Mitä puutteita, mitä kehitettävää? PÖYRY PRESENTATION 2

MATERIAALIT Betonimurske Asfalttimurske- ja rouhe Lentotuhka Pohjatuhka Tiilimurske Leijupetihiekka Jätteenpolton pohjakuona PÖYRY PRESENTATION 3

LIIKENTEEN KUORMITTAMIEN RAKENTEIDEN TOIMINTATAPA JA VAURIOITUMISMEKANISMIT Joustava, jäykkä tai puolijäykkä päällysrakenne Veto- ja puristusjännityksien muodostuminen rakennekohtaista Vaihtoehtomateriaaleista rakennetut kerrokset voivat olla paksuja ja jäykkiä Kriittinen vetojännitys kantavan kerroksen alapinnassa Rakennekerrosten jäykkyydet on sovitettava keskenään, jotta suuria vetojännityksiä ei muodostu Jäykkä rakenne ei välttämättä ole kestävä rakenne! Materiaalien mekaaniset ominaisuudet vaikuttavat rakenteen käyttäytymiseen ja vaurioitumismekanismeihin huomioitava mitoituksessa Lisää aiheesta: Sanna Matinlaurin diplomityö (TTY 8/2016) Vaihtoehtoisia maarakennusmateriaaleja sisältävien tie- ja katurakenteiden vaurioituminen (http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/24272/matinlauri.pdf?sequence=1&isallowed=y) PÖYRY PRESENTATION 4

MEKAANISTEN OMINAISUUKSIEN MÄÄRITYSMENETELMÄT Jäykkyys Laboratoriossa Aksiaalinen puristuskoe Kolmiaksiaalikoe Kenttämittauksin Levykuormituskoe Pudotuspainomittaus Kevyet pudotuspainomittaukset Lujuus Laboratoriossa Puristuslujuus: aksiaalinen puristuskoe Leikkauslujuus: kolmiaksiaalikoe, rasialeikkauskoe Vetolujuus: halkaisuvetolujuus ja taivutusvetolujuus PÖYRY PRESENTATION 5

LUKUARVOJEN KOONTI - Tulokset taulukoitiin - PÖYRY PRESENTATION 6

PÄÄTELMÄT - Testimenetelmät - Tavanomaiset menetelmät soveltuvat pääosin hyvin Standardoidusta menetelmästä voidaan joutua poikkeamaan mm. näytteen valmistelu ja kuormitusnopeus Vaihtoehtomateriaalien mekaaniset ominaisuudet voidaan selvittää olemassa olevilla testimenetelmillä Vaihtoehtomateriaalien ja tavanomaisten materiaalien vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi materiaaleja kannattaa tutkia samoilla menetelmillä Menetelmiä on sovellettava ja kehitettävä tarpeen mukaan PÖYRY PRESENTATION 7

PÄÄTELMÄT - Materiaalit - Betonimurske: saatavilla hyvin tietoa lujuudesta ja jäykkyydestä, kootut arvot vastaavat suunnitteluohjeiden mitoitusparametreja hyvin Asfalttimurske: tutkimustuloksia käytöstä rakeisena massarakenteena vähän (käyttö ensisijaisesti uuden asfaltin valmistuksessa), koerakenteista saatu hyviä tuloksia Lentotuhka: tutkittu stabiloimattomana melko vähän vaikka stabiloimatonkin lentotuhka voi lujittua rakenteessa Pohjatuhka: kivihiilen tuhkaa tutkittu enemmän kuin puun- tai seospolton tuhkia (tasalaatuisempaa) Tiilimurske: haurasta ja hienontuu rakenteessa huono mekaaninen kestävyys, tutkittu vähän Leijupetihiekka: saatavilla vain vähän tutkittua tietoa, koottujen ominaisuustietojen perusteella vastaa luonnonmateriaaleista hiekkaa Jätteenpolton pohjakuona: suuret laatuvaihtelut PÖYRY PRESENTATION 8

YHTEENVETO Vaihtoehtoiset materiaalit eivät ole yhtä tasakoosteisia kuin vastaavat tavanomaiset materiaalit Materiaalien ominaisuusvaihtelut voivat olla suuria jopa saman materiaaliryhmänkin alla Työhön kirjatut lukuarvot antavat käsityksen materiaaliominaisuuksien suuruusluokista, mutta materiaalit on kuitenkin tutkittava tapauskohtaisesti ennen maarakennuskäyttöä PÖYRY PRESENTATION 9

LIIKENNEVIRASTON JULKAISUSARJA PÖYRY PRESENTATION 10