Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi. Mahdolliset kysymyksiin annetut perustelut huomioidaan vastauksia analysoitaessa. Kyselyn lopussa on runsaasti vastaustilaa lausujien vapaamuotoisille kommenteille. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painikkeesta kysely vie automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voi myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Tämän jälkeen kysely pitää vielä lähettää. Vastauksien lähetys: Kun kyselyyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Lähettämisen jälkeen kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Tämä on kyselyn tekstitiedostoversio, jota voi käyttää lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi menettelyä, jossa lausuntoa työstetään tekstitiedostomuotoisena ja käsittelyn lopuksi tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään kyselyyn. Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/23cd4e7d9e3e90fb.par Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p. 0295163012, s-posti tuomas.poysti@stm.fi Hallitusneuvos Pekka Järvinen, p. 02951 63367, s-posti pekka.jarvinen@stm.fi Finanssineuvos Teemu Eriksson, p. 02955 30177, s-posti teemu.eriksson@vm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: Osastosihteeri Riikka Friberg, p. 02951 63629, s-posti riikka.friberg@stm.fi Osastosihteeri Jaana Aho, p. 02951 63395, s-posti jaana.aho@stm.fi TAUSTATIEDOT
Vastaajatahon virallinen nimi Tornion kaupunki Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Tornion kaupunki - City of Tornio Suensaarenkatu 4 95400 Tornio +358 500 927 111 timo.nousiainen@tornio.fi Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä KH 1.2.2016 ja KV 8.2.2016 Toimielimen nimi Kaupungin valtuusto Onko vastaaja* Kysymykset kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhteistoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhteistoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 1. Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Onko nykyinen maakuntajako oikea peruste itsehallintoalueiden muodostamiselle? Kyllä Ei Ei kantaa 2. Voitte perustella edellistä vastaustanne.
Maakunnat muodostavat valmiin alueellisen kokonaisuuden, jonka perustalta uudet itsehallintoalueet on luontevaa muodostaa. Maakunnilla on myös olemassa tulevan itsehallintoalueen kannalta keskeiset hallinnolliset rakenteet ja pitkän ajan saatossa muodostuneet alueidentiteetit. Identiteetiltään lappilaisuus nähdään alueella tärkeänä. Toisaalta Lappi on laaja erilaisista alueista muodostuva alue. Lapissa on kaksi selkeää maakuntakeskusta ja väestö jakaantuu karkeasti siten, että Meri-Lapissa asuu kolmasosa Lapin väestöstä, yksi kolmasosa asuu Rovaniemellä ja yksi kolmasosa jakaantuu pienempiin keskuksiin ympäri Lappia. Meri-Lapin identiteetissä korostuu muusta Lapista poiketen voimakas teollisuustuotanto, joka on 60 % koko Lapin BKT:stä ja lähes 10 % koko Suomen viennistä. Myös Ruotsin raja tuo elinkeinoelämän näkökulmasta erityispiirteensä kunnan elinvoimaisuuteen liittyviin tehtäviin. Meri-Lappi muodostaa luonnollisen alueen laaja-alaisten palvelujen järjestämiselle (mm. ympäristöterveydenhuolto). SOTE-palvelujen näkökulmasta palvelujen järjestämisalue maakuntajaolla tuo omat haasteensa. Vaati palvelujen yhteensovittamista erikoissairaanhoidon osalta keskussairaaloiden kesken ja yhteistyötä Oulun vaativien erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa sekä kahden palvelualueen muodostamista. 3. Tämä kysymys vain kuntien valtuustoille: Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? (liite: Manner-Suomen maakunnat) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi
4. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Tornio on historiallisesti ja hallinnollisesti osa Lappia sekä Perä-Pohjolaa. Ihmisten luontainen liikkuminen suuntautuu palvelujen hakemisessa Pohjois-Pohjanmaalle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta palvelut on järjestetty Meri-Lapissa alueellisesti ja vaativat erikoissairaanhoidon palvelut on haettu Oulusta. Erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisessä Meri-Lappi muodostaa luontainen palvelujen järjestämisen alue ja on elinkeino ja työllisyyspalvelujen näkökulmasta työssäkäyntialue. 5. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettyjen kolmen itsehallintoalueen täytyy järjestää palvelut yhdessä sopimalla toisen itsehallintoalueen kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on jatkossa maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Miten arvioitte tehtyä ratkaisua? Alueellinen ratkaisu 18 itsehallintoaluetta/15 SOTE-aluetta/ 12 laajan päivystyksen sairaala aluetta/ 5 yliopistosairaalaa on Tornion ja Meri-Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta ongelmallinen. Vaarana on, että palvelujen järkevä järjestäminen jakautuu usean eri hallinnon alaiseksi. Sote-alueiden palvelut poikkeavat toisistaan. Tämän johdosta voisi olla tarpeen vielä arvioida perusteellisemmin mm. pohjoisen erva-/sote-alueen hyödyllisyyttä ja Lapin maakunnan kantokykyä sote-palvelujen järjestämiseksi kestävällä tavalla pitkällä tähtäimellä. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on toinen sairaanhoitopiiri joka esityksessä lakkautetaan. Länsi-Pohjan näkökulmasta luontainen palvelualue integroitujen palvelujen järjestämisalue muodostuu Meri-Lapin alueelle. Tornion kaupunki osana Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin omistajakuntia joutuu arviomaan kuntalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen - erityisesti vaativan erikoissairaanhoidon palvelujen - järkevää ja tehokasta tuottamistapaa. Arvioinnissa merkittävänä tekijänä on kuntalaisten jokapäiväinen asiointi, joka suuntautuu vahvasti myös Oulun kaupungin suuntaan. Tältä osin Tornion kaupunki korostaa tarvetta tiiviiseen yhteistyöhön Lapin itsehallintoalueen sekä OYS-Erva -alueen toimijoiden - erityisesti Oulun yliopistollisen sairaalan - kesken. Nykyisellään erva-yhteistyö on kiinteää ja esityksestä erva-tason yhteistyö puuttuu kokonaan. Sosiaalihuollon ja perusterveydenhoidon palveluiden osalta Lapin itsehallintoalue on riittävä toiminta-alue kuitenkin siten, että Lapin sote -alueelle muodostetaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnista koostuva palvelualue, jonka tehtävänä on tuottaa myös erikoissairaanhoidon palveluja nykyiseen Länsi-Pohjan keskussairaalaan tukeutuen. Länsi-Pohjan sote -palvelualueen muodostamisen on välttämätöntä ottaen huomioon seudun raskaan teollisuuden sekä logistisen kokonaisuuden - erityisesti seudun kahden sataman - erityispiirteet, jotka sisältävät useita kansalaisten terveyteen
ja turvallisuuteen liittyviä vakavia onnettomuusuhkia. Länsi-Pohjan palvelualueella on sote-palvelujen toiminnallinen integraatio pitemmällä kuin muualla Lapissa. Asiakkaan valinnanvapaudessa korostuvat ihmisten luontaiset palvelujen hakusuunnat. Alueellisessa ratkaisussa korostuu vahvasti hallinnollinen näkökulma ja se on hallinnollisesti painottuen peräpeiliin katsova. Kuntalaisten omahoidon edistäminen ja toisaalta hakeutuminen erikoispalvelujen luokse niitä tarvittaessa haastaa uudistuksen hallinnollisen näkökulman. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on asiakaslähtöisyyden parantaminen perustason palveluiden vahvistaminen. Esitys on organisaatiokeskeinen ja siitä käyty keskustelu ja erikoissairaanhoitopainotteinen ja sosiaalipalvelut/-toimi ovat jääneet taka-alalle. 6. Minkä kriteerien perusteella tulisi päättää siitä, mitkä kolme itsehallintoaluetta järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut muiden itsehallintoalueiden kanssa? Voit valita yhden tai useampia. Väestömäärä ja sen ennustettu kehitys Huoltosuhde ja sen ennustettu kehitys Taloudelliset edellytykset Mahdollisuudet varmistaa yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet varmistaa kattava sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus Mahdollisuudet suunnitella ja toteuttaa toimiva palveluverkko Mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokas tuotantorakenne Kielelliset erityispiirteet Maakuntien välinen luontainen yhteistyö ja työssäkäynti- tai asiointisuunnat Jokin muu, mikä? 7. Kaikki itsehallintoalueet tulevat tarvitsemaan yhteistyökumppaneita palveluiden järjestämisessä. Mikä tai mitkä ovat alueellenne luontaiset yhteistyösuunnat? Erikoissairaanhoidon vaativien palvelujen osalta Tornion kaupunki osana Meri-Lapin seutua suuntautuu Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Sosiaalihuollon ja muun terveydenhoidon vaativien palvelujen osalta suuntautuminen on pääasiassa Lapin maakunnan alueella siltä osin kuin palveluja ei tuoteta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Meri-Lapin alue on luonnollinen alue laaja-alaisten palvelujen järjestämiseen ja kunnan nykyisiin tehtäviin kuuluvat palvelut on luonnollista järjestää alueen sisällä (mm. ympäristöterveydenhuolto). Aluekehittämisen sekä elinkeino- ja työvoimapoliittisen yhteistyön suuntautuminen on pääosin Lapin maakunnan alueella, mutta yhteistyötä tehdään myös Pohjois-Pohjanmaan sekä Pohjois-Ruotsin suuntaan.
8. Jos se itsehallintoalue, johon katsotte kuntanne kuuluvan, osoittautuu myöhemmin tehtävän päätöksen johdosta sellaiseksi itsehallintoalueeksi, joka ei vastaa itsenäisesti sote-palvelujen järjestämisestä, onko sillä vaikutusta kunnan kantaan siitä, mihin itsehallintoalueeseen kunnan tulisi kuulua? Kyllä Ei Ei kantaa 9. Voitte perustella edellistä vastaustanne. Itsehallintoalueille siirtyvät tehtävät ovat kunnan kehittämistä ja elinvoimaa tukevaa ja edistävää päätöksentekoa. Tulevien peruskuntien toiminnassa kunnan elinvoimaisuuteen liittyvät tehtävät tulevat korostumaan, jolloin sote -palvelujen järjestämisvastuu siirtyminen toiselle itsehallintoalueelle ei muuta tätä riippuvuutta. Edellisen johdosta Tornion kuuluminen Lapin itsehallintoalueeseen on edelleen perusteltua myös siinä mahdollisessa tilanteessa, että Lapin itsehallintoalue ei järjestä sote -palveluja. 10. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille? Kaupungeilla tulee olla myös jatkossa selkeä rooli elinkeinopolitiikassa, työllisyydenhoidossa, toisen asteen koulutuksessa, maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä. Tulevaisuuden kunnan näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista siirtää kuntien tehtävistä SOTE:n lisäksi mitään tehtäviä itsehallintoalueelle. Toiminnan uudelleen organisoinnin tavoitteena pitää olla toiminnan kehittyminen laadullisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti. Laajojen itsehallintoalueiden vaarana on, että paikallistuntemus, läheisyys ja tietotaito katoavat. Tästäkin syystä on tärkeätä saada ja pitää kunnan tehtävät ja yleiseen toimialaan kuuluvat tehtävät kunnassa, jolloin ao. muutos ei olisi niin merkittävä. Elinkeinopalvelut ovat Tornion näkökulmasta syytä järjestää kaupunkivetoisesti, jolloin pystytään parhaiten vastaamaan alueen erityistarpeisiin, missä korostuvat globaalisti toimivan yrityksen Outokummun sekä sen ympärille kehittyneen klusterin palveleminen toinen erityispiirre on Ruotsin rajaan liittyvien kaksien markkinoiden hyödyntämisen vaatima erityisosaaminen. Työllisyyden hoitoa kunnassa puoltaa se, että voidaan yhdistää elinkeino-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa. Työllisyyspalvelut voidaan hoitaa ketterästi kuntatasolla Torniossa
kun käytössä ovat suorat yhteyden alueen yrityksiin ja pystytään hyödyntämään asiakastietoa työnhakijoista. Myöskään toisen asteen koulutuksen; ammatillinen koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtäminen itsehallintoalueelle ei ole perusteltua. Yleistä toimivaltaa ei tule olla samanaikaisesti sekä maakunnilla että kunnilla, koska siitä aiheutuisi väistämättä ristivetoa. Tulevaisuuden kaupungin näkökulmasta yleinen toimivalta tulee säilyttää kunnissa. Meri-Lapin alue on luontainen yhteistyöalue ylikunnallisten asiakaslähtöisten palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Alueellinen ympäristöterveydenhuolto järjestetään Meri-Lapin alueella kuntien yhteistyönä. Kunnissa tekninen toimi vastaa, että kunta on kuntalaisille viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Samalla se turvaa elinkeinoelämälle toimivan infrastruktuurin, jonka palveluiden ja rakenteiden ympärille yritystoiminta voidaan rakentaa. 11. Millä keinoin tulisi varmistaa itsehallintoalueiden ja kuntien yhteys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä? Kuntien tekemän ennaltaehkäisevän työn säilyminen on tärkeää edelleen. Torniossa viranomaisten ja järjestöjen toimivan yhteistyömallin Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen työryhmä. Asiakastieto ennalta ehkäisevä työ työryhmän kannalta oli tärkeää, että osa ennaltaehkäisevästä työstä ns. terveysneuvolat säilytettäisiin kunnissa mm. opiskelijaterveydenhuolto, kouluterveydenhuolto ja neuvolat. Kuntien kiinnostusta ja kykyä vastata hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvistä tehtävistä tulee tukea kunnille osoitettavilla kannusteilla ja resursseilla esim. osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Itsehallintoalueiden - erityisesti sote -alueiden - ja kuntien välisen yhteistoiminnan varmistamiseksi tulee luoda säännöllinen ja vuorovaikutteinen neuvottelumenettely, jossa asetetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteiset tavoitteet ja menetelmät. 12. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen aluelinjauksesta. Alueellinen ratkaisu 18 itsehallintoaluetta/15 SOTE-aluetta/ 12 laajan päivystyksen sairaala / 5 yliopistosairaalaa on Tornion ja Meri-Lapin sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämisen näkökulmasta ongelmallinen. Vaarana on, että palvelujen järjestämisen jakaantuu usean eri hallinnon alaiseksi samalla kun toimiva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri lakkautetaan. 13. Vapaamuotoisia huomioita hallituksen rahoituslinjauksesta.
Hallituksen rahoituslinjaus on oikean suuntainen. Rahoitusratkaisu tulee valmistella ensisijaisesti valtion rahoitusvastuuseen perustuvana ratkaisuna, jotta alueellinen tasa-arvoisuus toteutuu.