1.10.2014 Lapin kommentit VATT:n syyskuun perusuralaskelmaan Lapissa on tarkennettu edellisen kommenttikierroksen aikana annettuja lukuja sekä kommentteja VATT:n uusien perusuralaskelmien pohjalta. Lapin toimijat pysyvät pääosin edellisen kierroksen luvuissa ja perusteissa. Lukuja on käsitelty Maakunnallisessa ennakointiryhmässä, toimialaklustereissa sekä ennakointivastaavien ryhmässä. Liitteinä mainitut asiantuntijalausunnot olemme toimittaneet edellisen kommenttikierroksen yhteydessä. Edellisestä KESU-kierroksesta tilanne ei ole muuttunut radikaalisti Lapin kehitysnäkymissä. Lapin vahvimmat erikoistumisalat metallien jalostus, kaivostoiminta ja matkailu kantavat myös muita toimialoja. Lapin kauppakamarin tekemän kyselyn mukaan yritykset ja jopa valtakunnalliset toimijat ovat kiinnostuneita sijoittumaan Lappiin. Lappi on Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta ja viennissä nähdään kasvun edellytyksiä. Suurhankkeita on vireillä kaivostoiminnassa ja bioenergian alalla, jotka toteutuessaan lisäävät kysyntää muilla toimialoilla. Lisäksi lähialueiden (Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin) positiiviset kehitysnäkymät tukevat Lapin yritystoiminnan kehittymistä muun ohessa kaivosalan teollisuuden ja kunnossapidon sekä rakentamisen puolella. VATT:n perusurassa nojataan Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, mikä ei ole oikea perusta arvioida toimialojen kehittymistä. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Tilastokeskuksenkaan mukaan niitä ei tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Hyvien elinkeinonäkymien vallitessa ei Lapin työvoiman kehitystä tule sitoa väestöennusteeseen. Työpaikkojen lisääntyvä määrä synnyttää myös väestöennusteen vastaista muuttoliikettä alueille, kuten on käynyt esimerkiksi Kittilän ja Sodankylän osalta: Kittilässä väestökehitys kääntyi kasvuun kymmenisen vuotta sitten, ja edelleen vuosina 2012 ja 2013 väestön määrä on ollut hieman Tilastokeskuksen ennustamaa suurempi. Myönteiseen väestökehitykseen on ollut vaikuttamassa vuodesta 2005 alkaen vuosittain kasvanut Lapin ulkopuolelta Kittilään muuttavien määrä. Sodankylässä väestökehitys kääntyi kasvuun v. 2011, vaikka Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön väheneminen jatkuisi. Vuosina 2012 ja 2013 väestö on kuitenkin Tilastokeskuksen väestöennusteen vastaisesti lisääntynyt, lisäyksen kohdistuessa työikäiseen väestöön. Lisäksi muuttoliiketilastot osoittavat Lapin ulkopuolelta Sodankylään muuttaneiden kasvua aiempiin vuosiin verrattuna. Kehittyvien ja kasvavien toimialojen kerrannaisvaikutukset vaikuttavat kaikkiin toimialoihin nostaen VATT:n perusuran ennusteita kauttaaltaan muutamaa seuraavissa kommenteissa olevaa poikkeusta lukuun ottamatta. VATT:n ennusteissa vuoden 2018 jälkeen näkyvä väestöleikkuri on edelli- Hallituskatu 20 B, PL 8056 96101 Rovaniemi Faksi 016 318 705 Puhelin 040 359 1000 info@lapinliitto.fi
sen kommentointikierroksen jälkeen lieventynyt, mutta vaikuttaa vielä joillakin aloilla. Yleisellä tasolla voidaan myös todeta, että Lapin toimialarakenne ja trendit poikkeavat monilta osin valtakunnallisesta kehityksestä. Myös se, että toimialan kasvu nähdään valtakunnallisesti positiivisena tai negatiivisena, ei välttämättä tarkoita, että muutos tapahtuisi samaan suuntaan myös Lapissa. Lisäksi vaarana on, että tämänhetkisestä lamasta johtuen perusuran luvut vedetään liian alas eikä huomioida vuoden 2030 olevan vielä kaukana. Olemme tarkistaneet Lapin uudet perus- ja tavoiteurat (PU ja TU) aikaisempien lukujen ja VATT:lta syyskuussa tulleen perusuran pohjalta. Olemme käsitelleet edellisellä kommenttikierroksella lukuja Hemaasu-taulukossa ja perustelemme työvoiman hyvän riittävyyden Lapille määrittelemäämme perusuraan (väestöennusteeseen verrattuna) seuraavasti: Oletamme Lappiin suuntautuvan nettopendelöinnin kasvavan mm. kaivosten ja matkailualan kehittymisen vuoksi. Lisäksi oletamme alueen työvoimaosuuden, syntyvyyden ja eläkeiän kasvavan tulevaisuudessa. Myös uusien avautuvien työpaikkojen myötä tulee alueelle suuntautuva muuttoliike kasvamaan. 2
Kommenttimme toimialoittain: 01 Maatalous ja metsästys Toimialalla ei ole näkyvissä kasvua ja työpaikkojen määrän on aiemmin ennakoitu laskevan Lapissa hieman. Kysyntä ei kuitenkaan tule paljoa laskemaan ja rakennemuutosta on jo toimialalla tapahtunut. Lisäksi lähiruoan ja luomutuotannon lisääntynyt kysyntä myös matkailussa vaikuttaa alaan. Myös biotalouden kasvulla on vaikutusta toimialaan. VATT:n uuden perusuran mukainen työpaikkojen määrän kasvu on kuitenkin ylimitoitettu. 02_03 Metsätalous ja kalatalous Valtion metsävaroista merkittävä osuus on Lapissa. Bioenergia- ja vähähiilisyystavoitteet nostavat metsien käyttöä. Työpaikkojen määrä ei siten laske merkittävästi nykyisestä. Energiapuun kysyntä ja korjuu kasvaa mm. hallituksen bioenergiapaketin myötä. Lapissa on myös suunnitteilla isoja bioenergialaitoksia Rovaniemelle ja Kemiin. Olemassa oleva lämpölaitosverkosto tarvitsee myös raaka-ainetta. Myös kaivosten energiatarpeisiin käytetään metsäenergiaa. Liitteenä on toimitettu Metsähallituksen Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhosen lausunto. 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminta ja louhinta eivät vähene vuoteen 2030 mennessä ennusteen mukaisesti. VATT:n ennusteessa ei ole huomioitu riittävästi Lapissa jo toimivaa kaivostoimintaa, käynnistymässä olevia laajennuksia olemassa oleviin kaivoksiin (Kittilä, Kevitsa, Kemi) vireillä olevia ja suunniteltuja kaivosprojekteja sekä Lapin mineraalipotentiaalia. Lapin kaivostyöpaikkojen määrä ei missään tapauksessa tule laskemaan, vaan kasvamaan. Lisäksi Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin alueella kasvava kaivostoiminta tukee alan kehitystä myös Lapissa. Lähiajan näkymät ovat taloussuhdanteesta johtuen heikohkot, mutta pitkällä aikavälillä kaivostoiminta ja louhinta tulevat mitä todennäköisimmin kasvamaan. Mineraalien hinnat ovat nousussa. Malmin louhinta nousee 20 miljoonaan tonniin tänä vuonna. Kittilän ja Kevitsan kaivoksille on laajennussuunnitelmat tehty ja kaivosten toimiaikaennuste on pidempi kuin aikaisemmin arvioitu. Uusia kaivoshankesuunnitelmia ovat muun muassa Sokli, Suhanko, Sakatti ja Hannukainen. On todennäköistä, että ainakin yksi kaivoshankkeista toteutuu lähimmän kymmenen vuoden kuluessa ja lisää alan työpaikkoja ainakin 500 henkilöllä. Esimerkiksi Suhangon kaivoksen työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan 805 suoraa työpaikkaa. Jos muitakin suuria kaivoshankkeita toteutuu, ovat arviot perus- ja tavoiteuran osalta liian alhaisia. Kaivosten kerrannaisvaikutuksia ei ole kaikkien toimialojen kehittämisessä pystytty järjestelmällisesti huomioimaan. Kerrannaistyöpaikkoja syntyy 2-3,5 yhtä kaivostyöpaikkaa kohden, jotka näkyvät erityisesti kaivosteknologian (mm. Arctic Drilling Company), kunnossapidon, kuljetuksen ja rakennustoiminnan puolella. Lisätietoja alan kehittymisestä saa uusimmasta kaivosalan toimialaraportista sekä GTK:n ja Tukesin uusimmista aineistoista. Liitteinä on toimitettu TEM:n kaivosalan toimialapäällikkö Maarit Kokon kommentit toimialan kehittymisestä sekä kartta metallimalmikaivoksista ja ajankohtaisista tutkimuskohteista. 3
10_12 Elintarviketeollisuus ym. Lapissa alan rakennemuutos on tehty jo aiemmin. Vaasan Oy leipomon lopetettiin Rovaniemellä 2014, mutta tällä hetkellä ei ole enää nähtävissä suuria muutoksia. Lähi- ja luomuruuan kysynnän lisääntyminen matkailussa ja julkishallinnossa tukee kuitenkin alan paikallista kehittymistä ja paikkaa mahdollisen tuotannon tehostamisen. VATT:n perusuran mukaista positiivista kasvua ei ole odotettavissa vaan ennemminkin työpaikkojen määrä voi vähän laskea nykyisestä. Lapin tavoiteurassa arvioidaan työpaikkojen määrän säilyvän nykytasossa, mutta mikäli muut tavoitteet täyttyvät, voi toimialalla olla myös pientä kasvua. 13_15 Tekstiili-, vaatetus ja nahkateollisuus 16 Puuteollisuus Kaivos- yms. suuret hankkeet nostavat sahatavaran kysyntää. Talotehtailla on hyvä kysyntä ja niihin on tehty teknologiainvestointeja. Loma-asuntorakentaminen ja matkailukeskusten suunnitellut investoinnit ovat lähtemässä laman jälkeen liikkeelle, mikä myös lisää kysyntää. Toimialan työpaikkamäärä tulee kasvamaan, kuten muualla Suomessa. Kasvua lisää vuodesta 2017 lähtien omakotitalojen rakentamismääräysten muutokset (energian säästö/tiiviys). Lisäksi uusiutumattomien rakennusaineiden hinnan jatkuva kasvu, biopuutalous ja uudet teknologiat (CLT) lisäävät kysyntää. 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen Stora Ensolla Kemin tehtailla suljettiin yksi paperikone, joka vähensi 80 työpaikkaa. Veitsiluodon asema on kuitenkin vahvistunut tuotejärjestelyjen johdosta toimisto- ja painopapereiden tuotannossa. Metsä Group:in näkymät ovat hyvät. Yritys on tehnyt investointeja, sen tuotanto on noussut ja se on vahva työllistäjä alueella. Lisäksi toimialalla kehitetään uusia tuotteita ja mahdollisten tulevien investointien vuoksi toimiala voi kasvaa maakunnan arviota voimakkaammin. 19_22 Kemianteollisuus Wärtsilä toimittaa Tornioon LNG-terminaalin ja investointipäätökset tehdään kuluvan vuoden aikana. Terminaalin rakentaminen ajoittuu vuosille 2015 2018 ja kustannusarvio on noin 100 miljoona euroa. Terminaali tulee palvelemaan meri- ja maakuljetusyhtiöitä, sähkön ja lämmön tuottajia sekä muita teollisuus- ja kaivosyhtiöitä Pohjois-Euroopassa. Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 260 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan LNG-terminaaliin syntyy pysyviä työpaikkoja. Lisätietoja: http://www.torniomangalng.fi/ 23 Rakennusaineteollisuus 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Tornion terästehdas on tehnyt isoja investointeja ja tuotanto jatkuu vakaana laman jälkeen. Lisääntyvä kaivostuotanto kasvattaa konepajateollisuuden kysyntää. VATT:in ennusteen mukaiselle työpaikkojen vähenemiselle ei nähdä perusteita. 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Tietty työpaikkojen määrä on maakunnassa säilytettävä. 4
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Kaivostuotannon kasvu pitää kysyntää yllä myös tällä toimialalla (kaivosalaa tukeva teollisuus) siten, että työllisyys hieman kasvaa. 29_30 Kulkuneuvojen valmistus Lapissa toimivan BRP-moottorikelkkatehtaan toimintaa on laajennettu mönkijöiden valmistukseen, yrityksen liikevaihto kasvaa ja työntekijöiden määrä pysyy ennallaan tai kasvaa. Työllisten määrän nähdään säilyvän ennallaan. 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asentaminen Työpaikkoja on erityisesti koneiden ja laitteiden huollon ja kunnossapidon puolella. Tarve tulee kasvamaan kaivosten käynnistyessä. Tässä toimialaluokassa tulee huomioida kaivosrakentamisen ja muiden kasvualojen tarpeet. 35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Työpaikkojen määrän ennakoidaan pysyvän nykyisessä tasossa. Kaivokset ja matkailu vaativat huolto- ja kunnossapitopalveluja. 14_43 Rakentaminen Lapissa on sekä asunnoissa että lomarakentamisessa suuri korjausrakentamisen tarve. Lisäksi suuret hankkeet mm. kaivosten aiheuttama rautatien rakentaminen lisäävät työpaikkoja. Rakentamiseen vaikuttavat merkittävästi kaivokset sekä lama-aikana patoutuneet matkailun investoinnit. Isoja matkailuinvestointeja on suunnitteilla ja käynnistymässä mm. Rovaniemellä, Levillä ja Ylläksellä ja Saariselällä 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Työpaikkojen määrän lasku vuoteen 2030 mennessä noin 2 000 työntekijällä on liian raju suhteessa muiden elinkeinojen kasvuun. Työllisyyttä kasvattaa muiden toimialojen (matkailu, kaivos) kasvu ja edelleen kasvava venäläisten ostosmatkailu. Kaupan kehitys on jo pidemmän aikaa ollut Lapissa parempaa kuin valtakunnallisesti. Automaatio tulee osittain vähentämään työvoimatarpeita. 49_53 Kuljetus ja varastointi Kaivostoiminnan, matkailun ja rakentamisen elpyminen ja infran parantaminen tukevat toimialaa. Ei pidä unohtaa myöskään ns. Jäämeren käytävää, joka on vahvasti esillä eri yhteyksissä. 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maailmassa matkailun 3-5 % vuotuinen kasvu on ollut tasaista ja tämä vaikuttaa myös Lapin matkailuun. Matkailu on Lapissa keskeinen erikoistumisala ja Lapin tulevan matkailustrategian mukaan tavoitteena on matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen ja myynnin kasvattaminen. Lapin matkailukeskusten liikevaihto kasvaa ja matkailutulo on yhteensä n. 700M vuodessa. Vuodelle 2025 visiona on tuplata matkailutulo ja ylittää yli kolmen miljoonan rekisteröityneen yöpymisen raja. Matkailuun on tullut mukaan uusia kansainvälisiä markkina-alueita (mm. Aasia). Lisäksi alan positiivisiin kasvunäkymiin vaikuttavat liikuntamatkailun kehitys, matkailukeskusten investoinnit ja Venäjän ostosmatkailu. Investointisuunnitelmien realisoituminen on viivästynyt, mutta odottaa käynnistymistään. Kasvun hidasteena on saavutettavuus (lentoliikenne). Vuosien 2008 2009 vaikea suhdannetilanne ei ole heijastunut henkilöstömäärään. Tällä hetkellä matkailualan työllistä- 5
misvaikutus on 5 000 htv, joka ei sisällä sesonkityövoimaa. Ala myös työllistää monipuolisesti eriikäistä ja monikulttuurista työvoimaa. Edelleenkin tavoitteena on vuoden 2012 henkilöstömäärän tuplaantuminen vuoteen 2030 mennessä, joka osittain sisältää nykyisen sesonkityövoiman työllistämisen ympärivuotisesti. Matkailuala on työvoimavaltainen ala ja sille on ennakoitavissa työvoimapulaa. Pysyvien työpaikkojen määrään tulee vaikuttamaan kehitystyön alla oleva matkailun ympärivuotisuus. Liitteenä on toimitettu perusteluja matkailualan kasvusta. 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu Toimialaluokan työpaikkamäärä tulee pysymään suunnilleen nykytasossa. VATT:n perusuran mukainen arvio on liian korkea. Lapissa työpaikkamäärän kehitys ei vastaa koko maan kehitystä. 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 681+68209+683 Muu kiinteistötoiminta 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lapissa tehdään investointeja, joihin käytetään esim. arkkitehti- ja rakennusinsinööripalveluja. Lisäksi Lapissa on mm. autotestausta. Liike-elämää palveleva toiminta on Lapissa kasvanut viime vuosina. Kemijoki Oy:n rakentamis- ja korjaustoiminnan ulkoistaminen voi näkyä Lapissa jopa kasvavana työpaikkamääränä, koska työpaikkamäärät ovat siirretty globaalisti toimivalle Caverion Industria Oy:lle, jota työllistävät myös Lapin lähialueella käynnistyvät investointikohteet. Oletettavaa on, että toimiala kehittyy valtakunnan uran mukaisesti 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Toimialaluokkaan sisältyy mm. matkailun ohjelmapalvelut, joille odotetaan kasvua matkailun kasvaessa (ks. liite). Myös matkailu ja kaivokset tarvitsevat näitä palveluja. 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Julkisen hallinnon työpaikkakehityksen katsotaan olevan aleneva suurin piirtein VATT:n ennusteen mukaisesti. Hieman negatiivista kehitystä hidastavat tietyt valtionhallinnon keskittämiset mm. kaivoalan osaamisessa Lappiin. Paineet kunta- ja valtiontaloudessa aiheuttavat henkilöstön vähentämispainetta. Minne työntekijät kirjataan yhdistämisten seurauksena, kuten mm. RR-ELYissä? 85 Koulutus Lapissa työpaikkakehitys nähdään alenevana eikä kasvavana, kuten VATT:n arviossa. Nuorten ikäluokkien pieneneminen vähentää työpaikkojen määrää. Uusien koulutuslinjausten valossa lasku voi olla jopa 20 % luokkaa lähiaikoina. Pidemmällä tähtäimellä työpaikkojen määrän lasku tasaantuu uusien alojen kehittyessä ja osaamistarpeiden kasvaessa. Kuitenkaan VATT:n esittämälle kasvulle ei löydy perusteluja. 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuten aikaisemmallakin kierroksella on kommentoitu, kuntatalous ja työvoiman saatavuus aiheuttavat Lapissa VATT:n ennustetta pienemmän työpaikkakehityksen. Lainsäädännön ja sote-alueiden muutoksilla on vaikutusta toimialalle. Lakiuudistukset ovat tuoneet lisää sosiaalihuollon tehtäviä 6
kunnille ja tuleva sosiaalihuoltolaki lisää myös kunnan tehtäviä. Yksityinen sektori ja vapaaehtoistoiminta kasvavat. Sote-sektorin työvoiman määrä ei voi merkittävästi kasvaa nykyisestä. 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta Työpaikkakehitys kääntyy kasvuun laman väistyessä. Matkailuala työllistää runsaasti kulttuurialojen osaajia kuten muusikoita, tapahtumajärjestäjiä, av-median osaajia ja kuvataiteilijoita. Matkailualan kasvu lisää myös mm. urheilu-, huvi- ja virkistystoiminnan, kampaamo- ja kauneudenhoidon sekä pesulapalvelujen kysyntää. Liitteenä on toimitettu perusteluja kulttuurialan kasvusta osana matkailua. Lisätietoja: Ritva Kauhanen. ritva.kauhanen@lapinliitto.fi, puh 0400 377 062 ja Päivi Holopainen paivi.holopainen@lapinliitto.fi, puh 040 840 9740 7