LAUSUNTOKIERROS Lausuntojen määräaika on 20.1.2016. Lausunnonantaja Rehtori Matti Manninen Organisaatio Jyväskylän yliopisto Sivu 1/5 Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 5.1) Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen käsittelyyn nykyisessä mallissa sisältyvän ns. tutkintoleikkurin osalta. Tutkintoleikkurilla tarkoitetaan sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen välisissä neuvotteluissa sovitun tavoitteen ylimenevien tutkintojen perusteella ei myönnetä rahoitusta. Tutkintoleikkurit käsiteltäisiin jatkossa samalla ISCED-luokitteluun perustuvalla luokittelulla millä tavoitteet neuvotteluissa sovitaan. Ehdotetut alaryhmittely olisivat seuraavat: Kasvatusalat (01) Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat (02) Yhteiskuntatieteet (03) ja palvelualat (10) Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet (04) Luonnontieteet (05) Tietojenkäsittely ja tietoliikenneliikenne (06) sekä tekniikan alat (07) Maatalous- ja metsätieteelliset alat (08) Hammaslääketiede (0911) Lääketiede (0912) Terveys- ja hyvinvointialat (092) Tohtoritutkinnon leikkurikäytännön ehdotetaan pysyvän aiemman mukaisena eli yliopistokohtaisena, alemmille korkeakoulututkinnoille ei esitetä leikkuria. Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia Jyväskylän yliopisto kannattaa sitä, että alemmissa korkeakoulututkinnoissa ja tohtorintutkinnoissa ei käytetä alakohtaisia leikkureita. Tämä helpottaa siirtymistä laaja-alaisempiin kandidaattiohjelmiin. Jyväskylän yliopisto ymmärtää, että ylemmissä korkeakoulututkinnoissa eri alojen koulutusvolyymiä halutaan ohjata alakohtaisilla tutkintotavoitteilla siten, että alakohtaisuus on paljon nykyistä hienojakoisempi. Monialaisten yliopistojen näkökulmasta odotettavissa olevat varsin suuret muutokset eri alojen koulutusvolyymissa kohtelevat kuitenkin eri tavoin yliopistoja näiden alarakenteesta riippuen, eikä tästä johtuvia rahoitustason muutoksia näin äkkinäisesti toteutettuna voi pitää oikeudenmukaisina. Etenkin tulevan sopimuskauden ensimmäisinä vuosina yliopistojen ei ole enää mahdollista vaikuttaa tutkinnon suorittaneiden alarakenteeseen, koska rahoitusmallilaskennassa käytetään vuosia, jotka ovat jo menneet tai joina vuosina tutkinnon suorittaneet opiskelijat on jo vuosia aikaisemmin ehditty rekrytoida näiden haluamille aloille. Lisäksi yliopistot ovat ottaneet opiskelijoita hakijasuman purkamiseksi. Lisärekrytoinnit heijastavat nekin pääosin kunkin yliopiston nykyhetken koulutusrakennetta. Jyväskylän yliopisto esittää, että uuden sopimuskauden tavoitteisiin uusista alakohtaisista tutkintomääristä siirrytäänkin portaittain siten, että sopimuskauden ensimmäisten vuosien
alakohtaiset tavoitteet olisivat lähempänä eri alojen painotuksia sellaisina kuin ne eri yliopistoilla ovat meneillään olevalla sopimuskaudella. Tällaista järjestelyä helpottaa se, että valtakunnallista tutkintojen kokonaismäärää ei esitetä merkittävästi muutettavaksi ja näin ollen myöskään yliopistojen välillä tuskin tapahtuu suuria muutoksia, koska rahoituksen laskennan historiallisesta pohjasta johtuen eri alojen volyymiä ei pystytä sopimuskauden laskentavuosien osalta merkittävästi kasvattamaankaan. Työryhmä ehdottaa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden rahoitustekijän laskentaan tarkennuksia. Tarkennuksilla huomioitaisiin keväällä opintonsa aloittaneiden ensimmäisen lukukauden opinnot sekä lukuvuoden aikana valmistuneiden opinnot. Lisäksi laskentaan ehdotetaan lisättäväksi mekanismia, jolla huomioitaisiin edellisen lukuvuoden aikana 55 opintopistettä ylittävät suoritukset seuraavina vuosina sekä tarkennettaisiin opintopisteiden kirjauskäytäntöjä. Pidättekö tarkistettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitustekijän laskentamekanismia Työryhmän esityksessä on pyritty oikeudenmukaisempaan kertyneiden opintopisteiden huomioon ottamiseen ja tästä näkökulmasta esitys on kannatettava. Huomautamme kuitenkin, että yliopistojen tietojärjestelmien näkökulmasta ylimenevien ja myöhemmin käytettäväksi jäävien opintopisteiden sekä lukuvuoden aikana tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden opintopisteiden laskenta tulee olemaan äärimmäisen hankalaa ja haasteellista. Tästä näkökulmasta toteuttamiskelpoisimpana nähdään kuitenkin työryhmän esitys keväällä opintonsa aloittavien huomioimisesta jo näiden ensimmäisen opiskelulukukauden osalta. Työryhmä ehdottaa ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen erillisen tekijän poistamista rahoitusmallista, jolloin ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ja muut suoritukset huomioitaisiin rahoitusmallissa samoin, kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset riippumatta koulutuksen rahoituslähteestä. Vapautuva rahoitusosuus siirrettäisiin valmistuneiden työllisten tekijään, jonka osuudeksi tulisi 2 %. Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista Ymmärrämme periaatteessa työryhmän näkemyksen siitä, että mahdollisuus lukuvuosimaksun perimiseen poistaa tarpeen rahoitusmallilla erikseen kannustaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ottamiseen. Jyväskylän yliopisto haluaa kuitenkin jälleen korostaa, että rahoitusmallin perusteella laskettava yliopistojen rahoitus kuvastaa erityisesti koulutuksen tulosten osalta lähinnä historiallisia, jo tehtyjä ratkaisuja. Lukukausimaksuja tullaan keräämään vasta tulevaisuudessa opintonsa aloittavien osalta, joista suurin osa suorittaa tutkintonsa niinä vuosina, jotka tulevat rahoituslaskennassa huomioon otettavaksi vasta 2021 alkavana sopimuskautena. Yliopistot ovat toisin sanoen ministeriön kansainvälistymiseen kehottavaa ohjausta noudattaessaan rekrytoineet ulkomaalaisia opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen siitä huolimatta, että sen kustannukset ovat väistämättä keskimääräistä korkeammat. Uudistettava malli ei nyt kuitenkaan toisi lisäetua kansainvälisiä opiskelijoita jo aktiivisesti rekrytoineille yliopistoille. Yliopisto ei kannata työllisten rahoitustekijän vahvistamista koska mittari on paljolti yliopiston omista toimista riippumatonta. Suomen alueelliset työmarkkinat ovat jähmeitä, eivätkä valmistuneet useista syistä johtuen siirry kovin nopeasti niille alueille, joilla työllistymismahdollisuudet ovat paremmat. Tämän vuoksi ylipistoja ei tulisi arvioida alueellisten työmarkkinoiden heikon toimivuuden ehdoilla. Emme ota suoraan kantaa siihen, mihin ylijäävä yksi prosenttiyksikkö
siirrettäisiin, vaikka myöhemmin kiinnitämmekin huomiota eräisiin muihin mielestämme ongelmallisiin painotuksiin rahoitusmallin kriteereissä. Sivu 2/5 Työryhmä esittää, että kansainvälisen opiskelijavaihdon rahoitustekijä laskettaisiin jatkossa yliopistojen kansainväliseen opiskelijavaihtoon saapuneiden ja opiskelijavaihtoon lähteneiden tutkinto-opiskelijoiden lukumäärän sijaan em. vaihdoissa sekä kansainvälisessä ulkomailla suoritetussa harjoittelussa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärästä. Rahoitusosuuteen (2 %) ei esitetä muutoksia. Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijavaihdon rahoitustekijän laskennaksi Pidämme ehdotusta tarkoituksenmukaisena, koska se vie tätä rahoituskriteeriä suoritusperusteiseen suuntaan. Mikäli olemme ymmärtäneet hieman tulkinnanvaraiseksi jääneen tekstin oikein, erityisen onnistuneena näemme, että esityksessä luovutaan vaihdon 3 kuukauden alarajasta, jolloin kriteeri huomioi myös lyhyemmät kansainväliset vaihtojaksot. Lyhyemmätkin vaihtojaksot voivat olla opiskelijan osaamisen kehittymisen näkökulmasta merkittäviä, vaikka esim. elämäntilanteesta johtuen he eivät katso voivansa lähteä pitemmälle ulkomaiselle vaihtojaksolle. Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä Jyväskylän yliopisto pitää tärkeänä, että uutta suomalaiseen tutkintojärjestelmään kuuluvaa erikoistumiskoulutusmahdollisuutta käytettäisiin tarkoituksenmukaisesti tutkinnon jo suorittaneiden osaamisen parantamiseksi. Tämä vähentää halua saada lisäkoulutusta esimerkiksi perinteiseen tutkintokoulutukseen pyrkimällä tai viivyttämällä tutkinnon ottamista voidakseen jatkaa olemassa olevan tutkinnonsuoritusoikeuden perusteella sivuaineopintoja. Rahoitusmallissa tätä insentiiviä ei kuitenkaan synny, koska tämä rahoituskriteeri on edelleen jätetty kahden prosenttiyksikön suuruiseksi. Vaikka kehykseen on lisätty erikoistumiskoulutusten perusteella rahoitusta, ymmärtääksemme tästä lisärahoituksesta vain samaiset 2 % tulee jaetuksi tämän rahoituskriteerin perusteella. Koska erikoistumiskoulutukset lisäävät jakajana olevien opintopisteiden määrää, kaiken tähän kuuluvan koulutuksen opintopistetuotos voi helposti tosiasiassa laskea eikä kasvaa. Näistä syistä rahoitusmalli ei kannusta yliopistoja erikoistumiskoulutusinstrumentin käyttöön. Tällainen kannuste syntyisi, jos tämän kriteerin osuutta korotettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta näin suuri muutos toisaalta kasvattaisi tämän kriteerin perusteella määräytyvää rahoitusta kohtuuttoman paljon. Kaiken kaikkiaan Jyväskylän yliopisto toteaa, että erikoistumiskoulutusten rahoitus on työryhmän esityksessä ratkaistu epätyydyttävästi. TUTKIMUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 5.2) Työryhmä esittää muutoksia tutkimustoiminnan rahoitusosuuteen muutosta siten, että sen osuus olisi 33 % nykyisen 34 %:n sijaan. Muutos johtuu ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen poistamisesityksestä osiosta, vastaavalla osuudella ehdotetaan nostettavaksi alakohtaisen rahoitusosuuden osuutta rahoitusmallissa. Jatkossa ulkomaalaisten suorittamat tohtoritutkinnot tulisivat huomioiduiksi suoritetuissa tohtorintutkinnoissa samoin periaattein kuin kotimaistenkin suorittamat tohtoritutkinnot.
Pidättekö työryhmän ehdotusta tutkimusosion kokonaisuudesta sekä ulkomaalaisten suorittamien tohtoritutkintojen poistamisesta Koska tutkimusosio jo lähtökohtaisesti oli rahoitusmallissa koulutusosiota pienempi, ja suomalaisten yliopistojen tulisi pyrkiä erityisesti kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen kasvattamiseen, Jyväskylä yliopisto ei pidä esitettyä muutosta onnistuneena. Koska suomalaisen tieteen heikentyvästä asemasta on oltu kansainvälisten mittareiden perusteella huolestuneita, on huono viesti pienentää tähän liittyvää rahoitusmallin ohjausvaikutusta. Jyväskylän yliopistolle tuli yllätyksenä, että ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot eivät enää ole omana rahoituskriteerinään. Poistamisen perusteluna olevaa viittausta samojen periaatteiden noudattamisesta kuin ylemmissä korkeakoulututkinnoissa on vaikea ymmärtää, koska ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla erillisen rahoituskriteerin poistamista on perusteltu lukuvuosimaksuilla. Tohtorintutkinnoista kun ei ole missään vaiheessa esitetty, että niistä voisi periä lukuvuosimaksua. Tohtorikoulutus toki on monilla aloilla jo luontevasti kansainvälistä, mutta samalla Jyväskylän yliopisto korostaa, että monet alat eivät vielä ole riittävän kansainvälisiä. Nyt poistettu rahoituskriteeri ei tue näiden alojen kansainvälistymisponnistelujen jatkamista. Työryhmä esittää muutoksia julkaisujen laskentaan rahoitusmallissa. Rahoituksen laskennassa siirryttäisiin vertaisarvioitujen julkaisujen osalta vahvemmin julkaisujen laatua korostavien kertoimien käyttöön. Kertoimet olisivat seuraavat, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (julkaisuluokka A), tieteelliset kirjat (C1 monografiat), C2 tieteellisen teoksen toimittaminen: Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 0: 0,1 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 1: 1 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 2: 3 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 3: 4 Lisäksi työryhmä ehdottaa uusien tiedonkeruuseen lisättävien julkaisuluokkien huomioimista rahoitusmallissa. Uudet luokat ovat: C2 tieteellisen teoksen toimittaminen, D6 ammatillisen kokoomateoksen toimittaminen ja E3 yleistajuisen kokoomateoksen toimittaminen. Nämä huomioitaisiin rahoituksen laskennassa seuraavasti: Julkaisutyyppi C2 huomioidaan vertaisarvioitujen tieteellisten kokoomateosten tavoin, jonka kerroin muotoutuu julkaisukanavan julkaisufoorumitason mukaan. Julkaisutyypit D6 ja E3 huomioidaan ei-vertaisarvioimattomien julkaisujen painotuksella 0,1. Pidättekö työryhmän ehdotusta julkaisujen perusteella määräytyvän rahoituksen laskemiseksi Työryhmän esitys on odotetun mukainen. Eri tasoluokkien kertoimissa on kuitenkin suuri ero, ja joidenkin alojen edustajat (mm. kasvatustieteet) ovat todenneet, että Jufo-tasoluokissa 2 ja 3 on kohtuuttoman pieni määrä vertaisarvioituja julkaisuja. Lisäksi korostamme, että sellaiset Jyväskylän yliopistollekin tärkeät tieteenalat, joissa korostetaan populäärijulkaisemisen kansallista merkitystä, tulevat kärsimään julkaisuita koskevan muutoksen seurauksena, koska näiden julkaisujen kerroin on hyvin pieni. Sivu 3/5
Muuta kommentoitavaa tutkimusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä Esitämme liikuntatieteellisen alan asemoimista terveyden ja hyvinvoinnin alueelle, johon se sisällöllisesti paljon paremmin kuuluu. Olemme jo aikaisemmin kiinnittäneet muussa yhteydessä huomiota liikunta-alan koulutuksen asemoitumiseen ISCED luokittelussa, jossa se on sijoitettu palvelualoihin. ISCED-luokittelussa joitakin ammatilliseen liikuntatoimeen kuuluvia koulutuksia on sijoitettu palveluihin, ja sinne ne luontevasti näissä tapauksissa sijoittuvatkin. Yliopistokoulutuksena liikuntatiede ei sen sijaan näyttäydy palveluihin kuuluvana alana sen kummemmin kuin vaikkapa terveystieteellinen, lääketieteellinen tai luonnontieteellinen koulutus, joita lähellä liikuntatieteellinen koulutus Jyväskylän yliopistossa on. Kuten Jyväskylän yliopisto on Suomen Akatemialle osoittamassa tutkimuksen profilointihakemuksessa korostanut, yliopisto on kytkemässä liikuntatieteellisen alan tutkimuksen ja koulutuksen entistä tiiviimmin yliopiston terveystieteiden alaan. Esitämme liikuntatieteellisen alan asemoimista terveyden ja hyvinvoinnin alueelle. MUUT KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN TAVOITTEET (Luku 5.3) Työryhmä esittää, että korkeakoulujen koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet osion kokonaisuuden osuus muutetaan 26 %:iin nykyisen 25 %:n sijaan. Lisäys kohdistetaan alakohtaiseen osuuteen, joka olisi 9 % rahoitusmallin kokonaisuudesta nykyisen 8 %:n sijaan. Ehdotuksen taustalla oleva Taideyliopiston tasokorotus esitetään siirrettäväksi pois teknisenä siirtona strategiarahoituksesta osaksi alakohtaista rahoitusta, mikä vastaisi paremmin rahoituksen luonnetta jatkossa ja kasvattaisi strategiarahoituksen muihin tarkoituksiin käytettävissä olevaa rahoitusta noin 16 miljoonalla eurolla. Ehdotus ei vaikuttaisi muiden alojen tai yliopistojen jakaumaan alakohtaisesta rahoituksesta. Työryhmä keskusteli myös strategiarahoituksen sisällöstä ja kiinnitti huomiota mm. profiloitumisen, työnjakojen, yhteistyön, toimintatapojen uudistamisen, strategiatyön, vaikuttavuuden, tutkimustulosten siirron ja kaupallistamisen tukemiseen strategisen rahoituksen keinoin. Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden kokonaisuuden ja osuuksien sekä sisällön osalta Sisältöön ei varsinaisesti ole muuta huomautettavaa kuin jo edellä nostettu huoli siitä, että tutkimuksen painoarvo rahoitusmallissa heikkenee. Tunnistimme kuitenkin yhden tähän asiakohtaan liittyvän epäselvyyden: Tarkoitetaanko tässä alakohtaisuudella ISCED -jaottelun mukaista vai koulutusalojen mukaista jaottelua? RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET Työryhmä ehdottaa pidemmän tähtäimen kehittämisehdotuksena laadullisen työllistymisen sekä säätiörahoituksen seurannan kehittämistä. Työllistymisseurannan osalta ehdotetaan, että yliopistot kehittävät Aarresaaren tiedonkeruun kattavuutta siten, että valmistuneilta kerättävät työllistymiseen liittyvät, kaikki yliopistot kattavat tiedot olisivat käytettävissä tätä seuraavalle vuodesta 2021 alkavalle sopimuskaudelle. Säätiörahoituksen osalta ehdotetaan, että säätiörahoituksen seurantaa siten, että aidosti kilpailtu yliopistojen kirjanpidon kautta kulkeva rahoitus olisi mahdollista ottaa osaksi ulkoisen rahoituksen tekijöitä kaudesta 2021 alkaen. Pidättekö työryhmän pitkän tähtäimen ehdotuksia tarkoituksenmukaisina?
Yliopisto suhtautuu varauksella Aarresaaren tiedonkeruun perusteella syntyneen aineiston käyttöön rahoitusmallin tarpeisiin, koska näiden aineistojen luotettavuuteen ja tätä myöten käytettävyyteen liittyy heikkouksia, joiden vuoksi eri yliopistoja koskevat tiedot eivät ole riittävän vertailukelpoisia. Jyväskylän yliopisto vastustaa säätiörahoituksen sisällyttämistä rahoitusmalliin. Säätiöillä on sellaisia ryhmäsidonnaisuuksia ja painotuksia, että niiden jakama rahoitus todennäköisesti kohtelisi yliopistoja tavalla, joka ei vastaa yliopistojen toiminnan laatua (kuten Suomen Akatemian ja EUtutkimusrahoitus riittävästi tekee). Sellaista rahoitusinstrumenttia ei pitäisi käyttää, johon sisältyy riski, ettei se kohtele yliopistoja tasapuolisesti. Säätiörahoituksen osalta voisi kuitenkin selvittää mahdollisuutta sisällyttää se alakohtaiseen kriteeriin. TYÖRYHMÄN EHDOTUKSIIN LIITTYVÄT ASETUSMUUTOKSET Sivu 4/5 Raportin liitteessä 1 on esitetty työryhmän tekemiin ehdotuksiin liittyvät asetusehdotukset. Ruotsinkieliset asetusluonnokset ovat saatavissa verkkoliitteenä raportin julkaisusivulla. Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen? Jyväskylän yliopistolla ei ole itsenäisiä asetusehdotuksiin liittyviä kommentteja, jotka eivät asioina olisi tulleet edellä esille. MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI Lähetä