YLEISELEKTRONIIKKA OYJ TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2010
SISÄLLYSLUETTELO Hallituksen toimintakertomus 3 Konsernin tilinpäätös Konsernin laaja tuloslaskelma 6 Konsernitase 7 Konsernin rahavirtalaskelma 8 Laskelma oman pääoman muutoksista 9 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 10 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 21 Tunnusluvut 31 Tunnuslukujen laadintaperiaatteet 32 Tietoja Yleiselektroniikka Oyj:n osakkeista 33 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 35 Emoyhtiön tase 36 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 37 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 38 Emoyhtiön liitetiedot 39 Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä 44 Tilintarkastusmerkintä 45 Tilintarkastuskertomus 46 2
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-31.12.2010 Konserni Yleiselektroniikka konsernin liikevaihto oli 33,3 miljoonaa euroa, liikevaihto kasvoi 37 prosenttia. Liikevoitto oli 1,2 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden liiketappio oli 0,1 miljoonaa euroa. Suomi Myynti kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla. Yleiselektroniikan kasvanut tuotevalikoima ja elektroniikan komponenttien kysynnän kasvu olivat kasvun perustana. Myös tuotantotekniikan, työkalujen ja tarvikkeiden myynti kasvoi hiljaisen alkuvuoden jälkeen. Suomen liikevaihto kasvoi 50 prosenttia oli 18,9 miljoonaa euroa (2009 12,6 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 0,9 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden liiketappio oli 0,1 miljoonaa euroa. Venäjä ja Ukraina Liikevaihto oli 9,5 miljoonaa euroa ja kasvoi 28 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjällä komponenttien kysyntä on hyvällä tasolla. Alkuvuotta varjostivat tullauksen ja sertifioinnin uudelleenjärjestelyn aiheuttamat ongelmat. Toimitusajat asiakkaille ovat edelleen normaalia pidemmät. Tästä huolimatta Venäjän yhtiön myynti oli hyvällä tasolla loppuvuonna. Venäjän yhtiö teki voitollisen tuloksen. Ukrainan tulos jäi niukasti tappiolliseksi. Baltia Liikevaihto oli 5,9 miljoonaa euroa ja kasvoi 19 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Yleinen taloudellinen tilanne on kaikissa Baltian maissa edelleen heikko. Kasvu perustui vientiteollisuutta harjoittavien elektroniikkayritysten parantuneeseen tilanteeseen ja onnistuneeseen lisämyyntiin alihankintaketjussa. Viron ja Latvian tulos oli voitollinen. Liettuan tulos jäi tappiolliseksi. TALOUDELLINEN KEHITYS Yleiselektroniikka konsernin liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella 33,3 milj. euroa. (2009 24,3 milj. euroa, 2008 32,5 milj. euroa) Oman pääoman tuotto oli 11,3 % (2009-2 %, 2008 9%). Sijoitetun pääoman tuotto oli 15,9% (2009 1%, 2008 13%). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 62,1% (2009 66,7%, 2008 66,6%). Konsernin liikevoitto oli 1,2 milj. euroa eli 3,6 % liikevaihdosta. Edellisen tilikauden liiketappio oli 0,1 milj. euroa eli -0,6% liikevaihdosta (2008 liikevoitto 1 milj. euroa). 3
ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Elektroniikan alihankinnan siirtyminen Suomen ulkopuolelle asettaa haasteita liiketoiminnalle. Sitovat sopimukset asiakkaiden ja toimittajien kanssa korostuvat. Suomessa on ylijäämää elektroniikan työkaluissa, joka lykkää uusinvestointeja. Baltian maiden rakennusteollisuuden lama vaikuttaa verkonrakentamiseen ja lähiverkkojen urakointiin. Venäjän tullilaitoksen uudelleenjärjestely ja sertifiointijärjestelmän muuttaminen pidentää toimitusaikoja ja hankaloittaa maahantuontia. Varastojen seuranta on olennaisen tärkeä, jotta epäkuranttia tavaraa ei kerry varastoihin. Myyntisaamisiin liittyy luottotappioriski taloudellisen tilanteen paranemisesta huolimatta. YMPÄRISTÖ Yleiselektroniikka -konserni noudattaa RoHS määräyksiä. RoHS määräyksillä (Restriction of Hazardous Substances) tarkoitetaan EU:n 1.7.06 voimaan tullutta direktiiviä, jonka tarkoituksena on poistaa elektronisista laitteista haitallisimmat aineet. Konserni toimii myös aktiivisesti asiakkaiden ja toimittajien kanssa kooten tietoa RoHS-yhteensopivista tuotteista kunkin yrityksen tarpeiden mukaan ja pyrkien näin saamaan yhteistyökumppaneilleen oikeat tuotteet oikeaan aikaan ja näin omalta osaltaan varmistaen asiakkaidensa kilpailukykyisen ja tehokkaan toiminnan. Euroopan Yhteisön REACH säännöstö 1907/2006 (Registration, Evaluation and Authorization of Chemicals) controlloi Euroopan Yhteisön alueelle tuotavia haitallisia kemikaaleja. Haitallisimmiksi luokitellut kemikaalit on 1.6.2008 alkaen pitänyt rekisteröidä ennakkoon. Yleiselektroniikan toimittajat ovat noudattaneet säännöksiä, eikä asetettuja rajoja ylittäviä kemikaalipitoisuuksia ole juurikaan havaittu. Yleiselektroniikka ja sen toimittajat seuraavat luonnollisesti säännöstön kehittymistä. Elektroniikkaromun tuottajavastuun kattamiseksi Yleiselektroniikka Oyj on SELT ry:n jäsen. SELT ry on sähkö- ja elektroniikkaromun keräystä, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä varten perustettu tuottajayhteisö. Yleiselektroniikka Oyj on Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n jäsen. PYRin tehtävä on pakkausten hyötykäytön edistäminen. INVESTOINNIT Konsernin tilikauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 65 tuhatta euroa (2009 28 tuhatta euroa, 2008 173 tuhatta euroa). Investoinnit koostuvat pääosin käyttöomaisuuden korvausinvestoinneista. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilömäärä oli tilikautena keskimäärin 182 (2009 184, 2008 190) ja tilikauden päättyessä 181 (2009 188, 2008 197). Työsuhteista 177 oli kokopäiväisiä ja 5 osa-aikaisia. Naisia oli 74 ja miehiä 108. Henkilökunnan keski-ikä oli 43 vuotta. Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 52 (57) henkilöä. 4
Palkat ja muut henkilöstökulut on esitetty konsernin liitetiedoissa kohta 5 ja emoyhtiön liitetiedoissa kohta 4. YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ Yleiselektroniikka Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.5.2010. Yhtiökokous valtuutti hallituksen ostamaan ja luovuttamaan yhtiön etuoikeutettuja osakkeita enintään 100.000 kappaletta. Tämä valtuutus on voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä. Hallituksen jäseniksi valittiin Jussi Aspiala, Tina Aspiala ja Juha Eiro. Tilintarkastajiksi valittiin Jari Paloniemi, KHT sekä KHT-yhteisö Moore Stephens Rewinet. Yhtiökokous päätti edelleen, että yhtiön voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,15 euroa osakkeelta ulkonaoleville osakkeille eli yhteensä 378.925 euroa. Osinko maksettiin osakkeenomistajille 21.5.2010. HALLITUS JA JOHTO Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jussi Aspiala. Toimitusjohtajana on toiminut DI Janne Silvennoinen. CORPORATE GOVERNANCE Yleiselektroniikka-konserni noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n uudistettua Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate governance). Corporate governance on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.yeint.fi. TILIKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Ei olennaisia tapahtumia. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Ensimmäisen puolen vuoden liikevoiton uskotaan olevan parempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2010. 5
Konsernin laaja tuloslaskelma (eur) 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Viite Liikevaihto 33 285 566 24 263 375 1 Liiketoiminnan muut tuotot 44 158 22 243 3 Materiaalit ja palvelut -23 971 593-17 188 535 4 Työsuhdekulut -5 333 820-4 601 537 5 Poistot ja arvonalentumiset -277 017-324 292 6 Liiketoiminnan muut kulut -2 540 615-2 313 368 5 Liikevoitto /-tappio 1 206 680-142 114 Rahoitustuotot 112 741 216 631 7 Rahoituskulut -153 329-227 339 8 Voitto/tappio ennen veroja 1 166 092-152 822 Tuloverot -272 732 1 162 9 Tilikauden voitto 893 360-151 660 Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus Tilikauden voitosta 873 155-161 723 Vähemmistöosuus 20 205 10 063 893 360-151 660 Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos 0,35-0,06 10 Laimennettu osakekohtainen tulos 0,35-0,06 Laajan tuloksen erät Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 60 120-35 039 Katsauskauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -449-29 180 Katsauskauden laaja tulos yhteensä 953 031-215 879 Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyhtiön omistajille 921 732-209 739 Vähemmistölle 31 299-6 140 6
Konsernin tase (eur) VARAT 31.12.2010 31.12.2009 Viite Pitkäaikaiset varat Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet 8 585 32 505 12 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1 625 582 1 853 691 12 Muut rahoitusvarat 741 807 741 807 11 Laskennallinen verosaaminen 67 793 82 263 14 2 443 767 2 710 266 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 4 184 696 3 353 238 13 Myyntisaamiset ja muut saamiset 4 636 306 3 120 803 15 Muut rahoitusvarat 0 992 11 Rahavarat 3 375 837 2 945 042 16 12 196 839 9 420 075 Varat yhteensä 14 640 606 12 130 341 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Emoyhtiöiden omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 2 147 525 2 147 525 17 Vararahasto 346 920 346 918 Ylikurssirahasto 50 615 50 615 Arvonmuutosrahasto 0 449 Edellisten tilikausien voitto 4 701 745 5 192 864 Tilikauden voitto 873 155-161 723 8 119 960 7 576 648 Vähemmistöosuus 80 027 75 860 Oma pääoma yhteensä 8 199 987 7 652 508 Pitkäaikaiset velat Rahoitusvelat 536 150 629 149 19 Laskennallinen verovelka 0 158 14 536 150 629 307 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 5 806 219 3 755 971 20 Rahoitusvelat 98 250 92 555 18 5 904 469 3 848 526 Oma pääoma ja velat yhteensä 14 640 606 12 130 341 Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. 7
Konsernin rahavirtalaskelma (eur) 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen veroja 1 166 092-152 822 Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Poistot ja arvonalentumiset 277 017 324 292 Osinkotuotot -48-3 278 Korkotuotot -112 693-213 353 Korkokulut 153 329 227 339 Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -831 458 891 463 Lyhytaikaisten varojen lisäys (-)/vähennys (+) -1 547 743 208 111 Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 1 950 202-93 239 Maksetut verot -145 905-47 331 Saadut korot 122 693 206 899 Maksetut korot -156 329-230 339 Liiketoiminnan rahavirta 875 157 1 117 742 Investointien rahavirta Osakkeiden luovutushinnat 0 58 021 Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -64 506-28 071 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutushinnat 77 000 0 Saadut osingot 48 3 278 Investointien rahavirta 12 542 33 228 Rahoituksen rahavirta Lainojen takaisinmaksut -87 304-112 093 Rahoitusvarojen lisäys (-)/vähennys (+) 992 1 163 292 Maksetut osingot -405 551-252 280 Rahoituksen rahavirta -491 863 798 919 Rahavarojen muutos 395 836 1 949 889 Rahavarat 1.1. 2 945 042 1 045 416 Valuuttakurssimuutosten vaikutus 34 959-50 263 Rahavarat 31.12. 3 375 837 2 945 042 8
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (eur) OSAKE- VARA- YLI ARVON MUUNTO KERTYNEET YHTEENSÄ VÄHEM- YHTEENSÄ PÄÄOMA RAHASTO KURSSI MUUTOS ERO VOITTO- MISTÖ- RAHASTO RAHASTO VARAT OSUUS Oma pääoma 1.1.09 2 147 525 346 933 50 615 29 629 37 354 5 426 611 8 038 667 82 000 8 120 667 Laaja tulos - Tilikauden tulos -161 723-161 723 10 063-151 660 - Muut laajan tuloksen erät Myytävissä olevat rahavarat -29 180-29 180-29 180 Muuntoerojen muutos -15-39 104 20 283-18 836-16 203-35 039 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0-15 0-29 180-39 104-141 440-209 739-6 140-215 879 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako -252 280-252 280 0-252 280 Oma pääoma 31.12.09 2 147 525 346 918 50 615 449-1 750 5 032 891 7 576 648 75 860 7 652 508 Oma pääoma 1.1.10 2 147 525 346 918 50 615 449-1 750 5 032 891 7 576 648 75 860 7 652 508 Laaja tulos - Tilikauden tulos 873 155 873 155 20 205 893 360 - Muut laajan tuloksen erät Myytävissä olevat rahavarat -449-449 -449 Muuntoerojen muutos 2-2 241 51 265 49 026 11 094 60 120 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 2 0-449 -2 241 924 420 921 732 31 299 953 031 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako -378 419-378 419-27 132-405 551 Oma pääoma 31.12.10 2 147 525 346 920 50 615 0-3 991 5 578 891 8 119 961 80 027 8 199 987 9
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. YRITYKSEN PERUSTIEDOT Yleiselektroniikka konserni harjoittaa elektroniikan ja sähkötekniikan komponenttien, mittalaitteiden ja työkalujen maahantuontia ja markkinointia. Konsernin emoyritys on Yleiselektroniikka Oyj, jonka kotipaikka on Espoo ja sen rekisteröity osoite on Luomannotko 6, 02200 Espoo. Emoyritys on listattuna pörssissä NasdaqOMX Pohjoismainen Pörssi, Helsinki. Yleiselektroniikka Oyj:n hallitus on kokouksessaan 18.2.2011 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. 2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET LAATIMISPERUSTA Yleiselektroniikka Oyj:n konsernitilinpäätös vuodelta 2010 on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRS standardeja sekä SIC- ja IFRIC tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja, suojauskohteita käyvän arvon suojauksessa, käteisvaroina suoritettavia ja osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään euroina. Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja ja tulkintoja: Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Liiketoimintojen yhdistämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3-standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutokset koskevat 10
tulosvaikutteisesti kirjattavia eriä sekä hankintatilikaudella, että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista käyttöönottoa, ei oikaista. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutokset IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdollinen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappiota voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksisuuntainen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamista, kun kyseessä on rahoitusvaroihin tai velkoihin kuuluva erä. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina kuin käteisvaroina, tai osinko jonka osalta omistajilla on mahdollisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja tai vaihtoehtoisesti käteisvaroja. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRIC 18 Varojen siirrot asiakkailta (voimaan 17.2.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinnassa selvennetään IFRS-standardien vaatimuksia sellaisten sopimusten osalta, joiden mukaan yritys saa asiakkailta aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen tai rahaa sijoitettavaksi tällaiseen hyödykkeeseen ja yrityksen täytyy käyttää kyseistä hyödykettä siten, että asiakas liitetään jakeluverkkoon tai tälle annetaan jatkuva oikeus tavaroiden tai palvelujen saamiseen tai molempiin näihin tarkoituksiin. Tulkinnalla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs-muutokset, huhtikuu 2009) voimaan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittäviä vaikutuksia konsernin tilinpäätökseen. Muutokset IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa (voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palveluntarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yrityksen täytyy soveltaa IFRS 2:sta vaikka sillä ei olisi velvollisuutta suorittaa vaadittavia osakeperusteisia käteismaksuja. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen. 11
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET TYTÄRYHTIÖT Yleiselektroniikka Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Yleiselektroniikka Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöiksi katsotaan ne yhtiöt, joiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muuten oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. OSAKKUUSYRITYKSET Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20-50 % äänimäärästä tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Osuudet osakkuusyrityksissä yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyritysten välillä eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin osuus osakkuusyrityksestä sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Yleiselektroniikka konsernilla ei ollut osakkuusyrityksiä 31.12.2010 eikä 31.12.2009. VÄHEMMISTÖOSUUS Vähemmistön osuus on esitetty taseessa erillään veloista ja emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta. Samoin se on esitetty omana eränään myös konsernin tuloslaskelmassa. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Kunkin konserniyhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät on arvostettu siihen valuuttaan, joka on kunkin konserniyhtiön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. 12
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät, lukuun ottamatta maksettuja ja saatuja ennakkoja, on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja. Maksetut ja saadut ennakkomaksut ovat toimintavaluutan maksupäivän mukaisia. Ei-monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Liiketoiminnan kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liikevoittoon ja ulkomaanrahan määräisten lainojen kurssierot sisältyvät rahoituseriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat ja taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista syntyvät oman pääoman erien kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, nämä kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä aiheutuvaa kokonaisvoittoa tai tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu IFRS 1 standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS siirtymän yhteydessä. TULOUTUSPERIAATE Tuloutus tapahtuu silloin kun suorite luovutetaan ja omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle. Konsernin liiketoimintaan ei sisälly valmistusta. Korot kirjataan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Rojaltit kirjataan suoriteperusteisesti asianomaisen sopimuksen tosiasiallisen sisällön perusteella. Osingot kirjataan, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt. LIIKEVOITTO Liikevoitto/liiketappio on tulos, joka syntyy, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään ostokulut oikaistuna varaston muutoksella, vähennetään työsuhdekulut sekä liiketoiminnan muut kulut. Liiketoimintaan liittyvät kurssierot sisältyvät liikevoittoon ja muut kurssierot rahoituseriin. Muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. TULOVEROT Konsernin tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista sekä laskennallisten verojen muutoksesta. Laskennallinen verovelka tai saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevia verokantoja käyttäen. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä, poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun se todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaan tuloon, jota vastaan vähennyskelpoinen väliaikainen ero voidaan hyödyntää. 13
Konsernin pääasiallinen toiminta tapahtuu Suomessa. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu 26 %:n verokannalla. Ulkomaisten tytäryhtiöiden verotettavaan tuloon perustuvat verot on laskettu verokannoilla 0 24 %. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maaalueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 25 30 vuotta 3 5 vuotta Koneet ja kalusto ryhmä koostuu autoista, toimitilojen kalusteista ja atk-laitteista. Omaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Muut aineettomien hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 14
Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistona viidessä vuodessa VUOKRASOPIMUKSET KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen sopimuksen alkaessa varoiksi määrään, joka vastaa vuokrakohteen käypää arvoa tai tätä alempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan korkokuluun ja velan vähennykseen. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut omaisuuserät poistetaan joko taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasing-ajan kuluessa. Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajan kuluessa. AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINEN Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määriteltyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. 15
VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään kaikki ostomenot sekä muut menot, jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. MYYNTI- JA MUUT SAAMISET Myyntisaamisiin kirjataan konsernin liiketoiminnan suoritteista suoriteperusteella saatavat varat. Muihin saamisiin kirjataan ei-varsinaisen liiketoiminnan yhteydessä saatavia varoja. Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon niin kauan kun on objektiivista näyttöä, ettei myynti- ja muihin saamisten kertymiseen sisälly epävarmuutta. Mikäli epävarmuutta ilmaantuu, saamiset arvostetaan alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Arvonalentumiset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. RAHOITUSVARAT JA VELAT Konserni on soveltanut IAS 39 (muutettu 2004) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen standardia 1.1.2004 lähtien. Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu standardin mukaisesti myytävissä oleviin rahoitusvaroihin ja myynti- sekä muihin saamisiin. Luokittelu tapahtui rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun konserni on suorittanut sopimusperusteisesti velan. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät noteeraamattomia ja noteerattuja osakesijoituksia, rahasto-osuuksia ja yli 3 kk erääntyviä määräaikaistalletuksia. Ne sisältyvät joko pitkäaikaisiin (yli 12 kk pidettävät) tai lyhytaikaisiin varoihin (alle 12 kk pidettävät). Myytävissä olevat rahavarat on arvostettu käypään arvoon lukuun ottamatta noteeraamattomia sijoituksia, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä. Ne on arvostettu hankintamenoon. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy sekä pitkä- että lyhytaikaisiin velkoihin. Muiden kuin myytävissä olevien rahoitusvarojen sekä rahoitusvelkojen käyvän arvon oletetaan vastaavan likipitäen käypiä arvoja niiden lyhyen maturiteetin johdosta. Rahoitusvelat sisältävät lainoja, ostovelkoja ja siirtovelkoja. 16
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Yleiselektroniikka -konserni ei käytä valuutta- ja korkojohdannaisia, vaan taseen eristä ja ennakoiduista ostoista sekä myynneistä syntyvät valuuttakurssi- ja korkoriskit suojataan valuuttaklausuuleilla sekä maksuehdoilla ja maksukäyttäytymisellä, jotta valuuttapositio on mahdollisimman alhainen. Konserni ei sovella suojauslaskentaa. RAHAVARAT Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden juoksuaika on korkeintaan kolme kuukautta. RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Tulosvaikutteisesti kirjattavan arvonalentumistappion suuruus määritetään saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti. PÄÄOMAN HALLINTA Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää optimaalinen pääomarakenne. Pääoman hallinnalla yhtiö varmistaa liiketoiminnan jatkumisen. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon kautta. Yhtiö voi myös päättää omaisuuserien myynnistä velkojan vähentämiseksi. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella. Konsernin korolliset nettovelat olivat vuoden 2010 lopussa -2,7 miljoonaa euroa (-2,2 miljoonaa euroa vuonna 2009) ja nettovelkaantumisaste oli -33% (-29% vuonna 2009). OMAT OSAKKEET Kun yhtiö tai sen tytäryhtiöt on hankkinut omia osakkeita, vähennetään yhtiön omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta vähennettynä transaktiomenoilla verojen jälkeen kunnes omat osakkeet mitätöidään. Omien osakkeiden myynnistä, liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei merkitä voittoa eikä tappiota tuloslaskelmaan, vaan saatu vastike on esitetty oman pääoman muutoksena. 17
TYÖSUHDE-ETUUDET ELÄKEVELVOITTEET Eläkejärjestelyt luokitellaan yleisesti etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Konsernin ulkomaisilla tytäryhtiöillä on erilaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Kaikki merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläketurva on maksupohjainen järjestely. Emoyhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän jäsenten, ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien eläkejärjestelyt perustuvat maakohtaisiin lainsäädäntöihin, joiden perusteella eläkeikä vaihtelee 60-65 vuoteen. Myös kyseiset eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Konserni on soveltanut IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardia kaikkiin sellaisiin omana pääomana maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin, joissa oman pääoman ehtoiset instrumentit on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005. Konsernilla ei ole voimassa olevia osakeperusteisia järjestelyjä. VARAUKSET Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varma. Konsernilla ei ole varauksia. SEGMENTTIRAPORTOINTI Konsernilla on kolme toimintasegmenttiä: Suomi, Baltia sekä Venäjä ja Ukraina. Segmentit on organisoitu maantieteellisten alueiden perusteella, koska eri segmenttien asiakkaiden tarpeet poikkeavat toisistaan. Toimintasegmentin tuloksellisuutta arvioidaan segmentin liikevaihdon ja tuloksen ennen veroja perusteella. Segmenttien varat ja velat ovat liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Segmenttijaossa taseen varat (pl. pitkäaikaiset rahoitusvarat ja laskennalliset verosaamiset) sekä pitkä- ja lyhytaikaiset velat jaetaan segmenteille sijainti tai käyttöperusteen mukaan. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä tilikaudella. 18
JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAADINTAPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilipäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta. Konsernin johto tekee harkintaa perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja soveltamista. Tässä tilinpäätöksessä ei ole todettu olevan harkintaa vaativia tilinpäätösperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyviä merkittäviä osa-alueita. Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun myynnin kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin konsernin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty jäljempänä. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutusten on arvioitu olevan suurimmat. Vaihto-omaisuuden, myyntisaamisten ja pitkäaikaisten rahoitusvarojen arvostaminen Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista seurataan hitaastikiertävien tuotteiden määrän kehittymisellä ja myyntisaamisten mahdollista arvonalentumista seurataan asiakkaittain erääntyneiden saatavien määrän kehittymisellä. Toteumatiedot löytyvät liitetiedoista kohta 12. Vaihto-omaisuus ja kohta 14. Myyntisaamiset ja muut saamiset. Pitkäaikaisista rahoitusvaroista pyritään selvittämään käypä arvo. UUDEN JA UUDISTETUN IFRS-NORMISTON SOVELTAMINEN IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. 19
Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeeseen laskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien optioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. Muutokset tulkintaan IFRC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta. IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs muutokset, toukokuun 2010, voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksia ei ole vielä syyskuun 2010 loppuun mennessä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.yeint.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Luomannotko 6, 02200 Espoo. Täydellinen tilinpäätös sisältäen sekä konserni- että emoyhtiön tilinpäätöksen on saatavissa samasta osoitteesta. 20
Tilinpäätöksen liitetiedot - konserni (eur) 1. Segmenttikohtaiset tiedot (teur) Konsernin segmenttijako perustuu maantieteelliseen jakoon: Suomi, Venäjä ja Ukraina sekä Baltia. 1-12/2010 Suomi Venäjä ja Baltia Segm. Yhteensä Ukraina väliset Liikevaihto 18 932 9 475 5 880-1 002 33 285 Rahoitustuotot 33 81 2-4 113 Rahoituskulut -3-143 -11 4-153 Poistot -147-30 -100-277 Tulos ennen veroja 937 112 116 1 166 Varat 8 597 3 233 2 878-865 13 843 Velat 3 145 2 558 1 602-865 6 440 Investoinnit 12 18 36 65 Henkilöstö 52 85 45 182 1-12/2009 Suomi Venäjä ja Baltia Segm. Yhteensä Ukraina väliset Liikevaihto 12 588 7 420 4 925-669 24 263 Rahoitustuotot 122 100 3-9 216 Rahoituskulut -108-107 -21 9-227 Poistot -193-29 -102-324 Tulos ennen veroja -93 82-142 -153 Varat 7 164 2 229 2 835-881 11 348 Velat 2 269 1 503 1 586-881 4 477 Investoinnit 4 13 10 28 Henkilöstö 57 80 47 184 2. Tilikauden 2009 hankinnat Emoyhtiö osti Kaukomarkkinat Oy:ltä sen teollisuuselektroniikan komponentti ja mekatroniikkaliiketoiminnan. Kauppa vahvistaa Yleiselektroniikan teollisuusmyynnin asemaa sähkömekaniikan ja passiivikomponenttien markkinoilla. Kauppa toteutettiin 31.8.2009 Hankintamenot vastaavat käypiä arvoja. Hankinnan jälkeen yksikköä ei ole raportoitu erillisenä kokonaisuutena. eur Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot Vaihto-omaisuus 298 584 Varat yhteensä 298 584 Muut velat 41 885 Nettovarat 256 699 Hankintameno 256 699 21
3. Liiketoiminnan muut tuotot 2010 2009 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 29 228 0 Muut tuotot 14 930 22 243 Yhteensä 44 158 22 243 4. Materiaalit ja palvelut 2010 2009 Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana 24 803 051 16 297 072 Varaston muutos -831 458 891 463 23 971 593 17 188 535 5. Työsuhdekulut Palkat ja palkkiot 4 374 065 3 731 229 Eläkekulut 725 668 672 375 Muut henkilösivukulut 234 087 197 924 Yhteensä 5 333 820 4 601 528 Muut liiketoiminnan kulut 2 540 613 2 313 368 Liiketoiminnan kulut yhteensä 7 874 433 6 914 896 Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin 182 184 6. Poistot ja arvonalennukset 2010 2009 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 24 645 46 865 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat 94 307 94 307 Koneet ja kalusto 158 064 183 120 Yhteensä 277 017 324 292 7. Rahoitustuotot 2010 2009 Korkotuotot 58 998 129 387 Osinkotuotot 48 3 278 Muut rahoitustuotot 53 695 83 966 Rahoitustuotot yhteensä 112 741 216 631 8. Rahoituskulut 2010 2009 Korkokulut -10 966-14 395 Muut rahoituskulut -142 363-212 944 Rahoituskulut yhteensä -153 329-227 339 9. Tuloverot 2010 2009 Tilikauden tulokseen perustuvat verot 258 420 46 439 Laskennallisten verojen muutos 14 312-47 601 Tuloverot yhteensä 272 732-1 162 22
Tuloveron täsmäytyslaskelma Tulos ennen veroja 1 166 093-152 822 Verot laskettuna emoyhtiön 26% -verokannalla 303 184-39 639 Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus -43 267 28 238 Verovapaat tulot -6 944-842 Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut 20 755 6 456 Verotuksen ja kirjanpidon poistojen väliaikainen ero 0 3 334 Kirjaamaton verosaaminen tytäryhtiön tappiosta -996 1 291 Verokulu tuloslaskelmassa 272 732-1 162 10.Osakekohtainen tulos 2010 2009 Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi 873 155-161 723 Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tk aikana 2 522 796 2 522 796 Osakeoptioiden vaikutus 0 0 Osakekohtainen tulos (EUR/osake) 0,35-0,06 Osinko Maksettu osinko vuonna 2009 oli 378.419 euroa (0,15 euroa/osake) ja vuonna 2009 osinko oli 252.280 euroa (0,10 euroa/osake). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,18 euroa/osake ulkonaoleville kanta- ja etuoikeutetuille osakkeille. Tämä tilinpäätös ei sisällä osingonjakovelkaa. 11. Muut rahoitusvarat Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat 2010 2009 Noteeraamattomat osakesijoitukset Hankintameno 1.1. 320 901 320 901 Lisäykset 0 0 Kertyneet arvonalennukset 1.1. -84 094-84 094 Kertyneet arvonalennukset 31.12. -84 094-84 094 Kirjanpitoarvo 31.12. 236 807 236 807 Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 505 000 505 000 Pitkäaikaiset muut rahoitusvarat yhteensä 741 807 741 807 Rahoitusvarojen hierarkia Taso 1 Taso 3 Yhteensä Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset 505 000 505 000 Noteeraamattomat osakesijoitukset 236 807 236 807 Yhteensä 505 000 236 807 741 807 Tasolla 3 ei ole muutoksia tilikauden aikana. Noteeraamattomille osakesijoituksille ei ole löydettävissä luotettavaa markkina-arvoa, koska niiden kaupankäynti on vähäistä. Lyhytaikaiset muut rahoitusvarat 2010 2009 Julkisesti noteeratut osakesijoitukset 0 992 23
12. Konsernin pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2010 Aineettomat Raken- Koneet ja oikeudet nukset kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2010 776 871 3 306 216 2 005 306 5 311 522 Muuntoero 0 0 0 Lisäykset 705 0 64 506 64 506 Vähennykset 0-200 709-200 709 Hankintameno 31.12.2010 777 576 3 306 216 1 869 103 5 175 319 Kertyneet poistot 1.1.2010-744 366-1 791 279-1 666 553-3 457 832 Muuntoero 21 15 904 15 904 Vähennysten kertyneet poistot 144 562 144 562 Tilikauden poisto -24 645-94 307-158 064-252 371 Kertyneet poistot 31.12.2010-768 990-1 885 586-1 664 151-3 549 737 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 32 505 1 514 937 338 753 1 853 691 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 8 585 1 420 631 204 952 1 625 582 Koneet ja kalusto -ryhmään sisältyy rahoitusleasinghankintoja 52.252 (33.390) euron arvosta. Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2009 Aineettomat Raken- Koneet ja oikeudet nukset kalusto Yhteensä Hankintameno 1.1.2009 771 267 3 306 216 1 982 839 5 289 055 Muuntoero 0 0 0 Lisäykset 5 604 0 22 467 22 467 Vähennykset 0 0 0 Hankintameno 31.12.2009 776 871 3 306 216 2 005 306 5 311 522 Kertyneet poistot 1.1.2009-697 125-1 696 972-1 468 294-2 279 629 Muuntoero -376-15 139-15 139 Vähennysten kertyneet poistot 0 0 Tilikauden poisto -46 865-94 307-183 120-277 427 Kertyneet poistot 31.12.2009-744 366-1 791 279-1 666 553-3 457 832 Kirjanpitoarvo 1.1.2009 74 142 1 609 244 514 545 2 123 789 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 32 505 1 514 937 338 753 1 853 691 Koneet ja kalusto -ryhmään sisältyy rahoitusleasinghankintoja 33.390 (51.664) euron arvosta. 24