KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C-, D- käytävät ja opettajan huoneet

KASAVUOREN KOULUKESKUS Talotekniikan ja tilojen ajanmukaistaminen C-, D- käytävät ja opettajan huoneet LVIA-JÄRJESTELMÄKUVAUS Luonnossuunnitteluvaihe LVI L2-002

2 TYÖNRO 1510016966.L02 PVM 13.02.2015 Rev SISÄLLYSLUETTELO 0 RAKENNUSKOHDE... 1 0.1 Nimi ja sijainti... 1 0.2 Laajuustiedot... 1 1 LÄMMITYS... 1 1.0 Yleistä... 1 1.1 Lämpökeskus... 2 1.2 Pumput... 2 1.3 Putkistot... 2 1.4 Lämmönluovuttimet... 2 2 VESIJOHDOT JA VIEMÄRÖINTI... 3 2.0 Yleistä... 3 2.1 Vesijohdot... 3 2.2 Jätevesiviemärit... 3 2.4 Sadevesiviemärit... 4 2.5 Kalusteet... 4 2.6 Pumppaamot... 4 3 PALONSAMMUTUSLAITTEISTOT... 5 3.1 Pikapalopostit... 5 4 SAVUNPOISTO... 5 5 ILMASTOINTI... 5 5.0 yleistä... 5 5.1 Ilmastoinnin suunnitteluarvot... 6 5.2 Ilmastointikoneet... 7 5.3 Kanavistot... 7 5.5 Ulkosäleiköt ja jäteilman ulospuhalluslaitteet... 8 5.6 Huonelaitteet... 8 8 RAKENNUSAUTOMAATIO... 8 8.0 Yleistä... 8 8.1 Keskusyksikkö ja nykyinen järjestelmä... 8 8.2 Alakeskukset... 9 8.3 Huonesäätö... 9 8.4 Kenttälaitteet... 9 8.5 Automaation kaapelointi ja sähköistys... 9 9 LVI-LAITTEIDEN SALLITUT ÄÄNITASOT... 10 10 LVI-LAITTEIDEN ALUSTAVA SÄHKÖTEHON TARVE... 10 11 ENERGIATEHOKKUUS... 10 11.1 Ilmanvaihto tarpeen mukaan... 10 11.2 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto... 10 11.3 Lämpötilat... 10 11.4 LVI-laitteiden sähkötehokkuus... 11 11.5 Käyttövesi... 11

3 11.6 Kulutusseuranta... 11 11.7 Hallittavuus... 11 Liitteet: Kustannusarvio

1 0 RAKENNUSKOHDE 0.1 Nimi ja sijainti Kasavuoren Koulukeskus Rakennustyyppi: Rakennustoimenpide: Paikkakunta: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 77 Koulu osittainen peruskorjaus ja laajennus Kauniainen Tontti: 2 Postiosoite: Kasavuorentie 1, 02700 Kauniainen 0.2 Laajuustiedot Bruttoala, peruskorjaus: Bruttoala, laajennus: Bruttoala, koko rakennus: n. 1900 brm² 600 brm² 9634 brm² 1 LÄMMITYS 1.0 Yleistä Rakennus on liitetty kaukolämpöverkostoon. Lämmönjakokeskus siirtimineen on uusittu vuonna 1998. Nykyinen ilmanvaihtoverkoston lämmönsiirrin uusitaan peruskorjauksen yhteydessä, koska se on alitehoinen kovilla pakkasilla. Lämmitysjärjestelmät putkistoineen ja laitteineen jäävät pääosiltaan käyttöön. Muutamia pienempiä patterimuutoksia tehdään henkilökunnan sosiaalitilojen muutosalueella uuden tilasuunnitelman mukaan. Uudet patterit ovat vakiovalkoisia teräslevyradiaattoreita. Nykyisen lämmitysjärjestelmän radiaattoreiden puuttuvat termostaattiosat lisätään. Lämmityksen säätöryhmien ja moottoriventtiilien toiminta tarkastetaan ja uusitaan tarvittaessa. Lämmitysverkostoille tehdään perussäätö koko rakennuksen osalta sekä lisätään lämmönjakohuoneeseen laminoidut järjestelmäkaaviot. Uusia luokkahuoneita palvelevat tulo- ja poistoilmakoneet (2 kpl) liitetään olemassa olevaan ilmanvaihdon lämmitysverkostoon. Laajennus varustetaan vesikiertoisilla lämmityspattereilla termostaattisine patteriventtiileineen. Uusi verkosto liitetään olemassa olevaan lämmitysjärjestelmään 1.kerroksen käytävällä (mod F-9). Uudisosaa palveleva tulo-/poistoilmakone liitetään olemassa olevaan ilmanvaihdon lämmitysverkostoon 1.kerroksen käytävällä (mod F- 9). Uudisosaan tulee seuraavat lämmitysverkostot: - ilmanvaihdon lämmitysverkosto: 60/35 C - patteriverkosto: 80/50 C - lämmin käyttövesi: 10/58 C

2 1.1 Lämpökeskus Nykyinen lämmönjakokeskus sijaitsee peruskorjattavan rakennuksen kellarissa olevassa lämmönjakohuoneessa. Nykyinen ilmanvaihdon lämmityssiirrin uusitaan kesällä 2015 erillishankintana. Lämmitysverkostojen tehot (kw) Käyttövesiverkosto (vanha) 450 Lämmitysverkosto (vanha) 490 IV-lämmitysverkosto (uusi) 735 Kaukolämmön liitosteho 1675 1.2 Pumput Lämmitysverkostojen pumput ovat keskipakoispumppuja taajuusmuuttajilla. Ns. kuivamoottoriset integroidut taajuusmuuttajapumput tulee olla erillisellä paineerolähettimellä varustettuja. Pumppujen energialuokkavaatimus Ecodesign direktiivin mukaan. 1.3 Putkistot Putket ovat teräsputkea hitsaus-, kierre- ja laippaliitoksin. Putkisto varustetaan tarvittavin sulku-, säätö-, tyhjennys- ja ilmausventtiilein, paisunta- ja varolaittein ja mittarein. Putket lämpöeristetään mineraalivillakouruin. Näkyvissä olevien putkien eriste (autohalleissa/teknisissä tilosisa yms.) pinnoitetaan PVC-levyllä/Al-levyllä. Näkymättömissä olevien putkien eriste on alumiinipaperilla päällystetty. Villaeristeiden reunat, lävistykset ym. paikat teipataan siten, että pinnoittamatonta villaa ei jää missään näkyviin. Teippaus koskee myös piiloon jääviä asennuksia. Näkyvissä olevat patterinousulinjat DN 25 ovat eristettyjä. Hormeissa kulkevat lämmitysverkostoputket varustetaan vesivuotoilmaisimin. Uudisosalle tulevat päärungot varustetaan kunnollisilla ilmauskohdilla (putkessa laajennusosa ja ilmausjohto), ei käytetä automaattisia ilmakelloja. 1.4 Lämmönluovuttimet Lämpöpatterit ovat pääosin normaaleja teräslevypattereita. Korkeiden ikkunoiden kohdalla olevat patterit ovat lattialla seisovia konvektoreita irtoanturein. Patterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä. Termostaatit asetellaan sulkeutumaan +21 +22 C lämpötilassa. Tarvittaessa käytetään irtoantureita.

3 2 VESIJOHDOT JA VIEMÄRÖINTI 2.0 Yleistä Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Kiinteistön käyttövesisiirrin on uusittu vuonna 1998. Kiinteistössä on erilliset sade- ja jätevesiviemäriverkostot. Päävesimittari sijaitsee peruskorjattavan rakennuksen kellarissa lämmönjakohuoneen vieressä. Nykyiset vesi- ja viemärijärjestelmät jäävät pääosiltaan käyttöön. Järjestelmiin tehdään tilamuutosten edellyttämät toimenpiteet. Pystyviemäreiden (tuuletusviemärit sekä sadevesiviemärit vesikatolle) materiaalit tarkistetaan. Valurautaiset viemärit vaihdetaan muoviviemäreiksi. Opettajien sosiaalitilojen muutoksen yhteydessä uusitaan vesijohdot, vesikalusteet sekä pohjaviemärit. Alakatoissa olevat ns. vinoistukkaventtiilit vaihdetaan uusiin. Laajennuksen WC-tilat ja luokkien vesipisteet liitetään olemassa oleviin vesi- ja viemärijärjestelmiin 1.kerroksen käytävällä (mod F-9). Lattiat avataan uudisosan ja käytävän (mod F-9) välillä viemäriasennuksia varten. Samoin lattioita tarvitsee avata opettajien sosiaalitilojen osalta sekä luokkien vesipisteiden ja IV-konehuoneisiin lisättävien lattiakaivojen takia. Muutosalueen ulkopuolelta uusitaan 6 kpl WC-tiloja, joiden kaikki vesikalusteet vaihdetaan uusiin. Muutosalueen nykyisille putkistoille tehdään kuntotutkimus. 2.1 Vesijohdot Vesijohdot kupariputkea. Näkyvissä olevat kytkentäjohdot kromattua kupariputkea. Putkisto varustetaan tarvittavin sulku- ja säätöventtiilein, varolaittein ja mittarein. Putkisto lämpöeristetään mineraalivillakouruin. Näkyvissä olevien putkien eriste pinnoitetaan PVC-levyllä. Näkymättömissä olevien putkien eriste on alumiinipaperilla päällystetty. Kylmävesijohto pinnoitetaan vesihöyrytiiviiksi. Villaeristeiden reunat, lävistykset ym. paikat teipataan siten, että pinnoittamatonta villaa ei jää missään näkyviin. Teippaus koskee myös piiloon jääviä asennuksia. 2.2 Jätevesiviemärit Sisäpuoliset jätevesiviemärit valurautaputkia, jotka täyttävät kokonaan EN877- standardin vaatimukset (myös kemiallisen kestävyyden osalta). Asennus suoritetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti (esim. katkaisupintojen käsittely). Pohja- ja ulkoviemärit muovia. Pohjaviemärit haaraviemäreineen PVCmuoviviemäriputkia muhviliitoksin; käyttöluokka T (putket d ø160). Ulkopuoliset viemärit PP -muoviviemäriputkea muhviliitoksin. Jos viemärin asennussyvyys on alle

4 1,3 metriä, niin asennetaan viemärit suojataan 50 mm suulakepuristetulla eristelevyllä. Ilmastointikoneiden ulkoilmakammiot, jäähdytyspatterit ja lämmöntalteenottopatterit varustetaan vedenpoistoputkilla vesilukkoineen ja johdetaan lattian päällä lähimpään lattiakaivoon. Putket kuparia 15 81 läpimitta vähintään 28 mm. Kerroksien WC- ja siivoustilat varustetaan Rst-kansisilla valurautalattiakaivoilla. Työ- ja opetustiloissa viemärien vaakavedot äänieristetään pinnoitetulla mineraalivillalla 50mm ja näkyviin jäävissä osissa äänieristysvilla koteloidaan kipsilevyllä. Kaikki piiloon jäävät viemärit videokuvataan ennen lattiavaluja urakoitsijan toimesta. 2.4 Sadevesiviemärit Sadevesiviemärit uudisrakennuksessa hitsattua Rst-putkea. Pohja- ja ulkoviemärit muovia. Pohjaviemärit haaraviemäreineen PVC-muoviviemäriputkia muhviliitoksin; käyttöluokka T (putket d ø160). Ulkopuoliset viemärit PP -muoviviemäriputkea muhviliitoksin. Jos viemärin asennussyvyys on alle 1,3 metriä, niin asennetaan viemärit suojataan 50 mm suulakepuristetulla eristelevyllä Sadevesikattokaivot varustetaan sähkölämmityksellä. Sadevesiviemäri rakennuksen sisällä lämpöeristetään diffusiotiiviisti mineraalivillalla tai solukumilla. Kylmissä tiloissa mahdollisesti olevat putket varustetaan saattolämmityksellä. 2.5 Kalusteet WC-istuimet ovat valkoista saniteettiposliinia, lattialle asennettavia. Kaksitoiminen huuhtelu 4/2,5 dm³, oltava säädettävissä 6/2,5 dm³. Siivouskomeroiden ja teknisten tilojen altaat ovat ruostumatonta terästä. Kuivausteline siivouskomerossa sähköinen. Vesihanat ovat vettä säästäviä sekoittajahanoja. Pesualtaat ovat valkoista saniteettiposliinia varustettuna vipuhanoin 2-3 dm³/min, oltava säädettävissä 4,2/ 6 dm³. WC-istuimen viereinen allas varustetaan bidevipuhanalla. Mikäli urinaaleja käytetään, ovat ne vedettömiä urinaalit (esim. Novosan). Suihkuhanat termostaattisia 9 dm³/min. Pienkeittiöissä kaksitehohana 5 dm³/min, kahvasta pidettäessä 12 dm³/min. Silmä- ja hätäsuihku termostoidulla vedellä. Vesikalusteet varustetaan kalustekohtaisin sulkuliittimin. 2.6 Pumppaamot Pumppaamoja ei ole.

5 3 PALONSAMMUTUSLAITTEISTOT 3.1 Pikapalopostit Rakennus varustetaan pikapalopostein, joiden yhteyteen sijoitetaan kaasutäytteinen käsisammutin (6 kg) paloteknisen suunnitelman mukaisesti. Pikapalopostit liitetään kylmävesiverkostoon. 4 SAVUNPOISTO Savunpoisto toteutetaan paloteknisen suunnitelman mukaisesti painovoimaisesti luukuilla ja ikkunoilla. 5 ILMASTOINTI 5.0 YLEISTÄ Nykytilanne: Muutosalueella on tällä hetkellä yleisiä tiloja palveleva 207TK/PK ilmanvaihtojärjestelmä. Järjestelmää ei ole varustettu lämmön talteenotolla. Opettajien sos. ym tiloja palvelee 204TK/PK-järjestelmä (uusittu v. 1998 tuloilman osalta), muilta osin v.2001. Teknisen työn tiloja palvelee vuonna 2008 uusittu ilmanvaihtojärjestelmä 208TK sekä erillispoistot. Tehtävät toimenpiteet muutosalueella: 13 kpl tilakohtaisia tulo-/poistoilmakoneita kanavistoineen puretaan muutosalueen luokkahuoneista. Samoin puretaan yleisiä tiloja palveleva 207TK/PK järjestelmä kanavistoineen. Tilalle asennetaan 2 kpl tulo- ja poistoilmakoneita (varustettuna pyörivällä lämmön talteenotolla, koneiden ilmamäärät n. 2,2 m³/s/koneyksikkö, vuoden 2016 ekodirektiivissä täyttävillä arvoilla). Uudet tulo-/poistoilmakoneet sijoitetaan 1.kerroksen käytävillä oleviin nykyisiin varastoihin. Koneiden ulkoilman sisäänotto ja ulospuhallus sijoitetaan vesikatolle. Uudet tulo-/poistoilmakoneet jakautuvat palvelemaan omia palo-osastoja (molemmat koneet palvelevat yleis- ja luokkatiloja). Kotitalousluokkaa varten tuodaan tilaan omat tuloilmakanavat (tällä hetkellä luokassa vain koneellinen poistoilmajärjestelmä). Kaikki luokkahuoneet ja uudet opettajien huoneet varustetaan ilmamääräsäätimin mahdollistaen tarpeenmukaisen ilmanvaihdon. Myös uusien ilmanvaihtokoneiden palvelualueiden sisälle jäävät yleisöalueet varustetaan ilmamääräsäätimin. Osa kanavistosta varustetaan omavoimaisilla vakioilmavirtaussäätimillä (esim. varastot). Opettajien tilan 204 TK/PK- järjestelmään tehdään uusien huonetilanmuutosten aiheuttamat toimenpiteet. Fysiikka/kemian luokan erillispoistoihin (veto- ja kemikaalikaapit) liittyviä kanavointeja uusitaan. Vanhat poisteopuhakltimet puretaan ja vesikatolle asennetaan uudet huippuimurit.

6 Teknisen luokan vuonna 2008 asennettu tuloilmakone 208TK nostetaan ylös katon rajaan erillisen lattiaan tuettavan tason päälle. Koneen raitis- ja tuloilmakanavointi muutetaan ja liitetään vanhaan kanavistoon. Peruskorjausalueen käyttöön jäävät kanavat nuohotaan ja kanavistojen tiiveydet tarkastetaan painekokein ja tarvittaessa suoritetaan kanavistojen tiivistäminen. Ilmanvirrat säädetään ja mitataan peruskorjausalueella sekä laajennusosalla. Laajennus: Laajennuksen 2.kerroksen ilmanvaihtokonehuoneeseen sijoitetaan suodatuksella ja pyörivällä lämmön talteenotolla varustettu n. 1,5 m³/s tulo-/poistoilmakone, vuoden 2016 ekodirektiivin täyttävillä arvoilla. Kone kanavoidaan palvelemaan uudisosan luokkahuoneita, käytäviä ja varastoja. Luokkahuoneet varustetaan ilmamääräsäätimin. Uudisosan uudet WC-tilat varustetaan poistoilmajärjestelmällä (huippuimuri vesikatolla). 5.1 ILMASTOINNIN SUUNNITTELUARVOT Suure Yksikkö Suunnitteluarvot Sisäilmastoluokitus S1 S2 S3 Huonelämpötila, talvi C 21 21 21 20 Huonelämpötila, kesä (sälekaihtimet huomioidaan mitoituksessa) Lämpötilan huonekohtainen säädettävyys, talvi Lämpötilan huonekohtainen säädettävyys, kesä Ilman nopeus, talvi (21 C) Ilman nopeus, kesä (24 C) Ilman suhteellinen kosteus, talvi Ulkoilmavirta Perusilmanvaihto käyttöajan ulkopuolella Lämmitys- ja ilmastointilaitteiden äänitaso, toimistohuoneet Suodatusluokka Sisäilma/ulkoilmasuhde, PM 10 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka C 26 - lämpötila voi ylittyä kuumimmilla helteillä - Huom! sälekaihtimen asento vaikuttaa C n. ±2 (mitoitusolosuhteissa +0, -2) 24 26 27 ±2 ±2 - C - ±2 - - m/s <0,17 <0,14 <0,17 <0,20 m/s <0,25 <0,20 <0,25 <0,30 % ei kostutusta, LTO-kiekko kosteutta siirtävä 25 - - - toimistot n. 2,0 l/s/m² opetustilat 3 l/s-m 2 - muut tilat D2-mukaan 12 l/s/hlö 8 l/s/hlö 6 l/s/hlö l/h 0,2 0,2 0,2 0,25 L A,eq,T (db) ks. kohta 9 <30 db(a) <33 db(a) <33 db(a) EU7 - F8/EU8 0,5 F7/EU7 0,5 P1 P1 P2 F6/EU6 -

7 - ulkoilma +27 C, 50 % kesällä, ei jäähdytystä - ulkoilma -26 C talvella - LTO -26 C hyötysuhde LTO-kiekoilla min.80 % (tasailmavirroilla), ja vesi-glykolijärjestelmällä min. 63 % - tuloilman lämpötila +20 C talvella - 5.2 Ilmastointikoneet Ilmastointikoneet ovat tehdasvalmisteisia valmiskojeita sisältäen seuraavat osat: - moottoroitu tulo- ja poistoilmapelti - suodatin EU7 tuloilma ja EU5 poistoilma - lämmöntalteenottolaitteena pyörivä kiekko (hygrostaattinen) tai vesiglykolipatteri - lämmityspatteri - puhallin (taajuusmuuttajalla tai EC-moottorilla) - ilmamäärämittausosa - äänenvaimentimet - huoltoluukut, tarkastusikkunat, mittarit sekä valaistus Pattereiden otsapintanopeus max. 2,0 m/s ja iv-koneiden ilmamääräpainotettu keskiarvo SFP-luku korkeintaan 1,8 kw/m³/s. Huippuimurit ovat ylöspäin puhaltavaa mallia, joka voidaan huoltoa varten kääntää vähintään 90 ylöspäin. Materiaalina käytetään sinkittyä terästä, vetokaappipuhaltimet haponkestävää terästä tai PP-muovia. Läpivientikappale on tehdasvalmisteinen osa, joka sisältää kaapeliläpiviennin. Kappale varustetaan alipainepellillä, mikäli puhallinosassa ei ole sulkupeltiä. Aksiaalipuhaltimet ovat kanavasovitteisia tai imukellolla varustettuja suoraan moottoriin kytkettyjä puhaltimia. Materiaalina käytetään sinkittyä terästä. Luokkahuoneissa tarpeenmukainen ilmanvaihto tilakohtaisella CO 2 /TE-ohjauksella. 5.3 Kanavistot Kanavat pääosin pyöreitä öljyvapaita kierresaumakanavia sinkitystä teräksestä. Kanavat toimitetaan työmaalle tulpattuina ja auki olevien kanavien päät tulpataan heti asennuksen jälkeen. Työssä noudatetaan puhtausluokkaa P1. Kanavat paloeristetään määräysten mukaisesti. Ulkoilmakanavat ja jäteilmakanavat lämpöeristetään, samoin kylmässä tilassa kulkevat kanavat. Villaeristeiden reunat, lävistykset ym. paikat teipataan siten, että pinnoittamatonta villaa ei jää missään näkyviin. Teippaus koskee myös piiloon jääviä asennuksia. Kanavistot varustetaan säätöpellein, puhdistusluukuin ym. tarvittavin varustein. Säätö- ja palopeltien molemmille puolille tulee puhdistusluukut (ei puhdistusta peltien läpi).

8 Palopellit ovat sulakkeellisia EI60/EI120-palopeltejä. Palopellit varustetaan rajakytkimillä sekä liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. 5.5 Ulkosäleiköt ja jäteilman ulospuhalluslaitteet Raitisilmasäleiköt ovat ns. lumisiepparimallia estäen lumen pääsyn iv-koneisiin. Säleiköt mitoitetaan ulkoilman otsapintanopeudelle max. 0,6m/s. Ulkoilmakanavat ja ulkoilmakammiot ovat lämpöeristettyjä pelti-villa-pelti tai Parocrakenteita, eristyspaksuus 100 mm. Ulkoilmakammiot on varustettu huolto-ovilla ja valaistuksella sekä sähkölämmitetyllä pohjalla ja viemäröinnillä. 5.6 Huonelaitteet Tuloilmaventtiilit tilan käyttötarkoitukseen sopivia suutinkanavia, kattohajottajia ja seinäventtiileitä. Poistoilmaventtiilit korkeapaineventtiilejä tai paineentasauslaatikolla varustettuja säleikköjä. 8 RAKENNUSAUTOMAATIO 8.0 Yleistä Rakennus on varustettu standardiväylää käyttävällä säätö- ja valvontajärjestelmällä, joka ohjaa taloteknisiä järjestelmiä. Nykyinen järjestelmä koostuu keskusyksiköstä, itsenäisistä alakeskuksista säätö- ja ohjaustoimintoineen, antureista ja toimilaitteista, sekä tarvittavista kaapeloinneista. Uudet alakeskukset ja huonesäätimet liitetään nykyiseen järjestelmään ja niiden on oltava saman laitevalmistajan tuotteita, kuin nykyiset alakeskukset ja huonesäätimet. Nykyinen järjestelmä on mallia Atmostech (Schneider Electric Oy). 8.1 Keskusyksikkö ja nykyinen järjestelmä Nykyiseen keskusyksikköön (valvomoon) laaditaan uusien laitteiden grafiikkakaaviot käyttäen samaa ulkoasua kuin nykyisissä grafiikkakaavioilla on käytetty. Grafiikalle laaditaan laajennusosan uudet paikannustasot ja nykyiset paikannustasot päivitetään uusien arkkitehtipohjien ja muutosten mukaisiksi. Uudet grafiikat on oltava luettavissa Internet-selaimella. Uudet laitetunnukset ja valvontapistetunnukset tulee toteuttaa vastaavaa logiikkaa käyttäen kuin kohteen nykyiset tunnukset ovat. Purettujen laitteiden (13kpl paikallisia IV koneita ja 207TK/PK ja sen huippuimurit 3kpl) valvontapisteet ja grafiikkakuvat poistetaan valvomosta ja nykyisestä järjestelmästä. Ilmanvaihtokoneelle 204TK/PK ja sen palvelualueille tehtävät muutokset päivitetään nykyiseen järjestelmään ja grafiikkakuvaan. Uusien valvontapisteiden hälytykset ohjelmoidaan nykyistä hälytystensiirtotapaa käyttäen jatkoon kiinteistön määräämille henkilöille.

9 Uudet IV koneet liitetään nykyisen ilmanvaihdon hätäpysäytyspainikkeen lukituspiiriin käyttäen nykyisen lukituksen toteutustapaa. Nykyiseen järjestelmään (valvonta-alakeskuksiin) tulee voida liittää lähimmät valvontapisteet, kuten esimerkiksi lämmönjakohuoneen VAK:lle energian ja veden kulutusmittaukset. 8.2 Alakeskukset Laajennusosaa palvelevaan IV-konehuoneeseen (2.krs) lisätään uusi valvontaalakeskus (VAK). Alakeskukseen liitetään: uusien IV-koneiden sekä niihin liittyvien uusien huippuimurien ohjaukset, säädöt ja mittaukset. uudet huonesäätimet, joihin liitetään tilakohtaiset tulo/poisto IMS ohjaukset, CO2/TE mittaukset ja lisäaikapainikkeet. uusien vetokaappipuhaltimien käyntitiedot ja ohjaukset käynnistyspainikkeineen uudet erillispisteet, kuten sulatus- ja saattolämmitykset, palopellit ym. ohjaukset ja hälytykset uusien energian ja veden ja sähkön kulutusmittauksien kulutuslukemat valaistusohjaukset Uusi alakeskus liitetään TCP/IP väylällä nykyisen valvontajärjestelmän keskusyksikölle lisäämällä keskusyksikölle tarvittava kytkin ja väyläkaapelille tarvittava vahvistin. Vahvistin sijoitetaan johonkin nykyisistä valvonta-alakeskuksista siten, että toteutuva kaapelointireitti valvomolle on lyhyin mahdollinen. 8.3 Huonesäätö Huoneiden ilmamäärää säädetään tilakohtaisesti huoneen lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden (TE/QE) tarpeen mukaisesti ilmamääräsäätimillä (IMS). Ilmanvaihdon käynnistämiseen ja ilmamäärien tehostukseen käytetään lisäaikakytkimiä (HS) merkkivaloineen. Tilakohtainen säätö koskee luokkahuoneita, käytäviä ja yleisöalueita. Urakka-alueelle lisätään tarvittava määrä huonesäätimiä (TC) palvelemaan tilakohtaista säätöä. Huonesäätimet liitetään esim. Modbus RTU väylällä valvontajärjestelmään uudelle valvonta-alakeskukselle (VAK). Huonesäätimille lisätään tarvittavat heikkovirran sähkösyöttö ja virtalähteet lähelle huonesäätimiä. 8.4 Kenttälaitteet Uusille IV-koneille, huippuimureille ja vetokaapeille sekä tilakohtaiselle säädölle lisätään kenttälaitteet, kuten kanava-anturit ja -paine-erolähettimet, peltimoottorit, venttiilit ja niiden säätömoottorit, verkostolämpötila-anturit ja jäätymissuojaukset, sekä lisäaikapainikkeet ja CO2/TE-huoneanturit. 8.5 Automaation kaapelointi ja sähköistys Automaation johdotukset ja vahvavirtasyötöt sisältyvät sähköurakkaan.

10 Valvonta-alakeskuksen väyläkaapeli uudelta valvonta-alakeskukselta nykyiseen valvomoon esim. TCP/IP CAT6 UTP, sekä valvomokytkimen ja vahvistimen ja valvonta-alakeskuksen sähkösyötön järjestäminen (MMJ) Kenttäväylä uusien huonesäätimien välille ja johdotus uudelle valvontaalakeskukselle esim. Modbus RTU Jamak 2x2, sekä huonesäätimien muuntajille sähkösyötön järjestäminen (MMJ) Runkokaapelit (3kpl) esim. Nomak 24x2 uusien IV-koneiden riviliittimiltä uudelle valvonta-alakeskukselle. Kenttälaitejohdotukset kenttälaitteilta huonesäätimille esim. Nomak 2x2 Kenttälaitejohdotukset uusilta huippuimureilta, palopelleiltä, savunpoistolaukaisimilta, kulutusmittauksilta yms. uudelle valvonta-alakeskukselle esim. Nomak 2x2 9 LVI-LAITTEIDEN SALLITUT ÄÄNITASOT Äänitasot (RakMK D2 mukaiset) kalustetuissa huoneissa: esim. - opetustilat 33/38 db(a) - neuvotteluhuoneet 33/38 db(a) - aulat ja käytävät 38/43 db(a) - serverihuoneet 55 db(a) - WC:t ja sosiaalitilat 38/43 db(a) - rakennuksen ulkopuolella (vrt. RakMK C1) 45 db(a) 10 LVI-LAITTEIDEN ALUSTAVA SÄHKÖTEHON TARVE Alustavat sähkötehot (kw) IV-kojeet ja puhaltimet 16 muu LVI 4 11 ENERGIATEHOKKUUS 11.1 Ilmanvaihto tarpeen mukaan Neuvotteluhuoneissa ja vastaavissa vaihtelevan henkilömäärän tiloissa ilmamäärä säätyy perusarvosta suuremmalle henkilömäärän (CO 2 -ohjaus) sekä lämpötilan mukaan. Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilma-aukot varustetaan tiiveillä, lämpöeristetyillä pelleillä. 11.2 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto Ilmanvaihtokoneissa tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet - IV- koneissa LTO-kiekot, hyötysuhde min. 80 % 11.3 Lämpötilat

11 Tilojen ollessa käytössä lämpötilat pysyvät valituissa arvoissa (läsnäolo-ohjaus). Tilojen ollessa käyttämättömänä, lämpötilojen sallitaan laskea/nousta valituissa rajoissa. 11.4 LVI-laitteiden sähkötehokkuus Kanavistot ja putkistot mitoitetaan sekä sähköä tarvitsevat laitteet valitaan siten, että liitäntätehot ja energian kulutus eivät tarpeettomasti kasva. Rakennusautomaation avulla huolehditaan pumppujen ja puhaltimien ohjauksista siten, että tarpeetonta käyntiä ei esiinny. Sähkömoottorit varustetaan taajuusmuuttajilla/ec-moottoreilla/pm-moottoreilla. - iv-koneiden puhaltimet - lämmitysverkostojen pumput 11.5 Käyttövesi Vesijohtokalusteet vettä säästäviä malleja. Urinaalit vedettömiä malleja. Suihkut termostaattisia. 11.6 Kulutusseuranta Sähkönmittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään (sähkömittauksista kerrottu sähkönjärjestelmäkuvauksessa). Myös iv-koneet varustetaan energiamittauksilla. Rakennusautomaatiojärjestelmän avulla seurataan energian ja veden kulutusta. Kulutustiedot ovat etäluettavissa internetin kautta. Ilmanvaihtokoneiden SFP-luku mitataan iv-konekohtaisesti taajuusmuuttajan kautta. 11.7 Hallittavuus LVI-järjestelmiä ja valaistusta hallitaan ja ohjataan automaattisesti tehokkaan ja helppokäyttöisen rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Sitä täydentävät tila/aluekohtaiset paikallisohjausmahdollisuudet. Ramboll Finland Oy Projekti: Kasavuoren koulukeskus Timo Svahn Projektipäällikkö

Rakennushankkeen nimi: Kasavuoren koulukeskus, C-D käytävät Laat./pvm Bruttoala (br-m²): 2500,0 br-m² Timo Svahn Tilavuus (m³): 10000,0 m³ 20.2.2015 LVIA-kustannusarvio ilman liittymismaksuja Nimike Yhteensä Kust/brm² PUTKIURAKKA 116 894 46,8 /brm² -LIITTYMISMAKSUT 0 PUTKIURAKKA YHTEENSÄ 116 894 46,8 /brm² ILMANVAIHTOURAKKA 282 415 113,0 /brm² RAKENNUSAUTOMATIIKKAUR. 44 325 17,7 /brm² PURKUTYÖT 25 000 10,0 /brm² YHTEENSÄ 468 634 187,5 /brm²