Annettu julkipanon jälkeen PL 297 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden lämpökeskuksen nykyistä toimintaa. LUVAN HAKIJA Tampereen Sähkölaitos PL 175 33101 Tampere LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Naistenlahden lämpökeskus sijaitsee Lapin kaupunginosassa, korttelissa/tontilla No 225/127P, osoitteessa Parantolankatu 3, 33500 Tampere. Laitos on sijoitettu kallion sisään ja savupiippu nousee kalliosta Kaupinojan puistossa. Laitos on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen vähintään 50 MW:n voimalaitosta koskevassa ympäristölupa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 1 momentin kohdan 3 mukaan. Hakemus on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukseen 31.12.2004, jolloin se on tullut vireille. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lämpökeskus sijaitsee Tampereen kaupungissa, Lapin kaupunginosassa. Laitos on kallion sisässä ja savupiippu sijaitsee Kaupinojan puistossa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 130 metrin etäisyydellä laitoksesta, Kekkosentien eteläpuolella. Naistenlahden lämpökeskus ei sijaitse vedenhankinnan kannalta merkittäväksi luokitellulla pohjavesialueella. KÄSITTELYMAKSU 5610
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Naistenlahden lämpökeskuksella on Hämeen ympäristökeskuksen 11.6.1997 antama päätös ympäristölupahakemuksesta (jätelupa) nro 0396Y0449 121 ja Hämeen lääninhallituksen 31.10.1990 antama päätös ilmansuojeluilmoituksesta nro 244/A231. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Polttoaineet Naistenlahden lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna 1968 ja savupiippu on uusittu vuonna 1988. Laitos on miehittämätön ja sitä kauko ohjataan kaukolämmön keskusvalvomosta. Laitoksen tehtävänä on tuottaa kaukolämpöä Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii vara ja huippulämmön tuottajana. Laitos, polttoaineteholtaan 104 MW, koostuu kahdesta 52 MW:n kattilasta. Laitos tullaan vuonna 2006 saneeraamaan ja tässä yhteydessä toteutetaan laitoksen maksimipolttoainetehon rajoittaminen niin, että kattiloiden polttoaineteho tulee olemaan alle 50 MW. Kattilakohtaiseksi suurimmaksi vuosittaiseksi käyttömääräksi on arvioitu 400 tuntia. Laitoksen päivittäinen käyntiaika riippuu ulkoilman lämpötilasta ja muiden laitosten mahdollisista käyntihäiriöistä. Laitoksen hyötysuhde on n. 90 %. Lämpökeskuksen savukaasut johdetaan multisyklonien kautta savupiippuun, jonka korkeus on 50 metriä. Lämpökeskuksella käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä kuluu laitoksella enintään 4 250 m 3 /a. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan laitoksen vieressä kallioon louhituissa säiliöissä. Kalliosäiliöillä on vireillä erillinen ympäristölupa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Vuosipäästö (t/a) Suurin tuntipäästö (kg/h) hiukkaset 0 0,126 2,6 SO 2 0 8,5 17,7 NO x (NO 2 :na) 0 17,1 35,6 CO 2FOSS 0 13218 27481 2
Päästöt vesiin ja viemäriin Melu Lämpökeskus on liitetty Tampereen Veden vesi ja viemäriverkostoon. Saniteettijätevesiä syntyy n. 15 m 3 vuodessa ja ne johdetaan viemäriin. Laitos tuottaa melua vain käydessään. Koska laitos sijaitsee kallion sisässä, on melu ympäristössä hyvin vähäinen. Melua aiheuttavat kattilalaitoksen palamisilma ja ilmanvaihtopuhaltimet. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistuksessa syntyvien vesipitoisten lietteiden (kuiva ainepitoisuus 35 %) määrä on 300 kg/a. Lietteet varastoidaan lämpökeskuksella lujitemuovisessa 3 m 3 :n altaassa ja kuljetetaan ongelmajätteen käsittelylaitokseen. Tuhkaa syntyy noin 5 t/a, se varastoidaan tuhkalavalla ja toimitetaan ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Öljynerotuskaivojen lietteet (n. 1 kg/a) varastoidaan lämpökeskuksella lujitemuovisessa säiliössä, josta ne kuljetetaan edelleen jätteenkäsittelijälle. Kiinteät öljyiset jätteet (n. 5 kg/a) varastoidaan lämpökeskuksella jäteastiassa, josta ne kuljetetaan edelleen jätteenkäsittelijälle. Lyijyakut (50 kg/a) sekä loisteputket ja lamput (n.10 kg/a) kuljetetaan Ratinan välivaraston kautta ongelmajätteen käsittelylaitokseen. Rauta ja teräsromu (15 kg/a) kuljetetaan Ratinan välivaraston kautta romuliikkeeseen. Sekalainen yhdyskuntajäte (50 kg/a) kuljetetaan Ratinan välivaraston kautta Tarastenjärven kaatopaikalle. Eroteltu paperi ja pahvijäte toimitetaan Ratinan välivaraston kautta paperinkeräysliikkeeseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitos on tyypillinen kaukokäytettävä huippu ja varalämpökeskus, joka ei käy jatkuvasti. Laitoksen käydessä siellä käydään vähintään kerran vuorokaudessa ja laitoksen seisoessa vähintään kerran viikossa. 3
Käyttötarkkailu Käyttöä valvoo nykyisessä organisaatiossa kaksi käytönvalvojaa. Heistä toinen valvoo, ohjaa ja säätää kaukolämpöjärjestelmän toimintaa kaukokäytön avulla valvomossa. Toinen kiertää kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun liittyvissä kohteissa. Käytönvalvojien tukena virka ajan ulkopuolella on jatkuva ns. mestaripäivystäjä ja vuodenajasta riippuvia eritasoisia asentajavarallaolojärjestelmiä. Laitoksen käydessä mitataan jatkuvatoimisesti mm. lämpötiloja, happipitoisuutta ja savukaasun tummuutta. Laitoksella on kattilakohtaiset öljymäärämittarit, ja laitoksen käydessä kattilakohtaiset polttoainekulutukset nähdään reaaliaikaisesti. Polttoaineiden laadun seuranta perustuu myyjän toimittamiin analyysitietoihin. Kattilalaitoksen käyttötiedot tallentuvat laitoksen prosessiohjausjärjestelmiin ja käyttöpäiväkirjaan. Koko kaukolämpöjärjestelmän käyttöilmoitus laaditaan kerran kuukaudessa. Päästötarkkailu Laitoksella tehdään kertaluonteisia hiukkaspitoisuus ja typenoksidimittauksia viiden vuoden välein tai lupaviranomaisen erikseen määrätessä. Kertaluonteiset mittaukset tehdään riittävän ammattitaitoisen alihankkijan toimesta SFS 3866 standardin mukaisesti kattilakohtaisesti täydellä ja puolella teholla. Raportointi Vuositiedot ilmoitetaan lupaviranomaisen vaatimassa laajuudessa. Häiriötilanteet, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä, ilmoitetaan valvontaviranomaisille välittömästi, samoin häiriöihin mahdollisesti liittyvät ympäristönsuojelutoimet. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan kauko ohjattuna kaukolämpötoiminnan Ratinan keskusvalvomosta. Paikalliskäyttö on myös mahdollista. Hälytykset saadaan erikseen määritellyistä kohteista. Hälytyskohteiksi on valittu prosessin kannalta oleellisia tietoja sekä ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä mittausarvojen ylityksiä tai alituksia. Hälytykset kirjautuvat kaukovalvontaan sekä rivikirjoittimelle. Hälytystapauksissa tilanne voidaan useimmiten korjata välittömästi valvomosta käsin. Tarvittaessa tilannetta selvitetään laitoksella ajankohdasta riippuen käyttö tai kunnossapitohenkilökunnan toimesta. Mikäli laitoksella esiintyy ongelmia, joiden välitön korjaus ei ole mahdollista, pyritään laitoksen tuotanto korvaamaan muilla laitoksilla. 4
Häiriö ja vaaratilanteissa toimitaan eri suunnitelmien mukaisesti yhteistyössä aluepelastuslaitoksen kanssa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset 13.5.2005 Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla 7.3. 7.4.2005 ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Aamulehdessä 7.3.2005. Niille asianosaisille joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikössä. 2.6.2005 Lausunnot Ympäristö ja rakennuslautakunta antaa lausuntonaan (Yrla 19.4.2005 87 ) Pirkanmaan ympäristökeskukselle Tampereen sähkölaitoksen Naistenlahden lämpökeskuksen ympäristölupahakemuksesta seuraavat kaupunkiympäristön kehityksen ja ympäristövalvontayksikön selvitykset. Kaupunkiympäristön kehitys, asemakaava arkkitehti Sakari Leinonen 11.4.2005: "Naistenlahden lämpökeskus sijaitsee kiinteistöllä 127 9903 osoitteessa Parantolankatu 3. Seutukaavassa alue on lähivirkistysaluetta. Kaupunginvaltuuston 4.1.1995 hyväksymässä Keskustan osayleiskaavassa alue on yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Alueella on voimassa 12.2.1980 hyväksytty asemakaava no 5447, jonka mukaan kyseinen alue on luonnontilassa säilytettävä puisto alue (PL). Rakennus kuuluu maanalaisiin kunnallisteknisiin laitetiloihin liittyvien maanpäällisten rakenteiden rakennusalaan (yt). Tontin eteläpuolella on Parantolantie ja Kekkosentie. Länsipuolella on Rauhaniementie sekä pieni lähivirkistysalue. Luoteis ja pohjoispuolella ovat liike ja toimisto rakennusten korttelialue, asuin, liike ja toimistorakennusten korttelialue sekä asuinkerrosten korttelialue ja kapea Kaupinojan puisto. Lähin asutus sijaitsee tontin pohjoispuolella noin 80 metrin etäisyydellä lämpökeskuksesta. Tontilla tapahtuva toiminta on kaavan mukaista eikä kaavoituksella ole siihen huomautettavaa. Ympäristövalvontayksikkö, terveysinsinööri Ari Elsilä 9.3.2005: Hakijan mukaan Naistenlahden lämpökeskuksen tehtävänä on tuottaa kaukolämpöä Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon. Laitoksen polttoaineteho on noin 104 MW. Laitos koostuu kahdesta 52 MW:n kattilasta. Lämpökeskus käyttää polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä, enintään 4250 t/a. Polttoöljy on varastoitu laitoksen vieressä oleviin kalliosäiliöihin, joilla on erillinen ympäristölupa. Lämpökes 5
kusta käytetään ja valvotaan kauko ohjattuna kaukolämpötoiminnan Ratinan keskusvalvomosta. Laitoksen hiukkaspäästöt ovat hakijan mukaan enintään 0,126 t/a, rikkidioksidi päästöt enintään 8,5 t/a ja typen oksidien päästöt enintään 17,1 t/a. Savupiipun korkeus on 50 m maanpinnasta. Laitoksen käydessä mitataan jatkuvatoimisesti mm. lämpötiloja, happipitoisuutta ja savukaasun tummuutta. Laitoksen aiheuttama vähäinen melu tulee palamisilma ja ilmanvaihtopuhaltimista. Laitoksen jätevedet johdetaan yleiseen viemäriin. Sekajätteet toimitetaan välivaraston kautta kaatopaikalle. Lyijyakut sekä loisteputket ja lamput kuljetetaan välivaraston kautta ongelmajätteen käsittelylaitokseen. Ympäristövalvonta katsoo, että Tampereen sähkölaitoksen Naistenlahden lämpökeskuksen tulee jatkossakin osallistua Tampereen kaupungin alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymän sopimuksen mukaisesti, lämpökeskukseen on varattava riittävästi imeytysainetta ja kalustoa säiliöiden täytön yhteydessä mahdollisesti tapahtuvien polttoainevuotojen talteen ottamista varten, huoltotoiminnassa syntyvät öljypitoiset jätteet saa toimittaa vain sellaiselle vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä ongelmajätteitä ja että laitosten toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä käyttötunnit päiväyksineen, suoritetut huollot ja tarkastukset sekä merkittävimmät käyttöhäiriö ja onnettomuustilanteet. Muistutukset Asiasta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole esittänyt vastinetta. PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pirkanmaan ympäristökeskus myöntää Tampereen Sähkölaitokselle ympäristösuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, joka koskee Naistenlahden lämpökeskuksen nykyistä toimintaa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden lämpökeskuksen toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. 6
Päästöt ilmaan 1 Lämpökeskuksessa saa käyttää polttoaineena kevyttä polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 0,10 painoprosenttia. Lämpökeskuksen hiukkaspäästöt saavat olla korkeintaan 15 mg/mj ja typenoksidien päästöt korkeintaan 200 mg/mj. (YSL 43, YSA 19, VNA 766/2000) Päästöt vesiin ja viemäriin Melu 2 Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava siten, ettei niistä aiheudu pintatai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Viemäriin ja sitä kautta kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon johdettavaan jäteveteen ei saa laskea sellaista jätettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen asianmukaiselle käsittelylle. (YLS 43, 47 YSA 19, JäteL 6 ) 3 Laitoksen toiminnan aiheuttama melu ei saa aiheuttaa läheisillä asuma alueilla, virkistysalueilla eikä oppilaitoksia palvelevilla alueilla päiväohjearvojen L Aeq 55 db (klo 7 22) eikä yöohjearvojen L Aeq 50 db (klo 22 7) ylityksiä. (YSL 43, 46, YSA 19 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 4 Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain edellyttämällä tavalla. Vain hyötykäyttöön kelpaamaton jäte voidaan toimittaa kaatopaikalle. Jätettä ei saa ohjata poltettavaksi, jos se voidaan ilman kohtuuttomia kustannuksia hyödyntää aineena. (YSL 43, 45,, YSA 19, JäteL 6, 15 ) 5 Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa, allastetussa varastossa, jota ei ole viemäröity. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei kuitenkaan laimentaa. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava siten, että vuototapauksissa ongelmajäte saadaan kerättyä hallitusti talteen. Onnettomuustilanteita varten on varattava riittävästi imeytysmateriaalia. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteenkuljettajalle luovutettavaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen suoden ajan sen allekirjoittamisesta. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 15, JäteA 5 6, VNp 659/96, YMA 1129/2001) 7
Varastointi 6 Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta tai pohjavesille. Laitos on varustettava 31.12.2006 mennessä öljyvuotojen ilmaisujärjestelmällä joka hälyttää käyttökeskukseen. Vuodonilmaisujärjestelmän toimivuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Onnettomuustilanteita varten on varattava riittävästi sulkumattoja viemärien sulkemiseen. (YSL 7 8, 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 19 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 7 Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää, muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi tai lisäävät laitoksesta aiheutuvaa melua, laitteet on saatava toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joissa kemikaaleja, polttonesteitä tai muita aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintavesiin, pohjavesiin tai viemäriin tai haihtumaan ilmaan on ilmoitettava viipymättä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. (YSL 7 8, 43, YSA 19, JäteL 6 ) 8 Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7 8, 43, YSA 19, JäteL 6 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset 9 Kattiloiden savukaasujen hiukkas ja typenoksidipitoisuus on mittautettava ulkopuolisella asiantuntijalla kahden vuoden välein, alkaen vuodesta 2006. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa palamisolosuhteiden ja polttoaineen laadun suhteen. Mittausten yhteydessä on tarkistutettava savukaasujen jatkuviin tarkkailuihin käytettävät mittausjärjestelmät. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineiden laadusta, mittaustulokset yksikössä mg/nm 3 kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksiköissä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportissa tulee esittää polttoaineen rikkipitoisuuteen perustuva laskennallinen arvio muodostuvan SO 2 päästön suuruudesta. 8
Mittaussuunnitelmat on esitettävä hyväksyttäviksi Pirkanmaan ympäristökeskukselle viimeistään kuukautta ennen mittausta. Mittausraportti on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 10 Lämpökeskuksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. (YSL 46, YSA 19 ) 11 Ympäristönsuojelun tarkkailukertomus on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle sekä Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailukertomukseen on sisällytettävä tiedot tuotannosta ja käyntiajoista polttoaineiden laatu ja kulutustiedot laskennalliset vuosipäästöt ja laskentaperusteet ominaispäästötiedot rikkidioksidi, typenoksidit ja hiukkaset mg/mj mukaan lukien häiriötilanteiden päästöt ja laskentaperusteet yhteenveto jatkuvista savukaasumittauksista ja toiminta ajoista yhteenveto päästöjä lisänneistä häiriöistä (ajankohta, syy, häiriön aikana syntyneet päästöt, vaikutukset, korjaustoimenpiteet, vastaavien häiriöiden toistumisriskin vähentämistoimenpiteet) yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä mittausraportit suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa yhteenveto toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määristä, varastoinnista, kuljetus ja käsittelytavoista sekä toimituspaikoista. Ympäristönsuojelun tarkkailukertomuksen perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito, analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, häiriötulostukset, jatkuvien savukaasumittausten tallenteet ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään kolme vuotta. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51 52, JäteA 22 ) 12 Toiminnanharjoittajan on osallistuttava Tampereen kaupungin ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (YSL 46, YSA 19 ) Toiminnan lopettaminen 13 Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesien, ilman ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista lämpökeskuksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 ) 9
Lupamääräysten tarkistaminen 14 Toiminnanharjoittajan on esitettävä uusi lupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään 31.12.2015, ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu uuden luvan hakemista edellyttävää olennaista muutosta. (YSL 55, YSA 19 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoksen polttoaineteho on tällä hetkellä 104 MW, mutta laitos tullaan vuonna 2006 saneeraamaan ja tässä yhteydessä toteutetaan laitoksen maksimipolttoainetehon rajoittaminen niin, että kattiloiden polttoaineteho tulee olemaan alle 50 MW ja koko laitoksen polttoaineteho alle 100 MW. Koska laitos on otettu käyttöön ennen 1.7.1987 ei kattiloiden tehoja lasketa yhteen ja siihen ei sovelleta Valtioneuvoston asetusta polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (VNA 1017/2002). Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yleiset perustelut Tampereen Sähkölaitoksen Naistenlahden lämpökeskus sijaitsee maanalaisten kunnallisteknisten laitetilojen alueella. Lähimmät asuinkerrostalot sijaitsevat 130 metrin etäisyydellä laitoksesta. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 10
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys voimalaitoksella polttoaineena käytettävä öljyn rikkipitoisuudesta on annettu valtioneuvoston asetuksen (766/00) perusteella. Hiukkas ja typenoksidien päästörajat on annettu ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi, huomioiden parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot. (Lupamääräys 1) Raaka aineiden ja jätteiden varastointi ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa raskasmetalleja, happoja, emäksiä tai muita vaarallisia kemikaaleja sisältävien polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden sekä jätevesien johtuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohjaveteen tai vesistöön saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ympäristölle. (Lupamääräykset 2 ja 6) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Luvassa on rajoitettu laitoksen toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. (Lupamääräys 3) Jätelain mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 8 luvussa tarkoitetussa hyväksymismenettelyssä hyväksytylle vastaanottajalle. Kaikessa toiminnassa on myös huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja lisäksi syntyvästä jätteestä on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aine ja toissijaisesti energia. (Lupamääräys 4) Ympäristösuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta. Jätelain periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiden säilytys asianmukaisella tavalla estää niiden haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten valumia maaperään. Ongelmajätteet saa toimittaa vain luvanvaraiseen paikkaan niiden asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. (Lupamääräys 5) Määräys häiriö ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja ilmoitus ja toimintavelvoite on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. (Lupamääräykset 7 ja 8) Määräys päästöjen mittauttamisesta ulkopuolisella asiantuntijalla on annettu valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Lupamääräys 9) Ympäristöluvan saajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää laitoksen toiminnan kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tarkkailua. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa laitoksen toiminnasta, jätteistä ja päästöistä. (Lupamääräykset 10 12) 11
Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä. (Lupamääräys 13) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28, YSA 19 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset: Hämeen ympäristökeskuksen 11.6.1997 antama päätös ympäristölupahakemuksesta nro 0396Y0449 121 Hämeen lääninhallituksen 31.10.1990 antama päätös ilmansuojeluilmoituksesta nro 244/A231. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 28, 41 43, 45 47, 52 56, 62, 90, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1, 6, 18 19, 23, 30 Jätelaki (JäteL 1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51 52, 54 Jäteasetus (JäteA 1390/1993) 5 6, 22 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNA 766/2000) Valtioneuvoston päätös yleisistä ohjeista voimalaitosten ja kattilalaitosten hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi (VNp 157/1987) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Valtion maksuperustelaki (VmaksuperL 150/1992) 4 ja 8 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/2003) 12
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista, jonka mukaan 50 150 MW:n kattilalaitoksen käsittelymaksu on 5610 euroa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Riitta Reijonen Ylitarkastaja Sari Tuomivaara LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Suomen ympäristökeskus Tampereen kaupunginhallitus Tampereen kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunta Ilmoitus päätöksestä Ympäristölupahakemuksesta YSL 38 :n 2 momentin perusteella tiedon saaneet. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Tampereen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. LIITTEET Valitusosoitus 13
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pirkanmaan ympäristökeskukseen. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.7.2005. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perustein niitä vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristökeskukseen Pirkanmaan ympäristökeskuksen yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Pirkanmaan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Rautatienkatu 21 B, Tampere postiosoite: PL 297, 33101 Tampere puhelin: (03) 242 0111 telekopio: (03) 242 0266 sähköposti: kirjaamo.pir@ymparisto.fi aukioloaika: ma pe klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.