Jywäskylän kaupungin Satama-asetus. Jywäskylässä, Keski=Suomen kirjapainossa, 1889.
Jywäskylän kaupungin Satama=asetus. 1. Kaupungin satamapiiriin luetaan Mattilan rajan ja Luta= kon niemen wälillä olewa osa Jywäsjärweä. Tällä alalla jär= jestystä lähemmin walwoo satamamestari, jonka kaupungin Wal= tuumiehet Rahatoimiston ehdotuksesta ottawat ja wirasta erotta= wat ja jolle Maistraatti antaa wirkawah wistuskirjan. Wirkatoimensa suhteen tottelee satamamestari Rahatoimistoa. Satamamestarin palkkaedut määrääwät kaupungin Wal= tuumiehet. 2. Satamamestarin tulee huolellisesti walwoa tämän satama= asetuksen noudattamista kaikin puolin ja milloin poikkeaminen on tapahtunut sekä hän kanteeseen syytä havaitsee ilmoittaa asian lailliseen tutkintoon, kuin myös ilmaantuneita puutteita ja epä= kohtia satamaliikkeessä Rahatoimistolle tietää antaa ja sen mää= räyksen mukaan korjata; olla purjehdusaikana satamakonttorissa tawattawana Rahatoimiston määräämällä ajalla, josta ilmoitus on satamakonttorin owelle pantawa, ylöskantaa ja asianomaiselle rahaston hoitajalle joka kuukaudelta, wiimeistäänkin wiikon kulu= essa kuukauden loputtua, tehdä tili tuloista sekä säwyisästi ja koh= teliaasti olla awullisena purjehtiwille ja muille, joilla satama= mestarin kanssa on tekemistä,
4 Satamamestarilla on oikeus sattuwissa tarpeissa saada apua kaupungin Wiskaalilta ja poliiseilta, joidenka myös tulee pitää silmällä satama=asetuksen noudattamista. Satamamestarin häiritsemisestä hänen virkatoimitukses= sansa sekä, jos hän wirassansa horjahtaa, säädetään yleisessä laissa. 3. Höyryweneestä, joka satamassa waan käypi, tahi laiturille, olkoon se sitten kaupungin tahi yksityisen, kaupungin sata= mapiirin sisälle rakentama, lastiansa purkaa eli siitä lastia ottaa, suoritetaan satamamaksut niin weneestä kuin lastistatin, satama= asetukseen kuuluwan taksan mukaan. 4. Aluksen päällikön, joka satamaan tulee, pitää satamames= tarille antaman kirjallinen luettelo lastista ja sen määrästä kap= paleissa tahi awaruus= tahi painomitoissa. Jos aluksen pääl= likkö, laiwan tahi weneen kuljettaja lähtee satamasta joko senlaista luetteloa antamatta, taikka antaa wäärän taikkapa ennen, kuin hän on Suorittanut säädetyt satamamaksut, olkoon, ell'ei hän ole erityisesti sopinut satamamestarin kanssa maksun ja luettelon antamisesta, edeswastauksen alainen 11 :n mukaan ja suoritta= koon sitä paitsi kahdenkertaiset satamamaksut. 5. Kun laiwuri tahtoo ruweta purkamaan tahi lastaamaan kaupungin satamassa ilmoittakoon sen sitä ennen satamamestarille, joka sitä warten osoittaa soweliaan paikan; ja olkoon laiwuri wel= wollinen purkamisen tapahduttua, satamamestarin osoituksen mu= kaan, kohta siirtämään aluksensa niin kauaksi rannasta tahi sil= lasta, ettei ahdinkoa eikä haittaa muille tulewille tahi menewille aluksille synny, sekä myös katsomaan, ettei alus purkamisen tahi lastauksen tapahtuessa muuta paikkaansa, joll'ei satamamestari ole siihen lupaa antanut,
Siinä järjestyksessä, kuin laiwuri on itsensä ilmoittanut purkamaan lastin ja siihen on walmis, olkoon hänellä myös oi= keus purkamisia toimittaa; mutta jos lasti on pahenewaista, ta= pahtukoon purkaminen kohta, katsomatta ilmoitus=aikaa. Kaupungin höyrylaiwa=laiturilla olkoon matkustaja=höyry= laiwoilla etuoikeus purkaa ja lastata. Yleisiä laitureita käyttäessä sowitettakoon tilaa tarpeen mukaan. Kruunun alusten päälliköt noudattakoot myös tämän sata= ma=asetuksen säääntöjä, ellei heillä ole erityisiä oikeuksia niistä poiketa. 6. Kaupungin laitureihin kiinnitettyjen aluksien on olin aika= naan käyttäminen n. s. srihulttia eli lewättäjiä. Lauttoja ei millään ehdolla saa laskea muualle, kuin sitä warten määrätyille paikoille. 7. Ilman asianomaisten luwatta älköön sataman alueelle ra= kennettako laiwain korjaustelineitä, laituria, duc d' albeja tahi muita upotuksia. 8. Jos wene tahi muu alus tawataan sataman alueelle uponneeksi tahi rantaantuneeksi, antakoon satamamestari käskyn omistajalle tahi laiwurille, että hän määrätyssä soweliaassa ajassa aluksen pois toimittaa, uhalla, että muuten satamamestari sen tekee huolimattoman kustannuksella. 9. Halkoja, hirsiä ja muuta senkaltaista tawaraa, joka tuottaa jätteitä ja ruuppuja, ei saa kasoille panna sataman alueen jäälle ja älköön myöskään siinä laiwaksia justeerattako. Rikkoja, lastuja ynnä muita aineita, joista wesi mataloi= 5
6 tuu, älköön heitettäkö jäälle eikä weteen sataman alueelle ja mi= hin senkaltaisia jätteitä ilmestyy alusten syrjälleen kallistami= sesta, hajoittamisesta tahi paikkaamisesta, pitää ne joutuisasti pois korjattaman satamamestarin osoituksen mukaan. Lastia, jossa on heiniä, olkia tahi lantaa, älköön lastat= tako eikä purettako muualla sataman alueella, kuin mihin satama= mestari paikan määrää. Kahdessa wuorokaudessa, siihen luettu purkamisen aikakin, owat kaikki silloille ja niiden wierustoille nostetut tawarat niiltä pois wietäwät, paitsi kiwet ja puutawarat, jotka saawat olla pai= koillansa korkeintaan kuusi wuorokautta, sen uhalla, että muuten satamamestari sen toimittaa tawaran omistajan tahi laiwurin maksulla. 10. Lämmittämistä älköön tapahtuko muissa siltoihin kiinnite= tyissä aluksissa, kuin höyrylaiwoissa, sekä purje=aluksissa, joissa on satamamestarin hywäksymät tulisijat. 11. Rikoksista tätä satama asetusta wastaan on kanne asian= omaisessa kaupungin oikeudessa tehtäwä, ja on syyllinen tuomit= tawa asianhaaran mukaan, sakkoon 5:stä 50:een markkaan, ell'ei rikos ole edeswastauksen alainen yleisen lain mukaan. Uhkasakot jaetaan ja sowitetaan, niin kuin laki säätää. 12. Tämä satama=asetus, sitten kuin se on laillisesti wahwis= tettu, on kaupungin kirkossa ja sanomalehdessä julistettawa ja painettawa suomen ja ruotsin kielellä, jaettawaksi asianomaisille, joiden tulee satamajärjestyksestä huolta pitää. Pidettäköön se myös haluawille ostajille soweliaasta hinnasta kaupaksi.
Satama=taksa: Höyrylaiwasta maksetaan koko wuodelta kultakin hewos woimalta tahi joka kerralta 3 kuutio=meetriltä eli 1 syllältä halkoja... 6 kuutio=meetriltä eli 1 kuutio=syllältä halkoja sekä lankun ja laudan päitä 1 toltilta 5 centimeeteriä eli 2 tuumaa paksuja tahi paksumpia lankkuja 1 toltilta 15 centimeeteriä eli 6 tuumaa leweitä lautoja 1 toltilta 15 centimeeteriä eli 6 tuumaa kapeam= pia puhtaita sekä raakki= ja pinta=lautoja.. 1 parrusta 1 hirrestä ja sahatukista 1 piirusta... 1 rautatien pölkystä 1 kimpusta kattopäreitä 10 kappaleesta puoma=witsoja....... 1 kuormasta tuohia ja sammalia..... 1 tusinasta lehtereitä 1 huonekehästä, jokaisesta siinä olewasta huoneesta 100 tiilestä Hewosista ja sarwikarjasta kappaleelta.. Lampaista, sioista ja muista pienemmistä eläi= mistä Nelipyöräisistä ajokaluista kappaleelta... Kaksipyöräisistä ajokaluista ja rekilöistä, kap= paleelta 1 kuutio=meeteriltä(=4,71 kuutio=kyynärältä)kiwiä 1 hektoliiteriltä (= 0,6o6 tynnöriltä) kalkkia.. 2 hektoliiteriltä (= 1 matolta) jauhoja... 1 hektoliiteriltä (= 0,606 tynnöriltä) suoloja.. S:mk. 4 2 7 p:iä. 20. 1 3. 3. 30. 20.
8 2 hektoliiteriltä (= 1,212 tynnöriltä) kuiwia ta= waroita 1 tynnöriltä silakoita ja silliä 1 tynnöriltä poltto öljyä 1 säkiltä (= 5 puutaa) nisujauhoja, lestijauhoja, ryyniä ja herneitä 100 kilogrammilta tawaroita, joita punnitaan.. 100 samoin waate= ja koriste= (galanteri) tawaroita 100 kilogrammilta (= 235,25 naul.) takkirautaa, puumassaa, rääsyjä ja eläimen luita... 1 k'uutio=meetriltä sahajauhoja 7. 1 Muistutuksia: 1) Höyrylaiwan wuosimaksu on suoritettawa sen ensikerran sa= tamassa käydessä. 2) Höyrylaiwojen tarpeeksi tuoduista haloista on sama maksu Suoritettawa, kuin muistakin, ja niille määrätköön satama= mestari sopiwan pitopaikan, josta ei eri maksua waadita. Älköön siinä höyrylaiwaa warten kuitenkaan pidettäkö enem= pää halkoja kuin yksi proomilasti kerrallaan. 3) Kaikki paino luetaan brutto. 4) Matkustajien matkakapineet ja ne ruokatawarat, mitkä yh= teinen kansa kaupaksi tuo, owat kaikista satamamaksuista wapaat. 5) 1 toltti lankkuja ja lautoja on pituudeltaan 85 ½ meeteriä eli 288 juoksewaa jalkaa. 6) Ruunun laiwat owat kaikista satamamaksuista wapaat. Keisarilliselta Suomen Senaatilta wahwistettu noudatettawaksi. Helsinki, Siwiili Toimituskunnalta Keisarillisessa Suomen Senaatissa 30 p. Elokuuta 1888. Käskystä: G. Leopold.