Hallituksen esitys puolustusvoimista annetun lain

1 (16) Hallituksen esitys puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta, eroamisiät Lausuntoyhteenveto

2 (16) Sisällysluettelo 1 Johdanto.3 2 Lausunnonantajat..4 3 Yhteenveto lausunnoista 3.1. Yleiset huomiot.5 3.2. Taloudelliset vaikutukset..8 3.3. Organisatoriset vaikutukset 9 3.4. Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon 9 3.5. Vanhojen siirtymäsäännösten alaiset siviilivirat.9 3.6. Ylimmät sotilasvirat..11 3.7. Lentäjien eroamisiät.12 3.8. Aliupseerien eroamisiät...13 3.9. Erikoisupseerien eroamisiät 14 3.10. Sotilasyli-insinöörin ja sotilasylilääkärin virat..14 3.11. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen henkilöstö 15 3.12. Sotilasprofessorin ja apulaissotilasprofessorin eroamisiät.15 3.13. Yksityiskohtaisia huomioita.16

3 (16) 1 Johdanto Julkisten alojen eläkelaki tuli voimaan 1.1.2017 ja sen vaikutukset alkavat 1.1.2018. Eläkkeelle siirtymistä myöhennetään 2018 lukien kolmella (3) kuukaudella vuotta kohden, kunnes on saavutettu kahden (2) vuoden myöhennys eläkkeelle siirtymiseen. Tämä taso saavutetaan vuonna 2025. Julkisten alojen eläkelaki määrittää, milloin eläke voi alkaa. Eläkkeelle voi jäädä, kun saavutetaan alin vanhuuseläkeikä. Vastaavasti eläkkeelle on siirryttävä, kun eroamisikä täyttyy. Sotilaiden eroamisiät on säädetty puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 47 :ssä. Uusi eläkelaki nostaa kaikkien kansalaisten eroamisikää, myös sotilasvirassa palvelevien osalta. Ongelmaksi muodostuu tilanne, jossa alin vanhuuseläkeikä nousee korkeammaksi kuin eroamisikä, jolloin oikeutta vanhuuseläkkeeseen ei muodostuisi. Hallituksen esityksen mukaan puolustusvoimien virkojen eroamisikäsäännökset muutettaisiin vastaamaan julkisten alojen eläkelaissa säädettyä eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä. Esitys on käsitelty Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen yhteistoimintaelimen kokouksessa 27.10.2016.

4 (16) 2 Lausunnonantajat Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta lähetettiin seuraaville tahoille: tasavallan presidentin kanslia, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Keva, pääesikunta, tasa-arvovaltuutettu, tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE, Aliupseeriliitto ry, Päällystöliitto ry, Upseeriliitto ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL ry, Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry, Palkansaajajärjestö Pardia, Puolustusvoimien diplomi-insinöörit ry, Suomen Konepäällystöliitto SKL ry ja Sähköalojen ammattiliitto ry. Lausuntopyyntö julkaistiin myös puolustusministeriön kotisivuilla www.defmin.fi. Lausunnon antoivat: sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Keva, pääesikunta, Aliupseeriliitto ry, Päällystöliitto ry, Upseeriliitto ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto MPHL ry, Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry, Metallityöväen liitto ry, Palkansaajajärjestö Pardia ja Puolustusvoimien diplomi-insinöörit ry.

5 (16) 3 Yhteenveto lausunnoista 3.1. Yleiset huomiot Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että esitysluonnoksen analyysi on aivan oikea. Julkisten alojen eläkelaki tulee voimaan vuoden 2017 alusta lukien. Sen voimaantulon jälkeen voi syntyä tilanne, jossa henkilö joutuisi eroamaan, mutta hänellä ei vielä ole oikeutta eläkkeeseen. Siksi tilanne on korjattava juuri siten, kuin esitysluonnoksessa ehdotetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö lausuu, että esitysluonnos vastaa siihen tarpeeseen, joka syntyi julkisten alojen eläkelain säätämisen myötä. Eri virkojen järjestelyjen yksityiskohtia sosiaali- ja terveysministeriö ei halua kommentoida, sillä se on puolustusministeriön toimialaan kuuluvaa. Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että eräiden virkojen osalta näyttäisi siltä, että eroamisikä nousee enemmän kuin eläkeuudistuksessa. Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että eläkeuudistuksessa sovitut muutokset koskevat yhtäläisesti kaikkia valtion palveluksessa olevia henkilöstöryhmiä rajaamatta mitään henkilöstöryhmää muutoksen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriö lähetti tammikuussa 2016 puolustusministeriölle ja sisäministeriölle kirjeen, jossa pyydettiin ministeriöitä ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin yleistä eläkeikää alhaisempien eroamisikien korottamiseksi eläkeuudistusta vastaavasti. Valtiovarainministeriö näkee hyvänä, että puolustusministeriö on tarkastellut eroamisikäsääntelyään ja ryhtynyt toimenpiteisiin eroamisikien korottamiseksi. Eroamisikien korottaminen on linjassa eläkeuudistuksen tavoitteiden kanssa ja tukee valtion henkilöstön yhdenvertaista kohtelua eläkkeitä koskevissa muutoksissa. Sisäministeriö Sisäministeriön rajavartio-osasto toteaa, että ehdotetut muutokset ovat periaatteiltaan samat kuin sisäministeriössä valmistelussa oleva Rajavartiolaitoksen virkojen eroamisikien muutokset (SM002:00/2016). Sisäministeriön rajavartio-osastolla ei ole huomauttamista ehdotettuihin muutoksiin. Keva Kuten luonnoksessa on todettu, eroamisikien korottaminen on tarpeen, jotta palvelussuhteet eivät pääty ennen kuin oikeus vanhuuseläkkeeseen syntyy. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen toteutettiin valtaosalla sotilaista asteittain niin, että sotilaan alin vanhuuseläkeikä porrastettiin syntymävuoden perusteella 55 vuodesta ja lentäjillä 45 vuodesta ylöspäin. Kaikille erityisryhmille ei kuitenkaan säädetty omaa eläkeikätaulukkoa, vaan julkisten alojen eläkelain 102 :n 5 momentin mukaan sotilaan alin vanhuuseläkeikä on sama kuin hänen eroamisikänsä, jos se on korkeampi kuin pykälän 2-4 momenteissa säädetty alin vanhuuseläkeikä. Eläkeuudistuksessa on keskeisenä tavoitteena, että eläkkeelle siirtymistä myöhennetään vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta

6 (16) kohti yhdenvertaisesti kaikilla ryhmillä ja eroamisikien korottaminen on myös tämän tavoitteen mukaista. Valtiovarainministeriö on 29.1.2016 päivätyssä kirjeessään sisäministeriölle ja puolustusministeriölle pitänyt tärkeänä, että eläkeuudistus koskee yhtäläisesti kaikkia valtion palveluksessa olevia henkilöstöryhmiä rajaamatta mitään henkilöstöryhmää muutoksen ulkopuolelle. Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen samaan tahtiin ja yhdenvertaisesti kaikilla vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuotta kohti on tärkeää myös eläketurvan toimeenpanon sekä vakuutettujen palvelun ja eläkeviestinnän kannalta. Pääesikunta Pääesikunta pitää erittäin tärkeänä, että esityksellä varmistutaan siitä, että sotilaalla on oikeus sotilaseläkkeeseen ennen eroamisikää. Tämä on keskeistä, jotta vältetään esityksen yleisperusteluissakin tunnistettu tilanne, jossa alin vanhuuseläkeikä nousisi korkeammaksi kuin eroamisikä, missä tilanteessa sotilaalle ei muodostuisi oikeutta vanhuuseläkkeeseen. Puolustusvoimien eri tehtävien eroamisiän taustalla ovat sotilasvirkojen ja tehtävien hoitamisesta johtuvat tarpeet ja vaatimukset tehtävänhoidolle. Tutkimusten mukaan henkilön fyysinen suorituskyky laskee ikääntymisen seurauksena 40 ikävuodesta 60 ikävuoteen noin 20 prosenttia, eli noin 1 % vuodessa. Mieshenkilöiden osalta fyysisen suorituskyvyn lasku on 35 ikävuoden jälkeen 1 % vuodessa, jolloin muutos on 50 -vuotiaana vähintään 15 %. 50 ikävuodesta eteenpäin fyysinen suorituskyky laskee merkittävästi. Tästä johtuen pääesikunta katsoo, että asevelvollisuusiän korottaminen 60 ikävuodesta ei ole mahdollista, eikä ylimpien sotilasvirkojen 60 vuoden eroamisikää (puolustusvoimain komentajan osalta 63 vuoden eroamisikää) tule korottaa. Päällystöliitto Päällystöliitto ry toteaa lausuttavana olevan lainmuutoksen olevan tarpeellinen Julkisen eläkelain muutoksen johdosta. Ilman lainmuutosta lähitulevaisuudessa saattaisi syntyä tilanteita, jolloin sotilaalla ei olisi oikeutta vanhuuseläkkeeseen eroamisiässä (eroamisikä tulisi vastaan ennen kuin oikeus vanhuuseläkkeeseen syntyisi). Lakiesityksen perusteluissa on huomioitu sotilaan oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle jo ennen eroamisikäänsä, mikäli hänellä on siihen oikeus. Samoin eroamisikien nosto kolmella kuukaudella vuodessa 2018 alkaen noudattelee Julkisen eläkelain muutoksia. Lakiesityksen tulee toteutuessaan turvata se periaate, että yksikään henkilö, jolle nykysäännösten mukaan syntyy oikeus sotilaseläkkeeseen, ei menetä oikeuttaan lakiuudistuksesta johtuen. Päällystöliitto ry kantaa suurta huolta Julkisen eläkelain ja eroamisikien noston vaikutuksista Puolustusvoimien sodan ajan organisaatioon. Sotilasammatillinen reservi pienenee uudistusten myötä oleellisesti. Sen korvaaminen muulla henkilöstöllä ei ole ratkaisu, jolla turvattaisiin ammatillinen osaaminen. Upseeriliitto Upseeriliitto pitää myönteisenä ehdotettua lakimuutosta, jolla vältetään tilanne, jossa palvelussuhde päättyy eroamisiässä ennen kuin oikeus sotilaseläkkeeseen on saavutettu.

7 (16) Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry Valtiovarainministeriö on kirjeessään 29.1.2016 esittänyt, että uuden julkisten eläkelain voimaanpanolain 7 :n mukaan muilla kuin sotilaseläkeoikeuden piiriin kuuluvilla virkamiehillä, joille on jossakin muussa laissa säädetty alinta vanhuuseläkeikää alempi eroamisikä, on edelleen oikeus jäädä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle täytettyään eroamisikänsä. Tällaisia virka-miehiä on arvioitu valtiolla olevan yhteensä 650 henkilöä. Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry MTTL näkee että on ensiarvoisen tärkeää muuttaa puolustusvoimalain 47 siten että kaikille puolustusvoimien henkilöille muodostuu eläkeoikeus eroamisiässä. Lakiesitys on laadittu siten että em. vaatimus toteutuu. Lakiesityksessä oleva puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan eroamisikä 60 vuotta on perusteltu ja tarpeellinen. Sivulla 3 kappale neljä alkaa: Muiden puolustusvoimien sotilasvirkojen kuin ylimpien sotilasvirkojen eroamisikiä korotettaisiin vastaamaan julkisten alojen eläkelain mukaisia eläkeikiä. Tulisi olla, korotettaisiin vastaavalla tavalla portaittain enintään kahdella vuodella. Palkansaajajärjestö Pardia Koska valtiolla tehdään jatkuvia rakennemuutoksia, tulee lakeihin sisältyä lausuma, jonka mukaan henkilön siirtyessä lain perusteella toiseen valtion virastoon tai laitokseen, siirtyvällä henkilöllä säilyisi aiempi eroamisikä ja oikeus eläkkeeseen sen perusteella. Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit ry. pitää puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 47 muuttamista perusteltuna mutta taloudellisesti haastavana, sillä sotilaallisen suorituskyvyn ja riittävän poikkeusolojen johtajiston ylläpito lakimuutoksen jälkeen voi osoittautua vaikeaksi toteuttaa kustannusneutraalisti. Poikkeusolojen johtajiston lisääminen puolustusvoimiin eli sotilasvirojen lisääminen vaikuttaa väistämättä tehtävärakenteeseen siviilivirojen vähenemisenä. Lakiesityksen taloudellisia vaikutuksia virkamuutosten osalta voi arvioida vertailemalla eri henkilöstöryhmien vuotuisia tai työuranaikaisia keski- ja mediaanikustannuksia. Jo puolustusvoimien vuoden 2015 henkilöstötilinpäätöksessä tuotiin esille henkilöstöryhmien painopisteen muutoksesta aiheutuva palkkakustannusten nousu: Palkkojen ja sivukulujen toteuma ylitti suunnitellun (6,9 miljoonaa euroa) 1,0 prosenttia. Ylitys aiheutui pääosin puolustusvoimauudistuksen myötä toteutuneesta henkilöstörakenteen muutoksesta aiempaa kalliimmaksi ja osittain määrärahojen mitoituksen perusteena olleen sopimussotilaiden henkilötyövuosimäärän ylityksestä. Tehtävärakenteen muuttuessa tulisi huolehtia henkilöstön osaamisesta, jotta uudessakin kokoonpanossa voidaan suoriutua tulevista normaali- ja poikkeusolojen tehtävistä. Sotilasammatillisia tutkintoja tulee kehittää tarpeen mukaan siten, että tehtävärakenteen muuttuessa ei synny osaamisvajetta. Kun otetaan huomioon puolustusvoimien vuosina 2017 2021 vähenevät taloudelliset voimavarat, lähtötilanne eläkeuudistuksen vaikutus-

8 (16) ten kompensointiin on vähintäänkin haastava. Ratkaisu voi osaltaan olla lakimuutoksen perusteluissakin mainittu asevelvollisista koulutettava johtajareservi. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry JHL:n näkemyksen mukaan ehdotetut muutokset ovat linjassa julkisten alojen eläkelain kanssa. 3.2. Taloudelliset vaikutukset Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriön mielestä esityksen taloudellisten vaikutusten kuvaus on puutteellista. Taloudellisten vaikutusten osalta esityksessä todetaan, ettei esityksellä ole varsinaisia kansantaloudellisia tai valtiontaloudellisia vaikutuksia. Esityksen mukaan taloudelliset vaikutukset ovat suoraa seurausta julkisten alojen eläkelain säännöksistä, joilla ei kuitenkaan säädellä eroamisikiä. Valtiovarainministeriön mielestä muutoksista aiheutuvia vaikutuksia eläkejärjestelmän kustannuksiin pitäisi arvioida tarkemmin. Taloudellisten vaikutusten kohdalla todetaan myös, että esitys vaikuttaa kaikkien sotilashenkilöstöryhmien eroamisikiin. Kohdassa esitetyt henkilöluvut eivät kuitenkaan anna vastaavaa kuvaa, vaan muitakin henkilöstöryhmiä kuin korkeimmat sotilasvirat näyttäisi jäävän muutoksen ulkopuolelle. Valtiovarainministeriön mielestä kyseinen kohta vaatii tarkennusta ja kyseisten henkilöstöryhmien tarkempaa kuvausta. Valtiovarainministeriö korostaa, että muutosten tulisi koskea myös kyseisten henkilöstöryhmien eroamisikiä. Keva Luonnoksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa kohdassa todetaan, että esitys vaikuttaa käytännössä kaikkien sotilashenkilöstöryhmien eroamisikiin ja kaikkiaan noin 7 500 henkilöön 8 200:sta sotilasvirassa palvelevasta henkilöstä. Näin ollen noin 700 henkilöä säilyttäisi nykyisen eroamisikänsä. Perusteluissa on mainittu 130 korkeimmissa sotilasviroissa palelevaa. Sen sijaan perusteluista ei käy ilmi, mitä ryhmiä puuttuviin 570 henkilöön kuuluu. Upseeriliitto Upseeriliitto ei yhdy käsitykseen, jonka mukaan eroamisikien nostolla ei ole taloudellisia vaikutuksia, vaan vaikutukset seuraavat suoraan julkisten alojen eläkelain säännöksistä. 1995 eläkeuudistuksessa määriteltyjen uusien sotilaiden (virkaan nimittämisvuosi 1993 ai myöhempi) osalta taloudellista vaikutusta ei ole, koska nyt esitetty eroamisikä on yhtenevä sotilaseläkeoikeuden kanssa. Sen sijaan vanhojen sotilaiden osalta syntyy taloudellisia vaikutuksia. Heidän eroamisikäänsä nostetaan kolmella kuukaudella vuotta kohti 2018 alkaen, kunnes vuonna 2025 on saavutettu kahden vuoden myöhennys. Tällöin syntyy tilanteita, joissa oikeus sotilaseläkkeeseen saavutetaan jopa 18 kuukautta aiemmin kuin pakollinen eroamisikä (samalla heidän eroamisikäänsä nostetaan 55 ikävuodesta 57 ikävuoteen). Tämä korottaa maksettavien eläkkeiden sekä palkkojen kokonaissummaa.

9 (16) 3.3. Organisatoriset vaikutukset Upseeriliiton näkemyksen mukaan lakimuutoksen perusteluissa esiin tuotu sotilasvirkojen lisääminen puolustusvoimien rauhanajan organisaatiossa suhteessa siviilivirkojen määrään tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Tällä voitaisiin hivenen kompensoida sotilasammatillisesti koulutetun reservin määrän vähenemistä. 3.4. Vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Palkansaajajärjestö Pardia Lakiesityksen kohtien 4 ja 5 osalta on otettava huomioon Julkisasiamies Siegbert Alberin ratkaisuehdotus, 21 päivänä helmikuuta 2002, Asia C-351/00 /Pirkko Aulikki Niemi. Eroavuudet eroamisiässä ainoastaan sukupuolen perusteella, eivät täytä tasa-arvolain vaatimuksia. Naisten eroamisikä tulisi siksi laskea samaan tasoon miesten kanssa. 3.5. Vanhojen siirtymäsäännösten alaiset siviilivirat Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry Puolustusvoimien ns. vanhojen siviileiden eroamisiät perustuvat puolustusvoimista annettuun lakiin. Tämä koskee tällä hetkellä arviolta noin 500 siviilihenkilöä puolustusvoimissa. Tämä on arvio ja täsmällinen luku voi olla tällä hetkellä vielä paljon alhaisempi. Siviileitä puolustusvoimissa on tällä hetkellä noin 4000 henkilöä. Todetaan, että 1.1.1993 jälkeen puolustusvoimiin tullut siviilihenkilön eläkeikä on jo tällä hetkellä 65 vuotta. Puolustusvoimissa palvelevan ns. vanhan siviilin eroamisikä on tehty 1.1.1995 eläkelakien muutoksessa. Vuoden 2005 eläkelakin muutoksessa nämä puolustusvoimien ns. vanhojen siviilien eroamisiät jäivät voimaan ja ne jäivät voimaan myös 1.12017 voimaan tulleessa julkisessa eläkelaissa ja niistä säädellään siis julkisten eläkelakin voimaanpanolaissa, joka niin ikään tuli voimaan 1.1.2017. Nyt esitetty Valtiovarainministeriön esittämä vaatimus, että näitäkin eroamisikiä korotetaan, on käsittämätön. Esitetäänkin, että puolustusvoimissa olevien ns. vanhojen siviileiden eroamisikään ei tehdä muutoksia. Perustelut: 1. Kun näitä ns. vanhoja siviileitä on lukumääräisesti (alle 500 henkilöä) näin vähän, on turhaa tehdä heitä koskevaa lakimuutosta, koska he tulevat jäämään eläkkeelle muutaman vuoden sisällä (noin 4 5 vuoden sisällä), jonka jälkeen lakikirjaus on tarpeeton. 2. Puolustusvoimissa tehtiin 1.1.2015 mittava puolustusvoimauudistus, jossa vähennettiin yli 2100 tehtävää puolustusvoimista. Vähennykset kohdentuivat siviilihenkilöstöön. Puolustusvoimissa 1.1.2015 organisaatiouudistuksessa tuli todella paljon myös paikkakuntasiirtoja siviileille. Näistä ns. vanhoista siviilihenkilöistä (noin 500 henkilöä) otti paikkakunta siirron vastaan kymmenet, jopa sadat siviilit ja perusteena oli tieto ns. vanhan siviilin eroamisiästä, jolloin he lähtivät siirtymään toiselle paikkakunnalle, odottaen eläkkeelle pääsyä eroamisiässä. Mikäli nyt tämä eroamisikä heiltä muutetaan, he kokevat tul-

10 (16) leensa petetyksi. Heille tulee turvata edelleen heidän ns. vanhan siviilin eroamisikä ja päästää heidät kunniakkaasti eläkkeelle. 3. Kun puolustusvoimissa esitetään puolustusvoimalain muutosta ja siihen liittyvien sotilaiden ja siviileiden eroamisiän nostoa, on huomioitava, että sotilaiden osalta eroamisiät päätettiin ja kirjattiin jo lakiin, joka on hyväksytty ja tulee voimaan 1.1.2017. Sotilaidenkaan osalta kaikkien eroamisikää ei tulla nostamaan, joten puolustusvoimissa palvelevat (sotilaat ja siviilit) asetetaan eriarvoiseen asemaan. Korostetaan, että viraston virkamiehiä, sotilaita ja siviileitä, tulee kohdella yhden-vertaisesti, mikäli ns. vanhojen siviileiden eroamisikää aiotaan esittää muutettavaksi. Edellä olevan johdosta siviileidenkään eroamisikää ei ole välttämätöntä nostaa. Mikäli siviileillä muutos ehdotetaan tehtäväksi, tulee se edellä mainituista syistä tehdä yhdenvertaisesti sotilaiden kanssa. Ehdotus tässä tilanteessa olisikin, että ns. vanhojen siviileiden eroamisiät nostetaan siten, että vuonna 1962 tai sitä aiemmin syntyneiden osalta eroamisikää ei nosteta lainkaan. Vuonna 1963 ja sitä myöhemmin syntyneiden osalta nostetaan 1.1.2018 lukien kolme (3) kuukautta vuodessa. Näin olleen vuonna 2025 eroamisiät olisivat nousseet 2 vuotta. 4. Näitä puolustusvoimien ns. vanhojen siviileiden eroamisikää ei voi mitenkään verrata julkisten eläkelakien ja julkisten eläkelain voimaanpanolain käsittämiin ammatillisiin eroamisikiin, koska ne pitävät sisällään vain todella harvoja ammattinimikkeitä valtiolla. Ammatilliset eläkeiät on määritetty ja lukittu vuonna 1998 ja sen jälkeen niitä ei enää ole voinut saada. Ehdotettu muutos ei mitenkään vastaa JUEL:n 6 :n ammatillisia eläkeikiä koskevaa lainsäädäntöä. Erityiset huomiot lakiesityksen perusteissa: 1. Siviilihenkilöstön ns. vanhojen siviilihenkilöiden lukumääränä on toistuvasti käytetty lukua 602, joita muutosesitys koskisi. Tämä ei ole oikea luku, vaan oikeampi luku on noin 500 henkilöä ja jopa alle. Puolustusvoimissa ei ole pystytty tarkkaa lukua laskemaan. 2. Esitän alla olevan kappaleen poistamista kokonaan puolustusminiteriön valmistelemasta hallituksen esityksestä: Lakiluonnoksessa on seuraava kirjaus: Sotilasammatillisesti koulutetun reservin määrä vähenee nykyisestä noin 2400:sta 600 henkilöllä. Muutoksen vaikutukset puolustusvoimien sodanajan joukkoihin suorituskykyyn pyritään minimoimaan kouluttamalla soveltuvia asevelvollisia sodanajan joukkojen johtajiksi ja lisäämällä sotilasvirkojen määrää puolustusvoimien rauhan ajan organisaatiossa. Virkojen kokonaismäärän pysyessä nykyisenä tämä merkitsisi siviilivirkojen määrän vähenemistä. Vuoteen 2025 jatkuvan eläkeuudistuksen siirtymäkauden johdosta päätökset henkilöstörakenteen mahdollisesta muuttamisesta tehdään kuitenkin vasta myöhemmin. Kuinka on mahdollista, että lakiesityksen perusteluissa on kirjattu yllä oleva puolustusvoimien henkilöstömäärään ja edelleen henkilöstöryhmiin sisältyvä kirjaus. Tämä on ehdottomasti poistettava kokonaan hallituksen esityksestä. Tämä on ehdottomasti väärää henkilöstöpolitiikkaa.

11 (16) 3. Sukupuolivaikutuksia vertailtaessa tulee huomioida koko puolustusvoimissa palveleva henkilöstö, josta suurin osa kuitenkin miehiä. Edellä olevien kommenttien toivon muuttavan lakiesitystä siten, että ns. vanhojen siviileiden eroamisiän korottamisesta luovutaan ja ne jätetään laissa puolustusvoimissa edelleen voimaan. Muutamassa vuodessa näitä ns. vanhoja siviileitä ei enää ole vaan he ovat jääneet eläkkeelle. Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry Huolimatta valtiovarainministeriön ohjauskirjeestä, MTTL pitää ehdottoman tärkeänä että puolustusvoimien ns. vanhat siviilit jotka ovat olleet puolustusvoimien palveluksessa 31.12.1994 ja erikoisupseerit jotka ovat palvelleet 31.12.1996 erikoisupseerin virassa ja joiden virka on muutettu siviiliviraksi säilyttävät heille aiemmin määräytyneet eroamisiät. Noita jo kertaalleen korotettuja eroamisikiä ei enää saa korottaa. Nyt esityksestä saa sellaisen käsityksen, että osalla eroamisikä voisi nousta jopa 67 vuoteen. Julkisten alojen eläkelain valmistelun yhteydessä ei missään vaiheessa todettu, että heidän eroamisikää tullaan korottamaan eikä myöskään julkisten alojen eläkelain toimeenpanolaissa tätä suoranaisesti todeta. Palkansaajajärjestö Pardia Pardia pitää tärkeänä että puolustusvoimien ns. vanhat siviilit jotka ovat olleet puolustusvoimien palveluksessa 31.12.1994 ja erikoisupseerit jotka ovat palvelleet 31.12.1996 erikoisupseerin virassa ja joiden virka on muutettu siviiliviraksi säilyttävät heille aiemmin määräytyneet eroamisiät. Puolustusvoimissa palvelevan ns. vanhan siviilin eroamisikä on säädetty 1.1.1995 eläkelakien muutoksessa. Vuoden 2005 eläkelain muutoksessa nämä puolustusvoimien ns. vanhojen siviilien eroamisiät jäivät. Edellä olevan perusteella esitetään muuttavan lakiesitystä siten, että ns. vanhojen siviileiden eroamisiän korottamisesta luovutaan ja ne jätetään laissa puolustusvoimissa edelleen voimaan. Muutamassa vuodessa näitä ns. vanhoja siviileitä ei enää ole vaan he ovat jääneet eläkkeelle 3.6. Ylimmät sotilasvirat Valtiovarainministeriö Puolustusministeriö esittää, että korkeimpien sotilasvirkojen kohdalla eroamisiät pidettäisiin nykyisellään. Perusteluna käytetään virkarakennetta ja urakierron turvaamista. Esityksen mukaan kyseisen henkilöryhmän eläkeikä nousee ilman eroamisiän nostoakin, koska julkisten alojen eläkelaissa säädetty sotilaiden eläkeiän nousu koskee myös ylimmissä sotilasviroissa palvelevia henkilöitä. Sotilasvirassa palvelevien henkilöiden kohdalla eroamisikä kuitenkin laukaisee oikeuden vanhuuseläkkeeseen, joten on tärkeää korottaa myös korkeimpien sotilasvirkojen eroamisikiä. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan henkilöstöä tulee lähtökohtaisesti kohdella yhdenveroisesti ja eroamisikien korottamisen tulisi koskea myös korkeimpia sotilasvirkoja.

12 (16) Keva Kiinnitämme huomiota siihen, että luonnoksen mukaan nykyiseen 60 vuoden eroamisikään jatkavan Pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin ja sotilasprofessorin sekä nykyiseen 63 vuoden eroamisikään jatkavan Puolustusvoimien komentajan eläkkeelle siirtyminen ei myöhentyisi lainkaan. Pääesikunta Pääesikunta yhtyy hallituksen esitysluonnokseen siitä, että puolustusvoimain komentajan eroamisikää ei tulisi muuttaa nykyisestä. Pääesikunta yhtyy hallituksen esitysluonnokseen siitä, että pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkojen eroamisikiä ei tulisi muuttaa nykyisestä. 3.7. Lentäjien eroamisiät Keva Lakiluonnoksen 47 :n 2 momentin mukaan lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä eroamisikä olisi 45-50 vuotta henkilön koulutus ja kokemus huomioon ottaen. Eläkkeiden toimeenpanon ja eläkeneuvonnan kannalta olisi erittäin tärkeää, että eroamisiästä säädettäisiin täsmällisemmin lain tasolla. Luonnoksen mukaan lentäjien eroamisikiä korotettaisiin vuodesta 2018 alkaen vuoteen 2025 saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella. Jotta kunkin ikäluokan eroamisikä kävisi selkeästi ilmi säännöksestä, ehdotamme siihen vastaavaa syntymävuoteen perustuvaa porrastusta kuin 1 momentin 3 kohdassa on. Tällöin 45 vuoden eroamisikä säilyisi vuonna 1972 tai sitä ennen syntyneellä ja se nousisi vuonna 1973 syntyneistä alkaen kolmella kuukaudella niin, että eroamisikä olisi vuosina 1980-1981 syntyneellä 47 vuotta. Vastaavasti 50 vuoden eroamisikä säilyisi vuonna 1967 tai sitä ennen syntyneellä ja se nousisi vuonna 1968 syntyneistä alkaen kolmella kuukaudella niin, että eroamisikä olisi vuosina 1975-1976 syntyneellä 52 vuotta. Eroamisikää ollaan korottamassa eläkeuudistuksen mukaista nopeammin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalinvirassa 55 vuodesta 57 vuoteen ja everstin virassa 52 vuodesta 54 vuoteen. Näiden virkojen haltijoilla on kuitenkin oikeus sotilaseläkkeeseen jo 45-47 vuoden iässä, joten heidän eläkeoikeutensa ei myöhenny kerralla kahdella vuodella. Pääesikunta Pääesikunta yhtyy hallituksen esitysluonnokseen siitä, että lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä kenraalin ja everstin virassa eroamisikää tulisi nostaa esitetysti kahdella vuodella, jolloin eroamisikä olisi siirtymäkauden jälkeen kenraalin virassa 57 vuotta ja everstin virassa 54 vuotta.

13 (16) 3.8. Aliupseerien eroamisiät Aliupseeriliitto esittää, että aliupseereille tulisi myös jatkossa säilyttää mahdollisuus painavista syistä palvella henkilökohtaisen eroamisiän yli niissä tapauksissa, joissa eroamisikä on alhaisempi, kuin valtion yleisen eläkelain määrittelemä 57 vuotta. Nämä tapaukset olisivat yksittäisiä poikkeuksia lain perussääntöön nähden ja kuuluisivat edelleen Pääesikunnan ratkaisuvaltaan ja sen harkitsemaan toiminnalliseen tarpeeseen sekä virkamiehen suostumukseen. Tällä menettelyllä tuettaisiin virkamiehiä saavuttamaan täysi 60 prosentin eläkekarttuma sellaisissa tapauksissa, joissa virkamiehen palvelusuralle sijoittuu esimerkiksi pitkiä perhevapaita tai virkamiehen virantoimitus on jostain muusta syystä ollut keskeytyksessä pidemmän ajan. Samoin tuettaisiin niitä virkamiehiä, jotka ovat tulleet puolustusvoimien virkaan vasta myöhemmällä iällä. Aliupseereiden kohdalla tämä ei ole harvinaistakaan joskaan ei aivan yleistäkään. Menettely antaisi myös työnantajalle mahdollisuuden hyödyntää virkamiehen osaamisen siihen saakka, kun hän täyttää säädetyn 57v eroamisiän. Aliupseereiden nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa osaamisen vaativimpiin tehtäviin vasta uran loppuvaiheissa. Näissä tapauksissa olisi hyvinkin perusteltua palvella tarpeen niin vaatiessa yli henkilökohtaisen eroamisiän. Aliupseeriliitto ry esittää, että lain muutoksen yhteydessä myös aliupseerit lisättäisiin niihin henkilöstöryhmiin, joilla on oikeus erota palveluksesta täytettyään 48 vuotta ja saada eläkettä täytettyään 57 vuotta sen karttuman mukaisesti, mikä oli saavutettu asianomaisessa iässä erotessaan palveluksesta. Aliupseeriliitto ry katsoo, että ne perustelut, joilla aliupseeristo aikanaan on rajattu kyseisen lainkohdan ulkopuolelle, ovat vanhentuneet eivätkä vastaa tämän päivän aliupseeriston henkilöstöryhmän sodan ja rauhan ajan virkatehtävien tasoa ja luonnetta. Voimassa oleva lainsäädäntö on säädetty aikana, jolloin sitä koskevat lainperustelut kohdentuivat värvättyihin ja sotilasammattihenkilöihin ja heidän käyttöperiaatteisiinsa puolustusvoimissa. Yleensä kyseiset henkilöt palkattiin puolustusvoimiin hoitamaan yhtä ammattitehtävää ilman siihen liittyvää kehittyvää uranäköalaa tai sodan tai rauhan ajan johtaja- ja/tai esimiestehtäviä. Aliupseeriston henkilöstöryhmän perustamisen myötä tilanne on muuttunut olennaisesti ja pysyvästi. Aliupseeriston tehtävät ovat henkilöstöryhmän sisäisesti jatkuvasti kehittyviä ja vaativoituvia. Muun muassa puolustusvoimien henkilöstöstrategiassa on määritelty perusteet virkaurakurssien ja tehtäväkierron kautta muodostuvasta nousevasta sotilasurasta niin sodan- kuin rauhan ajan johtajatehtäviin (esimerkiksi komppanian päällikkö). Lisäksi suurin osa opistoupseerien tehtävistä siirtyy puolustusvoimien henkilöstörakenteen uudistuksessa sellaisenaan aliupseereille. Opistoupseerit kuten myös upseerit kuuluvat jo nykyisessä lainsäädännössä Aliupseeriliitto ry:n nyt aliupseeristoa koskevan esityksen mukaisen lain soveltamisalan piiriin. Aliupseeriliitto ry katsoo, että täysin samassa asemassa olevia sotilaita ei voida asettaa lain edessä eriarvoiseen asemaan ilman syrjivää vaikutusta.

14 (16) Opistoupseerit Lakiuudistuksen yhteydessä tulee Puolustusministeriön huolehtia opistoupseeriston osalta siitä, että peruskurssien 49 52 sotilasvirassa palvelleiden kurssilaisten työharjoittelujakson osalta turvataan oikeus sotilaseläkkeeseen ja suoritetaan viipymättä tarvittavat työnantajatoimet asiantilan korjaamiseksi. 3.9. Erikoisupseerien eroamisiät Keva Luonnoksen mukaan eräiden erikoisupseerien eroamisikää korotettaisiin kerralla 55 vuodesta 60 vuoteen. Kevan näkemyksen mukaan olisi tarpeen tarkastella sitä, jääkö muutoksen piiriin kuuluville henkilöille riittävästi varautumisaikaa muutokseen. 3.10. Sotilasyli-insinöörin ja sotilasylilääkärin virat Pääesikunta Pääesikunta esittää, että sotilasyli-insinöörin ja sotilasylilääkärin viroissa palvelevien eroamisikä rinnastettaisiin tehtävien laajuuden ja sen edellyttämän työkokemuksen takia everstin ja kommodorin virkojen eroamisikään, eli eroamisiäksi säädettäisiin sotilasyliinsinöörin ja sotilasylilääkärin osalta 60 vuotta. Nämä virat edellyttävät pitkää ja laajaa työkokemusta puolustusvoimissa, mistä johtuen henkilö saavuttaa kelpoisuuden näihin virkoihin palvelusuran loppupuolella. Esityksen puolustusvoimista annetun lain (myöh. PvL) 47 :n 1 momentin 3 kohdan mukainen esitetty eroamisikä 55 57 vuotta katkaisisi täten kyseisten henkilöryhmien osalta monien henkilöiden virkauran ennen kuin henkilöllä on mahdollisuus ylimpiin tehtäviin. Voimassa olevan PvL:n 47 :n eroamisikä muissa kuin 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaisissa sotilasviroissa on 55 vuotta. Pääesikunnan käsityksen mukaan KEVA on kuitenkin omalla tulkinnallaan soveltanut ko. virkoihin 60 vuoden eroamisikää (PvL 47 1 mom 2 kohdan perusteella). Tämä merkitsisi myös sitä, että toteutuessaan esityksen 47 :n 1 momentin 3 kohdan muotoilu säädöstasolla laskisi eroamisikiä sotilasyli-insinöörin ja sotilasylilääkärin osalta 3-5 vuodella. Pääesikunta toteaa, että sen esittämä sotilasyli-insinöörin ja sotilasylilääkärin virkojen eroamisiän säätäminen 60 vuodeksi ei täten edellä kerrotun perusteella muuttaisi voimassa olevaa käytäntöä, mutta selkeyttäisi tilannetta kun asiasta olisi nykyistä selkeämmin säädetty. Sotilasyli-insinöörin virkoja on puolustusvoimissa tällä hetkellä 20 kpl ja sotilasylilääkärin virkoja 9 kpl, eli yhteensä 29 kappaletta. Maanpuolustuksen teknisten toimihenkilöiden liitto MTTL ry Erikoisupseerien sotilasyli-insinöörin viroissa palvelevien eroamisikä esitetään rinnastettavaksi everstin ja kommodorin virkojen eroamisikään. Virat edellyttävät laajaa ja pitkää työkokemusta Puolustusvoimissa. Tämän takia henkilö saavuttaa kelpoisuuden ylimpiin virkoihin palvelusuran loppupuolella. Eroamisikä 55-57 vuotta katkaisee monien henkilöiden virkauran ennen kuin henkilöllä on mahdollisuus ylimpiin tehtäviin. Näitä sotilasyliinsinöörin virkoja on Puolustusvoimissa yhteensä alle kaksikymmentä (20). Palkansaajajärjestö Pardia Erikoisupseerien sotilasyli-insinöörin viroissa palvelevien eroamisikä esitetään rinnastettavaksi everstin ja kommodorin virkojen eroamisikään. Virat edellyttävät laajaa ja pitkää

15 (16) työkokemusta Puolustusvoimissa. Tämän takia henkilö saavuttaa kelpoisuuden ylimpiin virkoihin palvelusuran loppupuolella. Eroamisikä 55-57 vuotta katkaisee monien henkilöiden virkauran, ennen kuin henkilöllä on mahdollisuus ylimpiin tehtäviin. Näitä sotilasyliinsinöörin virkoja on Puolustusvoimissa yhteensä alle kaksikymmentä (20). 3.11. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen henkilöstö Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö haluaa kiinnittää puolustusministeriön huomiota vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvien siviilien eroamisikää koskevaan sääntelyyn. Jotta eroamisikien nosto koskisi myös niitä puolustusvoimien virkamiehiä, jotka on aiemmin siirretty virkoineen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen (Palkeet), valtiovarainministeriö ehdottaa, että puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännökseen lisättäisiin seuraava momentti Tämän lain 47 :n 5 ja 6 momenttia sovelletaan myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (229/2009) voimaantulosäännöksessä tarkoitettuun: 1) Puolustusvoimien virasta ennen vuoden 2008 alkua Puolustushallinnon palvelukeskuksen palvelukseen siirtyneeseen virkamieheen, joka on siirtynyt sen jälkeen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sekä 2) Puolustusvoimien virasta vuoden 2010 alkuun mennessä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen siirtyneeseen virkamieheen. Keva Puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta annettavan lain voimaantulosäännökseen tulisi mielestämme lisätä eroamisikää ja sen korottamista koskeva säännös niitä tilanteita varten, joissa on siirrytty Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen. Ehdotamme harkittavaksi seuraavaa säännösluonnosta: Tämän lain 47 :n 5 ja 6 momenttia sovelletaan myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (229/2009) voimaantulosäännöksessä tarkoitettuun: 1) Puolustusvoimien virasta ennen vuoden 2008 alkua Puolustushallinnon palvelukeskuksen palvelukseen siirtyneeseen virkamieheen, joka on siirtynyt sen jälkeen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen sekä 2) Puolustusvoimien virasta vuoden 2010 alkuun mennessä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen siirtyneeseen virkamieheen. 3.12. Sotilasprofessorin ja apulaissotilasprofessorin eroamisiät Pääesikunta Pääesikunta yhtyy hallituksen esitysluonnokseen siitä, että sotilasprofessorin ja apulaissotilasprofessorin virkojen eroamisikiä ei tulisi muuttaa nykyisestä.

16 (16) 3.13. Yksityiskohtaisia huomioita Valtiovarainministeriö Esitysluonnoksen sivulla kolme viitataan valtion virkamiesten yleiseen 68 vuoden eroamisikään. Valtiovarainministeriö huomauttaa, että valtion virkamiesten eroamisikää koskeva sääntely on muuttunut 1.4.2016 alkaen ja yleinen eroamisikä nousee asteittain. Vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä virkamiehillä yleinen eroamisikä on 70 vuotta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös puolustusvoimista annetun lain 47 :n 3 momenttia, jossa säädetään virkamiehen oikeudesta jatkaa palveluaan eroamisiän jälkeen. Valtiovarainministeriö kiinnitti huomiota sotilasvirkamiestä koskevassa kohdassa olevaan ristiriitaan perusteluiden ja pykälän välillä. Perusteluissa todetaan, että sotilasvirassa oleva virkamies voi jatkaa enintään siihen saakka, kun hän täyttää 57 vuotta. Pykälätekstissä vastaavassa kohdassa on ikärajana 55 vuotta. Keva Luonnoksesta puuttuu myös eräiden vanhojen siirtymäsäännösten piiriin kuuluvien erikoisupseerien ja sotilaspappien eroamisiän korottamista koskevat säännökset. Näiltä osin esitys poikkeaa 60 vuoden eroamisikään esitetyistä muutoksista. Pääesikunta Esityksen säädösmuutoksen 5 momentissa on säädetty eroamisiän nousemisesta vuosittain vuoden 2018 alusta lukien riippuen siitä, minä vuonna voimassa oleva eroamisikä täyttyy. Pääesikunnan henkilöstöosasto on lausunnossaan katsonut, että tämä turvaisi edellä kerrotun pääesikunnan huolen. Ottaen huomioon, että kyseinen momentti viittaa edellä olevaan 4 momenttiin, jossa puolestaan säädettäisiin vain tietyistä virkatyypeistä, pääesikunnan käsityksen mukaan mahdollinen on myös tulkinta, että 5 momentin säännös on tarkoitettu ulottumaan vain 4 momentissa mainittuihin, tiettyihin virkatyyppeihin eikä suinkaan muihin sotilasvirkoihin. Mahdollista on, että viitattu huoli on tarkoitettu turvata säätämällä julkisten alojen eläkelain (81/2016) 102 :n 2 momentin mukainen sotilaan syntymävuoden mukaan määräytyvä sotilaan alin vanhuuseläkeikä portaittain (1-9 kohdat) sisällöltään yhteneväksi hallituksen esitysluonnoksen PvL 47 :n 1 momentin 3 kohdan a-g kohtien kanssa. Tällöin käytännössä sotilaan syntymävuoden mukaan määräytyvä sotilaan alin vanhuuseläkeikä olisi sama kuin PvL 47 :n 1 momentin 3 kohdan mukainen eroamisikä. Lentäjien osalta sotilaan syntymävuoden mukaan määräytyvä sotilaan alin vanhuuseläkeikä on säädetty julkisten alojen eläkelain 3 momentissa, ja eroamisikä PvL 47 :n 2 momentissa ( näitä ikiä korotetaan vuodesta 2018 alkaen vuoteen 2025 saakka kolmella kuukaudella jokaista kalenterivuotta kohden, yhteensä enintään kahdella vuodella ). Julkisten alojen eläkelain 102 :n 5 momentin mukaan sotilaan alin vanhuuseläkeikä on kuitenkin 2-4 momenteista poiketen sama kuin hänen eroamisikänsä, jos se on korkeampi kuin mainituissa momenteissa säädetty sotilaan alin vanhuuseläkeikä. Pääesikunta esittää harkittavaksi, esille tuoduista tulkintavaihtoehdoista johtuen, että mikäli hallituksen esitysluonnoksen PvL 47 :n 5 momentin tarkoituksena on ollut turvata edellä kerrottu pääesikunnan huoli, tulisiko 5 momenttia selkiyttää tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi.