Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Samankaltaiset tiedostot
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros Kirja sivut 43-93

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Data ja informaatio. Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Ohjattu media. Tiedonsiirto. Ohjaamaton media

Tiedonsiirron perusteet ja fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden OSI-mallin alimmainen kerros "Miten siirretään yksi bitti"

Tietoliikenteen fyysinen kerros. Tietoliikenne kohtaa todellisuuden Kirja sivut 43-93

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

OSI ja Protokollapino

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Linkkikerros, Puhelinverkko. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

S Teletekniikan perusteet

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Tietoliikenne II (2 ov)

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Linkkikerros

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

Jos A:lla ei ole tietoa ARP-taulussaan, niin A lähettää ARP-kysely yleislähetyksenä

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2010 1

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

Tietoliikenne II (2 ov)

itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) 5.1. Kaksipisteyhteydet. Kehysten kuljetus. Missä virhe hoidetaan? Virheet.

Kanavan kuuntelu. Yleislähetysprotokollia ALOHA. CSMA (Carrier Sense Multiple Access) Viipaloitu ALOHA. Lähetyskanavan kuuntelu (carrier sense)

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoliikenteen perusteet

T Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

6. Erilaisia verkkoja. LAN, MAN ja WAN

6. Erilaisia verkkoja

Tietoliikenteen perusteet

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

TK Palvelinympäristö

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Linkkikerros: Ethernet ja WLAN

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

Chapter 5 Link Layer and LANs

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Luento 10: Kaikki yhteen ja langaton linkki

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Eetteriverkon rakenne

CSMA/CD. Eetteriverkon rakenne. Signaalin koodaus. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Lyhyet etäisyydet, pieni määrä laitteita. Manchester-koodaus

Transkriptio:

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron perusteet Osa luennosta perustuu Tuomas Auran, Timo Kiravuon ja Jouni Karvon opetusmateriaaliin Osa kaavioiden kuvista Public Domainia openclipart.orgin käyttäjiltä ARTMAN ja dur2250 2

ACTA 3

Viime luennolta UDP: Universal Datagram Protocol Lähdeportti (ohjelma) Paketin pituus Sisältö Kohdeportti (ohjelma) Tarkastussumma Tarkastussumma (hash, checksum) lasketaan koko paketista ennaltamäärätyllä tavalla Voidaan havaita jotkin virheet saapuneessa paketissa Tarkastussummaa ei ole pakko laittaa lähettäessä 4

Tarina tähän asti Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... 5

TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... Asiakas/palvelinsovellukset ja monenväliset palveluarkkitehtuurit Tiedonsiirto päästä päähän, Internetin yli (end to end) Tiedonsiirto yhden linkin yli 6

Nimiavaruudet Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, WLAN, GPRS... Sähköpostiosoite, URL, DNS-nimi, jne. IP-osoite ja porttinumero IP-osoite MAC-osoite 7

Linkkikerros Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Socket API Laiteajurirajapinta Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 8

Viime viikolla Runkoverkko Autonominen Järjestelmä (AS) AS 9

Tällä viikolla Linkkikerros tarjoaa tiedonsiirtoa yhden fyysisen tai loogisen linkin yli Ei yksimielisyyttä siitä, kuuluuko fyysinen datan siirto TCP/IP-stäckiin Kilpailevassa OSImallissa erikseen looginen linkki ja fyysinen linkki Looginen = miltä se näyttää käyttäjästä Fyysinen = miten piuhat on vedetty 10

Yhteys Kahden laitteen välinen yhteys voi olla Simplex: yksisuuntainen. Kaksisuuntaiseen kommunikaatioon tarvitaan 2 simplex-linkkiä. Half-Duplex: kaksisuuntainen, mutta vain toinen osapuoli voi puhua kerrallaan Full-Duplex: samanaikainen kaksisuuntainen Full-Duplex-yhteyden voi rakentaa vain kahden pisteen välille N noodin yhdistämiseen n(n 1)/2 yhteyttä Yleensä käytetään kytkimiä, toistimia tai muita 11

Viestin rakenne tähän asti Verkkokerros Kuljetuskerros Sovelluskerros Varsinainen data IP-otsakkeet TCP/UDP HTTP, SMTP, VoIP, tjms protokolla luotettavan tavuvirran tai datagrammiyhteyden päällä Esim. Html-sivu, sähköpostiviesti Jokainen protokollataso kuljettaa tiimalasimallissa ylempien protokollien otsake- ja muita tietoja Jokainen voitaisiin rakentaa vastaavaa palvelua tarjoavan toisen protokollan päälle http://tools.ietf.org/html/rfc1149 12

Viesti tällä viikolla Linkkikerros Verkkokerros Kuljetuskerr os Sovelluskerros Varsniai nen data Ethernetkehys, tjms IPdatagrammi TCP/UDPpaketti/ datagrammi HTML, SMTP, jne protokollan otsakkeet Esim. Htmlsivu, sähköpos tiviesti Linkkikerros lisää monipuolisuutta monotonisen IP:n alapuolelle Ethernet Wlan DSL ISDN Etc. Tiimalasimallin toinen leveä kohta 13

Overhead Linkkikerros Verkkokerros Kuljetuskerr os Sovelluskerros Varsniai nen data Ethernetkehys IPdatagrammi TCP/UDPpaketti/ datagrammi HTML, SMTP, jne protokollan otsakkeet Esim. Htmlsivu, sähköpos tiviesti Jokainen tietoliikenneprotokolla aiheuttaa overheadia (suom. yleiskustannus) Overheadia voi olla yllättävän paljon (mahdollinen rästitehtävä) Toisaalta overhead on välttämätöntä 14

Verkkotopologioita Rengas Tähti Väylä 15

Yleisiä verkkotopologioita Johdinverkot ovat rakenteeltaan joko renkaita, tähtiä, väyliä tai edellisten hybridejä Rakenteet käytössä kaikessa tiedon siirtämisessä Väylä on yleinen tietokoneiden sisällä Ns. Network on a Chip (NOC) tyyppiset tietokoneet kuuma tutkimusaihe 16

Verkkotopologia voi olla erilainen fyysisesti ja loogisesti Esimerkiksi keskittimellä toteutettu ethernet on fyysisesti tähti, loogisesti väylä Fyysinen: miten johdot on kytketty Looginen: miltä verkko näyttää laitteiden mielestä 17

Hub/Switch Vastaanottaja Lähettäjä Hub eli keskitin lähettää saamansa kehykset kaikkiin suuntiin Vastaanottaja Lähettäjä Switch eli kytkin lähettää saamansa kehykset vain oikeaan suuntaan 18

Hub/Switch Hub on tyhmä toistin Halpa Puhelias (kaikki menee kaikille) Ruuhkautuu helposti (törmäyksiä) Ei kauheasti enää Switch on fiksumpi Kalliimpi, pitää muistaa missä mikäkin kone on Ei tarpeettoman puhelias Ruuhkasietoisempi 19

Router Reititin on laite, joka on kiinni kahdessa eri verkossa Verkot voivat olla fyysisesti erilaisia (esim. ADSL ja Ethernet, WLAN ja Ethernet) Reititin siirtää viestejä verkosta toiseen Vastaanottaja Lähettäjä 20

Ethernet Yleisin lähiverkoissa (Local Area Network, LAN) käytetty teknologia IEEE 802.3 Loogisesti väylä Vain yksi laite voi lähettää väylälle kerrallaan Laitteet eivät tiedä koska muut haluavat lähettää Erillinen protokolla määrittelee miten toimitaan Media Access Control (MAC) 21

Ethernet-kehys Lähettäjä Kohde Kehystetty protokolla Data 00:26:82:16:df:04 ff:ff:ff:ff:ff:ff 0x0800 (IP)... 1234 Ethernet-kehys rikkoo kerrosmallia, koska se on kiinnostunut päälläolevasta protokollasta Toisaalta, ethernetin päälle voidaan rakentaa muitakin kuin IP-verkkoja CRCtarkastussum ma 22

Media Access Control MAC-osoite määrittää yksikäsitteisesti väylän varrella olevan laitteen Uniikki koko maailmassa Jokaisella verkkolaitteella (BT, Wlan, whatnot) Esim. 00-FF-3A-D0-C9-18 Tunnetaan myös nimellä Physical Address Carrier Sense Multiple Access With Collision Detection (CSMA/CD)-protokolla määrittelee miten Ethernet-verkkoon saa lähettää 23

CSMA/CD 24

Token Ring Ennen Ethernetiä käytettiin yleisesti token ring lähiverkkoprotokollaa Kun kukaan ei lähetä varsinaista dataa, erityistä Token-kehystä lähetetään vuorotellen kaikille laitteille Laite saa lähettää vain silloin kun se on saanut Token-kehyksen eikä ole vielä vastannut Laite ilmaisee olevansa valmis lähettämällä Token-kehyksen 25

WLAN IEEE 802.11 perheen protokollat määrittelevät langattoman lähiverkon Radioaallot eroavat olennaisesti johtimesta Monotonisuuden rikkova tuotemainos http://www.thinkgeek.com/tshirts-apparel/ interactive/bd12/ ns. Hidden node ongelma Infrastructure mode kun on tukiasema (Access Point) Ad Hoc mode kun halutaan yhdistää ilman AP:tä (harvoin käytössä) 26

CSMA/CA Hidden node ongelman takia langattoman verkon noodit eivät voi toimia kuten Ethernetissä Ratkaisuna jokainen pyytää vuorollaan access pointilta lupaa lähettää Koneet saattavat nähdä AP:n mutteivät toisiaan 27

WPA/WEP Wlan on ohjaamaton media Kuka tahansa voi kuunnella Salausta tarvitaan WEP (Wired-Equivalent Privacy) vanha, viallinen ratkaisu WPA (Wi-Fi Protected Access) parempi, ei vieläkään täydellinen Yksityiskäyttäjille jaettu salaisuus Monimutkaisemmissa konteksteissa erillinen autentikaatio eduroam 28

DHCP Dynamic Host Control Protocol mahdollistaa verkkoon liitetyn koneen osoitteen automaattisen määrittämisen Pitää olla osoitteita tarjoava palvelin Liitetty kone huutaa linkkikerroksen broadcast-osoitteeseen ja kysyy, haluaisiko joku antaa IP-osoitteen Osoitteen mukana usein tulee mm. verkon koko (netmask), oletusreititin, DNSnimipalvelimien osoitteita 29

DHCP - ongelmia Verkossa voi olla monta DHCP-palvelinta, keneen luottaa? Tietoturvaongelma esim. lentokentillä Ärsyttävää Teekkarikylän verkossa DHCP:n jakamat osoitteet (usein) vaikeasti ennustettavissa DHCP:llä IP:n saaneen koneen on vaikea olla asiakas-palvelin mallin palvelin Jaetut osoitteet usein yksityisissä IP-avaruuksissa (NAT), porttien edelleenohjaus ja reiät palomuuriin iso ongelma Vaikeahkoa olla peer p2p-protokollissa Osittain ratkennut UPnP:llä, suurimmalta osalta ei 30

ARP Address Resolution Protocol (ARP) auttaa verkossa olevaa laitetta löytämään IPosoitetta vastaavan MAC-osoitteen Mikäli kohde ei ole samassa verkossa (kone tietää netmaskin), lähettäjä lähettää IP-datagrammin oletusreitittimelle, joka huolehtii sen eteenpäin 31

Tyypillinen kotiverkko The image cannot be displayed. Your computer may not have enough memory to open the image, or the image may have been corrupted. Restart your computer, and then open the file again. If the red x still appears, you may have to delete the image and then insert it again. Kuluttajalaitteissa usein yhdistetään useamman osan toiminnot. Kaikki toiminnallisuudet voi saada yhdessä laitteessa 32

TIEDONSIIRRON PERUSTEET 33

Data ja Informaatio Data: kuvat, luvut, kirjaimet ilman merkitystä Informaatio: datan merkityssisältö (ihmisen kasvot, hinta, geenin emäsparijärjestys) Tieto on ihmisen ymmärrystä informaatiosta (tuote on kallis) Tämä kalvo tulee uudestaan parin viikon kuluttua 34

Tiedon esitys Tietokoneissa informaatio on esitetty binäärimuodossa Joskus binääri on esitettävissä merkkeinä, esim. tekstipohjaiset protokollat Sama informaatio voi viedä vaihtelevan määrän tilaa à Häviötön pakkaus Joskus informaatiota ei pyritä säilyttämään kokonaan à Häviöllinen pakkaus Tämä kalvo tulee uudestaan parin viikon kuluttua 35

Tiedon siirto Tietoliikenteessä yleensä pyritään siirtämään informaatio häviöttömänä Tietokoneille virheetön datasiirto tarpeellista informaation välittymiseksi Ihmisille aina ei Esimerkiksi puhe häiriöisen radioyhteyden yli Data saattaa olla korruptoitunutta, mutta viestin informaatiosisältö todennäköisesti menee perille 36

Tiedonsiirtomediat Ohjattu media Kuparijohto Parikaapeli Koaksiaalikaapeli Massatallennusvälineet Ohjaamaton media Sähkömagneettinen säteily Painevaihtelut (ääni) Olennaista: Vastaanottajien määrä Lähetteen säteily 37

Bitin siirto median yli Bitit on koodattava jotenkin Kantataajuusmenetelmässä bitit muutetaan suoraan esim. jännitteeksi, toimii yhteyksillä, joissa on suhteellisen vähän häiriöitä Häiriöisillä yhteyksillä kantoaalto auttaa erottamaan signaalin taustakohinasta, signaali muokkaa kantoaaltoa Amplitudimodulaatio (AM) Taajuusmodulaatio (FM) Vaihemodulaatio (PM) Nykyään on myös monimutkaisempia koodauksia Esim. UMTS:n käyttämä CDMA 38

Modulaatio 0 1 0 0 1 1 0 0 0 0 1 1 Amplitudi- Modulaatio (AM) Taajuus- Modulaatio (FM) Vaihe- Modulaatio (PM) 39

Synkronisaatio Denuntiato solum translata valet = vain vastaanotettu viesti merkitsee Vastaanottajan pitää siis tunnistaa data Synkronoimattomassa tiedonsiirrossa vastaanottaja tunnistaa viestin (yksi tavu dataa) alun ja ottaa näytteitä riittävän usein saadakseen viestin Esim. start-bitti, 8 databittiä, pariteetti ja stop-bitti Ethernetissä viesti alkaa ykkösillä Synkronoidussa tiedonsiirrossa lähettäjällä ja vastaanottajalla on kellot samassa ajassa, vastaanottaja tietää milloin bitin pitäisi tulla Tehokkaampaa Kellojen synkronointi vaikeaa 40

Siirtotien laatu Kaistanleveys (bandwidth) Käytettävissä oleva taajuusalue Kohina (noise) Taustalla olevat häiriösignaalit, joista viesti on erotettava Siirtokapasiteetti (capacity) Montako bittiä sekunnissa saadaan siirrettyä (lasketaan edellisistä) Virhetaajuus (error rate) Montako databittiä sekunnissa muuttuu Viive (latency) Kauanko bitiltä kestää matkata päästä päähän Huojunta (jitter) Perättäisten viestien aikavaihtelut Vaimennus (attenuation) Kuinka usein signaalia on vahvistettava (riippuu mediasta) 41

Signaali matkalla 0 1 0 0 1 0 Lähtevä signaali Vaimennus Kaistanleveyden pyöristämä Viive 0 1 0 1 1 0 Saapuva signaali Näytteenotto Vastaanotettu data 42

AD Vastaanottopäässä tehtävä muunnos analogisesta digitaaliseen Sama muunnos tehdään otettaessa digikuvaa, nauhoitettaessa musiikkia tietokoneelle Ei käsitellä tässä, koska sopii paremmin toisaalle 43

Kohinasuhde Analogisissa siirtoteissä on aina erilaisia häiriöitä Signaalinvoimakkuuden suhde kohinan voimakkuuteen on hyvin tärkeä mitta siirtotien laadulle SNR, Signal to Noise Ratio Ilmaistaan yleensä desibeleissä Esim. jossain analogisessa puhelinverkossa voidaan mitata signaalin olevan 10 000 kertaa taustakohinaa voimakkaampi Tällöin SNR on 10 log 10 10000 = 40 db Ihmiskorva selviää vielä noin 0 db:n SNR:stä 44

Kaistanleveys ja kapasiteetti Kaistanleveys tarkoittaa tietyn kanavan läpäisevää taajuusaluetta Tyypillisesti siirtotien sähköiset ja optiset ominaisuudet määrittävät lähetettävälle pulssille tietyn minimipituuden, jotta se voitaisi havaita luotettavasti vastaanottopäässä Pulssin minimipituudesta saadaan vastaava korkein taajuus, joka voidaan siirtää Ilmaistaan Hertzeinä, Hz Kapasiteetti on tietyn kanavan läpi siirrettävän datan määrä Ilmaistaan bitteinä sekunnissa, b/s Nyquistin kaava tiedonsiirrolle on r max = 2 B log 2 L r max on suurin saavutettava bittien siirtokapasiteetti B on ideaalikanavan kaistanleveys L on signaalitasojen määrä Puheessa kapasiteetti sekoitetaan helposti kaistanleveyteen, koska niiden välillä on riippuvuus Riippuvuus ei ole kaksisuuntaista 45

Realistinen kaistanleveys Käytännön kanavilla on kohinaa, joka rajoittaa signaalitasojen määrää Shannonin kaava kanavakapasiteetille on C = B log 2 (1 + SNR) b/s C on kanavan siirtokapasiteetti b/s B on kaistanleveys SNR on kanavan signaali/kohinasuhde jos ilmaistu desibeleinä: 10 (SNR/10) Signaalitasojen määrä ei vaikuta, kaava määrittelee suurimman mahdollisen bitinsiirtokapasiteetin 46

Nyquistin kaava kertoo miten kapasiteettia voidaan lisätä lisäämällä signaalitasoja Shannonin kaava kertoo, että signaalitasojen määrä ei auta äärettömiin vaan maailma tulee vastaan 47

Ensi viikolla Tietoturvallisuuden perusteet Miksi tietoturva-asiantuntijoilla on aina hauskempaa? Mistä CIA on lyhennetty? Mikä on Oodin tärkein tietoturvaominaisuus? Entä Nopan? 48