1. Yhteenveto Talouden näkymät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Maailmankaupan kasvu jää v. 2016 vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Maailmankaupan ennustetaan hieman piristyvän mutta yltävän vain 4 prosenttiin v. 2018. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet, ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin v. 2018. Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka-aineiden kysynnän johdosta. Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien varovaisen myönteinen kehitys. Taloudellisen aktiviteetin elpymisen myötä myös työllisyys kääntyy hitaaseen kasvuun. Myös v. 2017, jolloin kasvuksi ennustetaan 0,9 %, kasvun taustalla ovat edelleenkin yksi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
tyinen kulutus ja investoinnit. Vienti piristyy v. 2017 maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen historiaansa verrattuna vaisua. Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän 0,3 %, ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin v. 2017. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin mutta jää edelleen tavanomaista hitaammaksi. Talouspolitiikan linja Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä, ja velaksi eläminen lopetetaan v. 2021. Hallitus sitoutuu julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen tarvittavien säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia koskevien päätösten tekemiseen hallituskauden aikana. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Hallitusohjelman mukaisesti julkisen talouden tasapainottaminen on käynnistetty välittömästi. Määrärahat Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat kasvavat reaalisesti n. 0,7 % vuoden 2016 varsinaisen talousarvioon verrattuna. Määrärahatasoa nostaa mm. kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat nettomääräiset määrärahalisäykset sekä v. 2017 kasvavat panostukset kärkihankkeisiin. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet. Tuloarviot Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 mrd. euroa v. 2017 ja verotuloiksi 41,6 mrd. euroa. Vuoden 2016 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen arvioidaan kasvavan n. 0,8 mrd. euroa ja budjettitalouden varsinaisten tulojen vastaavasti n. 0,7 mrd. euroa. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjien kasvua edelleen v. 2017, jonka lisäksi veroperustemuutokset myös vähentävät verotulojen kertymää. Valtiontalouden tasapaino ja velka Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on 5,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä pienenee hieman verrattuna vuodelle 2016 budjetoituun (huomioiden jo hyväksytyt lisätalousarviot). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden alijäämän arvioidaan olevan v. 2017 n. 2,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan n. 111 mrd. euroa, mikä on n. 51 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,3 mrd. euroa, mikä on n. 0,2 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2016 on arvioitu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa 2015 tilinpäätös 2016 varsinainen talousarvio 2017 esitys Muutos, % 2016 2017 Ansio- ja pääomatuloverot 9 094 9 210 8 929-3 Yhteisövero 2 761 2 877 3 567 24 Arvonlisävero 16 628 16 868 17 131 2 Muut verot 11 457 11 822 11 937 1 Muut tulot 9 030 8 282 8 185-1 Yhteensä 48 971 49 059 49 749 1 Nettolainanotto ja velanhallinta 1) 4 406 5 332 5 487 3 Tuloarviot yhteensä 53 377 54 391 55 236 2 Kulutusmenot 14 118 14 631 14 824 1 Siirtomenot 36 246 37 062 37 900 2 Sijoitusmenot 1 741 1 093 1 135 4 Muut menot 1 596 1 605 1 377-14 Määrärahat yhteensä 53 700 54 391 55 236 2 Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet) -6 622 1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja 63 milj. euroa v. 2015, -50 milj. euroa v. 2016 ja -50 milj. euroa v. 2017. Kilpailukykysopimus Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat niin sanotun kilpailukykysopimuksen kesäkuussa. Sopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia palkkasopimuksia jatketaan vuoteen 2017 ilman korotuksia. Kilpailukykysopimuksen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten kattavuus on 91 %. Kilpailukykysopimuksella on laajasti vaikutuksia sekä talousarvioesityksen määrärahoihin (kts. tarkemmin luku 5.2) että tuloarvioihin. Nettovaikutuksena talousarvioesityksen määrärahat nousevat yli 400 milj. eurolla kilpailukykysopimuksen seurauksena. Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Vuonna 2017 kilpailukykysopimus heikentää budjettitalouden tasapainoa vajaalla 900 milj. eurolla. Työllisyyspaketti Talousarvioesitykseen sisältyy uusia toimenpiteitä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi jo aiemmin päätettyjen lisäksi. Toimenpiteisiin kuuluu mm. työvoimapalvelukokonaisuuden tehostaminen ja yksityisten palveluntuottajien käytön lisääminen, joihin liittyen TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 17 milj. euron lisäystä. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, työpajatoiminaan ja etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan yhteensä 14,5 milj. euroa. Työllisyyspakettiin kuuluu myös useita asuntorakentamista edistäviä toimia. Valtion tukemien asuntojen kohdentumista niitä eniten tarvitseville parannetaan asettamalla pääkaupunkiseudulla 3 000 euron kuukausituloraja uusille asukkaille ja ARA-asuntoa vaihtaville. Yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille kohdistetaan kertaluonteinen eläketuki. Lisäksi hallitus käynnistää valmistelun kannustinloukkujen purkamiseksi ja työvoiman liikkumisen edistämiseksi sekä valmistelun työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi vuoropuhelussa työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Maahanmuuttomenot Maahanmuuttoon käytettävät menot nousevat hieman vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2016 lisätalousarvioissa maahanmuuttoon liittyviä menoarvioita on korotettu huomattavasti, ja kuluvalle vuodelle budjetoituun nähden (ml. lisätalousarviot) nämä menot alenevat n. 180 milj. eurolla v. 2017. Turvapaikanhakijamääräksi oletetaan 10 000 hakijaa vuosina 2016 ja 2017. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saavien osuus arvioidaan 24 prosentiksi v. 2016 ja 30 prosentiksi v. 2017. Toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi vuonna 2017 Määrärahoissa on huomioitu hallitusohjelmassa päätetyt sopeutustoimet, joita täydennettiin v. 2017 2020 julkisen talouden suunnitelmassa. Vuonna 2017 voimaan tulevia merkittäviä valtion menoja vähentäviä sopeutustoimia ovat muun muassa säästöt ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen ja Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston opetus- ja tutkimustoiminnan erityiseen valtionrahoitukseen sekä indeksisidottuihin menoihin tehtävä 0,85 prosentin tasasuuruinen vähennys. Lisäksi useiden säästötoimien vaikutus kasvaa v. 2017. Veroperustemuutokset Vuonna 2017 toteutetaan useita hallitusohjelman mukaisia verotusta keventäviä muutoksia. Lisäksi kevennetään ansiotuloverotusta kilpailukykysopimuksen tukemiseksi. Työn verotus kevenee 515 milj. euroa kilpailukykysopimuksen sekä hallituksen verokevennyksen johdosta. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, mikä vähentää verotuloja vuositasolla n. 135 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin nousua vastaava tarkistus. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan. Vuonna 2017 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan ottamalla käyttöön ns. metsälahjavähennys. Kotitalousvähennystä kasvatetaan. Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2016 2019. Vuonna 2017 tupakkaveroa korotetaan kaksivaiheisesti, 1.1.2017 ja 1.7.2017. Makeisten ja jäätelön vero poistetaan, koska Euroopan komissio on epäillyt veroon liittyvän kiellettyä valtiontukea veron ulkopuolelle jääville tuotteille. Samassa yhteydessä virvoitusjuomaveron veropohjaan tehdään muutoksia. Lisäksi liikenteen polttoaineiden sekä lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veroa korotetaan. Ajoneuvoveroa korotetaan v. 2017. Lisäksi vuoden 2017 alkupuolella on tarkoitus ottaa käyttöön vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen vero. Autoverotuksen asteittaista keventämistä jatketaan. Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus Vaalikauden kehyksen taso vuodelle 2017 on 44 805 milj. euroa. Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 352 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2017 jää 153 milj. euron jakamaton varaus 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella. Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Kuntatalous Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 10,3 mrd. euroa v. 2017. Valtioavut alenevat vuodelle 2016 budjetoidusta n. 7 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 5 % vuodelle 2016 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle ja kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen on n. 40 milj. euroa vahvistava v. 2017. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 2017 merkittävästi myös muut kuin valtion päätökset. Näitä ovat mm. eläkeuudistus, joka alentaa kuntatyönantajan eläkemaksua, sekä kilpailukykysopimus, joka alentaa kuntien työvoimakustannuksia. Kuntatalous pysyy kansantalouden tilinpidon käsittein alijäämäisenä v. 2017, mutta vahvistuu hieman edellisvuodesta. Julkinen talous Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Julkiseen talouteen on eri hallitusten toimesta kohdentunut mittavia sopeutustoimia, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole supistunut merkittävästi. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Valtiovarainministeriön syyskuun ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä on v. 2016 2,4 % ja 2,6 % BKT:sta v. 2017 ja julkisen talouden velkasuhde nousee v. 2016 64,3 ja 65,8 prosenttiin v. 2017. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6