KORKEA AKTIIVISEN JÄTTEEN LOPPUSIJOITUS Ulla Klötzer Naiset Atomivoimaa Vastaan 28.4.2013
Uusi teollinen Suomi, WSOY 1994, Sitran julkaisusarja (nro 137) Sitra = Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Tehtävänä edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden kasvua sekä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä Sitran tehtävät on määritelty laissa kaksi kehitystietä: Tieto taito Suomi Ydin Suomii
Tieto taito Suomi Tieto taito Suomen toteutuminen vaatii johdonmukaisia konkreettisia toimenpiteitä, kuten vankkaa panostusta koulutukseen, ei suinkaan määrärahojen leikkauksia Elinkeino ja maatalouspolitiikka (ydinvoima, kaivosteollisuus, GMO jne.) noudattelee tänä päivänä pelottavalla tarkkuudella ydin Suomi skenaarion linjauksia
Ydin Suomi Luonnonmullistukset epätodennäköisiä, peruskalliomme on stabiili ja vahva vallitsevat tuulet ovat lounaasta eli pois Länsi Euroopasta vakaa yhteiskunta ja kyvykkäät ihmiset
Suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset pystynevät suoriutumaan vaikeistakin tehtävistä ja hoitamaan asioita, joita ei ehkä voida antaa hoidettavaksi muualle Sijaintimme ja luotomme ansiosta voimme määrätietoisesti hankkia tänne sellaista teollisuutta, jota ei haluta säilyttää tiheästi asutussa Länsi Euroopassa siihen liittyvien riskien takia
Vahva peruskalliomme sopii ydinjätteen loppusijoitukseen Ydinjätteemme sijoituskustannuksia voimme peittää ottamalla vastaan muualta tullutta ydinjätettä sijoitettavaksi valmiiksi louhittuihin luoliimme
Ydin Suomessa vientimme koostuisi energiasta, kemian teollisuuden tuotteista sekä sellusta ja paperista Olisi mahdollista, että elintarviketuotanto nykyisessä laajuudessa loppuisi, koska syntyisi epäilyjä siitä, voidaanko niissä oloissa tuottaa puhtaita elintarvikkeita (Huom: Metsäteollisuus vahvasti mukana OL 3 projektissa)
Posiva Oy:n tiedotuslehti 1 2001 Valtioneuvosto teki joulukuussa 2000 periaatepäätöksen, jonka mukaan loppusijoituslaitoksen rakentaminen Eurajoen Olkiluotoon on yhteiskunnan kokonais edun mukaista. Valtioneuvosto päättää rakentamisluvasta.
Eduskunnan äänestykset Toukokuu 2001: Olkiluodon ydinjäteluola (Onkalo), 159/3 Toukokuu 2002: OL 3, 107/92 vuoden 2005 ministereistä (18) 12 äänesti ei Heinäkuu 2010 : OL 4, 120/72 Fennovoima, 121/71 Onkalo laajennus, 159/35
Missään päin maailmaa ei ole aloitettu loppusijoitusta USA, American National Academy of Science: korkea aktiivinen jäte on eristettävä ihmisistä ja ympäristöstä 300.000 1.000.000 v Saksa: Turvallisuusvaatimus 1.000.000 v Suomi ja Ruotsi: yhteisesti kehitetty KBS 3 menetelmä. Turvallinen 100.000 v one million years=25.000 generations
Posiva: TVO:n ja Fortumin omistama ydinjäteyhtiö Rakentaa ydinjäteluolan (Onkalo) Olkiluotoon = demotunneli Rakennuslupahakemus: 28.12.2012 (läpihuutojuttu) STUK antaa hallitukselle turvallisuusarvion. Käsittely 1,5 vuotta
Loppusijoituksen on määrä alkaa 2022 Kokonaiskustannusarvio n. 3 miljardia. Kustannukset huomioitu ydinsähkön hinnassa. Työ ja elinkeinoministeriö huhtikuu 2013: rahastossa oleva 2,16 miljardia euroa kattaa kaikkien Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan ydinjätehuollon kustannukset (4 reaktoria). Summa sisältää myös nykyisten laitosten purkamiskustannukset.
SKB, 1.3.2012, kärnavfallsfonden: Kustannusarvio (12 reaktoria) 123 miljardia SEK Rahastossa nyt: 46 miljardia SEK Siis noin miljardi SEK/reaktori 10 SEK = 1.19 euroa (maaliskuu 2013)
Atomivoimaloiden purkamiskustannukset: Der Spiegel 28.9.2011 tutkimus, yritysneuovojayritys Arthur D. Little (ADL): Saksan 17 atomivoimalan purkaminen, väh. 18 miljardia euroa 25 % kustannusylitykset mahdollisia Purkaminen kestää 20 25 vuotta
Focus Online 4.6.2012 Atomivoimala Lubminin purkaminen (DDR), Greifswald Työt käynnissä jo 17 v, 800 miestä purkutöissä Kustannusarvio 2,78 miljardia euroa Uusi arvio noin 3,5 miljardia euroa (Rheinsberg aloitus 1995. Arvioitu kestävän vielä 60 vuotta, Taz.de 6.11.2011)
Reuters, 13.6.2011 Energy Solutions purkavat Zion ydinvoimalan, USA, Illinois. Sopimus 2010 Koko purkaminen noin 1 miljardia dollaria seuraavat 10 v. Paul Genoa, Nuclear Energy Institute: kustannukset noin 500 miljoona dollaria/yksikkö. Mutta voivat myös nousta yli 1 miljardiin dollariin
EPR käytetty polttoaine erityisen kuumaa EPR on suunniteltu siten, että polttoaineen poistopalama voi nousta 60 (70) GWd/tU (gigawatt days per ton of uranium) Polttoaine palaa noin vuoden pitempään kuin nykyisissä reaktoreissa (33 45 GWd/tU) Säästetään polttoainekustannuksissa Loppuun palanut polttoaine on paljon kuumempi ja vaikeampi sijoittaa
IAEA syyskuussa 2007 (Selection of Away From Reactor Facilities for Spent Fuel Storage, A Guidebook): Polttoaineen korkeampi poistopalama vaikuttaa ratkaisevasti varastointiin ja varastointijärjestelmien toteuttamiseen johtuen korkeammasta kuumuudesta, joka nousee suhteessa palaamisasteeseen. Tämä edellyttää mm. varastointijärjestelmältä tehokkaampaa jäähdyttämistä.
Nirex, vuoteen 2006 asti vastuussa Englannin ydinjätteistä: Painevesireaktorin polttoaine, jonka poistopalama on 55 GWd/tU olisi koko varastointiaikana 50 prosenttia radioaktiivisempi kuin polttoaine, joka on tuotettu 33 GWd/tU poistopalamalla. Näin ollen käytetyn polttoaineen loppusijoitus vaatii huomattavasti enemmän etäisyyttä jätekapseleiden välillä (New Scientist, 09 April, 2008)
Suomi vapautui jääkauden jäästä noin 9.000 v sitten On arvioitu, että tulee uusi jääkausi seuraavan 100.000 vuoden jakson aikana KBS menetelmää on kehitetty 30 v. Ei vastausta miten kestää uuden jääkauden Jääkauden jääkerros saattaa olla jopa kolme kilometriä paksu. Painaa kallioperää alas ja lisää kapseleihin kohdistuvaa rasitusta
Mannerjään vetäytyessä sulava vesi, jolla on korkea happipitoisuus saattaa tunkeutua loppusijoitus tunneleihin Tulee tapahtumaan monta suurta maanjäristystä
Ruotsissa vilkasta keskustelua KBS:stä Eräät asiantuntijat: Tilojen sijoittaminen sisämaahan olisi pohjavesivirtojen kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin rannikkovaihtoehto, jossa pohjavesivirrat kulkevat kohti Itämerta
Vaihtoehdoksi ehdotettu: Syviä porausreikiä Kapselit 3 5 km syvyyteen. Kuivavarastointia = DRD (Dry Rock Deposit) Jätettä on mahdollista valvoa, purkaa, korjata, käyttää ja siirtää. Menetelmä on paljon halvempi kuin KBS 3.
Ny Teknik 16.11.2009, Kopparkapslar kan kollapsa om tusen år Kungliga Tekniska högskolan (Peter Szakalos + 12 korrossionsforskare från Sverige, Kanada, Ryssland och Singapore) Kupari saattaa ruostua reagoidessaan hapettoman veden kanssa. Kapselit saattavat vahingoittua jo 1.000 vuoden päässä Tutkimukset perustuvat 1628 uponneen Wasa laivan kuparilantteihin, jotka ovat ruostuneet lähes täysin
Tutkijat: 5 cm kuparikerros on liian ohut Piti alun perin olla 20 cm. Liian kallista ja vaikeata käsitellä Kuparikerroksen pitää olla 1 m paksuinen kestääkseen 100.000 v Forsmarkin merivesi (Olkiluodon vastapäätä) on lähes samanlainen kun Wasa laivan ympäröimä
Joulukuu 2011, Strålsäkerhetsmyndigheten: Studsvik Nuclear AB:n tekemä raportti säteilyviranomaisille vahvistaa kuparin korroosioriskin SKB (= Suomen Posiva) ei välitä: SKBn sisäinen viesti: "SKB:n analyysi koskien pitkäaikaista turvallisuutta ei muutu [ ] raportin johdosta KTH tutkija Peter Szakálos: On otettava huomioon "worst case scenario", ja sitä ei olla tehty yhdessäkään korroosiolaskelmassa
Karl Inge Åhäll, kallioperägeologian prof., Karlstads Universitet, maaliskuu 2008: Jos tapahtuu vuoto 500 m syvyydellä radioaktiiviset aineet nousisivat nopeasti maan pinnalle liikkuvan pohjaveden kautta Tutkimusta pitää tehdä 3 5 km syvistä porareiistä
Leif Bjelm, teknisen geologian prof., Lund Universitet, maaliskuu 2008: SKB (Ruotsin Posiva) ei ole ottanut huomioon viime vuosina tapahtunut poraustekniikan kehitystä Näinä päivinä ei ole vaikeata porata sellaisia syviä reikiä, jotka sopisivat loppuunpalaneelle ydinpolttoaineelle
Naturvårdsverket, huhtikuu 2007: Kun SKB:n hakemus jätetään vuonna 2009 ympäristö oikeudelle tutkittavaksi, se tulee olemaan Ruotsin kaikkien aikojen suurin ympäristöoikeuskäsittely Hakemus jätetty 16.3.2011. Hakemusta käsittelee Strålsäkerhetsmyndigheten + Nacka tingsrätt och miljödomstol. Ensin täydentämiskierros. Käsittely alkaa aikaisintaan syksyllä 2013. Rakentaminen? Kansalaisjärjestöille 3.5 miljoonaa SEK/v
Suomesta koko Euroopan jätehauta?
Upsala Nya Tidning 12.3.07: Suomi lähestyy loppusijoitusta ennätysajassa, kun Ruotsissa vielä keskustellaan paikan valinnasta IAEA:ssa (Multilateral Approaches to the Nuclear Fuel Cycle, 2005) ja EU:n tasolla on puhuttu muutamasta yhteisestä loppusijoituksesta kaikkien maiden jäteratkaisuksi (IAEA = International Atomic Energy Agency)
EU:n ent. energiakomissaari Andris Piebalgs vaati Brysselissä helmikuu 2005 yhteisiä hankkeita geologisiksi ratkaisuiksi Hän ei puhunut uudesta teknologisesta tutkimuksesta vaan tutkimuksesta, joka nimenomaan koskee paikan sopivuutta toimia isäntänä (host) loppusijoitukselle
Saksalainen Capital talouslehti 4.10.2006: Olkiluoto sopiva paikka EU alueen käytetylle reaktori polttoaineelle sopivaa maksua vastaan Myönteinen ilmapiiri, vähäinen asukasmäärä, heikko taloudellinen tilanne
E.ON:in vuosikokous Essenissä 3.5.2007: pääjoht. Wulf Bernotat: Jos E.ON tuottaa ydinjätettä Suomessa, se jää Suomeen sijoitettavaksi Kysymykseen onko E.ON:illa suunnitelmia tuoda muuta kuin Suomessa tuotettua korkea aktiivista jätettä Suomeen, Bernotat vastasi: Se on poliittinen päätös, joka tehdään Suomessa
Per Cramér, EU ja kansainvälisen oikeuden professori, Göteborgin kauppakorkeakoulu: Ruotsi voidaan pakottaa ottamaan vastaan korkea aktiivista jätettä EU:sta Ruotsin EU neuvotteluissa 94, pöytäkirja julistus, joka kieltää ulkomaisen jätteen välivarastoinnin ja loppusijoituksen Ruotsissa. Suomella sama status
Cramér: On lievästi sanoen naiivia uskoa, että julistuksella olisi oikeudellista arvoa. Olisi diskriminoivaa kieltää kansallisten etujen vuoksi yksi EU:n pääperiaatteita, nimittäin tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuminen.
Posiva: Fennovoiman jätteet eivät mahdu Onkaloon Lapin Kansa 22.4.2010: STUK, ent. pääjoht. Jukka Laaksonen: Kun STUK etsi Eurajoella sijoituspaikkaa, löytyi Suomesta 350 tarkoitukseen sopivaa peruskalliota. Lähes jokaisesta Suomen kunnasta löytyy sopiva paikka ydinjätteen sijoittamiselle Mauri Pekkarinen, Lapin Kansa 3.12.2010: Kahden erillisen loppusijoituspaikan rakentaminen ei ole huono vaihtoehto
MUISTUTUS Puoliintumisaikoja Plutonium: 24.000 vuotta Köyhdytettu uraani (DU): 4,5 miljardia vuotta World Nuclear Association homepage: Depleted uranium is a by product from uranium enrichment Every year over 50,000 tonnes of depleted uranium joins already substantial stockpiles in the USA, Europe and Russia. World stock is about 1.5 million tonnes.
World Nuclear Association April 2012 Nuclear power is the only large scale energy producing technology which takes full responsibility for all its wastes and fully costs this into the product. The amount of radioactive wastes is very small relative to wastes produced by fossil fuel electricity generation.
Used nuclear fuel may be treated as a resource or simply as a waste. Nuclear wastes are neither particularly hazardous nor hard to manage relative to other toxic industrial wastes. Safe methods for the final disposal of highlevel radioactive waste are technically proven; the international consensus is that this should be geological disposal.
"Jaw dropping! Tackles a subject almost beyond comprehension. One of the most extraordinary factual films to be shown this year. Madsen's film does not merely ask tough questions about the implications of nuclear energy...but about how we, as a race, conceive our own future. This is nothing less than post human architecture we are talking about. Why isn't every government, every philosopher, every theologian, everywhere in the world discussing Onkalo And its implications? I don t know, but they should see this film. Peter Bradshaw, Guardian (UK) (19 different awards)