DIGITAALISET IHMISTIETEET TÄNÄÄN JA HUOMENNA MIKKO TOLONEN MUSEOT JA TUTKIMUS SEMINAARI

Samankaltaiset tiedostot
Case digitaaliset ihmistieteet

AVOIN DIGITAALINEN KULTTUURIPE RINTÖ JA OPISKELIJAT (5OP, HELSINGIN YLIOPISTO) MAIJA PAAVOLAINEN HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO

Digitaaliset ihmistieteet. Infotilaisuus klo 15

Aineistonhallinta pähkinänkuoressa METODIFESTARIT TAMPEREEN YLIOPISTO ARJA KUULA-LUUMI

Tutkimusrahoittajien ja tiedejulkaisujen vaatimukset aineistonhallinnalle

digi.kansalliskirjasto.fi

Humanististen alojen aineistojen erityispiirteet ja aineistonhallinta METODIFESTIVAALI

Fennica ja muut kirjastolue1elot avoimen 3eteen lähteina. Kirjastoverkkopäivät, 2015 Mikko Tolonen, Helsingin yliopisto

Historiallisten digitoitujen sanoma- ja aikakauslehtien avaaminen avoimena datana tutkijoille

Avoin tiede ja muutos ihmistieteiden tutkimuksessa. Mikko Tolonen Helsinki Computational History Group University of Helsinki

ebooks in the libraries ebib trial and results

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

JYX yliopiston palvelujen keskiössä. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Sanomalehtien Liiton keskustelutilaisuus Digiarkistoista liiketoimintaa. Taustaa. Mitä Kansalliskirjasto voi tarjota sanomalehdille?

The Public Interface for Finnish Libraries, Museums and Archives Ari Rouvari National Library of Finland

Infrastruktuurin aineistonhallinta ja käytön avoimuus

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Dataintensiivinen tutkimus ja osaamistarpeet tutkimuslaitoksissa

Julkistustilaisuus , SKS, Juhlasali, Helsinki

Georef KDK-seminaari

KAM-sektori yhteisen tiedon hallinnan edelläkävijänä. KDK-tietoarkkitehtuuriryhmän seminaari Jaana Kilkki, Kansallisarkisto

Tarvitsetko kansainvälisiä tutkimuksia yhteiskuntatieteiden aloilta? klo 9:00-10:00 Maarit Putous & Tuula Rissanen

CC0-lisenssi: case Finna

Yhteistyötä yli tiedekuntarajojen. Krista Lagus Helsingin yliopisto Kynä & Kone,

E-aineistot haltuun , ja Jaana Märsynaho & Mira Jurvansuu

Metodioppaat tutkimuksen tukena. Informaatikko Marja Kokko

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Yhteistyöllä laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta kirjastot avoimen tieteen edistäjinä

Avoin tiede ja tutkimus ATT Hankkeiden esittely

Kansalliset digitaaliset kirjastohankkeet ja digitointi

KDK-asiakasliittymä ja museot. Museo hankkeen aloitusseminaari Tapani Sainio, Kansalliskirjasto

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö , Kirjastoverkkopäivät

Tutkijan informaatiolukutaito

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä Suvi Leukumaavaara

Kirjastoverkkopäivät 2017 Erkki Tolonen

Envibase-hanke. Esittely KTKlle SYKE Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Kotilava Hemvett Rahoituspilotti käyntiin Ajankohtaista julkaisemisesta Tieteiden talo (Kirkkokatu 6, Helsinki)

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kansalliskirjaston ATThankkeet

EU:N OA- VAATIMUKSET (HORISONTTI 2020) OPENAIRE2020:N GOLD OA PILOTTI OA-REMIX KIMMO KOSKINEN

TIEDE - UUSI JOKAMIEHENOIKEUS! Kansalaiset ja avoin tieto

MichaelPlus. Hankkeen esittely Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke

Datapalveluja, infrastuktuureja, ekosysteemejä tutkimuksen hyväksi

Asiakasliittymän tilannekatsaus Ari Rouvari Kirjastopäivät. Kansallinen digitaalinen kirjasto 1/26

Open Access & Open Data & Tulosten suojaus Horisontti ohjelmassa. Liisa Ewart Lakimies Sopimus- ja kustannusasioiden NCP VTT 27.3.

MS. Kirjastot.fi 2012

Tiedon saannin edistäminen kansainvälisenä yhteistyönä Kristiina Hormia-Poutanen OKM Kirjastopäivät

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Finnan metatiedon avaaminen CC0-lisenssillä

Sivuston tiedotsiteoptimer.com

Tohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Työntöä ja vetoa digiloikkaan

Kirjasto yliopiston tutkimusaineistopolitiikan toteuttajana. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kansalliskirjaston strategiatyö

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Paneeli 7 biotieteet II

Fennica linkitettynä datana tilannekatsaus. Osma Suominen Tietomalliryhmän kokous

Data Management Plan Hyvä datanhallinta alkaa suunnittelusta. Minna Ahokas CSC

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille?

Open repositories 2011 Austin, Texas, Julkaisuarkistotapaaminen, Jyrki Ilva

Näkökulmia tutkimusaineistojen avoimuuteen: tehokkuus, toistettavuus ja vaikuttavuus

Faculty of Economics and Administration

WP3 Decision Support Technologies

Kirjastoverkkopalvelut Tulokset, avainluvut ja kohokohdat KANSALLISKIRJASTO

Julkaisukohtainen kirjoittajien lukumäärä tieteellisissä julkaisuissa: kansainvälinen kehitys ja tieteenaloittaiset erot OKM-julkaisuaineistossa

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Suunta tästä eteenpäin

VIRTA julkaisutietopalvelu

Digitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services

Tiede yhteiskunnassa ohjelman 2013 haku

KAM-sektori paikkatiedon kansallisessa ekosysteemissä. Mikko Lappalainen Nimitietopalvelua ja paikkatietopalvelua koskeva seminaari, 30.1.

Agora Center - Monitieteiset projektit

Sulautuva sosiaalityö

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

Open > Link > GO Avointa linkitettyä dataa kirjastomaailmassa


Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Miten tutkimus voi parantaa kilpailukykyä?

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTO

ONKI Living Lab. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto

Digitalisuus sosiaalityössä Miksi, mitä, milloin?

Tietoarkisto palveluksessanne. Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä Hannele Keckman-Koivuniemi

Infrastruktuuripolitiikan nykytila. Johtaja Leena Vestala

Open access Suomessa 2013? Avoin tiede -keskustelutilaisuus, Jyrki Ilva

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg

Aineistojen avoimuuden vaateet ja haasteet. Metodifestivaalit 2013 Arja Kuula

DIGITAALISET IHMISTIETEET (DIGIHUM)

Arkaluonteisen aineiston elämä EUhankkeessa

Mitä museo voi tehdä Wikimedian & Wikipedian kanssa

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Tutkijan tietoympäristö tänään ja huomenna

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Transkriptio:

DIGITAALISET IHMISTIETEET TÄNÄÄN JA HUOMENNA MIKKO TOLONEN MUSEOT JA TUTKIMUS SEMINAARI 11.11. 2016

DIGITAALISET IHMISTIETEET (SUOMEN AKATEMIA JA HY) Yhdistetään humanistinen tutkimus ja modernin teknologian mahdollisuudet Uusien metodien soveltaminen moninaisiin lähdeaineistoihin - Digitaalisina syntyneet ja digitoidut/ historialliset aineistot Samalla tutkitaan myös digitalisaatiota

KESKEISIÄ NÄKÖKULMIA 1. Humanistiset tutkimuskysymykset keskiössä 2. Monitieteinen yhteistyö (vrt. laskennallinen biologia) 3. Monipuoliset aineistot (ei vain teksti, materiaalinen kulttuuri) 4. Menetelmäpuolen osalta pääosin soveltavaa tutkimusta (vrt. bioinformatiikka) 5. Avoin tiede ja aineistojenhallinta (raakadata, tutkimusdata sekä julkaisut) 6. Yhteistyö tutkimuksen ja aineistojenhaltijoiden välillä äärimmäisen tärkeää (eri tilanne kuin luonnontieteissä)

AVOIMEN KULTTUURIAINEISTON VYÖRY Suuret integraattorit suosivat CC0-lisenssiä & julkaisevat kokoamansa datan: Europeana, Digital Public Library of America, The European Library, Finna Maailman kansalliskirjastot siirtymässä avoimen linkitetyn tiedon yhteistyöhön: Library of Congress, Deutsche Nationalbibliothek, British Library, Bibliothèque nationale de France, Kansalliskirjasto Museot, Galleriat ja Arkistot seuraavat perässä: British Museum, Kansallisgalleria, Aineiston yhdistämiseen tarvittavia jaettuja auktoriteettikantojakin löytyy: KOKO, VIAF, CIDOC-CRM, Getty AAT, TGN, ULAN, CONA, Iconclass, Wikidata, DBPedia, GeoNames, Pleiades,...

MIKÄ EI OLE AVOINTA? Tieteelliset kirjastot tottuneet tuottamaan palveluja yhteistyössä kirjastopalveluyritysten kanssa (EBSCO Information Services, ProQuest LLC, Gale Cengage Learning) Usein sisältöpalvelutkin tuotetaan yhdessä, jolloin kirjastopalveluyritys pistää ne lukkojensa taakse: o Early English Books Online (ProQuest) o Eighteenth Century Collections Online (Gale) o Nineteenth Century Collections Online (Gale) o State Papers Online (Gale)

DIGITAALISET IHMISTIETEET RAKENTUVAT EKOSYSTEEMIEN YMPÄRILLE content feedback Humani-es researcher Memory organiza-on data method support method evalua-on technical feedback CS researcher

DH TUTKIMUSPROSESSI raw data cleaning up data (80% of work) explo- ratory tools results research ar-cles under- standing data 80% of your -me for data cleanup, another 80% for algorithms,

YHTEISTYÖ JA AVOIN TIEDE VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ TYÖN KUORMITTAVUUDEN KANNALTA raw data cleaning up data (80% of work) d explo- ratory tools results research ar-cles under- standing data collaborate, share these, speed up research for everyone + reproducibility

Läpinäkyvyys (data, metodit, raportoin-) Tutkija ryhmä A ToisteKavuus Kirjasto, aineistot Tutkimusprosessi Alustat Avoin jakelu ja uusiokäykö Tutkija ryhmä B Yhteistyö

TEKSTILOUHINTA ESIMERKKI

FINNISH NEWSPAPER COLLECTION 3,2M pages, 60% free web use 6M, 20% 130k, 100%

TEKSTISTÄ PROTEEINIKARTAKSI kullekin mirkatomerillellsa tutkimustensa tuloksen ; mutla kun ei mitään kertomusta mielii ole kabinetille sen kokonaisuudessa annettu, ei Granmille nyt moinuttehdä siitä mitään selkoa.lopuksi lausui Granmille KongokonfereN'sistä ja ilmoitti, ett'ei Enalanti mähimmassakaan määrässä kadehti Saksan siirtoasutusyritnkfiä. Hallitus on kernaasti myöntynyt ehdotettuun konferenssiin ja oli iloi»nen nähdessään että Saksa ja Englanti olimat samaa mieltä, semminkin kuin myöslinsaksa ja Ranska PEWWKPLFGVLIPAMSVKILWWKWWQ AGMEMPLVEQMKFQAGGMEWSPQKFG GVEMWAGPEFGKLGVLMAAFGPKIMSV EQMAGGVLKWLLGSWKGPALFKMLWW KGQKFGPSPSFALQEEDKQQAGGAFFKM MEGKLGIAFVLWWKGFNMGVSLFEMG MKRDAGQLLMAGVLMAAFGQKWPSAC GWSYEPQLGWAEQELGIAFVLWWKGPS FSPSFKIKFGQLQMAGHAGLWVSLMMLG KMMKLGKFAWAFMLGVARLVVAQQAP AAFGGVAAIAQQAGPADKRMLGQAPQA FGQLLIMSAQEMEQNILMFPLACGGRAW WLMEQGSFGPKIFAAQMLGVNSFMNFN MGGKRDSMKMMEEFGPSFKIKFQQLLFG HAGSWLGLWSLGFKFGFARDKQQAAFGK MMAGQAPQAGHAGKFWAFMLGSWLV AMGGQAVAAGVLKWMAGQKVVLFPLF GPELFGVNSQWLFGQAPQAGHAGIAFQP AG

1903-1905/fin/1905/ fk10253_1905-06-03_62_002.xml.? Ihanneyhteiskunta hajonnut. lilaikosa.iielta kii-jottaa Hm. Kaiulle Austin.IcKela (_. li. Mäkelä):?Koska olette katsoneet tarpeelliseksi ot; taa letut-enne sellaisen herran kuin Matti Kurikan lörpöt?k«>:. Malkosaaren avaami_.»._, yksityisviljelykselle, pyydän saada oikaisuksi lyhyesti mainita, että Kalevan Kansan säännöillä oi ole mitään tekemistä Malkosaaren omistuksen kanssa. Saarella on jo myyty 66 itsenäistä maatilaa, keskimäärin 87 -.re-. Kukin, ja tulevat ostajat varmasti saamaan niihin omistuskirjat maan hallitukselta? vieläpä pikemmin kuin ovat odottaneetkaau. Ennen tämän vuoden I.p- N»-, on luultavasti joka tuuma saaresta myyty, j» tämä kaikki tapahtuu British Columbian täydellisellä ti.,1.11», suostumuksella ja avulla? harmiksi kaikille ulille, jotka jo ovat iloinneet Kalevan kansan uurinmenemisestä, mutta varsinkin lii. Kurikalle ja hänen rikostovereilleen, joille Biv.sttiimllin oppiensa ja eliut*.pl)jenb» tähden ei myydä maata sellaisilta seuduilta, missä heidät tunnetaan. Läheisessä tulevaisuudessa annan lisätietoja Mali.osaan.lla vielä saatavana olevista palstoista.? Kuvernööri slivanller on saapunut Pietariin ilmo 1903-1905/fin/ 1905/0355-2047_1905-06-01_126A_004.xml.? Ihanneyhteiskunta hajonnut. Malkosaarelta lirjottaci Am, Kaiulle Austin McKela (A, B Mäkelää?Noska olette katsoneet tarpeelliset!! ottao lehteenne sellaisen herran kuin Matti Kurikan löroötnlsiä Malkosaaren awaamifesta nkfityiswiljelykselle, pyydän saada oikaisuksi lyhyesti mainita, että Kalewan Kansan säännöillä ei ole mitään tekemistä Maltosaaren omistuksen kanssa Saarella on jo myyln Uti itsenäistä maatilaa, testi «äärin 87 acrea kulin, ja tulewat ostajat»^rmasti saamaan niihin omistustirjat maan hallitukselta imeläpä pikemmin kuin omat odottaneetkaan, Nnnen tämän wuoden loppua on luultawasti joka tuuma saaresta myyty, ja tämä kaikki tapahtuu British Lolumoum täydellisellä tiedolla, suostumuksella ja amulla? harmiksi kaikille niille, jotka jo omat iloinneet Kaleman kansan nurinmenemisestä, mutta mursinkin M Kurikalle ja hänen rikostowereilleen, joille siweettömäin oppiensa ja elintapojensa tähden ei myydä maata sellaisilta seuduilta, missä heidät tunnetaan. Läheisessä tulewaisuudessa annan lisätietoja Molkosaaiella wielä saatawana olemista palstoista,? Kuwernöori Sawanderon saapunut Pietariin ilmo

1906-1907/fin/1907/ fk10253_1907-08-21_128_0 02.xml tuo mieraslielinen.sentraak.? Eläinwaku utuksen hyöty. Wiime heinät. 9 pmä makuutti eräs henkilö Kiwennawalta karjansa, johon kuului 42 clullaa. Suomen Eläinmakuutusyhtiössä 12.600 markasta L 3 markan muosimalsua mastaan. Kolme päiniää tämän jälkeen kuoli häneltä lehmä eläinruttoon ja muutaman päiwän perästä mielä 4 lehmää. Eläinmakuutusyhtiön johtokunnan kokouksessa wiime tiistaina päätettiin hänelle maksaa näistä miioestä elukasta kolo wakuutussumma. joka noust 1,300 markkaan.?.työmies peläs 1906-1907/fin/1907/ fk10133_1907-08-23_34_003. xml elta työwäes» töltä.? Eläinwakuututsen hyöty. SBlime heiuäk, 9 pnä makuutti eras henkilö Sitoen?? nawalla karjansa, johon kuului 42 elukkaa. Suomen Eläinwakuulusyhtiössä 12,61 m) markasta 03 markan muosimaksua waslaan. Kolme päimää tämän jälleen kuoli häneltä lehmä rläinruttoon ja muutaman päimän perästä mielii 4 lehmää, IS(dinmahlUtlt<«yhtiön jyfjtofimnan totouffettfa viime tiistaina päätettiin hänelle maksaa näistä wiidcstä eliifoéta tuko wakuutussumma, joka nousi l,j>oo maittaan.? Kuopi

METADATA: FENNICASTA TILASTOLLINEN NÄKÖKULMA

VARHAISMODERNIN TIEDONTUOTANNON HAHMOTTAMINEN KOKO EUROOPASSA TULEE MAHDOLLISEKSI METADATAN PUTSAUKSEN KAUTTA

DH: RAJA TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN VÄLILLÄ HÄMÄRTYY

DIGITAALISTEN IHMISTIETEIDEN OPETUS Digital Humani-es 25sp DH1 Theory and Prac-ce (5-15sp) DH1a Introduc-on to digital humani-es (5sp) Cultural heritage and Social Social network Social network network analysis analysis analysis the digital DH2 Methods (5-15sp) DH3 Mul-disciplinary Project (5sp) DH2a Introduc-on to methods in digital humani-es (5sp) Data Social visualiza-on Social network Social network network analysis analysis analysis

REPRODUCIBLE WORKFLOWS AND TEACHING: IMPRESSIONS OF A DIGITAL HUMANITIES HACKATHON MIKKO TOLONEN, 5.11.2015

HELDIG HELSINKI CENTRE FOR DIGITAL HUMANITIES

MUSEOT JA DH INFRASTRUKTUURI HELDIG tarkoitus toimia alustana kaikelle DH yhteistyölle (sis. Clarin) HELDIG -> DARIAH (digital research in the arts and humanities) DARIAH + E-RIHS (European Research Infrastructure for Heritage Science) Horizon2020 ->?? Johtopäätös: yhteistyö on välttämätöntä myös infrastruktuurien merkityksen korostumisen takia rahoituksessa!