Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva
Tapaturmat Suomessa
Kuolemansyyt Suomessa
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025
Tapaturmakuolemat Euroopassa / 100 000 asukasta Liettua Latvia Kroatia Viro Suomi Slovenia Unkari Romania Tsekki Norja Puola Ranska Belgia Luxemburg Kypros Slovakia Sveitsi EU (28 maata) Itävalta Ruotsi Italia Makedonia Alankomaat Kreikka Irlanti Bulgaria Iso-Britannia Espanja Saksa Portugali 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Tapaturmakuolemat Pohjolassa / 100 000 asukasta
Alkoholi Suomessa
Alkoholinkulutus ikäryhmittäin 1968-2008
Viikoittain tai useammin alkoholia käyttävien osuus (%) ikäryhmittäin
Raittiiden osuus (%) ikäryhmissä
Kuinka monta alkoholiannosta kulutetaan kerralla? (15-29-vuotiaat)
Lasten ja nuorten juominen Pienet lapset eivät alkoholia juo, kun taas nuoruuden aikana yhä useampi alkaa käyttää alkoholia erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa Lainsäädäntö ainakin periaatteessa keskeisesti määrittää nuoruudenaikaisen alkoholinkäytön mahdollisuuksia Nuorilla on runsaasti vapaa-aikaa, jonka viettoon usein yhdistyy alkoholinkäyttö. Nuoret ovat myös anniskelupaikkojen aktiivisin kävijäryhmä Nuorten terveystapatutkimuksen (NTTT) mukaan vuonna 2009 91 prosenttia 12-vuotiaista pojista ja tytöistä ilmoitti olevansa raittiita, 14-vuotiaista runsas puolet, 16-vuotiaista reilu viidesosa ja 18-vuotiaista vajaa kymmenen prosenttia Alkoholiehtoiset hoitojaksot, tavallisimmin alkoholin aiheuttama päihtymystila ja alkoholimyrkytys, ovat vuodesta 1996 lähtien säilyneet lapsilla ja nuorilla jokseenkin ennallaan 15 19-vuotiailla tytöillä hoitojaksot ovat kuitenkin yleistyneet selvästi vuosina 2005 2008 niin, että hoitojaksot olivat vuonna 2008 ensimmäistä kertaa yleisempiä 15 19-vuotiailla tytöillä (98 jaksoa) kuin pojilla (85)
Lasten ja nuorten juominen Kuudentoista iässä tyttöjen ja poikien välillä ei ole eroja raittiiden osuuksissa, eikä juuri humalajuomisessakaan. Sen sijaan 18-vuotiailla tosi humalaan itsensä juominen on pojilla huomattavasti yleisempää kuin tytöillä. Nuorten raittius on lisääntynyt ja humalajuominen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muutokset eivät ole paikallistettavissa yhteen tai useampaan nuorten osaryhmään, vaan muutos on tapahtunut läpi koko nuorison ja koko maan. Ei suuria eroja sosiaaliryhmien, alueiden, maaseudun ja kaupungin välillä
Päihteet ja tapaturmat
Päihtymys ja liikenneonnettomuuden riski
Alkoholin osuus tapaturmakuolemista
Alkoholin osuus tapaturmakuolemissa, miehet ja naiset
Alkoholiin liittyvien tapaturmakuolemien muutos ed. vuodesta % 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat
Tapaturmaiset alkoholiin liittyvät kuolemat ja alkoholinkulutus 1998-2011
Humaltuneiden osuus eräissä tapaturmatyypeissä Humalassa kuolleiden %-osuus eräissä tapaturmissa 2010-2012 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Saunakuolemat Hukkumiset (pl. vesiliikenne) Tulipalot Kylmyys Tukehtuminen Kuljetustapaturmat (ml. vesiliikenne) Kaatumiset ja putoamiset Miehet Naiset
Päihteisiin liittyvät tapaturmakuolemat %-osuus kaikista tapaturmakuolemista 2012
Myrkytykset pois lukien alkoholimyrkytykset
Myrkytyskuolemat iän mukaan
Alkoholiin liittyvät tapaturmakuolemat Euroopassa
Rattijuoppojen kuolleisuus vs. muu väestö 1 10 100 1 10 100 1000 Alcohol related causes Violence Other accidents Other causes Suicides Traffic accidents Other diseases Diseases of the circulatory system Neoplasms All causes Other accidents Violence Alcohol related causes Other causes Suicides Diseases of the circulatory system Other diseases Traffic accidents Neoplasms All causes Lähde:Impinen, Arrested Drunk Drivers Trends, social background, recidivism and mortality. (Poliisin tietoon tullut rattijuopumus: Muutokset, sosiaalinen tausta, uusiminen ja kuolleisuus)
Alkoholi ja sairaalahoito Päivystykseen tulevista tapaturmapotilaista n. 40-50% on tutkimuksissa todettu olevan päihtyneitä (puhallutus) Sairaaloissa tai päivystyksessä hoidetuista potilaista ei ole saatavilla säännöllistä päihtymystietoa Säännöllinen päihtymystiedon kerääminen tulisi ulottaa sairaanhoitoon
Alkoholi ja aivovammat Alkoholiongelmaisen perheen lapsen riski saada aivovamma kaksinkertainen verrattuna niihin lapsiin, joiden perheessä ei alkoholin väärinkäyttöä Uuden aivovamman saantia ennustaa ensimmäisen aivovamman saaminen humalassa Nuoruusiässä säännöllinen sekä humalahakuinen juominen ennustaa aivovamman saantia myöhemmin aikuisiällä LÄHDE: Satu Winqvist: Alcohol misuse in relation to traumatic brain injury: Northern Finland 1966 birth cohort study (Traumaattiset aivovammat ja alkoholin väärinkäyttö: Pohjois- Suomen syntymäkohortti 1966-tutkimus)
Pohjois-Karjala ja muu Suomi
Työikäisten tapaturmakuolleisuus (/100 000) maakunnittain vuosien 2010-2012 keskiarvona
Työikäiset potilaina (/100 000) vamman tai myrkytyksen vuoksi maakunnittain vuosien 2010-2012 keskiarvona
Puuttuva ulkoinen syy vammatapauksissa Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Savo Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keskiarvo Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Puuttuva ulkoinen syy % Epämääräiset ulkoiset syyt (X58, X59) %
P-Karjalan hoitolaitokset ja ulkoinen syy Hoitoilmoitusrekisterissä erottuu kaksi pääasiallista puuttuvan tiedon lähdettä P-Karjalassa: paltu \ hoitojaksoja \ ulksyy (luokiteltu) Puuttuva ulkoinen syy X58 X59 * P-Karjalan keskussairaala hoitaa 60% maakunnan vammoista ja myrkytyksistä Puuttuva ulkoinen syy 40% tapauksista Itä-Suomen lääkärikeskus /Lääkärikeskus ite Vain koodi X58 Muu tapaturma 40304 - POHJOIS- KARJALAN KESKUSSAIRAALA 1001 129 23 2534 60712 - ITÄ-SUOMEN LÄÄKÄRIKESKUS/ LÄÄKÄRIKESKUS ITE 0 267 0 267 P-Karjala Yhteensä 1061 417 80 4270 Tiedon oikea merkitseminen tärkeää tilastoinnin ja ehkäisevän työn näkökulmasta
Alkoholinkulutus ja haitat P-Karjalassa Alkoholinkulutuksessa (100% alkoholia / 15-v täyttäneet) mitattuna P-Karjala matalammalla kuin maan keskiarvo 8,64 litraa vs. 9,27 litraa Alkoholihaittojen sairaalahoito P-Karjalassa Suomen korkein (hoitojaksoja/1000 henkilöä) 54,9/1000 vs. 33,8/1000 Mistä ylimääräiset haitat? Venäjän tuonnin merkitys? Mitä erityisesti Pohjois-Karjalassa tulisi tehdä?
Kiitoksia Antti Impinen, THL antti.impinen@thl.fi 029 524 8615