Saavutettavuus, syksy 2004 7307005 Saavutettavuus, 2 ov, vuonna 2004 opetetaan syksyn 2. periodilla Kotisivu: Luennot: Harjoitukset: Suoritustapa: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/saav/index.html MA 12-14 ja TO 14-16, salissa TB109 (poikkeuksia!) MA 14-16 ja KE 12-14, salissa Sb204 Luennot, harjoitukset ja tentti. Ei harjoitustyötä. Porkkanapisteitä jaossa. Opettaja: Ossi Nykänen, TD303, vastaanotto to 13-14 ossi.nykanen@tut.fi 1
1 Johdanto Perusidea hyvin lyhyesti esitettynä: Saavutettavuudella (joskus esteettömyydellä) tarkoitetaan yleensä ns. erityisryhmien tarpeet huomioivaa näkökulmaa sovellusten käyttökelpoisuuden arvioinnissa. Saavutettavuustyö tähtää (perusmuodossaan) välineiden tai palveluiden käyttöä haittaavien esteiden poistamiseen. Tietoteknisissä sovelluksissa saavutettavuuden ydin piilee yleensä käyttäjäkeskeisessä ja laiteriippumattomassa suunnittelussa. Sovellusten saavutettavuuden kehittäminen laajentaa niiden käyttäjäkuntaa sekä lähes poikkeuksetta myös parantaa sovellusten käytettävyyttä. Työtä ohjaa myös tasa-arvoajattelu. Käytännössä toteutustyö edellyttää tietenkin myös teknistä osaamista yms. 2
1.1 Opintojakson sisältö (1/2) Tällä opintojaksolla "Saavutettavuus" puhutaan mm. seuraavista asioista: - Saavutettavuus, aihepiirin käsitteet ja taustat - Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet, työn vaikutukset tekniseen suunnitteluun - Laitteet ja sisällöt, haasteet - Määritelmät, saavutettavuusohjeet ja niiden rooli - Verkkosisällön saavutettavuus ja sen arviointi - Saavutettavuus ja laiteriippumattomuus - Saatavuus ja laiteriippumattomat palvelut, kognitiivisesti saavutettavat palvelut - Sovelluksia ja esimerkkejä, erityiskysymyksiä 3
1.2 Opintojakson sisältö (2/2) Kurssilla ei juurikaan (suoraan) puhuta seuraavista: - apuvälineistä/vammoista/haitoista/yms. sinänsä (...vaan vaikutuksista verkkopalvelujen suunnittelussa) - lainsäädännöstä, tasa-arvoisuuden etiikasta, palvelun tuottamisen näkökulmasta (...vaan ideoista suodatettuna ohjeistuksiin) - avustajasovellusten/apuvälineiden toteuttamisesta (...vaan soveltamisesta) - yksittäisistä ohjelmistoista (...vaan menetelmistä) Opintojakso on perinteinen yo-kurssi - teorialuennot, sovellusluennot, vierailuluennot, harjoitukset, lopputentti 4
1.3 Opintojakson suoritustapa Arvosanan määrää lopputentti (4 * 6 pts = 24 pts). Hyvää kurssiarvosanaa voi varmistella keräämällä porkkanapisteitä kurssin aikana. Arvosanataulukko on seuraava: arvosana 0 1 2 3 4 5 pistemäärä 0-10 11-13 14-16 17-19 20-21 22-24 Mikäli porkkanapisteitä on kertynyt edullisesti, huonoimman tenttitehtävän pistesaalis korvataan maksimissaan kuudella porkkanapisteellä. Porkkanapisteitä saa tekemällä erikseen merkittyjä harjoitustehtäviä ja osallistumalla aktiivisesti vierailuluennoille. Porkkanapisteiden jakoperuste on opiskelijan oma aktiivisuus ja asioiden opiskelu silloin kun niitä opetetaan. Huom. Porkkanapisteiden lähtökohta on läsnäolo: suorituksia ei saa delegoida toisen merkittäväksi, eikä lähettää sähköpostitse tms. 5
1.4 Johdatteleva esimerkki: "Viikinsaari, Olavi ja sauna" Case: - "Olavi haluaa käydä Viikinsaaressa saunomassa ja syömässä retkimuonaa." Skenaario (ks. http://www.tampere.fi/ tai etsi http://www.google.fi/): - Olavin tarvitsee tietää mistä laiva lähtee, milloin ja paljonko matka maksaa, löytää tiensä -...ja varata sauna etukäteen(?) - Olavin pitää päästä perille ja hoitaa askareensa (satamaan, nousta laivaan, nousta laivasta saareen, matkustaa nuotiopaikalle, saunoa, paistaa ja syödä välipalaa) 6
1.5 Esimerkki "Viikinsaari...", miettimisen aiheita Mieti:...entäpä jos Olavi... - ei puhuisi suomea eikä englantia äidinkielenään? - olisi heikkonäköinen, sokea, kuuro, liikuntavammainen tai hidas oppimaan? (väsynyt, vanha, kantamuksia, matkustaisi pienten lasten kanssa, ei kokemusta tietokoneen käytöstä tai täkäläisestä kulttuurista) - ei olisi varaa kotitietokoneeseen/verkkoyhteyteen/puhelimeen? - ei käyttäisi "tavallista" tietokonetta/selainohjelmaa Em. "haitat" asettavat "ylimääräisiä" "esteitä" "tehtävän" "suorittamiseen" 7
1.6 LVM:n esteettömyysstrategia, matkaketju Edellä kuvattu skenaario on todellinen ja siihen joutuu ottamaan kantaa (heikoin lenkki ratkaisee) 8
1.7 (e-)saavutettavuuden määritelmä Määritelmä: saavutettava (accessible) tietotekninen väline, palvelu tai sovellus on - havaittava (Perceivable) - hallittava (Operable) - ymmärrettävä (Understandable) - lujatekoinen (Robust) Työn tavoitteena on palvelujen, sovellusten ja prosessien kehittäminen - lyhyellä aikavälillä: vallitsevien puutteiden korjaaminen - pitkällä aikavälillä: saavutettavuuden tunnustaminen ja kirjaaminen osaksi tuotantotyön muodollisia tavoitteita - toteuttamisen strategia: asenteiden ja menetelmien kehittäminen 9
1.8 Normaali käyttäjä? Käytännön tuotteiden ja palveluiden rakentaminen lähtee usein liikkeelle ns. normaalin käyttäjän olettamuksesta - joskus ok, joskus ei Määritelmä? - normaalikäyttäjän käsite vaihtelee sovelluksittain (normaalius hyve!) - ilmenee yleensä sovellusten suunnittelun hiljaisina olettamuksina (joiden purkaminen on eräs saavutettavuuden päätavoitteista) Hyvässä suunnittelussa normaalikäyttäjästä ei tehdä tarpeettoman rajaavia olettamuksia huonoin perustein 10
1.9 Historiallisia esimerkkejä: näitä "normaalit eivät tarvitse" Matalalattiabussi, hissi, kaukosäädin, kannettava kasettinauhuri/cd-soitin, graafinen käyttöliittymä, matkapuhelin, (kannettava) tietokone, korkeakontrastinen näyttö, auton automaattivaihteet ja lukkiutumattomat jarrut, ääniohjattu Web-selain, erityisopetus/itseopiskelun tuki,... 11
1.10 Hyviä huomioita heti alkuun Vaikka saavutettavuusajattelu yleensä palvelee ensisijaisesti erityisryhmien tarpeita, arvottava rajanveto on usein tarpeetonta, sillä - saavutettavuudesta hyötyvät kaikki (viimeistään tuotteiden kypsyessä) - käytön esteet esiintyvät kontekstisidonnaisena - saavutettavan sovelluksen toteuttaminen ei aina edellytä lisätyötä (osa hiljaisista rajaavista olettamuksista on tarpeettomia, osa sovelluksista voidaan samalla vaivalla tehdä paremmin) Vrt. "Drive-in -ravintola joka palvelee vain automaattivaihteisen auton omistavia henkilöitä"? Normaalikäyttäjän käsite voidaan yleistää, tuloksena: - normaali käyttötilanne tai -tapa -...ja edelleen käyttäjien ja käyttötapojen profilointi 12
1.11 Saavutettavuus ja laiteriippumattomuus Tietoteknisen palvelun käyttö edellyttää aina asiakassovellusta, vrt. esim.: palveluprosessi 1 palveluprosessi 2 palveluprosessi 3 palveluprosessi 4 verkkopalvelu puhelinpalvelu saunavuorojen varauspalvelu monikanavainen palvelu (view) palvelurajapinta (controller) abstrakti palvelu (model) Ts. iso osa käyttöprofiileista tavoitettavissa laiteriippumattomalla toteutuksella (avustajasovellus/apuväline = profiili muiden joukossa) 13
1.12 Muna vai kana? Laiteriippumaton sovellus mahdollistaa sovelluksen hyödyntämisen useiden erityyppisten laitteiden välityksellä Niinpä saavutettavuus voidaan soveltuvin osin usein teknisesti jäsentää laiteriippumattomuuden käsitteen kautta ja päinvastoin - "saavutettavuus" on "laiteriippumattomuuden" bonus/edellytys - vrt. profiloinnin ja monikanavajulkaisemisen muut lisähyödyt IDEAALITAPAUKSESSA kaikentyyppisille käyttäjille ja jokaiseen käyttötapaukseen löytyisi oma sovellusprofiili ja asiakassovellus KÄYTÄNNÖSSÄ, profiileja niputetaan eri syistä yhteen: - Esimerkiksi Web-sisällön saavutettavuusohjeistus olettaa että "yksi ja sama" verkkoselain on ensisijainen asiakassovellus. Syy: muuten muut kun "normaalikäyttäjät" saavat helposti vain B-luokan sisältöä 14
1.13 Minkälaiset sovellukset voivat olla saavutettavia?! Vrt. laiteriippumattomuuden perusidea: yhtäläinen toiminnallinen käyttökokemus (functional user experience) Helppo sanoa, vaikea tehdä! <img src="mlisa.jpg" alt="da Vincin 'Mona Lisa'" /> 15