Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Samankaltaiset tiedostot
Kainuun metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Aluetilinpito

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Postiosoite: TILASTOKESKUS puhelin: (09) telefax: (09)

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Hattula Hämeenlinna Janakkala Heikki Miettinen

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Hankintalakiuudistus Matti Mikkola

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Mistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Kainuun metsäohjelma

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Osta Suomalaista Luo työtä

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

TOIMIALAKATSAUS 2010

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Matti Paavonen 1

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

KAICELL FIBERS OY:N BIOJALOSTAMON ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET A R V I O I N T I R A P O R T I N T I I V I S T E L M Ä

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Transkriptio:

en metsäbiotalous

en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä maakuntien keskiarvoja. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden osuus on noin neljännes eli selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi. Euromääräisesti maakunnan metsäbiotalouden luvut ovat kolmanneksi pienimpiä koko maassa. Maakunta on myös maapinta-alaltaan pienimpien joukossa. Metsäbiotalous työllistää noin 2 500 henkilöä, joka on 3 % kaikista maakunnan työllisistä. 12/5/2016 Tapio Oy 2

Metsäbiotalouden merkitys essä, keskiarvo v. 2011 13 Tuotos 545 milj. ; 5 % 1 556 milj. ; 15 % Arvonlisäys 180 milj. ; 4 % 466 milj. ; 10 % Metsäbiotalous Muu biotalous Muu 8 108 milj. ; Investoinnit * 34 milj. ; 3 % 4 046 milj. ; 86 % Työllisyys 2 491 hlöä; 3 % 9 057 hlöä; 12 % Lähde: Tilastokeskus 1 033 milj. ; 97 % *Tietoa muun biotalouden osuudesta ei saatavilla 64 277 hlöä; 85 % Tapio Oy 5.12.2016 3

Metsäbiotalouden merkitys essä, keskiarvo v. 2011 13 Maakunnat keskimäärin Tuotos Metsäbiotalous, milj. 545 1 355 Kaikki toimialat, milj. 10 209 21 323 Metsäbiotalouden osuus 5 % 6 % Arvonlisäys Metsäbiotalous, milj. 180 394 Kaikki toimialat, milj. 4 692 9 575 Metsäbiotalouden osuus 4 % 4 % Investoinnit Metsäbiotalous, milj. 34 64 Kaikki toimialat, milj. 1 067 2 363 Metsäbiotalouden osuus 3 % 3 % Työllisyys Metsäbiotalous, hlöä 2 491 4 513 Kaikki toimialat, hlöä 75 825 140 167 Metsäbiotalouden osuus 3 % 3 % Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy 5.12.2016 4

Metsäbiotalouden toimialojen volyymit essä, keskiarvo v. 2011 13 Tuotos, milj. Arvonlisä, milj. Investoinnit, milj. Työllisyys, hlöä Metsänhoito Puunkorjuu+ keruutuotteet Metsätalouden palvelut Puutuotteet Massa ja paperi Metsäbiotalous 71 54 8 221 43 29 5 348 10-1 1 68 184 27 3 710 237 71 18 1 144 545 182 34 2 491 Lähde: Tilastokeskus Tapio Oy 5.12.2016 5

Metsäbiotalouden toimialojen osuudet essä ja maakunnissa keskimäärin, 100 % 43% 61% 34% 8% 2% 23% 1% 4% keskiarvo v. 2011 13 13% 10% 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % Tuotos 545 milj. 24 385 milj. Koko Suomi Investoinnit 100 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 39% 49% 15% 16% 16% 9% 1% 30% 26% Arvonlisäys Työllisyys 34 milj. 1 147 milj. 2 491 hlöä 180 milj. 7 098 milj. Koko Suomi 81 233 hlöä Massa ja paperi Puutuotteet Metsätalouden palvelut Puunkorjuu Metsänhoito Lähde: Tilastokeskus 60 % 40 % 20 % 0 % 52% 46% 8% 15% 2% 2% 15% 12% 22% 25% Koko Suomi 60 % 40 % 20 % 0 % 46% 40% 29% 30% 3% 14% 17% 9% 8% Koko Suomi 5% Tapio Oy 5.12.2016 6

Metsäbiotalouden toimialat essä Metsäbiotalouden toimialoista merkittävin on massa- ja paperiteollisuus, vaikka sen osuus tuotoksesta onkin koko maan keskimääräistä pienempi. Puutuoteteollisuuden osuus tuotoksesta on selvästi keskimääräistä suurempi. Metsänhoidossa ja puunkorjuussa suhteellinen merkitys on tuotoksessa ja arvonlisässä suurempi kuin koko maan keskiarvot. Metsäbiotalouden arvonlisästä lähes puolet muodostuu metsänhoidossa ja puunkorjuussa. Iso osa maakunnassa kasvavasta puusta jalostetaan oman maakunnan ulkopuolella.

Metsäbiotalous essä nyt essä ei ole paljoa puuta jalostavaa teollisuutta. Paperia tuottaa Tervakoski Oy:n paperitehdas Janakkalassa. Suurimmat sahat ovat Metsä Wood Rengon saha ja Versowoodin saha Riihimäellä. Hämeenlinna Lähde: Metsäteollisuus ry

Raportin käsitteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Metsäbiotalouden lisäksi biotalouteen kuuluvat maatalous, elintarviketeollisuus, tekstiilit ja vaatteet, luontomatkailu, metsästys, kalastus sekä osa rakentamisesta, lääketeollisuudesta ja uusiutuvan energian tuotannosta. Metsäbiotaloudella tarkoitetaan sitä osaa biotaloudesta, joka käyttää metsäbiomassaa ja siihen perustuvia teollisia sivuvirtoja. Metsäbiomassaan luetaan kuuluviksi runkopuu, kannot, hakkuutähteet, puun kuori sekä marjat, kävyt ja metsäkasvit. Metsänhoidon luvuissa on otettu huomioon myös vuotuinen puun kasvun arvo. Bruttokansantuote (BKT) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Investoinnit käsittävät aineellisen käyttöomaisuuden hankinnat ja perusparannukset, joista vähennetään käyttöomaisuuden myynnit ja luovutukset. Työllisyys kattaa kaikki ne henkilöt (sekä palkansaajat että itsenäiset yrittäjät), jotka toimivat tietyllä tuotantotoimialalla. Työllisyys ilmoitetaan työllisten lukumääränä. Tavaroiden ja palvelujen vienti koostuu tavaroiden ja palvelujen myynneistä kotimaisilta talousyksiköiltä ulkomaisille talousyksiköille. Yksityiskohtaisemmat käsitteiden kuvaukset löytyvät raportista (liite 1) Lehtoviita, J., Mäki, P. & Tenhola, T. 2016. Metsäbiotalouden arvoketjut - loppuraportti. Tapion raportteja nro 9. Tähän esitykseen on koottu Tilastokeskuksen aluetilinpidon tiedoista lasketut tunnusluvut, joiden perusteella voidaan osoittaa metsäbiotalouden merkittävyys kussakin maakunnassa tuotoksen, arvonlisän, investointien ja työllisyyden suhteen. Hankkeen on rahoittanut Suomen Metsäsäätiö.