3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

Samankaltaiset tiedostot
3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2009

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2008

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne Oppilaitostyyppi Ulkomaankoulu Kansanopisto

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Laki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

Esi- ja perusopetuksen rahoituskysely

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014

Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n lausuntopyyntö kristillisen koulun perustamislupaa varten

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

Asiakirjayhdistelmä 2014

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2016

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta /2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI /628

Hallintosäännön delegointi, koulutuslautakunta, lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o Laki. maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki

~']''i... I VM/2474/ /2017 ~ VALTIOVARAINMINISTERIÖ. Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2019

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2017

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2018

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2018

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Soveltamisala

Valtioneuvoston asetus

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2017

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla.

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Lukion yksikköhintarahoitus 2019

HE 97/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 1996 valtionosuuk- sia määrättäessä.

LUKIOKOULUTUS. Yhteystiedot (1 * ) TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot

Yksityisen Opetusalan Liitto ry Yksityiskoulujen Liitto ry Asiantuntijalausunto Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Oppilaitostason oppilaat ja opiskelijat 2014

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla.

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n välisen sopimuksen muuttaminen

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)

Transkriptio:

3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut muulta opetuksen järjestäjältä. Kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Lisäksi valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. Perusopetuksen rahoitus määräytyy oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja perusopetusta saavien oppilaiden tulosta. 3.2. Yksikköhinnan määräytyminen 3.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Perusopetuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskenta lähtee perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskennasta (RahL 635/1998, 16 ). Valtioneuvosto vahvistaa perusopetuksen arvonlisäverottoman keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2009 perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 6 503,77 euroa/oppilas. Yksikköhintaa laskettaessa oppilasmääränä käytetään edellisen syksyn oppilasmäärää (20.9.2008 oppilasmäärä), joka sisältää alle 18-vuotiaat perusopetuksen oppilaat ja perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetut pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat esiopetusoppilaat sekä perusopetuslain 5 :n mukaiset lisäopetuksen oppilaat. 3.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Sisäoppilaitoskorotus vuonna 2009 on 26%, aiemmin 27%, ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

3.2.3. Yksityiskohtaiset yksikköhinnan laskentaperusteet Yksikköhinnan perusosa Kunnan perusopetuksen yksikköhinnan perusosa saadaan kertomalla perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,77. Yksikköhinnan perusosaan tehtävät korotukset Asukastiheysosa Kouluverkkotunnusosa Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden asukastiheys on alle 40 asukasta/km2 seuraavasti: 0,1 x keskimääräinen yksikköhinta x asukastiheyden korotustekijä. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden - asukastiheys on alle 3 asukasta/km2 sekä saaristokunnille seuraavasti: 0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus - asukastiheys on 3 4 asukasta/km2 seuraavasti: 0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus x (4 kunnan asukastiheys). Kouluverkkotunnus lasketaan vuosittain oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona. Kouluverkkotunnuksen oppilaskohtainen luku 1) Alle 80 oppilaan koulussa 1-6 vuosiluokilla opetusta ja esiopetusta (11-vuotinen oppivelvollisuus) saavan oppilaan osalta oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti: (80 - koulun kokonaisoppilasmäärä) x 1,2. 2) Kunnalle ja kuntayhtymälle, joka järjestää samankielistä opetusta alle 180:lle 7-9 vuosiluokan oppilaalle oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti: (180 - suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen 7-9 vuosiluokan oppilasmäärä) x 0,6. Korotus voi kuitenkin olla enintään 60. Oppilasmäärään sisältyy perusopetuslain 5 :n mukaiset lisäopetuksen oppilaat.

Kaksikielisyyskorotus Saaristokuntakorotus 3) muiden kuin 1 ja 2 kohdissa mainittujen oppilaiden osalta luku on nolla. Perusopetuslain 17 :n 2 momentin mukaista erityisopetusta saavia erityisoppilaita ei huomioida kouluverkkotunnuksen oppilaskohtaisen luvun laskennassa. Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan kaksikielisessä kunnassa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,04. Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan saaristoisuuden perusteella seuraavasti: - jos kunnan väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,25 - muissa saaristokunnissa yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,06. Oppilasmääriin perustuvat korotukset Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan oppilaskohtaisella luvulla, joka saadaan: 1) kertomalla luvun 0,3 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo 7-9 vuosiluokkien ja lisäopetuksen oppilaiden määrällä 2) kertomalla luvun 4,0 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus) 3) kertomalla luvun 2,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden vammaisoppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus) 4) kertomalla luvun 0,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden erityisoppilaiden määrällä (9-vuotinen oppivelvollisuus, POL 17 2 mom.) 5) kertomalla luvun 0,12 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden määrällä 6) kertomalla luvun 0,2 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vieraskielisten oppilaiden lukumäärällä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi, saame). Saadut luvut jaetaan lisäksi kokonaisoppilasmäärällä. Opetusministeriö voi korottaa yksikköhintaa harkinnanvaraisesti erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta syystä. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville

oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta kohtien 2 ja 3 mukaisesti. Perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettäessä yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tähän korotukseen ei sovelleta tasauskerrointa. Koulukodissa perusopetusta järjestettäessä yksikköhintaan lisätään 1,5 kertaa keskimääräinen perusopetuksen yksikköhinta. Tähän korotukseen ei sovelleta myöskään tasauskerrointa. Tasauskerroin Tasauskertoimella tasataan korotusten vaikutus perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (6 503,77), koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta em. oppilasta kohti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tasauskertoimella (0,9571299) kerrotaan edellä kerrotulla tavalla laskettu yksikköhinta lukuun ottamatta sisäoppilaitos- ja koulukotikorotusta. 3.2.4. 18 vuotta täyttäneen yksikköhinta Jos perusopetuksen koko oppimäärää suorittava oppilas on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 60 prosenttia koulutuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta (aikuiskoulutus). Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, mikäli opetusministeriö niin päättää. Jos koulutuksen järjestäjän erityisenä tehtävänä on järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistossa), sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin. 3.2.5. Yksityisten opetuksen järjestäjien ja kuntayhtymien yksikköhinnat Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhinta on sen kunnan yksikköhinta, jossa opetus pääasiassa järjestetään tai 90 prosenttia kunnan hinnasta, jos opetuksen järjestäjä ei ole ennen 31.7.1998 ylläpitänyt perusopetusta tai sitä vastaavaa opetusta antavaa oppilaitosta. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta. Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osuudella, joka on 3,53 prosenttia vuonna 2009 (RahL 635/1998, 23a ). Kuntayhtymälle yksikköhinta lasketaan kuten kunnalle. Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Opetusministeriö voi harkinnanvaraisesti korottaa yksityisen opetuksen järjestäjän ja kuntayhtymän yksikköhintaa vuosittaisella päätöksellä. Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta

3.3. Perusopetuksen rahoituksen määräytyminen Perusopetuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä kerrotulla tavalla oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja arvioidun perusopetusta saavien oppilaiden tulosta. Arvioituna oppilasmääränä käytetään 20.9.2007 ja 20.9.2008 tilanteiden mukaan perusopetusta saaneiden oppilaiden keskiarvoa, johon lisätään 20.9.2007-19.9.2008 maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden oppilaiden määrä. Rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (20.9.2008 ja 20.9.2009) oppilasmäärien keskiarvon mukaiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä, jolloin oppilasmäärää oikaistaan myös perusopetuksen aikuisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden osalta. 3.4. Esiopetuksen rahoitus Esiopetusta varten myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti oppilaskohtaisesti. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on 91 prosenttia asianomaisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta niille esiopetusoppilaille, joiden oppivelvollisuus on 9 vuotta. Yksikköhinta esiopetusoppilaalle, jonka oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, on opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta. Lisätietoja antaa tarvittaessa Heli Lehtonen 040 348 7319.