Perussopimusmalli Helsinki 2016

Perussopimusmalli Helsinki 2016

ISBN 978-952-293-405-5 (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2016 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puh. 09 7711 Faksi 09 771 2291 www.kunnat.net

Johdanto Kuntaliiton perussopimusmallissa on huomioitu vuoden 2015 kuntalain yhteistoimintaa koskevat säännökset. Kuntayhtymän perussopimusmallin perusteluissa on selostettu sopimusmääräyksiä laajemmin, mitä seikkoja on hyvä ottaa huomioon perussopimusta laadittaessa. Mallisopimusmääräyksiä tulee kuntayhtymäkohtaisesti täydentää. Kuntayhtymän perustaminen Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä sopimuksella (perussopimus). Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Perussopimus on kuntien välinen sopimus, ja kuntayhtymä, joka sopimuksella perustetaan, ei ole sopimusosapuoli, vaikka usein käytännössä valmistelua suoritetaan kuntayhtymässä. Kuntayhtymä katsotaan perustetuksi, kun kaikkien perustajakuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Perussopimuksessa on tarkoituksenmukaista sopia tarkemmin sen voimaantulosta ja toiminnan aloittamisesta. Perussopimus ja siinä ilmaistu jäsenkuntien tahto on kuntayhtymän toiminnan lähtökohta. Jäsenkunnat päättävät perussopimuksessa keskeisistä kuntayhtymän toimintaan ja hallintoon liittyvistä asioista. Perussopimusten muuttaminen vuoden 2015 kuntalain mukaisiksi 1.5.2015 voimaan tulleen kuntalain (410/2015) kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset poikkeavat joiltain osin vuoden 1995 kuntalain (365/1995) säännöksistä. Kuntien yhteistoimintasopimukset, ml. kuntayhtymien perussopimukset, on uuden kuntalain siirtymäsäännöksen (147 ) mukaan saatettava kuntalain 8 luvussa säädetyn mukaiseksi viimeistään 1.6.2017. 1 Kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta säädetään vuoden 2015 kuntalain 57 :ssä. Jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Vuoden 1995 kuntalaki (365/1995) ei mahdollistanut asiasta sopimista perussopimuksissa, joten muuttaminen tulee lähtökohtaisesti tehdä laissa säädetyllä enemmistöllä jäsenkunnista. 1 Tämä ajankohta saattaa siirtyä. 8.6.2016 lausuntokierrokselle lähetetyssä hallituksen esitysluonnoksessa kuntalain muuttamiseksi ehdotetaan, että kuntien yhteistoimintasopimukset on saatettava säädetyn mukaisiksi viimeistään vuoden 2019 loppuun mennessä. 3

Perussopimusmalli Kuntalain (410/2015) 56 :ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksen vähimmäissisällöstä: Perussopimuksessa on sovittava ainakin: 1) kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista; 2) kuntayhtymän tehtävistä sekä tarvittaessa 8 :ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä; 3) yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista; 4) kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta; 5) siitä, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset, sekä siitä, millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään; 6) jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista; 7) kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta; 8) kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta; 9) kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta; 10) menettelystä, jolla kuntayhtymän alijäämä katetaan tilanteessa, jossa jäsen kunnat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta; 11) talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille. Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja että sopimuksessa määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö. Kuntalain perussopimuksen sisältöä koskeva säännös poikkeaa vuoden 1995 kuntalain vastaavasta säännöksestä siten, että jatkossa perussopimuksessa tulee olla määräykset myös mahdollisesta järjestämisvastuun siirtymisestä (56 :n 1 momentin 2 kohta), alijäämien kattamisesta tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole hyväksyneet 119 :n 2 momentissa tarkoitettua sopimusta kuntayhtymän talouden tasapainottamisesta (10 kohta) sekä talouden ja toiminnan seurantajärjestelmästä ja raportoinnista jäsenkunnille (11 kohta). Kuntayhtymän muita toimielimiä koskeva 4 kohta on täsmällisempi verrattuna vuoden 1995 kuntalakiin. Vuoden 1995 kuntalaissa edellytettiin, että perussopimuksessa on määräys toimielinten jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista (vanhan 78 3 momentin 2 kohta), kun vuoden 2015 kuntalain mukaisessa perussopimuksessa tulee sopia kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta. 4

Kuntalaissa säädetään vuoden 1995 kuntalaista poikkeavasti yhtymäkokouksesta (60 ). Laissa on säädetty yhtymäkokouksen tehtävistä. Yhtymäkokouksen tehtävät eroavat valtuuston tehtävistä. Lain mukaan jäsenkunnan yhtymäkokousedustaja tulee valita joka kokoukseen erikseen, eli edustajan valinta pidemmäksi toimikaudeksi ei ole enää mahdollista. Kuntalaki sisältää myös tarkempaa sääntelyä yhden toimielimen kuntayhtymästä. Yhden toimielimen kuntayhtymä ei jatkossa ole mahdollinen lakisääteisessä toiminnassa. Tämä tulee huomioida vanhan kuntalain mukaisesti perutettujen kuntayhtymien osalta muuttamalla perussopimusta, silloin kun lakisääteisessä yhteistoiminnassa on ollut käytössä yhden toimielimen malli. Perussopimuksessa tulee määrätä aiempaa tarkemmin esimerkiksi siitä, miten toimitaan silloin kun jäsenkunnat eivät ole tehneet perussopimuksen mukaisesti yhtäpitäviä päätöksiä jäsenkuntien toimivaltaan kuuluvassa asiassa (61 ). Vuoden 1995 kuntalain mukaisia perussopimuksia muutettaessa tulee edellä mainittu huomioida muutosten vähimmäissisältönä. 5

Perussopimusmalli Sisällysluettelo 1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät... 8 1 Nimi ja kotipaikka...8 2 Jäsenkunnat...8 3 Tehtävät ja toiminta-ajatus...9 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema...10 2 A luku Yhtymävaltuusto... 13 5 Ylin päättävä toimielin...13 6 Yhtymävaltuuston jäsenten valinta...13 7 Jäsenten äänivalta...14 8 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus...15 9 Yhtymävaltuuston tehtävät...15 2 B luku Yhtymäkokous... 17 5 Ylin päättävä toimielin...17 6 Yhtymäkokousedustajat...17 7 Yhtymäkokousedustajien äänivalta...18 8 Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus...18 9 Yhtymäkokouksen tehtävät...18 2 C luku Yhden toimielimen kuntayhtymä... 20 5 Jäsenkuntien päätösvalta...20 6 Yhtymähallitus...21 7 Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen...22 3 luku Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja... 23 10 Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä...23 11 Yhtymähallituksen tehtävät...23 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen...24 13 Kuntayhtymän johtaja...24 4 luku Muut toimielimet... 26 14 a Lautakunnat/Valiokunnat...26 14 b Muut toimielimet...26 15 Johtokunnat...26 5 luku Omistajaohjaus... 28 16 Omistajaohjaus...28 17 Konserniohje...28 6

6 luku Talous... 30 18 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet...30 19 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista...31 20 Talousarvio ja -suunnitelma...32 21 Talouden ja toiminnan seurantajärjestelmä sekä raportointi jäsenkunnille...33 22 Tilikauden yli- ja alijäämäkäsittely...33 23 Alijäämän kattaminen...34 24 Tilinpäätös...35 25 Kuntayhtymän tiedonantovelvollisuus...35 7 luku Kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittaminen... 36 26 Kuntayhtymän toiminnan rahoitus...36 27 Investoinnit ja pääomarahoitus...36 28 Suunnitelmapoistot...36 29 Jäsenkunnan maksuosuuden erääntyminen ja viivästyskorko...37 30 Rahastot...37 8 luku Hallinnon ja talouden tarkastus... 38 31 Tarkastuslautakunta...38 32 Hallinnon ja talouden tarkastus...38 33 Sisäinen tarkastus...38 9 luku Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys... 39 34 Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys...39 35 Perussopimuksen muuttaminen...40 36 Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen...40 10 luku Voimaantulo [ja siirtymäsäännökset]... 41 37 Voimaantulo...41 Lähteet ja linkkejä... 42 7

Perussopimusmalli Perussopimus X KUNTAYHTYMÄ 1 luku Jäsenkunnat ja tehtävät 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on X. Kuntayhtymän kotipaikka on... Kuntayhtymän valtuuston päätöksellä kuntayhtymä voi ottaa käyttöön muun toiminimen. Kuntayhtymä on yksi-/kaksikielinen. Perussopimuksessa on sovittava nimestä ja kotipaikasta (kuntalain 56 ). Kuntayhtymän nimessä tulee olla sana kuntayhtymä (55 ) tai liikelaitoskuntayhtymä (65 ). Kuntayhtymät ovat kaksi- tai yksikielisiä kielilaissa säädettyjen perusteiden mukaan. Kuntayhtymä on yksikielinen, jos kuntayhtymään kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia. Kaksikielinen kuntayhtymän viranomainen on silloin, jos kuntayhtymässä on erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta. Kaksikielisessä kuntayhtymässä hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen kuntayhtymän hallinnossa. 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat 8

Perussopimuksessa on sovittava kuntayhtymän jäsenkunnista (56 ). Perussopimuksessa on mainittava sopimukseen osalliset kunnat eli kuntayhtymän jäsenkunnat eikä vain perustajakunnat. 3 Tehtävät ja toiminta-ajatus Kuntayhtymällä on järjestämisvastuu Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on [Kuntayhtymä voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä ] [Kuntayhtymä voi järjestää tai tuottaa myös muita toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluja.] Perussopimuksessa on kuntalain 56 :n mukaan sovittava kuntayhtymän tehtävistä ja tarvittaessa kuntalain 8 :ssä mainitun järjestämisvastuun siirtymisestä. Kuntayhtymän tehtävät on perusteltua määritellä siten, ettei toiminnan aikana synny epäselvyyttä kuntayhtymän toiminnan tarkoituksesta ja tavoitteista. Kuntastrategiaa koskevaa kuntalain 37 :ää ei sovelleta kuntayhtymään, vaan kuntayhtymä toteuttaa sille perussopimuksessa määritettyä toiminta-ajatusta ja tehtäviä. Perussopimus määrittää kuntayhtymän toimialan, ja on huomioitava, että kuntayhtymä voi ylipäänsä hoitaa niitä tehtäviä, joita katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan. Kunnan tehtävistä säädetään kuntalain 7 :ssä. Kunnan toimialaan kuuluvat kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat kunnan itselleen ottamat tehtävät (kunnan yleinen toimiala) sekä kunnan lakisääteiset tehtävät (kunnan erityinen toimiala). Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Nämä toimeksiantotehtävät voivat perustua erityislainsäädäntöön ja olla muun julkisyhteisön (valtio, seurakunta, Kela) tehtäviä. Tällaisista tehtävistä on syytä mainita perussopimuksessa. Laissa säädetään, kun tehtäviä on järjestettävä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa (lakisääteinen yhteistoiminta). Kuntayhtymät voivat harjoittaa kuntalaissa tarkoitettua kuntien yhteistoimintaa kuntien tai kuntayhtymien kanssa (kuntalaki 49 ). Tapauskohtaisesti voi olla tarpeen ottaa perussopimukseen tehtävien järjestämistä koskevia tarkempia määräyksiä. Esimerkiksi, että kuntayhtymällä voi olla yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen perustamia liikelaitoksia ja että se voi omistaa tai olla osakkaana niissä osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, joiden 9

Perussopimusmalli toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa. Koska kuntayhtymä voi olla osakkaana yhtiössä tai jäsenenä yhteisöissä, perussopimukseen on syytä ottaa tarkennettuja määräyksiä kuntayhtymän tehtävien hoidon periaatteista myös tältä osin. Perussopimuksessa voi myös olla määräys siitä, että kuntayhtymä voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta. Kuntayhtymän tehtävien lisäksi perussopimuksessa tulee sopia tarvittaessa myös kuntalain 8 :ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä jäsenkunnilta kuntayhtymälle. Selkeintä on, että sopimuksessa yksiselitteisesti todetaan, siirtyykö järjestämisvastuu vai ei. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu siirtyy aina kuntayhtymälle. Kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajilta. Kuntayhtymän hankkiessa laissa säädettyjä palveluja muulta palveluntuottajalta, sillä säilyy kuntalain 8 :n 2 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuu (kuntalaki 9 ). Mikäli kuntayhtymä tuottaa palveluja myös muille kuin jäsenkunnille tulee huomioida mitä kuntalaissa on säädetty yhtiöittämisvelvollisuudesta (kuntalain 126 127 ) sekä hankintalainsäädäntö. Kuntalain 50 :ssä on informatiivinen säännös kuntien välisen yhteistoiminnan suhteesta julkisista hankinnoista annettuun lakiin. Jos kunta sopii kuntalain 8 :n mukaisesti kunnalle laissa säädetyn tehtävän järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle, siirtämiseen ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007). Kuntien yhteistoimintaan ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lakia eikä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettua lakia (349/2007), jos yhteistoiminnassa on kyse julkisista hankinnoista annetun lain 10 :ssä tarkoitetulla tavalla kunnan tai kuntayhtymän hankinnasta sen sidosyksiköltä, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 19 :ssä tarkoitetulta sidosyritykseltä tai yhteisyritykseltä tai jos yhteistoimintaan ei muutoin sovelleta edellä mainittuja lakeja. 4 Jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen sekä toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalain mukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta. 10

Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä kuntayhtymän hallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä sille suoritetaan yhtymävaltuuston päätöksellä kunnan osuus tai osa nettovarallisuudesta, ottaen huomioon sekä eroavan jäsenkunnan että toimintaa jatkavien jäsenkuntien asema. Mikäli muut kunnat eivät lunasta eroavan kunnan osuutta nettovarallisuudesta tai osaa siitä, alennetaan peruspääomaa. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on yhtymävaltuuston päätöksellä velvollinen suorittamaan kuntayhtymälle kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Mikäli jäsenkunnan eroaminen koskee vain osaa kuntayhtymän toiminnasta, koskee edellä tarkoitettu jäsenkunnan osuus vastaavasti tätä toimintaa. [Eläkevastuut huomioidaan ] Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä x vuoden aikana eron voimaantulosta lukien. Mikäli kuntayhtymään liittyy uusia jäsenkuntia, esimerkiksi kuntaliitostilanteessa, edellytetään perussopimuksen muuttamista usean sopimusmääräyksen osalta. Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään tulee neuvotteluissa ja sopimusmääräysten valmistelussa huomioida ainakin jäsenkunnan edustus kuntayhtymien toimielimissä, peruspääomaosuus sekä vastuu kuntayhtymän velvoitteista. Kuntaliitostilanteisiin voi tarvittaessa tapauskohtaisesti varautua perussopimusmääräyksissä etukäteen, esimerkiksi toimielinten jäsenmäärien osalta. Kuntayhtymästä eroamisesta säädetään kuntalain 62 :ssä. Jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä. Jos perussopimuksessa ei ole muuta sovittu, eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin. Jäsenkunnalla on oikeus erota vapaaehtoiseen yhteistoimintaan perustuvasta kuntayhtymästä. Lakisääteiseen yhteistoimintaan perustuvasta yhteistoiminnasta eroaminen ei ole mahdollista, jos yhteistoimintaan kuuluvista jäsenkunnista on säädetty laissa tai päätetty lain nojalla. Kuntalain 56 :n mukaan perussopimuksessa tulee sopia kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Perussopimuksessa tulee sopia myös jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän varoihin ja vastuusta sen veloista eli sen nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kuntayhtymän varoista sen velat ja pakolliset varaukset. 11

Perussopimusmalli Jäsenkuntien tulee siten perussopimuksessa sopia, miten jäsenkunta voi erota kuntayhtymästä ja miten ero vaikuttaa niin eroavan jäsenkunnan kuin toimintaa jatkavienkin kuntien asemaan. Erityisen tärkeää on ottaa kantaa siihen, miten eroavan jäsenkunnan osuutta peruspääomaan sekä vastuuta kuntayhtymän veloista ja muista vastuista kuten eläkevastuista käsitellään erotilanteessa. Soveltuvin osin huomioon voidaan ottaa myös kuntayhtymän tuleva talouskehitys. Myös eroavan jäsenkunnan velvoite alijäämien kattamiseen on syytä huomioida tapauskohtaisesti. Perussopimuksessa on sovittava ainakin siitä, miten eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien väliset taloudelliset suhteet ratkaistaan eroamisen yhteydessä. Lisäksi sopimukseen on mahdollista ottaa muita jäsenkuntien tarpeellisiksi katsomia ehtoja eroamiseen liittyvistä menettelyistä. Jäsenkunnan oikeutta eroamiseen ei kuitenkaan voi perussopimuksen määräyksillä rajoittaa. Perussopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että eroavalle kunnalle suoritetaan sen osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä. Perussopimuksessa on syytä huomioida myös sellainen tilanne, että nettovarallisuus on negatiivinen. Käytännössä tämä tarkoittaa eroavan kunnan maksuvelvollisuutta. Kuntayhtymään jäävien kuntien sekä eroavan kunnan asema ei saa muodostua kohtuuttomaksi perussopimusmääräyksillä. Perussopimuksessa on aiemmin voitu sopia, että eroavalle jäsenkunnalle maksetaan sen osuus peruspääomasta tai osa siitä. Tällainen määräys saattaa olla jossain tilanteissa kohtuuton joko eroavaa tai jäsenkuntaa tai muuta jäsenkuntaa kohtaan. Perussopimuksen määräysten, jotka koskevat jäsenkuntien osuuksia ja vastuita, tulee olla mahdollisimman tarkkoja, jotta vältetään tulkintatilanteita. Laskentaperiaatteita ei tulisi jättää pelkästään yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen päätösten varaan. 12

2 A luku Yhtymävaltuusto 5 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymävaltuusto. Perussopimuksesta tulee ilmetä, käyttääkö kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa yhtymävaltuusto, yhtymäkokous vai onko tarkoitus perustaa kuntalain 61 :ssä tarkoitettu yhden toimielimen kuntayhtymä. 6 Yhtymävaltuuston jäsenten valinta Jäsenkunnat valitsevat yhtymävaltuustoon x jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. TAI Kullakin jäsenkunnalla on yksi jäsen jokaista alkavaa X asukasta kohti, kuitenkin enintään X % rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä. Asukasmäärä määräytyy [Valtuuston jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien valtuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Toimikausi jatkuu siihen asti kunnes uusi yhtymävaltuusto on valittu]. Mikäli yhtymävaltuuston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden tai hänelle myönnetään ero yhtymävaltuuston jäsenyydestä kesken toimikauden, päättää jäsenen edustama kunta eron myöntämisestä ja uuden jäsenen tai varajäsenen valitsemisesta jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat jäljellä olevaksi valtuuston toimikaudeksi omat edustajansa yhtymävaltuustoon noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä. Kuntalain 59 :ssä säädetään yhtymävaltuustosta. Yhtymävaltuustoon sovelletaan, mitä valtuustosta säädetään. Yhtymävaltuuston jäsenet valitsee kunta 13

Perussopimusmalli perussopimuksessa sovitulla tavalla. Jäsenkunnan sisäinen toimivalta määräytyy jäsenkunnan hallintosäännön perusteella. Useimmiten valinnat suorittaa jäsenkunnan valtuusto. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 :n mukaan sopia yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista. Jäsenten lukumäärästä on riittävää sopia perussopimuksessa lukumäärän määräytymisperusteista ja ajankohdasta, jonka mukaan lukumäärä lasketaan. Perussopimuksessa voidaan sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. 7 Jäsenten äänivalta Kullakin yhtymävaltuuston jäsenellä on ääntä/x. TAI Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä vastaa kunnan osuutta Jäsenkunnan valitsemien yhtymävaltuuston jäsenten yhteinen äänimäärä jakautuu tasan saapuvilla olevien kesken. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 :n mukaan sopia yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista. Perussopimuksessa tulee sopia siitä, miten jäsenkuntien välinen äänivalta jakaantuu ja mikä on äänivallan jakautumisen peruste. Kullakin edustajalla voi olla yksi ääni, mutta äänivalta voi vaihdella. Äänivallan peruste on jäsenkuntien harkinnassa, yleisimmin se on asukasluku sidottuna tiettyyn ajankohtaan, peruspääomaosuus tai esimerkiksi perustettavan kuntayhtymän palvelujen käyttö tietyllä aikavälillä. Perussopimuksessa tulee sopia äänivallan perusteista, joten ei ole riittävää ottaa perussopimukseen suoraan kunkin kunnan äänimäärää (KHO 20.10.1994 T 5087). Perussopimuksessa voidaan sopia äänivallan rajoituksista. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi rajoittaa suuren jäsenkunnan määräävää asemaa kuntayhtymän päätöksenteossa. Perussopimuksessa on syytä täsmentää, onko tarkoitus rajoittaa äänivaltaa kokouksessa läsnä olevien kesken vai suhteessa kaikkien jäsenkuntien yhteenlaskettuun äänimäärään. Kuntayhtymän jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Äänivalta voidaan jakaa tasan kunnan edustajien kesken tai kokouksessa läsnä olevien kunnan edustajien kesken. Jäsenten äänivalta ja maksuosuuksien perusteet eivät saa olla kohtuuttomassa epäsuhteessa toisiinsa nähden. 14

8 Yhtymävaltuuston päätösvaltaisuus Yhtymävaltuusto on päätösvaltainen, kun kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään 12 luvussa. Kuntalain 59 :n mukaan yhtymävaltuustoon sovelletaan, mitä valtuustosta säädetään. Kuntalain 103 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. 9 Yhtymävaltuuston tehtävät Yhtymävaltuuston tehtävistä säädetään kuntalain 14 :ssä. Lisäksi [Yhtymävaltuuston on viimeistään kesäkuussa 1) käsiteltävä yhtymähallituksen laatima tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus sekä tilintarkastajan kertomus samoin kuin tehtyjen muistutusten johdosta annetut selitykset ja lausunnot; 2) päätettävä tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä yhtymähallitukselle ja muille tilivelvollisille sekä niistä toimenpiteistä, joihin edellisessä kohdassa mainitut kertomukset saattavat antaa aihetta; ja Yhtymävaltuuston on viimeistään x kuussa hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio sekä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma.] Kuntalain 14 :ssä säädetään valtuuston tehtävistä: Kunnassa on valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuusto päättää: 1) kuntastrategiasta; 2) hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista; 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 15

Perussopimusmalli 10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12) tilintarkastajien valitsemisesta; 13) tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 14) muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. Koska yhtymävaltuuston tehtävät määräytyvät suoraan kuntalain säännösten perusteella, kuntayhtymän perussopimuksessa ei voida määrätä yhtymävaltuuston tehtävistä aivan vastaavalla tavalla kuin yhtymäkokouksen tehtävistä. Kuntalain 37 :ää, jossa säädetään kuntastrategiasta, ei sovelleta kuntayhtymään. Tästä huolimatta kuntayhtymässä voi olla strategia, joka sisällöltään vastaa soveltuvin osin kuntalaissa säädettyä kuntastrategiaa. Hallinnon järjestäminen on siten sellaisessa kuntayhtymässä, jossa yhtymävaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa, sidotumpaa kuin yhtymäkokoukseen perustuvassa kuntayhtymämallissa. Tilinpäätöskäsittelyn ja talousarvion valmistelun aikatauluista voidaan ottaa perussopimukseen kuntalain aikatauluja tarkentavia määräyksiä valtuuston tehtäviin ja/tai talouslukuun. Perussopimuksessa voidaan sopia, että sopimuksessa määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö. 16

2 B luku Yhtymäkokous 5 Ylin päättävä toimielin Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymäkokous. Perussopimuksesta tulee ilmetä, käyttääkö kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa yhtymävaltuusto, yhtymäkokous vai onko tarkoitus perustaa kuntalain 61 :ssä tarkoitettu yhden toimielimen kuntayhtymä. Yhtymäkokoukseen ei sovelleta kuntalain valtuustoa koskevia säännöksiä. Yhtymäkokous on kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, joten sen toiminnassa on kuitenkin usein noudatettava samoja periaatteita kuin valtuuston toiminnassa. 6 Yhtymäkokousedustajat Yhtymäkokouksessa on edustajaa, yksi kustakin jäsenkunnasta. Jäsenkunnat valitsevat kuhunkin yhtymäkokoukseen erikseen yhtymäkokousedustajan. TAI Kullakin jäsenkunnalla on yksi edustaja jokaista alkavaa x asukasta kohti, kuitenkin enintään x % rajoittamattomasta kokonaisjäsenmäärästä. Mikäli valtuustokauden aikana kuntayhtymään hyväksytään jäseneksi uusia kuntia, ao. kunnat valitsevat yhtymäkokokseen edustajansa noudattaen tämän perussopimuksen määräyksiä. Kuntalain 56 :n mukaan perussopimuksessa on sovittava yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista. Kuntalain 60 :n mukaan yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Kunta ei siten voi nimetä yhtymäkokousedustajaa esimerkiksi valtuustokaudeksi, koska edustaja nimetään kokouskohtaisesti. Tällä 17

Perussopimusmalli mahdollistetaan se, että jäsenkunnan kunnanhallituksessa on mahdollisuus käyttää omistajaohjausta käsittelemällä yhtymäkokouksessa päätettävä asia ja antamalla edustajalle menettelytapaohjeet kokousta varten. Lain perustelujen mukaan lähtökohtana on, että yhtymäkokousedustajia on kustakin jäsenkunnasta yksi. Perussopimuksessa voidaan sopia myös toisin, siten että edustajia on useampi. Tällöin perussopimuksessa on sovittava, miten edustajien äänivalta heidän keskensä jakaantuu. 7 Yhtymäkokousedustajien äänivalta Kullakin yhtymäkokousedustajalla on ääntä/x. TAI Jäsenkunnan edustajien yhteinen äänimäärä vastaa kunnan osuutta Jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Kuntalain 56 :n mukaan perussopimuksessa on sovittava yhtymäkokousedustajien lukumäärästä ja äänivallan perusteista. Ks. edelle yhtymävaltuustomallin perustelut. Yhtymäkokousmallissa jäsenkunnankunnan äänimäärä voi olla sidottu perussopimuksen mukaisesti asukaslukuun tai muuhun perusteeseen. Tapauskohtaisesti voi olla perusteltua, että yksi edustaja käyttää kunnan koko äänimäärän. Jos jäsenkunnan yhtymäkokousedustajia on useampi kuin yksi, perussopimuksessa on sovittava, miten edustajien äänivalta heidän kesken jakaantuu. 8 Yhtymäkokouksen päätösvaltaisuus Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet edustajista on läsnä. Kuntalain 103 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. 9 Yhtymäkokouksen tehtävät Yhtymäkokouksen tehtävistä säädetään kuntalain 60 :ssä. 18

Yhtymäkokouksen muut tehtävät Yhtymäkokous pidetään kaksi kertaa vuodessa Kevätkokous.. Syyskokous.. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus/hallituksen puheenjohtaja. Ylimääräinen yhtymäkokous on kutsuttava koolle, jos jäsenkunta sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällainen kokous on valmisteltava kiireellisesti TAI kutsuttava koolle x kuukauden kuluessa vaatimuksesta. Kutsu yhtymäkokoukseen on lähetettävä Yhtymäkokouksesta säädetään kuntalain 60 :ssä: Yhtymäkokous Jos kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, kokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin. Yhtymäkokouksen tehtävänä on ainakin: 1) päättää kuntayhtymän talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 2) hyväksyä kuntayhtymän hallintosääntö; 3) valita kuntayhtymän toimielimet; 4) päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 5) valita tilintarkastajat; 6) päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta. Yhtymäkokouksen julkisuuteen sovelletaan, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta säädetään 101 :ssä. Yhtymäkokousedustajan esteellisyyteen sovelletaan, mitä valtuutetun esteellisyydestä säädetään 97 :ssä. Yhtymäkokous voidaan tarpeen mukaan kutsua koolle lakisääteistä kahta kertaa useamminkin. Yhtymäkokoukselle voidaan tarpeen mukaan perussopimuksessa määrätä myös muita kuin kuntalaissa mainittuja tehtäviä. 19

Perussopimusmalli 2 C luku Yhden toimielimen kuntayhtymä 5 Jäsenkuntien päätösvalta Jäsenkunnat päättävät 1) yhtymähallituksen jäsenten valinnasta siten, että 2) tarkastuslautakunnan jäsenten valinnasta, siten että 3) tilintarkastusyhteisön valinnasta yhtäpitävin päätöksin / seuraavasti; 4) vastuuvapaudesta tilivelvollisille yhtäpitävin päätöksin / seuraavasti; [5) talousarviosta 6) tilinpäätöksen hyväksymisestä... 7) kuntayhtymän purkamisesta 8) ] Kuntalaissa säädetään yhden toimielimen kuntayhtymästä. Yhden toimielimen kuntayhtymä on mahdollinen vain vapaaehtoisessa yhteistoiminnassa. Mallia on tavallisimmin käytetty pienimuotoista toimintaa harjoittavissa kuntayhtymissä. Koska viimesijainen päätösvalta ei yhden toimielimen kuntayhtymässä ole kuntayhtymän omilla toimielimillä, mallia ei voida käyttää lakisääteisessä yhteistoiminnassa, jossa 8 :n mukainen järjestämisvastuu ja siten myös päätösvalta järjestämisvastuuseen liittyen, aina siirtyy kunnalta kuntayhtymälle tai vastuukunnalle. Yhden toimielimen kuntayhtymässä päätösvalta jakaantuu jäsenkunnille ja kuntayhtymän toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin (58 ). Kuntalain 61 :ssä säädetään yhden toimielimen kuntayhtymästä: Muussa kuin lakisääteisessä yhteistoiminnassa kunnat voivat päättää, että kuntayhtymällä on vain yksi toimielin. Tällöin kuntayhtymän päätösvalta jakautuu jäsenkunnille ja kuntayhtymän toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin. Toimielin vastaa kuntayhtymän toiminnasta, hallinnosta ja taloudenhoidosta. Yhden toimielimen kuntayhtymässä jäsenkuntien tulee ainakin: 1) valita jäsenet 1 momentissa tarkoitettuun toimielimeen; 2) valita tarkastuslautakunnan jäsenet ja tilintarkastusyhteisö; 3) päättää vastuuvapaudesta siten kuin perussopimuksessa sovitaan. Yhden toimielimen kuntayhtymää koskevassa perussopimuksessa on 56 :ssä mainitun lisäksi sovittava siitä, miten kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään tilanteessa, jossa 20

jäsenkunnat eivät ole tehneet yhtäpitäviä päätöksiä jäsenkuntien päätösvaltaan kuuluvassa asiassa. Jäsenkuntien päätösvaltaan on useimmiten jätetty laissa säädetyn (toimielimen valinta, tarkastuslautakunnan jäsenten valinta, tilintarkastajan valinta sekä vastuuvapaudesta päättäminen) lisäksi kuntayhtymän talousarviosta ja tilinpäätöksestä päättäminen. Perussopimuksessa tulee määrätä siitä, vaatiiko vastuuvapauden myöntäminen jäsenkuntien yhtäpitäviä päätöksiä. Kuntayhtymän perussopimuksen vähimmäissisältöön sovelletaan muutoin kuntalain 56 :ää ja muita kuntayhtymiä koskevia säännöksiä vastaavalla tavalla kuin muihinkin kuntayhtymiin. 6 Yhtymähallitus Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin on yhtymähallitus, jonka toimikausi on Yhtymähallitukseen kuuluu x jäsentä, joista Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa ja kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset. Yhtymähallituksen muut tehtävät Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhden toimielimen kuntayhtymässä päätösvalta jakaantuu jäsenkunnille ja kuntayhtymän toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin (58 ). Yleensä yhden toimielimen kuntayhtymän ainoa toimielin on yhtymähallitus. Yhden toimielimen kuntayhtymässä toimielimeen ei sovelleta poliittisen suhteellisuuden vaatimusta. Kuntayhtymässä tulee olla myös tarkastuslautakunta. 21

Perussopimusmalli 7 Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen Mikäli jäsenkunnat eivät ole tehneet yhtäpitäviä päätöksiä jäsenkuntien päätösvaltaan kuuluvassa perussopimuksen [5] :ssä määrätyssä asiassa, yhtymähallitus kutsuu koolle yhtymäkokouksen päättämään asiasta. Kokouskutsu tulee lähettää Yhtymäkokouksessa on edustajaa yksi jokaisesta jäsenkunnasta. Jäsenkunnat valitsevat yhtymäkokoukseen yhtymäkokousedustajat. Kullakin yhtymäkokousedustajalla on ääntä/x. TAI Jäsenkunnan edustajien yhteinen äänimäärä vastaa kunnan osuutta Jäsenkunnan valitsemien edustajien yhteinen äänimäärä jakautuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Yhtymäkokous on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet edustajista on läsnä. Yhden toimielimen kuntayhtymän perussopimuksessa tulee vuoden 2015 kuntalain mukaisesti sopia myös siitä, miten kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole tehneet yhtäpitäviä päätöksiä jäsenkuntien päätösvaltaan kuuluvassa asiassa. Yhden toimielimen kuntayhtymässä jäsenkuntien tulee jo perussopimuksessa sopia, miten mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaistaan. Varsinainen ratkaisumalli on jätetty jäsenkuntien harkintaan perussopimuksessa sovittavaksi. Tilanteita, joissa tarvittavia yhtäpitäviä päätöksiä ei saada aikaan, voivat olla esimerkiksi vastuuvapauden myöntäminen sekä kuntayhtymän talousarvion hyväksyminen, kun se on perussopimuksessa jätetty jäsenkuntien päätösvaltaan. Käyttökelpoinen malli on, että tällaisessa tilanteessa järjestetään yhtymäkokous, jossa päätös tehdään tarvittaessa enemmistöpäätöksellä. 22

3 luku Yhtymähallitus ja kuntayhtymän johtaja 10 Yhtymähallituksen kokoonpano ja äänimäärä Yhtymävaltuusto/yhtymäkokous valitsee toimikaudekseen, jollei ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta, hallituksen, jota kutsutaan yhtymähallitukseksi. Yhtymähallituksessa on x jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Kullakin jäsenellä on kokouksessa yksi (1) ääni. Kuntalain 58 :n mukaan kuntayhtymällä voi olla myös muita perussopimuksessa sovittuja toimielimiä kuin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Kuntalain 56 :n mukaan perussopimuksessa on sovittava kuntayhtymän toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta. Kuntayhtymän muiden kuin ylintä päätösvaltaa käyttävien toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Perussopimuksessa tulee sopia yhtymähallituksen jäsenmäärästä. Sopimukseen voidaan tarvittaessa ottaa tarkemmat määräykset yhtymähallituksen paikkojen jakautumisesta jäsenkuntien kesken. Perussopimuksessa voi olla yhtymähallituksen kokoonpanoa koskevia muitakin määräyksiä koskien esim. seutukuntien tai jäsenkuntien edustavuutta sekä puhe- ja läsnäolo-oikeuksia. 11 Yhtymähallituksen tehtävät Yhtymähallitus johtaa kuntayhtymää ja sen hallintoa siten kuin siitä on erikseen kuntalaissa ja erityislaeissa säädetty tai perussopimuksessa tai kuntayhtymän hallintosäännössä määrätään. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa yhtymää sekä tekee sen puolesta sopimukset, jollei hallintosäännöllä ole toisin määrätty. 23

Perussopimusmalli Yhtymähallituksen tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallituksen alaisuuteen voidaan perustaa jaostoja, joiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Yhtymähallituksen tehtäviin sovelletaan, mitä kuntalaissa säädetään kunnanhallituksen tehtävistä (39 ) ja kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä (40 ). Kuntalain 39 :n mukaan: Kunnanhallituksen tulee: 1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta; 7) huolehtia kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. 12 Kuntayhtymän nimen kirjoittaminen Oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen määrätään hallintosäännössä. Kuntalain 56 :n mukaan perussopimuksessa on sovittava, mikä kuntayhtymän toimielin valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset sekä millä tavoin oikeudesta kuntayhtymän nimen kirjoittamiseen päätetään. Hallintosäännössä tulee kuntalain 90 :n mukaan olla määräys muun muassa asiakirjojen allekirjoittamisesta. 13 Kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymällä on johtaja, joka johtaa yhtymähallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, taloutta ja muuta toimintaa. Kuntayhtymän johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Perussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä kuntayhtymän johtajasta. Johtajan tehtävät määritellään tarkemmin hallintosäännössä. Perussopimuksessa tai hallin- 24

tosäännössä on syytä olla määräykset kuntayhtymän johtajan oikeudesta edustaa kuntayhtymää ja käyttää puhevaltaa kuntayhtymän puolesta. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymän johtavan viranhaltijan irtisanomiseen tai siirtämiseen muihin tehtäviin sovelletaan, mitä kunnanjohtajasta säädetään 43 :ssä. Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että sitä kannattaa kaksi kolmasosaa kaikkien jäsenkuntien perussopimuksen mukaisesta yhteenlasketusta äänimäärästä. Kuntayhtymän johtavan viranhaltijan ja kuntayhtymän välillä tehtävään johtajasopimukseen sovelletaan, mitä johtajasopimuksesta säädetään 42 :ssä. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista, joilla kuntayhtymän johtavan viranhaltijan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan 43 :ssä tarkoitetun menettelyn sijasta. Johtajasopimuksessa voidaan sopia kuntayhtymän johtavalle viranhaltijalle maksettavasta erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy kuntayhtymän ylin päättävä toimielin. 25

Perussopimusmalli 4 luku Muut toimielimet 14 a Lautakunnat/Valiokunnat Kuntayhtymässä on x lautakunta/valiokunta, jonka kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. ja/tai 14 b Muut toimielimet Kuntayhtymällä voi olla muita yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen päättämiä toimielimiä, joiden kokoonpanosta, päätösvallasta ja koollekutsumisesta määrätään hallintosäännössä. 15 Johtokunnat Yhtymävaltuuston/-kokouksen perustamalla liikelaitoksella on yhtymähallituksen alainen johtokunta, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja koollekutsumisesta määrätään tarkemmin hallintosäännössä. Kuntalain 56 :n mukaan jäsenkuntien on perussopimuksessa sovittava kuntayhtymän muista toimielimistä sekä niiden tehtävistä, päätösvallasta ja koollekutsumisesta. Kuntalain 58 :n mukaan kuntayhtymällä voi olla myös muita perussopimuksessa sovittuja toimielimiä kuin ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous. Kuntayhtymän muiden kuin ylintä päätösvaltaa käyttävien toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenkunnat voivat harkita, määrittelevätkö ne kuntayhtymän organisaatio- ja hallintorakenteen tyhjentävästi perussopimuksessa. Jäsenkuntien on mahdollista jättää muita toimielimiä koskevaa päätösvaltaa kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävälle toimielimelle, mutta tällöin asiasta on sovittava perussopimuksessa. 26

Jäsenkunnat voivat perussopimuksessa sopia myös tarkasti organisaatiorakenteesta ja toimielinten tehtävistä. Kuntalain 90 :ssä säädetään hallintosäännön vähimmäissisällöstä. Kuntayhtymän hallintosääntö sisältää muun muassa määräyksiä hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, kuten toimielimistä ja johtamisesta, sekä päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä asioista, kuten toimivallan siirtämisestä ja toimielinten kokoontumisesta. 27

Perussopimusmalli 5 luku Omistajaohjaus 16 Omistajaohjaus Kuntayhtymän johdolla ja jäsenkunnilla on neuvottelumenettely, jossa sovitaan kuntayhtymän talouden ja toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita koskevista periaatteista ottaen huomioon palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka sekä palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään 46 :ssä. Kuntalain 46 :n mukaan omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Omistajaohjauksen keinoista voidaan sopia perussopimuksessa. Jäsenkunnan näkökulmasta kuntayhtymämuodossa toteutettu toiminta on kuntalain 6 :ssä tarkoitettua kunnan toimintaa, jonka johtamiseen tulee jäsenkunnilla olla keinot. Kuntayhtymää johdetaan perussopimuksen mukaisesti. Jäsenkunnat päättävät kuntayhtymän toiminnasta perussopimuksessa. Perussopimukseen on syytä ottaa määräyksiä, miten omistajapolitiikkaa hoidetaan. Mallissa on lähdetty siitä, että jäsenkunnilla on mahdollisuus vaikuttaa kuntayhtymän strategisiin ja kauaskantoisiin asioihin. Vastaavista asioista on määräykset jäsenkuntien kuntalain 37 :n mukaisissa kuntastrategioissa. 17 Konserniohje Kuntayhtymässä on konserniohje, jonka yhtymävaltuusto/yhtymäkokous hyväksyy. Kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta lausunnot konserniohjeesta ja konserniohjeen muutoksista ennen sen hyväksymistä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymään sovelletaan, mitä kunnasta säädetään 47 ja 48 :ssä. Kuntalain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen perustelujen mukaan konsernin muodostavaan kuntayhtymään sovelletaan lain 46 :ää omistajaohjauksesta ja 48 :ää konsernijohdosta. Vastaavasti sovelletaan 47 :ää, kuitenkin siten, ettei kuntayhtymän emoyhteisön ominaisuudessa antama konserniohje voi olla ristiriidassa jäsenkuntien antamien konserniohjeiden kanssa. 28

Mallissa on lähdetty siitä, että konserniohjeen hyväksymistä ja muuttamista valmisteltaessa tulee jäsenkunnilta pyytää lausunnot. 47 Kunnan tytäryhteisöjen toiminta ja konserniohje Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) kuntakonsernin talouden ja investointien suunnittelusta ja ohjauksesta; 2) konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestämisestä; 3) tiedottamisesta ja kunnan luottamushenkilöiden tietojensaantioikeuden turvaamisesta; 4) velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa; 5) konsernin sisäisistä palveluista; 6) kunnan tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanosta ja nimittämisestä; 7) kunnan tytäryhteisöjen hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. 48 Konsernijohto Kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset. Hallintosäännössä määrätään konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta. Konsernijohto vastaa kuntakonsernissa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä, jollei hallintosäännössä toisin määrätä. 29

Perussopimusmalli 6 luku Talous 18 Peruspääoma ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista [ja seuraavista eristä ] Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin. Kuntayhtymän peruspääoma jakautuu suhteessa. Peruspääoma on (pvm) yhteensä x euroa. Peruspääoma on maksettava (pvm) mennessä. Peruspääomaa voidaan korottaa yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen päätöksellä siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääomaa voidaan alentaa yhtymävaltuuston päätöksellä, kun perusteena on pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. Muusta peruspääoman korottamisesta ja alentamisesta päättävät jäsenkunnat (yhtäpitävin) päätöksin. Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen 3 momentin mukaisesta määrästä ja suoritusajasta päättää yhtymävaltuusto/yhtymäkokous. Kuntayhtymässä on pidettävä ajantasaista rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista ja mahdollisista rahasto-osuuksista. Rekisterissä on eriteltävä peruspääomaosuudet ja rahasto-osuudet jäsenkunnittain. Kuntayhtymä suorittaa/voi suorittaa yhtymävaltuuston/yhtymäkokouksen talousarvion yhteydessä tekemällä päätöksellä jäsenkuntien peruspääomaosuuksille korkoa. Korko maksetaan (pvm) mennessä. Perussopimuksessa tulee sopia kuntayhtymän taloutta koskevista asioista. Peruspääoman määräytyminen tulee harkita tapauskohtaisesti vastaamaan todellista 30

tilannetta. Kuntayhtymän peruspääoma muodostetaan pääsääntöisesti jäsenkuntien kuntayhtymään sijoittamasta nettovarallisuudesta. Peruspääoma on jaettava jäsenosuuksiin. Kuntayhtymällä tulee olla vähintään nimellinen peruspääoma, jonka perustella jäsenkuntaosuudet voidaan määritellä. Peruspääoman määräytymistä koskevassa määräyksessä on sovittava perussopimuksessa huomioiden myös muut mahdolliset erät kuin jäsenkuntien pääomasijoitukset, esimerkiksi valtion luovuttamat omaisuuserät koulutuskuntayhtymissä. Uuden jäsenkunnan liittyessä kuntayhtymään voidaan joutua tarkastelemaan peruspääoman määräytymistä poiketen voimassa olevan perussopimuksen määrittelemistä suhteista. Tällöin tulee tapauskohtaisesti muuttaa sopimusmääräyksiä tältä osin. Perussopimusmallissa on lähdetty siitä, että jos uuden jäsenkunnan pääomaosuus voidaan laskea suoraan voimassa olevan perussopimuksen määräysten perustella, osuuden määrän voi todeta kuntayhtymän ylin päättävä toimielin. Muussa tapauksessa uuden jäsenen liittyessä tulee perussopimusta muuttaa peruspääoman määräytymisperusteen osalta. KILA:n kuntajaoston taseyleisohjeen mukaan peruspääoman alentaminen on mahdollista, kun määrätyt edellytykset ovat olemassa. Peruspääoman alentamisen perusteena voi olla pysyvien vastaavien määrän pysyvä alentuminen joko omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen taikka arvonalentumisten seurauksena. 19 Jäsenkuntien osuudet varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista Jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin määräytyvät kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Jäsenkuntien vastuu kuntayhtymän veloista ja kuntayhtymään kohdistuvista velvoitteista sekä vastuista määräytyy kuntayhtymän peruspääomaosuuksien suhteessa. Sama koskee sellaisia kuntayhtymän menoja, joita ei muutoin saada katetuksi. Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 :n mukaan sopia, miten jäsenkuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ja vastuu sen veloista jakautuu. Vastaavasti kuin äänivallan osalta osuuksien peruste on jäsenkuntien harkinnassa. 31

Perussopimusmalli 20 Talousarvio ja -suunnitelma Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava riittävän ajoissa tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi jäsenkuntien toiminnallisiin tavoitteisiin ja taloudellisiin mahdollisuuksiin. Olennaisista kuntayhtymän toimintaan ja talouteen liittyvistä muutoksista ja hankkeista on pyydettävä erikseen jäsenkuntien lausunnot. Yhtymähallituksen ehdotus talousarvioksi ja -suunnitelmaksi on toimitettava yhtymävaltuustolle ja jäsenkunnille viimeistään (pvm) TAI siten, että jäsenkunnilla on vähintään x päivää/ kalenteriviikkoa aikaa esityksen käsittelemiseen. Yhtymähallituksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi on otettava kantaa jäsenkuntien tekemiin esityksiin. Muutokset talousarvioon on hyväksyttävä talousarviovuoden aikana. Perussopimuksessa on sovittava oleellisista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista. Jäsenkuntien on perusteltua sopia esimerkiksi kuntayhtymän toiminnan ja investointien rahoittamisen perusteista, talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelystä sekä jäsenkuntien vaikutusmahdollisuuksista niihin. Perussopimukseen voidaan myös ottaa määräyksiä toiminnan tuloksellisuudesta ja sen seurannasta. Kuntayhtymän toiminnan tehokkuus on jäsenkuntien intressissä. Kuntayhtymän tuloksellisuustavoitteet ja mittarit voidaan määritellä perussopimuksessa tai sen nojalla. Jos kuntayhtymällä on tytäryhteisö/-yhteisöjä: Yhtymävaltuusto ja yhtymäkokous voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen ohjaus ei kuitenkaan sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu tässä tarkoituksessa on luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Yhtymävaltuuston ja yhtymäkokouksen tavoiteasettelu voi koskea tytäryhteisön asemaa, toiminnan laajuutta ja toimintaedellytyksiä, mm. investoinnit, tai palvelun laatua, hinnoitteluperiaatteita taikka pääoman tuottovaatimuksia. Tytäryhteisölle asetettavat tavoitteet tulee pääsääntöisesti ottaa talousarvioon ja -suunnitelmaan. 32