6785 SAVITAIPALEEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14.11.2011 SAVITAIPALE
SÄLLYSLUETTELO SAVITAIPALEEN KUNTA... 1 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 1 1. JOHDANTO... 1 2. VESIHUOLLON NYKYTILA... 1 2.1 Vesihuolto kunnan alueella... 1 2.1.1 Vesihuoltolaitos ja toiminta-alueet... 2 2.1.2 Vedenottamot ja jätevedenkäsittely... 2 2.1.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla... 5 2.2 Vesistöjen tila... 6 2.3 Yhteistyö vesihuollossa... 6 3. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 7 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa... 7 3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla... 7 3.2.1 Talousvesi... 7 3.2.2 Riskit vedenhankinnalle ja vedenkäytölle... 8 3.2.3 Jätevesi... 8 3.2.4 Hulevesi... 9 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuoleisilla alueilla (LIITE 2)... 9 3.3.1 Haja-asutusalueet... 9 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta... 10 4. KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 10 4.1 Palvelujen parantamien tavoitteet ja päämäärät... 11 4.2 Organisatoriset linjaukset... 11 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun... 11 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet... 11 4.4.1 Valtiohallinnon tukitoimenpiteet... 11 5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 12 5.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla... 12 5.2 Vesihuoltolaitoksen toiminnan laajennusalueet (LIITE 3)... 12 5.3 Vesihuoltolaitokset... 12 5.4 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet... 13 5.5 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin... 13 5.6 Organisaatio ja yhteistyön kehittäminen... 13 6. TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN... 13 7. YHTEENVETO... 13
1 Suunnitelmaselostus 6785 14.11.2011 mh/pkm SAVITAIPALEEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. JOHDANTO Savitaipaleen kunta on antanut Geosaimaa Oy:lle tehtäväksi Jaakko Pöyry Infran 24.11.2003 laatiman Savitaipaleen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämisen. Kehittämissuunnitelman päivittämisen vastuuhenkilönä on toiminut insinööri Matti Hanski. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevat vesihuoltoratkaisut siten, että kuluttajille on toimitettavissa riittävästi terveydelliset vaatimukset täyttävää moitteetonta talousvettä sekä terveyden ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan kunnan vesihuoltolaitoksen nykyisiä toimintatapoja ja alueita sekä mahdollisia laajennuksia. Lisäksi tarkastellaan toiminta-alueen ulkopuolisten alueiden vesihuollon tasoa ja kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Tarkoituksena on selvittää vesihuollon eri ratkaisuvaihtoehdot siten, että alueen vedenhankinta ja jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämissuunnitelman tarkastelujakso on 15 vuotta. 2. VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Vesihuolto kunnan alueella Kunnan yleistiedot Savitaipaleen kunta kuuluu Etelä-Suomen lääniin ja sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Savitaipaleen asukasluku v. 2010 lopussa oli 3867 asukasta. Kunnan pinta-ala on noin 690 km 2, josta vesistöä on noin 151 km 2. Savitaipaleen kunnan työpaikoista noin 19 % on maa- ja metsätaloudessa, noin 16 % jalostuksessa ja noin 61 % palvelusektorilla. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 87 % ja työttömyysaste 13,9 %. Suunnittelualue kattaa koko Savitaipaleen kunnan alueen. Savitaipaleen kunnanhallitus on hyväksynyt 21.9.1992 kirkonkylän osayleiskaavan. Kirkonkylän keskustaajamassa on voimassa oleva asemakaava. Savitaipaleen kunnan itäosassa on voimassa Pien-Saimaan rantaosayleiskaava ja länsiosassa Kuolimon osayleiskaava. Lisäksi kunnan alueella on useita vahvistettuja rantaasemakaavoja. Kunnan alueelle on laadittu Suur-Saimaan ja siihen läheisesti liittyvien pienten vesistöjen rantayleiskaava, sekä parhaillaan laaditaan kaavoittamattomien vesistöjen rantayleiskaavaa (luonnos nähtävillä syksyllä 2010). Savitaipaleen kunnassa ei ole kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä.
2 2.1.1 Vesihuoltolaitos ja toiminta-alueet Vesihuoltolaitos Savitaipaleen kunnassa toimii kunnallinen vesihuoltolaitos, joka toimii osana kunnan organisaatiota. Kiinteistöistä on 557 kpl (2362 asukasta) kunnallisen vesihuoltoverkoston piirissä. Viemäriverkoston piirissä on 523 taloutta (2317 asukasta). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus on esitetty liitteessä 2. Savitaipaleen kunnan tulee tarkastella toiminta-alueen laajennusta viimeistään v. 2013. (LIITE3). Tarkastelussa huomioidaan kaavoitettavat uudet asuinalueet (Marttilan pohjoisosa, Paimensaaren pohjoisosa, Pöksänlahti, Alttarinmäki). Vedenhankinta ja -jakelu Savitaipaleen kunnan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kunnalla on käytössä kolme pohjavedenottamoa, Mustalammen vedenottamo Selkäkankaan pohjavesialueella, Ukonkuopan vedenottamo Ukonkuopan pohjavesialueella ja Ojastin vedenottamo Ojastin pohjavesialueella. (LIITE2) Savitaipaleen vedenhankinnan perustietoja Asukasmäärä v. 2010 3867 Liittyjämäärä 557 Liittymis % 61 Vedenkulutus m 3 /d 342 2.1.2 Vedenottamot ja jätevedenkäsittely Pohjavesivarat Kunnan alueella sijaitsee 48 luokiteltua pohjavesialuetta. Kokonaan tai osittain kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet
3 Kunta: 739 Savitaipale Rajakunnat: 441 Luumäki, 831 Taipalsaari, 909 Valkeala Alueluokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Numero Alueen nimi Kokonaispintaala (km 2 ) Muodostumisalueen ala (km 2 ) Kokonaisantoisuus (m 3 /d) 01 Ukonkuoppa 5,02 3,8 1 600 02 Ojasti 3,15 2,11 1 300 25 Pettilä 1,36 0,75 370 Yhteensä: 3 kpl 9,53 6,66 3 270 Alueluokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Alueen nimi Numero Kokonaispintaala (km 2 ) Muodostumisalueen ala (km 2 ) Kokonaisantoisuus (m 3 /d) 04 Paimensaari 0,66 0,38 343 05 Kenkäkaivonmäki 1,68 0,97 490 06 Virmajärvi 2,07 0,87 430 11 Korpivuori/Takaharju 1,8 0,84 550 15A Mäntykiven-Hepokiven alue 3,27 2,39 1 170 15B Mäntykiven-Hepokiven alue 9,65 8,27 4 086 15C Mäntykiven-Hepokiven alue 6,41 5,05 2 400 16 Aho-Nikin kangas 2,01 1,2 590 18 Lepänkannonlahti 5,75 3,63 2 300 19 Ketvelinniemi 1,03 0,32 260 20 Suomalansaari 2,72 1,14 750 21A Paloniemenkangas 2,33 1,11 630 21B Paloniemenkangas 0,28 0,08 50 22 Heituinlahti 2,02 1,08 530 24 Pekonhoikka/Mustaharju 3,95 1,96 1 280 28 Savijoentaus 2,27 0,96 780 51 Viisari/Salajärvenkangas 8,73 6,58 4 300 52 Hautajärvenkangas 1,91 1,02 670 55A Välikangas/Havonkangas 7,12 5,67 2 600 44147A Hautakangas 1,8 1,35 920 83152B Venäjänsaari 0,42 0,16 134 83153 Halkosupankangas 2,47 1,90 1 500 90953 Kaurioharju 3,39 2,13 1 750 Yhteensä: 23 kpl 73,75 49,07 28 513 Alueluokka III: Muu pohjavesialue Alueen nimi Numero Kokonaispintaala (km 2 ) Muodostumisalueen ala (km 2 ) Kokonaisantoisuus (m 3 /d) 07 Selkäkangas 9,86 8,19 6 300 Yhteensä: 1 kpl 9,86 8,19 6 300
4 Vedenottamot (LIITE2) Vesilaitoksen päävedenottamona toimii Mustalammen vedenottamo joka sijaitsee Mustalammen länsipuolella. Se on otettu käyttöön vuonna 2002. Vedenottamolla on yksi ø 400 mm siiviläkaivo ja sieltä pumpattiin v. 2009 kulutukseen vettä n. 80 m 3 /d. Ottamon kokonaisantoisuus on 1000 m 3 /d ja kapasiteetti 720 m 3 /d. Veden alkalointiin käytetään kalkkikivisuodatusta. Mustalammen pohjavedenottamolla on vesioikeuden lupa ottaa vettä keskimäärin 1000 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Pohjaveden ottaminen perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 5.3.1998 [Dnro 1997/157(Hn)]. Ukonkuopan vedenottamo sijaitsee kirkonkylän itäpuolella. Se on otettu käyttöön vuonna 1973. Vedenottamolta pumpattiin v. 2009 kulutukseen n. 39 m 3 /d. Ottamon kokonaisantoisuus on 500 m 3 /d ja kapasiteetti 1150 m 3 /d. Ukonkuopan pohjavedenottamolla on vesioikeuden lupa ottaa vettä keskimäärin 1000 m 3 /d. Veden alkalointiin käytetään soodaa. Pohjaveden ottaminen perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 8.1.1973 [Nro 100/Va/72]. Ojastin vedenottamo sijaitsee kirkonkylän länsipuolella, Peltoinlahden kylässä. Se on otettu käyttöön vuonna 1981. Vedenottamolla on yksi ø 400 mm siiviläputkikaivo ja sieltä pumpattiin v. 2009 kulutukseen vettä n. 8 m 3 /d. Ojastin pohjavedenottamolla on vesioikeuden lupa ottaa vettä keskimäärin 400 m 3 /d. Veden alkalointiin käytetään soodaa. Pohjaveden ottaminen perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 30.10.1981 [Nro 75/Va/81]. Kaijanlahden varavedenottamo, joka sijaitsee vesitornilta noin 150 m koilliseen, Kuhaniemen läheisyydessä on poistettu käytöstä Marttilan alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Vesijohtoverkostot ja vesisäiliöt (LIITE 2) Mustalammen vedenottamolta raakavesi johdetaan kalkkikivisuodatuksen jälkeen vedenkäsittelylaitoksen alavesisäiliöön ja sieltä edelleen kulutukseen. Ukokuopan ja Ojastin vedenottamoilta raakavesi pumpataan alkaloinnin jälkeen suoraan kulutukseen. Ukonkuopan ja Mustalammen veden laatua on parannettu asentamalla UV-laite. Vesitorni ja Mustalammen vedenottamon vedenkäsittelylaitos sijaitsevat Peltoinlahdentien varrella Kivik harjun mäellä. Vedenkäsittelylaitos on otettu käyttöön vuonna 2002 ja sen alavesisäiliön tilavuus on 50 m 3. Vesitornin ylävesisäiliön tilavuus on 150 m 3. Tornin ulkoasu on saneerattu vuonna 1994. Vesitorni on kulttuurihistoriallisesti ympäristöllisesti arvokkaaksi rakennukseksi luokiteltu kohde. Vesijohtoverkostoa kunnassa on kirkonkylän keskustaajamassa sekä Kaskeinkylään johtava vesijohto. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 35.75 km. Vesijohtoverkostosta noin 86 % on rakennettu muoviputkesta. Jätevesien käsittely (LIITE 2) Savitaipaleen jätevesien käsittelyn perustietoja Asukasmäärä v. 2010 3867 Liittyjämäärä viemäriverkostoon 2317 Liittymisprosentti 60 Jätevesimäärä m 3 / d 353
5 Kunnan jätevedet puhdistetaan Peijonsuon jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo sijaitsee keskustaajaman länsipuolella Peijonsuon laidassa. Jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1977 lammikkopuhdistamoksi, jota on vuonna 1983 tehostettu kemiallisella saostusyksiköllä sekä vuonna 1988 lietteen käsittely-yksiköllä. Vuonna 1996 jätevedenpuhdistamoa on laajennettu biologisella yksiköllä. Puhdistetut jätevedet johdetaan Siparinojan kautta Rajalampeen ja sieltä edelleen Rovastinojaa pitkin Kuolimon Pyhä-Paulan lahteen. Rajalampea on kunnostettu poistamalla kasvillisuutta ja suurentamalla avovesialuetta. Laitoksella vastaanotetaan sako- ja umpikaivolietteitä. Suotonauhakuivaimella kuivatut lietteet kuljetetaan Lappeenrantaan Kukkuroinmäen aluejätekeskukseen. Peijonsuon jätevedenpuhdistamon toiminta DOD 7ATU Reduktio % COD cr Reduktio % Fosfori Reduktio % Toteutunut [kg/d] 2010 3,4 99 % 20 97 % 0,26 99 % Kiintoaine 8,6 99 % Toteutunut [mg/l] toukokuu 2003 5 97 % 31 93 % 0,34 96 % Lupaehdot [mg/l] <15 > 90 % <70 >80 % <1,0 >85 % 11 <15 >90 % Lupa voimassa toistaiseksi - Lupaehtojen tarkistaminen v. 2016 Kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailua suorittaa Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. Puhdistamon tarkkailu perustuu Itä-Suomen vesioikeuden päätökseen 9.2.1996 [Dnro 1995/174(Hp)]. Nykyinen jätevesien johtamislupa on voimassa v. 2015 loppuun asti. Viemäriverkostot (LIITE 2) Viemäriverkostoa kunnassa on vain kirkonkylän keskustaajamassa. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 31 km. 2.1.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Pääosin toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsee Kaskeinkylän vesijohto, jonka Tielaitos on rakentanut korvaamaan tiesuolan pilaamat yksityiskaivot. Kaskein runkovesijohto on 110 PVC-johtoa, joka on pituudeltaan 2,5 km. Vesijohto on rakennettu v. 1991. Haja-asutusalueella Savitaipaleen kunnassa asuu noin 2100 henkilöä, lisäksi kunnan alueella sijaitsee huomattava määrä lomakiinteistöjä. Haja-asutusalueiden vesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Talousvesi otetaan pääsääntöisesti rengaskaivoista. Jätevesien käsittelynä on pääasiassa sako- ja umpikaivo sekä maasuodatin tai biologinen puhdistamo. Saostuksen jälkeen vedet johdetaan maastoon. Sako- ja umpikaivolietteet kuljetetaan Peijonsuon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi.
Pettilän kylään on perustettu vesiosuuskunta. Vesiosuuskunnan toiminnan käynnistämistä on hidastanut erimielisyys puhdistamossa puhdistettujen vesien purkamisesta. Lavikanlahden alueella toimii yksityinen vesiyhtymä, jonka muodostaa 11 kiinteistöä. Kiinteistöt ottavat talousvetensä omatoimisesti Taipalsaarentien ja Paistinmäentien liittymän läheisyydessä sijaitsevasta kaivosta. (LIITE 8) 6 2.2 Vesistöjen tila Vesistöjen tila Savitaipaleen kunnan alueella oli vuosien 2003-2010 käyttökelpoisuusluokituksen perusteella enimmäkseen hyvä tai erinomainen. Kuolimo on Natura-aluetta. Vedenlaadun säilyttäminen erinomaisena edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä laskuojien kautta purkautuviin valumavesiin sekä rantakiinteistöjen ja peltojen vedenkäsittelyyn. Tyydyttäviä tilaltaan olivat Säänjärvi ja Lennusjärven Laarinlahti. Välttäviä tilaltaan olivat Lavikanlahti ja Rapajärvi. Em. vesialueen veden laatua on ajoittain alentanut sinileväkukinnot. Pien-Saimaan vedenlaadun parantamiseksi on käynnistetty PISAprojekti. Vedenlaatuluokitus Savitaipaleen kunnan alueella 2000-2003 (Kaakkois-Suomen ELYkeskus) 2.3 Yhteistyö vesihuollossa Savitaipaleen kunta tekee tiivistä yhteistyötä Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa mm. vesimittarihankintojen ja huollon osalta. Kunta on osallistunut Etelä-Karjalan alueen vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Lap-
peenrannan kanssa on selvitetty mahdollisuuksia Savitaipaleen jätevesien käsittelemiseen Lappeenrannassa (siirtoviemäri). 3. VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET Yleiset perusteet Vesihuoltolain (119/2001) 5 : n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa laissa säädetään. Vesihuoltolain 6 :ssä todetaan, että jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. 3.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Koko Savitaipaleen kunnan asukasmäärä tulee ennusteen mukaan laskemaan selvästi nykyisestä. Keskustaajaman asukasmäärä tulee kuitenkin lisääntymään. Savitaipaleen väestöhistoria ja ennuste 1998 2000 2002 2010 2020 2030 Savitaipale 4488 4396 4293 3822 3455 3223 Elinkeinot ja palvelut Savitaipaleella jo toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan aktiivisella hanketyöllä ja Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy:n palveluilla. Uusia yrityksiä hankitaan sijoituspaikkamarkkinoinnilla. Kunnan alueella on noin 160 toimivaa maatilaa. Tulevaisuudessa tilojen lukumäärä tulee pienenemään, mutta tilakoot tulevat vastaavasti kasvamaan. Tilakokojen kasvamisen myötä tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. lietelannan levittämisen ajankohtaan ja tapaan, sekä suojavyöhykkeiden järjestämiseen vesistöihin rajoittuvilla pelloilla. Vapaa-ajan toiminnot Loma-asuntojen määrä Savitaipaleen kunnan alueella on tällä hetkellä noin 2800 ja määrä tulee lisääntymään jonkin verran tulevaisuudessa. Lomaasutuksen muodostumista ohjataan suunnitelmallisesti kaavoituksella. Lomaasuntojen varustetaso on noussut (mm. vesikäymälät). Rakennuslupakäsittelyssä edellytetään vesikalusteellisilta loma-asunnoilta (wc, suihkut) suunnitelma jätevesien ja saunavesien käsittelyä varten. 3.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 3.2.1 Talousvesi Talousveden laatu ja riittävyys Vesilaitoksen tuottaman veden laatu talousvesitutkimuksen perusteella täyttää talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. 7
Savitaipaleen kunnan vesilaitoksen nykyisten pohjavedenottamoiden antoisuus ennustetuilla vedenkulutuksilla normaalitilanteessa riittää koko tarkastelujakson ajan. Jos vedenotto Mustalammen pohjavesialueella estyisi, vesihuoltolaitoksen palvelutaso olisi silti 100 %, koska muilta vedenottamoilta saadaan riittävästi vettä tyydyttämään kunnan vedentarve. Verkostojen kunto Vesijohtoverkoston kunto uusilla alueilla on hyvä, vanhoilla tyydyttävä. Verkostoa on viimeisen 10 vuoden aikana saneerattu merkittävästi, mutta saneeraustarvetta on edelleenkin. Verkoston vuotovesimäärä vuonna 2002 oli noin 20 %. Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt Toiminta-alueella on vähäinen määrä kunnan verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. Sammutusvesihuolto Savitaipaleen kunnassa on koko toiminta-alueen kattava palopostiverkosto. verkostoa laajennettaessa huomioidaan sammutusvesihuolto. 3.2.2 Riskit vedenhankinnalle ja vedenkäytölle 3.2.3 Jätevesi Vedenhankinnalle riskitekijöinä pidettäviä seikkoja ovat mm. - huoltoasemat - VT 13 suolaus Sinilevät muodostavat uhkatekijän veden virkistyskäytölle. Jäteveden käsittely Savitaipaleen kunnan jätevedenpuhdistamo toimii hyvin alittaen lupaehdot. Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1996. Täten puhdistamon voidaan olettaa toimivan luotettavasti ja asetettavat puhdistustavoitteet täyttäen koko tarkastelujakson ajan. Verkostojen kunto Viemäriverkoston kunto on uusilla alueilla hyvä, vanhoilla tyydyttävä. Verkostoa on viimeisen 10 vuoden aikana saneerattu merkittävästi, mutta saneeraustarvetta on edelleenkin. Verkostoihin liittymättömät kiinteistöt Toiminta-alueella on vähäinen määrä kunnan verkostoon liittymättömiä kiinteistöjä. Toiminta-alueella padotuskorkeuden alapuolella olevien tilojen viemäröintiä varten tarvittavien kiinteistökohtaisten jv-pumppaamojen rakentamisesta ja 8
3.2.4 Hulevesi käyttökustannuksista vastaa kiinteistön omistaja. Runkolinjan jv-pumppaamot rakentaa ja kunnossapidosta vastaa kunta. Kunnan alueella on hulevesiviemäriä ainoastaan torin alueella, jossa on suuria päällystettyjä piha-alueita. Hulevesiviemärin kokonaispituus on noin 2 km. Muualla hulevedet johdetaan ojia pitkin maastoon. Hulevesien purkaminen vesistöön tulisi toteuttaa ravinteita ja haitta-aineita pidättävän kosteikon kautta. 3.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuoleisilla alueilla (LIITE 2) Pääosin toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseva Kaskeinkylän vesijohto on melko uusi, joten sen kunto on vähintäänkin hyvä. Kunnan alueella on vielä asemakaavoitettuja alueita, jotka ovat vesihuoltolaitoksen vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolella. Savitaipaleen kunta ei rakenna toiminta-alueen ulkopuolelle vesijohto- ja viemäriverkostoa. Vesilaitos voi antaa luvan liittyä kunnan verkostoon toimintaalueen ulkopuolelta, mikäli liittyjä itse maksaa johdosta aiheutuvat kustannukset. 3.3.1 Haja-asutusalueet Talousvesi Haja-asutusalueella talousvesi otetaan omasta kaivosta. Poikkeuksellisen kuivina vuosina monet kaivot kuivuvat ja kiinteistöt joutuvat turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Tutkimusten perusteella on todettu, että monet hajaasutusalueiden asukkaat eivät tiedä tai tiedosta käyttämänsä talousveden todellista laatua. Kaivoveden laatu on usein oletettua huonompaa. Ongelmat talousveden riittävyydessä ja sen laadussa muodostuvat merkittäväksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja elinkeinotoiminnalle. Merkittävimpiä ongelma-alueita Savitaipaleen kunnan alueella talousveden riittävyyden kannalta ovat olleet viime vuosina Pettilä, Heituinlahti, Kunttula ja Välijoki. Jätevesi Ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9.3.2011. Valtioneuvoston asetus (209/2011) talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Talousvedet on puhdistettava siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee vähintään seuraavasti: - orgaaninen aine > 80 % - kokonaisfosfori > 70 % - kokonaistyppi > 30 % 9
verrattuna haja-asutusalueen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Alueella, jota koskevat ympäristönsuojelulain 19 nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset vähenemät ovat: - orgaaninen aine > 90 % - kokonaisfosfori > 85 % - kokonaistyppi > 40 % Kiinteistöillä 1.1.2004 olemassa olleet, käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät jotka eivät täytä valtioneuvoston asetuksen 209/2011 3 säädettyjä vaatimuksia on saatettava asetuksen mukaisiksi viimeistään 14.3.2016 mennessä. Vanha asetus 542/2003 ei ole enää voimassa. Jätevesien käsittelyjärjestelmien saattaminen ajanmukaiselle tasolle edellyttää ammattitaitoista suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa. Koska toiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja kiinteistöjen haltijoille, on hajaasutusalueilla tarvetta selvitä yhteisesti järjestettyjen palvelujen organisointimahdollisuutta. Erityinen tarve kiinteistökohtaisen jätevesihuollon järjestäminen on karjatiloilla, joiden jätevesikuormitus on huomattavan korkea. Lisäksi aivan oman ongelmansa muodostavat rantakiinteistöt. Niillä jätevesien käsittely aiheuttaa usein ongelmia riittämättömän pinta-alan tai vaikean maaperän vuoksi. 3.4 Arvio vesihuollon toimintavarmuudesta Suurimmat vesihuollon toimintavarmuuden ongelmat liittyvät hajaasutusalueilla kiinteistöille, joiden omassa kaivovedessä on ongelmia veden laadun tai määrän suhteen ja jotka sijaitsevat liian kaukana vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosta. Savitaipaleen kunnan vesihuoltolaitoksen toimintavarmuus on hyvä. Hyvän toimintavarmuuden takaa 3 eri puolille kirkonkylää sijoitettua vedenottamoa sekä hyvälaatuinen vesihuoltoverkosto. 4. KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Vesihuoltoa kehitetään osana kunnan yleistä toimintastrategiaa kestävän kehityksen ja puhtaan asuinympäristön näkökulmasta. Kunnan vesihuoltolaitoksen tavoitteena on tarjota laadullisesti ja määrällisesti parasta mahdollista talousvesipalvelua koko toiminta-alueella sekä vähentää tai poistaa jätevesikuormituksen ympäristövaikutuksia terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön turvaamiseksi. Ympäristöä kuormittavia päästöjä minimoidaan noudattamalla samoja perusperiaatteita sekä vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella että sen ulkopuolella. Keinot tavoitteen saavuttamiseksi valitaan taloudellisin, teknisin ja terveydellisin perustein. Kunnan vesihuollon painopisteet ja tavoitteet esitetään seuraavassa luettelomaisesti. 10
11 4.1 Palvelujen parantamien tavoitteet ja päämäärät Savitaipaleen kunnan vesihuoltopalveluiden parantamisen painopisteet ovat: Pyritään selvittämään mahdollisuuksia jätevesiyhteistyöhön Lappeenrannan kanssa (siirtoviemäri, yhdysvesijohto). Vesistöjen ja pohjavesien puhtauden turvaaminen - Jäteveden puhdistamotoiminnan pitäminen korkeatasoisena - Viemäriverkoston kunnosta huolehtiminen (vuotovesien eliminoiminen) - Vedenottamoiden suojavyöhykkeille ei osoiteta pohjaveden laatua vaarantavaa toimintaa - Vesistöjen ja pohjavesien tilan seuranta mittauksin - Hulevesien käsittely Laadukkaiden asuinalueiden turvaaminen - Hyvin suunniteltu ja toteutettu kunnallistekniikka Haja-asutusalueen vesihuollon parantaminen osuuskuntien perustamista edistämällä - Taloudellinen tuki - Tiedottaminen Palvelujen parantaminen kustannustietoisesti 4.2 Organisatoriset linjaukset Vesihuoltolaitos kunnossapidon ja käytön osalta osa isompaa seudullista vesihuoltoyhtiötä Osallistuminen alueellisten vesihuollon yleissuunnitelmien laadintaan 4.3 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyön parantaminen Ympäristön ja terveydensuojelun tarpeiden huomioiminen vesihuollon suunnittelussa 4.4 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuoltolaitos investoi omilla varoillaan Menot katetaan käyttömaksuilla Vesiosuuskuntien tukeminen 4.4.1 Valtiohallinnon tukitoimenpiteet avustukset (Savitaipale-Lappeenranta) siirtoviemärin rakentamiseen rahoitustuki eri muodoissaan (vesihuoltoavustukset) PISA-projekti (Pien-Saimaan tilan parantaminen) valtion vesihuoltotyö TE-keskuksen työllisyysavustukset neuvonta ja ohjaus Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai vedenhankintaa ja/tai viemäröintiä varten perustetulle yhteisölle taikka kiinteistön haltijalle vesihuoltotoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta varten. Vesihuoltoavustusta määritettäessä sovelletaan lakia vesihuollon tukemisesta 30.7.2004/686. Vesihuoltoavustukset julistaa haettavaksi ELY-keskus. Hakemukset tehdään erityisellä lomakkeella, joka toimitetaan määräaikaan mennessä asianomai-
selle ELY-keskukselle. Nykyisin hakemusten jättöaika on vuosittain lokakuun lopussa. Valtion vesihuoltotyönä voidaan tietyin edellytyksin rakentaa esim. syöttövesijohtoja, laitosten välisiä yhdysvesijohtoja tai haja-asutusta palvelevia merkittäviä runkovesijohtoja. Toteutettaessa hanke valtion vesihuoltotyönä tuen osuus voi olla enintään 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Vesiensuojeluhankkeena voidaan rakentaa siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä. Tällöin ELY-keskus vastaa työstä ja kunnan osuudeksi jää materiaalien hankkiminen. Valtion osuus ei saa ylittää 60 % kokonaiskustannuksista, paitsi jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on haja-asutusalueella, jolloin tuen enimmäismäärä on 75 %. Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole. TE-keskus voi myöntää harkinnan mukaan avustuksia investointeihin. Avustusten myöntämiseen vaikuttaa erityisesti investointien synnyttämä pysyvien työpaikkojen määrä. Investointiavustuksia voi hakea läpi vuoden. 5. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vesihuoltolaitoksen nykyinen toiminta-alue sekä mahdolliset laajennusalueet on esitetty liitteessä 3 5.1 Vesihuollon parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla Pyritään liittämään kaikki vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevat kiinteistöt kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitos saa kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus tai jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta. 5.2 Vesihuoltolaitoksen toiminnan laajennusalueet (LIITE 3) Vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta laajennetaan hallitusti, siten, että toiminta-alue tulee vähitellen käsittämään koko asemakaava-alueen. Pääsääntönä toiminta-aluelaajennusten osalla on se, että kiinteistö liitetään sekä vesijohtoettä viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajennusalueita lähivuosina ovat: 5.3 Vesihuoltolaitokset Vedenhankinta - Pöksänlahti - Alttarinmäki - Paimensaaren pohjoisosa - Marttilan pohjoisosa - Olvenlampi Vesijohtoverkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä. 12
13 Vesien käsittely Viemäriverkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä. Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin tulisi estää, koska ne aiheuttavat jätevedenpuhdistamolla tarpeetonta ylikuormitusta sateiden aikana. Hulevesien purkupaikat Kuolimoon tulee inventoida. Hulevesien käsittelyä varten tulee laatia suunnitelma, jossa estetään ravinteiden ja epäpuhtauksien purkautuminen Kuolimoon (kosteikot). 5.4 Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Haja-asutusalueilla edistetään vesiosuuskuntien perustamista sekä taloudellisesti että teknisesti. Uusia vesiosuuskuntia pyritään perustamaan mm. Lavikanlahden, Heituinlahden, Välijoen sekä Kunttulan alueille. (LIITTEET 4,5,6,7). Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan asetuksen 209/2011 mukaan jokaisella kiinteistöllä tulee olla selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Selvitys on asetuksen mukaan pyydettäessä toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jotta haja-asutuksen jätevesien käsittely saataisiin asianmukaiselle tasolle määräaikaan mennessä, selvitykset aloitetaan pohjavesialueita ja rantavyöhykkeiltä. Tämän jälkeen edetään alueittain ympäristönsuojelun kannalta vähemmän aroille alueille. 5.5 Toimintavarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin Vesihuoltolaitoksen toimintavarmuutta parannetaan em. toimenpiteillä. Poikkeusoloihin varautumista on tarkasteltu kunnan valmiussuunnitelmassa. Valmiussuunnitelma tulisi päivittää säännöllisin väliajoin. 5.6 Organisaatio ja yhteistyön kehittäminen Maakunnallista yhteistyötä pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. 6. TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Vesihuollon kehittämissuunnitelma laitetaan nähtäville. Suunnitelmasta pyydetään lausunnot naapurikunnilta ja maakuntaliitosta. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan vähintään viiden vuoden välein. 7. YHTEENVETO Savitaipaleen kunnassa toimii kunnallinen vesihuoltolaitos. Kunnan asukkaista noin 50 % on kunnallisen vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue ei kata koko kaava-aluetta. Toiminta-alue tulisi vahvistaa käsittämään koko asemakaava-aluetta. Savitaipaleen kunnan vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Kunnalla on käytössään kolme pohjavedenottamoa. Nykyisten pohjavedenottamoiden antoisuus ennustetuilla vedenkulutuksilla normaalitilanteessa riittää koko 15 vuoden tarkastelujakson ajan. Jos vedenotto jollakin vedenottamoista estyisi, riittäisi kahden muun vedenottamon vesimäärä tyydyttämään kunnan vedentarve. Vesilaitoksen tuottaman talousveden laatu on hyvää. (LIITE 2)
Kunnan jätevedet puhdistetaan Peijonsuon jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo toimii hyvin alittaen lupaehdot. Puhdistamo on saneerattu vuonna 1996. Puhdistamon ympäristölupa päättyy v. 2016. Puhdistamon lupaehdot tulee päivittää. (LIITE 2) Vesijohto- ja viemäriverkostoa kunnassa on pääasiassa kirkonkylän keskustaajamassa. Vesijohto- ja viemäriverkoston kunto on uusilla alueilla hyvä, vanhoilla tyydyttävä. Verkostoa on viimeisen 10 vuoden aikana saneerattu merkittävästi, mutta saneeraustarvetta on edelleenkin. Haja-asutusalueiden vesihuolto on hoidettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Poikkeuksellisen kuivina vuosina monet kaivot kuivuvat ja kiinteistöt joutuvat turvautumaan väliaikaisratkaisuihin. Ongelmat talousveden riittävyydessä ja sen laadussa muodostuvat merkittäväksi haitaksi asumisviihtyvyydelle ja elinkeinotoiminnalle. Merkittävimpiä ongelma-alueita Savitaipaleen kunnan alueella talousveden riittävyyden kannalta ovat olleet viime vuosina Pettilä, Heituinlahti, Kunttula ja Välijoki. Pettilässä vedenhankintaa ja jätevesien käsittelyä varten on perustettu vesiosuuskunta. (LIITE 8) Vesijohto- ja viemäriverkoston saneerausta jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä. Haja-asutusalueilla edistetään vesiosuuskuntien perustamista sekä taloudellisesti että teknisesti. Uusia vesiosuuskuntia pyritään perustamaan mm. Heituinlahden, Välijoen, Kunttulan sekä Lavikanlahden alueille. (LIITTEET 4,5,6,7) Tulevaisuudessa EU:n vaatimusten kasvaessa tulee tutkia mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä muiden kunnallisten vesihuoltoyhtiöiden kanssa (käyttö, kunnossapito). Savitaipaleen kunta on vastannut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiedusteluun maakunnallisen kehityssuunnitelman laatimisesta ja v. 2003 tehdyn kehittämissuunnitelman päivittämisestä, että vanhaa suunnitelmaa tulisi päivittää. Savitaipaleen kunnan kannalta tärkeitä asioita ovat Kuolimon ja Pien- Saimaan puhtaus. Toimenpiteinä esitetään - Lappeenrannan ja Savitaipaleen välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon mahdollisuuden ja kustannusten selvittämistä - puristetun lietteen käsittelyn tehostamista Em. toimenpiteet edellyttävät maakunnallista yhteistyötä ja yhteiskunnan tukea. 14 Lappeenrannassa 14. päivänä marraskuuta 2011 Insinööritoimisto Geosaimaa Oy Matti Hanski Timo Nousiainen