Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 20/2012/1 Dnro LSSAVI/165/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2012 ASIA HAKIJA Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Kannus. Ilpo Ranta-Nilkku Märsyläntie 54 69100 Kannus ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 46 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen navetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 74 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navettarakennus ja rakennettava navetan laajennusosa sijaitsevat Kannuksen kaupungin Mutkalammen kylässä tilalla Rantala RN:o 23:1. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 23.9.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisemmin käsitelty ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Nykyinen navetta ja rakennettava navetan laajennusosa sijaitsevat Kannuksen kaupungin Mutkalammen kylässä noin 10 km:n etäisyydellä Kannuksen keskustasta pohjoiseen. Eläinsuojan lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta. Lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 210 metrin, noin 230 metrin, noin 250 metrin, noin 270 metrin, noin 280 metrin ja noin 300 metrin (2 kpl) etäisyydellä nykyisestä navetasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä ja koulu noin 380 metrin etäisyydellä. Lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 210 metrin, noin 250 metrin, noin 270 metrin, noin 280 metrin (2 kpl) ja noin 310 metrin (2 kpl) etäisyydellä rakennettavasta navetan laajennusosasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 310 metrin etäisyydellä ja koulu noin 400 metrin etäisyydellä. Navetan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Iso-Hannin, Polehenkankaan ja Märsylän pohjavesialueet, sijaitsevat noin 2,6 kilometrin ja noin 3,8 kilometrin etäisyydellä. Käyttövesi navetan toimintaan otetaan omasta kaivosta, mutta laajennuksen yhteydessä tila liittyy kunnalliseen vesiyhtiöön. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 46 lypsylehmää, 25 hiehoa ja 16 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen navetan yhteyteen laajennusosa. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 74 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 35 vasikka (alle 6 kk). Tilalla tuotetaan noin 700 000 kg maitoa ja noin 2 500-3 000 kg lihaa vuodessa. Nykyisessä navetassa on koneellinen ilmavaihto ja poistoilmahormit sijaitsevat navetan katolla. Rakennettavaan navetan laajen-
3 nusosaan tulee luonnollinen ilmavaihto ja poistoilmahormit tulevat katolle. Lannan ja jätevesien varastointi Nykyisen navettarakennuksen ja rakennettavan navetan laajennusosan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin navetan yhteydessä noin 200 m 3 :n ja noin 2 000 m 3 :n avoimet lietesäiliöt. Tilalle rakennetaan uusi noin 1 548 m 3 :n avoin lietesäiliö. Nykyinen noin 2 000 m 3 :n lietesäiliö täytetään alakautta ja myös rakennettava lietesäiliö (noin 1 548 m 3 ) tullaan täyttämään alakautta. Nykyinen noin 200 m 3 :n lietesäiliö on mahdollista täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (noin 300 m 3 ) kanssa noin 4 048 m 3. Nykyiseen navettaan ja rakennettavaan navetan laajennusosaan tulee slalom-lannanpoisto. Rakennettavan navetan laajennusosan yhteyteen tulee slalom-pumppaamo, josta lietteet johdetaan rakennettavaan lietesäiliöön. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 450 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Rakennettavaan navetan laajennusosaan tulee WCtilat ja sosiaalitilojen jätevedet tullaan johtamaan umpisäiliöön. Jaloittelutarha Laajennusosan yhteyteen rakennetaan uusi noin 133 m 2 :n asfalttipohjainen jaloittelutarha, joka varustetaan kahdella kaivolla. Jaloittelutarhaalueelle kertyvä lanta ja virtsa huuhdellaan kaivoihin, jotka tyhjennetään lietesäiliöön. Jaloittelutarhassa pidetään lypsylehmiä ja jaloittelutarhan käyttöaika on 8-10 kk vuodessa. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 79,66 ha, josta omaa peltoa noin 33,85 ha, vuokrapeltoa noin 22,24 ha ja sopimuspeltoa noin 23,57 ha. Lietteen levitys tapahtuu viikkojen 17-40 aikana. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 300 tonnia/vuosi laakasiiloihin. Navetan yhteyteen rakennetaan uudet laakasiilot, joista säilörehun puristenesteet johdetaan umpikaivoihin. Umpikaivoista puristenesteet pumpataan lietesäiliöön.
4 Jätteet Varastot Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 1,5-2 tonnia/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet kuten akut, maalit, loisteputket ja metalliromut (0,5 t/vuosi) toimitetaan jäteasemalle. Tilalla on kaksi noin 3 000 litran polttoainesäiliötä, jotka on varustettu suoja-altaalla ja katoksella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa varastossa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy joka toinen päivä (3-4 kertaa/viikko). Lisäksi liikennettä aiheutuu eläinkuljetuksista sekä rehun ja lietteen ajosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan laajennus ei merkittävästi lisää ilmaan kohdistuvia vaikutuksia. Avonaisten lietesäiliöiden haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena sekoituksen yhteydessä. Urakoitsija hoitaa levityksen multaavalla kalustolla. Tiestöä on perusparannettu ja ne kantavat liikenteen hyvin. Sähkökatkojen varalle on tilalla varavoimala (aggregaatti). Meijerin laatukäsikirjassa on menettelyohjeet erilaisten poikkeustilanteiden varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 4.11.2011 ja 19.12.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kannuksen kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 28.12.2011-27.1.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kannuksen kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.
5 Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kannuksen kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kannuksen kaupungin vt. ympäristösihteeri toteaa lausunnossaan, että lupaa myönnettäessä tulee huomioida mm, että kuolleiden eläinten välivarastointi ja niiden tilalta pois kuljettaminen ja niihin liittyvä tautien leviämisriski. Kuolleiden eläinten säilytykseen tulee olla erillinen tiivispohjainen ja suljettava tila tai kontti. WC-vesien osalta kiinteistön tulee liittyä viemäriverkkoon sen valmistuttua alueelle tai, mikäli viemäriverkkoa ei toteuteta riittävän lähelle, hankkia oma pienpuhdistamo WC- ja muille saniteettivesille tai hoitaa muutoin jätevesien käsittely haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisesti. Lesti- ja Viirretjoen ja siihen laskevien purojen varteen tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet valumien estämiseksi. Näiden ja rinnepeltojen osalta lannoituksena olisi suositeltavaa käyttää kuivalantaa. Laakasiilojen sijoittaminen lietesäiliöiden läheisyyteen voi muodostaa rehuketjuun hygieniariskin. Laakasiilojen sijoituspaikkaa tulee pohtia ennen siilojen rakentamista. Rakentamispaikan valinnassa tulee huomioida myös vallitsevat tuulensuunnat ja lietteiden poisajojen yhteydessä tapahtuva lietealtaan ilmastus. Toiminnasta ei ole tullut valituksia eikä tiedossa ole, että naapureille aiheutuisi kohtuutonta haittaa ko. toiminnasta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole erityistä huomautettavaa. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 30.1.2012 annettu mahdollisuus antaa vastine jätetyistä lausunnoista. Hakija toteaa vastineessaan, että jaloittelutarhan jatkeeksi tulee noin 6 metriä pitkä ja noin 4 metriä leveä asfalttipohjainen viemäröity tila, johon mahdolliset kuolleet eläimet voidaan siirtää odottamaan kuljetusta raadonkeräilyyn. Tarvittaessa kuolleet eläimet voidaan esim. peittää pressuilla (noutoaika 1-3 vrk). Toisena laatan käyttötarkoituksena voitaisiin pitää koneiden pesua.
6 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ilpo Ranta-Nilkulle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kannuksen kaupungin Mutkalammen kylään tilalle Rantala RN:o 23:1 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 2.9.2011) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 74 lypsylehmän, 68 hiehon ja 35 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Lupamääräykset 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lietesäiliössä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 3 778 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (300 m 3 ) tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan laajennusosan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja lietteen pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 1 548 m 3 :n lietesäiliö. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan navetan laajennusosan käyttöönottoa. Kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Rakennettavan navetan laajennusosan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Lietteen kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen
7 umpisäiliöön. Lietteen säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristeneste tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla katettuja tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana peltoon. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 78,13 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vas-
8 taavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Jaloittelutarha Rakennettavan jaloittelutarhan pohja tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni) ja tarha-alue tulee varustaa vesitiiviillä reunoilla siten, että valumavedet, virtsa ja lanta eivät pääse valumaan tarha-alueen ulkopuolelle. Jaloittelutarha-alue tulee varustaa esitetyn suunnitelman mukaisesti keräilykaivoilla. Jaloittelutarhan pohja tulee varustaa riittävillä kaadoilla keräilykaivoihin päin. Jaloittelutarha-alueelle kertyvät sadevedet, virtsa ja lanta tulee johtaa/huuhdella keräilykaivoihin säännöllisesti siten, että tarha-alue pysyy hyvässä ja siistissä kunnossa. Keräilykaivot tulee tyhjentää riittävin väliajoin lietesäiliöön. Tarvittaessa tarha-alueelle kertyvä lanta tulee siirtää suoraan lietesäiliöön, mikäli lannan johtaminen/huuhtelu ei onnistu keräilykaivoihin. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyinen noin 2 000 m 3 :n lietesäiliö ja rakennettava noin 1 548 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta. Nykyinen noin 200 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Slalom-pumppaamo ja mahdollinen uusi lietteen pumppukaivo tulee kattaa betonikannella tai muulla kiinteällä katteella. Eläinsuojan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi
9 mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät
10 pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, jaloittelutarhan, laakasiilojen, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietelannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
11 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan navetan laajennusosan, uuden lietesäiliön ja jaloittelutarhan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa
12 päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä 2 936 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (noin 300 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 450 m 3 ), säilörehun puristenesteet (noin 65 m 3 ) ja jaloittelutarhan sadevesimitoitus (26,6 m 3 ) on lietteen varastointitilavuustarve noin 3 778 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto.
13 Rakennettavan eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden, vähintään yksi peltohehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Määräys rakennettavan jaloittelutarhan pohjan rakentamisesta vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni tai asfalttibetoni), varustamisesta vesitiiviillä reunoilla sekä keräilykaivoilla on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) ja ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaan lietesäiliön tai muun erillisen keräilykaivon tilavuus tulee olla vähintään 0,2 m 3 jaloittelutarhan neliömetriä kohden, mikäli kyseessä on kattamaton jaloittelutarha-alue. Jaloittelutarhan sadevesimitoitus on huomioitu lietesäiliötilavuudessa. Jaloittelutarha-alueelta keräilykaivoihin kertyvät valumavedet, virtsa ja lanta tulee riittävin väliajoin siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. (määräys 3) Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta ja kattamisesta kelluvalla katteella sekä rakennettavan lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen ma-
14 talampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9)
15 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 6 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että laakasiilojen sijaintipaikasta rehuketjuun mahdollisesti aiheutuva hygieniariski ei kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.3.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen.
16 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96-97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15-19, 21-22, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kannuksen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä sanomalehdessä Lestijoki.
17 JAKELU Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Tiedoksi Kannuksen kaupunginhallitus Kannuksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Mikaela Rudnäs Maarit Vuorela Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela.
18 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.3.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
19 LIITE 2
20 LIITE 3