Jäsenkirje 2/2006 Pirkanmaan Perhokalastajat ry

Jäsenkirje 2/2006 Pirkanmaan Perhokalastajat ry Pirkanmaan Perhokalastajat ry Kortelahdenkatu 10-12 33210 Tampere www.pirkanmaanperhokalastajat.fi ppk@pirkanmaanperhokalastajat.fi

2 Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n Jäsenkirje 2/2006 SISÄLTÖ Varapuheenjohtajan palsta 3 Johtokunta 2006 4 Ohjelma syksyllä 2006 5 Kevätkokous pidetty 6 Uudet jäsenet 6 Julkujärven kalastuskilpailu 1. osa 6 Pääskylänjoen kalastus 6 Julkujärven kalastusluvat 6 Suurin kala -kilpailut 7 Nuoret 7 Tarkkaa perhon lentoa 8 Perhonsidontakilpailu 10 Perhoreseptit 10 Lohenkalastus, Heikki Anttonen 12 Jouni Aslak -lohiperho, Veli Autti 16 Kisakalat Julkujärveen Kannen kuvat: Matti Rantanen Julkujärven kalastuskilpailu 18.5.2006 Yläkuva: Reijo Marjalaakso Alakuva: Kerholaisia nuotiolla Pirkanmaan Perhokalastajat ry www.pirkanmaanperhokalastajat.fi Taitto: Tuulikki Bjurström

3 Kilpaperhokalastus Kilpaperhokalastus tuli virallisestikin Suomeen noin 20 vuotta sitten, jolloin Suomen joukkue osallistui ensimmäisen kerran lajin MM- kilpailuihin. Omien MMkilpailujen järjestäminen 1989 Kuusamossa lisäsi lajin kiinnostavuutta ja kilpakalastajien määrä Pirkanmaan Perhokalastajissakin kasvoi nopeasti. Osasyynä oli se, että pirkanmaalaisia oli kymmenittäin toimitsijatehtävissä Kuusamon MM-kisoissa. Vielä 1990 luvun loppupuolella seuramme oli maamme johtava kilpaperhokalastusseura. Tästä todistivat peräkkäiset henkilökohtaiset Suomenmestaruudet 1994 ja 1995 sekä lukuisat finalistit SM-kisoissa; parhaimmillaan meitä oli loppukilpailussa seitsemän. Myös MMjoukkueessa meikäläisiä oli vuosien ajan jopa kaksin kappalein. Myös seuran sisäisissä kilpailuissa oli tungosta: parhaimmillaan 40 poolia ei Julkujärvellä riittänyt, vaan kalastajat piti jakaa vuoroihin. 2000-luvulle tultaessa kiinnostus kilpaperhokalastukseen on jostain syystä hiipunut Pirkanmaalla. Finaaleissa on viime vuosina ollut vain pari meikäläistä ja karsintakisojakin on kiertänyt vain kourallinen. Vuonna 2007 MM-kilpailut järjestetään taas Suomessa. Paikkana on Simojoen ympäristö ja ajankohtana kesäkuun puoliväli. Toivottavasti tämä tapahtuma saa vauhtia niin Suomen kuin oman seurammekin kilpailutoimintaan. Kiinnostuneet voivat hakea erilaisiin toimitsijatehtäviin. Viimeisessä Perhokalastuslehdessä on tarkemmat ohjeet. Kilpaperhokalastus on parhaimmillaan rentoa yhdessäoloa, tuttujen tapaamista ja hurttia huumoria. Joillekin se on elämän vakavin asia. Suosittelen osallistumista karsintakilpailuihin. Seurastamme löytyy varmasti riittävästi taitoa menestymisen SMtasolla. Ujostella ei pidä, sillä mestarismiehetkin vetävät usein kisoissa umnat pataan. Ja jos hyvin käy, voi päästä maamme edustajaksi MM-kisoihin. Tämän vuoden MM-kisoihin Portugaliin lähtee kaksi seuramme edustajaa: Ville Vainio lähtee kilpailemaan toisiin kisoihinsa ja allekirjoittanut kolmansiin, tosin tällä kertaa kapteenina. Portugalin MM-kisojen kotisivuilta voi seurata kisavalmisteluiden edistymistä ja aikoinaan 9.-17. syyskuuta myös kisojen edistymistä ja tuloslaskentaa (www.portugalfishing2006.com). Joukkueemme tavoitteena on tehdä kisoissa lordit. Juha Viista varapuheenjohtaja Pirkanmaan Perhokalastajat

4 JOHTOKUNTA 2006 TEHTÄVINEEN TOMMI ESKONEN Puheenjohtaja Perkiönkatu 65 as.7 33900 Tampere (03) 2618668 040 5778708 tommi.eskonen@ pirkanmaanperhokalastajat.fi TUULIKKI BJURSTRÖM Sihteeri Tahmelankatu 11 A1 33240 Tampere 040 5377306 tuulikki.bjurstrom@ttl.fi jäsenkirje JARI JAMALAINEN Paunintie 28 33980 Pirkkala (03) 3699011 0400 778920 jari.jamalainen1@ luukku.com kalastusaluetoiminta Tammerkoski SVK:n kalavesitoimkunta kerhoisäntä ISMO KOIVULA Rahastonhoitaja Tesomajärvenkatu 18 A12 33310 Tampere (03) 3440426 0400 628528 ismo.koivula@pp.inet.fi seuran yleistoiminta jäsenasiat Julkujärvi KARI TOLONEN Mekaniikanpolku 8 D27 33720 Tampere 040 5082789 kari@ninde.net messuisäntä 2006 LEO VILJANEN Jänislahdenkatu 15 A5 33410 Tampere 040 8614716 leo.viljanen@kolumbus.fi kilpailutoiminta toiminnan tallennus JUHA VIISTA Varapuheenjohtaja Takahuhdinkatu 75 E56 33560 Tampere (03) 3631852 040 7372011 juha.viista@suomi24.fi kirjasto vaparakennus kalastuskilpailut, seuran sisäiset ja SM-karsinta Julkujärvi TIMO MÄÄTTÄ Perkkoonkatu 2 C30 33850 Tampere 040 5738951 timo.1@kolumbus.fi nuorisotoiminta perhonsidonta RISTO VEKARA Salhojankatu 38 b 45 33500 TAMPERE 045 6729820 risto.vekara@tut.fi casting-toiminta perhonsidonta

5 Ohjelma 2006 Kerhoillat syksy 2006 Kerhohuoneella Kortelahdenkatu 10-12 tiistaisin klo 18.00 Sidontajaos syksy 2006 Kerhohuoneella Kortelahdenkatu 10-12 sunnuntaisin klo 16.00 05.09. Suomustus Tommi Eskonen 12.09. Sidontailta: kesän uutuudet Pertti Kanerva 19.09. Nuorten ilta: kalassa Julkujärvellä (kerhohuoneella vain kahvia) 26.09. Pirkanmaan kalastuskohteet Tapio Hakaste 04.10. Harjuksen kalastus Mikko Halonen 11.10. Harriperhot Markku Ilves 18.10. Nuorten ilta: Miten aloitan perhonsidonnan Timo Määttä 24.10. Kitkajoen kalastus Siilasmaan Kilta 31.10. 30-v. syyskokous Tapio Hakaste 07.11. Perhokalastuksen MM-kisat Ville Vainio Juha Viista 14.11. Keski-Suomen pikkukaloja Kristian Mattila 21.11. Sidontaa nuorisolle: Levysiipiä Joni Haapanen 28.11. Video- ja kirjastoilta 12.12. Lohenkalastuksesta 19.12. Tietokilpailu ja joulukahvi Tommi Eskonen Nuoret huomio! Tiistaina 19.9.2006 kerhoilta vietetään Julkujärvellä. Kokoonnutaan järvellä klo 17.00 ja siitä ilta jatkuu kalastellen. Jos olette kyydin tarpeessa olkaa yhteydessä minuun hyvissä ajoin ennen reissua. Terveisin, Timo Määttä. 10.09. Edwardsin perhot Tommi Eskonen 17.09. Sidontajaoksen ohjelma päivittyy nettiin. Tapaamiset joka sununtai klo 16.00 alkaen (ei 1.10.06). Tapahtumat syksy 2006 19.-20.08. Seuran kalastusretki Kituskoskelle Seuran kalastusretki Kituskoskelle 19. 20.8.2006 Seuramme käyttöön on varattu Kituskoski (kalastus sallittu vain perholla) lauantai 19.8. klo 6.00 alkaen maanantai 21.8. aamuun klo 6.00 asti. Kituskoski sijaitsee Virroilla ja on Kotolan koskien alin koski. Kalastamaan voi tulla koska tahansa yllämainitulla aikavälillä tai vaikkapa useamman kerran (matka lienee Tampereelta noin 240 km edestakaisin). Parkkipaikan kodan penkille tuodaan lauantaiaamuna lista, johon kalaan tulevien tulisi kirjoittaa nimensä sekä kuitata poistumisensa saalistietoineen.

6 Kevätkokous 2006 Kokous pidettiin kerhohuoneella 25.4. Lauri Syrjänen johti puhetta ja 31 seuran jäsentä oli paikalla. Kokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2005 ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus hallitukselle. Uudet jäsenet: Jarkko Tuominen Jouni Pirkkalaniemi Sami Markkula Vesa Helin Tuomo Uusitalo Antti Jämsen Pääskylän-joen kalastus Kalastus Pääskylän-joella jatkuu kuten ennenkin, lupia myydään Tampereen Kalastusvälineessä seuran jäsenille hintaan 8 euroa/kpl, enintään neljä lupaa vuorokautta kohti. Mikäli kalastukseen tulee muutoksia ne selviävät luvan myyntipisteessä. Julkujärven kalastusluvat Julkujärven kalastusluvat hinnaltaan 2 euroa/kpl ovat jäsenistön hankittavina Tampereen kalastusvälineestä Hatanpään valtatieltä tai Sporttia-Pekasta Lielahdesta. Veneen lukon kunto ja toiminta läpi kesän olisi parempi mikäli lukitus tehdään kuvan mukaan, koska silloin lukkoon ei pääse helposti hiekkaa. Julkujärven kalastuskilpailu 1. osa 18.5.2006 Kalastuskilpailu ja messusauna siirrettiin myöhäisen jäidenlähdön takia torstaiksi 18.5., ei ollut enää jäitä. Kilpailuun osallistui 18 kalastajaa ja makkaran paistajia oli viitisenkunta. Saunan löylyt olivat niin hyvät kuin kolmemetriseltä aitokiukaalta voi odottaa. Kalastuskilpailussa saatiin viisi kalaa, yksi kalastaja joka jaksolta. Kalaa saivat Reijo Marjalaakso (2 kpl), Ismo Koivula, Ville Vainio ja Timo Määttä.

7 Ismo Koivula Suurin kala -kilpailut Seuramme perinteiset kalakilpailut arvokkaine kiertopalkintoineen ovat tänäkin kesänä. Kilpailut ovat avoimet kaikille jäsenillemme. Kalasta tulee olla mielellään valokuva, punnitustodistus, pituus- ja ympärysmitta sekä tieto mahdollisista todistajista. Luossa pystiin hyväksytään mukaan vapautetut kalat, joista on hyvät mittaustulokset. Tiedot kaloista tulee toimittaa syyskuun kerhoilloissa Ismolle. Luossa pysti, mikä jatkaa Ari Hoivassillan lahjoituksena kiertoaan, on tarkoitettu perinteisillä perhokalastusvälineillä suurimman Atlantin lohen pyytäneelle henkilölle. Tässä kilpailussa ei ole vielä rikottu 20 kg rajaa. Suurtaimenkilpailun voitto heltiää isoimmalla tänä vuonna ennen 11.09. saadulla järvitaimenella. Kala tulee olla pyydetty perinteisillä perhokalastusvälineillä. Aiempina vuosina tässä sarjassa voittokalan saantipaikkana on esiintynyt mm. paikkoja Kuusinki, Pääskylänjoki, Tammerkoski sekä Juutua. Timo Määttä Nuoret Nuoret Julkujärvellä 6.5.2006 Keväinen nuorten reissu Julkujärvellä saatiin viedä läpi todella erinomaisessa säässä ja jokunen kirjolohikin saatiin ylös, vaikka edellisten reissujen tasoista syöntihurmosta ei tällä kertaa koettu. Ilmeisesti lammen uudet asukit eivät vielä olleet tottuneet uuteen kotiinsa, kuka tietää? Jonkin tasoinen syöntipiikki koettiin siinä kello 11, mutta sitten lampi hiljeni täysin. Syksyllä sitten uusilla eväillä. Tammerkoski nuorille tiistaina 6.6.2006. Kokoonnutaan klo.17.30 Frenckelin piipun juurella, josta lähdetään tutustumaan valvojien opastuksella kalapaikkoihin.

8 Risto Vekara Tarkkaa perhon lentoa Jo perinteeksi muodostuneet kerhon perhon tarkkuusheittokilpailut käytiin 2.5. Nalkalan nurmikentällä keväisen raikkaissa ja tuulisissa olosuhteissa Perhon tarkkuusheittokilpailussa heitetään 20 kertaa viiteen eri etäisyydellä sijaitsevaan, noin autonrenkaan kokoiseen maaliin. Aluksi on kaksi kuivaperhokierrosta, joissa jokaisen heiton välissä on vähintään yksi valeheitto (järjestys: 3-1-4-2-5), tämän jälkeen on heti perään kaksi märkäperhokierrosta (järjestys: 1-2-3-4-5). Jokaisesta osumasta saa 5 pistettä, joten teoreettiseksi kokonaispistemääräksi saadaan 100 pistettä. Näin rannalta katsottuna tarkkuusheitto vaikuttaa ja kuulostaa älyttömän helpolta, vai mitä? Omasta kokemuksesta voin kyllä sanoa, että sitä se ei ole. Tämänkin lajin hallinta vaatii pitkän ja intensiivisen harjoittelun. Pelkällä tuurilla ei tällaista kisaa kovassa porukassa voiteta. Kilpailupaikalle oli uskaltautunut kaiken kaikkiaan 12 heittotaituria. Kilpailussa siiman pituus näytti olevan oikea, mutta heittokäsien tarkkuus oli vielä talviterässä. Kilpailu oli suhteellisen tasainen, sillä voittajakin ratkaistiin heittoajan perusteella. Tulokset: nimi kuivaperho märkäperho yhteensä aika 1. Viljanen Leo 10 p 15 p 25 p 1,57 2. Tolonen Kari 5 p 20 p 25 p 2,23 3. Liinamaa Jussi 10 p 15 p 25 p 6,22 4. Leppälä Matti 5 p 10 p 15 p 2,18 5. Oittinen Teppo 10 p 5 p 15 p 3,30 6. Paija Erkki5 p 5 p 10 p 2,14 7. Halonen Antero / Koivula Ismo 5 p 5 p 10 p 2,19 8. Karjalainen Esa 0 p 10 p 10 p 2,42 9. Vekara Risto 0 p 5 p 5 p 2,17 10. Eskonen Tommi 0 p 5 p 5 p 3,34 11. Suojanen Unto 0 p 0 p 0 p 2,04 Heittotaitokisan yhteydessä järjestettiin myös kerhon epävirallinen pituusheittokilpailu seuraavin tuloksin: Tommi Eskonen 37,5 m, Leo Viljanen 34,5 m, Erkki Paija 31,1 m, Teppo Oittinen 31 m ja Kari Tolonen 30,5 m. Onnittelut menestyneille ja kireitä siimoja kaikille! Kevätterveisin, Risto Vekara

9 Leo Viljanen Nalkalan kentällä Kerholaisia kilpailemassa Nalkalan kentällä

10 Pirkanmaan perhokalastajien perhonsidontakilpailu Sidontakisan tulokset Seuran kevään 2006 sidontakisa käytiin kerhohuoneella. Yleisen sarjan kisa oli 14.3. ja junnusarja 21.3. Yleiseen sarjaan osallistui 12 sitojaa ja junnusarjaan 2. Tavallisesta poiketen yleisestä sarjasta erotettiin ns. kilpasarja, jonka perhot pisteytettiin. Turistisarjan perhot järjestettiin niiden jatkoksi pisteyttämättä. Tuomareina perhojen arvostelussa toimivat Tommi Eskonen ja Lauri Syrjänen. Yleinen sarja: 1. Joni Haapanen, 116 p 2. Ilkka Vesa, 102 p 3. Timo Määttä, 99 p 4. Teppo Oittinen, 92 p 5. Visa Kilpeläinen, 86 p 6. Petri Järvinen 7. Kari Tolonen 8. Jarkko Alava 9. Ismo koivula 10. Sami Keskinen 11. Jussi Oittinen Junnusarja: 1. Juho Rauhala 2. Roope Lahtinen 12. Sami Punkka Yleinen sarja - perhoreseptit Royal Wulff koukku: # 12 TMC 5212 pyrstö: valkoinen vasikanhäntä runko: 3-osainen, riikinkukon silmähöyhenen siikanen tulipunainen silkki riikinkukko silmähöyhenen siikanen siipi: valkoinen vasikanhäntä häkilä: ruskea kukko Barnes special koukku: # 4 Mustad 79580 lanka: punainen pyrstö: lyhyet viidakkokukon peitin höyhenet runko: litteä hopea kierre: soikea hopea siipi: kimppu punaista ja valkoista bucktailia, päälle keltainen kukko, kyljet grizzle kukko kaulushäkilä: valkoinen kukko Black Ranger koukku: # 2/0 TMC 7999 hela: ohut soikea hopea jatke: sitruunan-keltainen silkki pyrstö: kultafasaanin töyhtö, Intian varis (jäljitelmä) vyö: musta strutsi runko: musta silkki kierre: soikea hopea runkohäkilä: musta kukko kurkkuhäkilä: tumman sininen kukko siipi: kaksi viidakkokukon höyhentä, päällä kaksi paria kultafasaanin niskahöyheniä, selät vastakkain (back to back) sivut: viidakkokukko posket: sininen kukko kate: kultafasaanin töyhtö sarvet: sininen hanhi pää: musta

11 Junnusarja - perhoreseptit Royal Wulff koukku: # 12 TMC 5212 pyrstö: valkoinen vasikanhäntä runko: 3-osainen, riikinkukon silmähöyhenen siikanen punainen silkki riikinkukko silmähöyhenen siikanen siipi: valkoinen vasikanhäntä häkilä: ruskea kukko Barnes special koukku: # 4 Mustad 79580 lanka: punainen pyrstö: lyhyet viidakkokukon peitin höyhenet runko: litteä hopea kierre: soikea hopea siipi: kimppu punaista ja valkoista bucktailia, päälle keltainen kukko, kyljet grizzle kukko kaulushäkilä: valkoinen kukko Black Ranger koukku: # 2/0 TMC 7999 hela: ohut soikea hopea jatke: sitruunan-keltainen silkki pyrstö: kultafasaanin töyhtö, Intian varis (jäljitelmä) vyö: musta strutsi runko: musta silkki kierre: soikea hopea runkohäkilä: musta kukko siipi: nippu oranssia oravanhäntää sivut: viidakkokukko posket: sininen kukko kaulushäkillä: tumman sininen kukko pää: musta Vesa Kilpeläisen sitoma Black Ranger (yleinen sarja)

12 Heikki Anttonen LOHENKALASTUS LOHEN PINTAPERHO KALASTUS Lohen pintaperho kalastus poikkeaa jonkun verran taimenen kalastuksesta. Siispä olenkin laatinut jonkunmoisen listan jonka mukaan on hyvä kalastusta alkavankin harjoitella pintaperho lohestusta. Mikään listahan ei voi olla täydellinen mutta pyrkimys parhaaseen lopputulokseen olkoon tämänkin tarkoitus. 1 : Tutustu rauhassa tulevaan kalastusalueeseen. 2 : Etsi totaaliset kalan oleskelupaikat. 3 : Häiritse mahdollisemman vähän kaloja. 4 : Valitse heittopaikkasi valon suhteen optimaalisesti. 5 : Ota heittopaikkasi tarpeeksi korkealta 6.: Pyri heittämään mahdollisimman tarkasti 7 : Kalasta mieluummin näkyviä kaloja. 8 : Anna pintaperhosi kellua vapaana virrassa. 9 : Heitä niin että virta tuo perhon suoraan kalan ylitse. 10: Menetettyäsi perhon näkyvistä nosta se heti ylös. 11: Heitä kalalle tarpeeksi kauan. 12: Vaihtele perhon kokoa ja väriä. 13: Kalan noustessa perhoon älä hätäile. 14: Tartuta kala nostamalla vapa pystyyn. 15: Anna kalan määrätä alkutahdit. 16: Pidä vapa pystyssä koko väsytyksen ajan. 17: Älä anna kalan huilata. 18: Katso rantautus paikka valmiiksi. 19: Väsytä kala kunnolla 20: Tainnuta se ja laske veri ulos heti kalan saatuasi. 21: Käytä aina polarisoivia silmälaseja.

13 Näillä opeilla pääset jo hyvin alkuun lohen pintaperhokalastukseen ja niin kuin vanha viisaus sanoo työ tekijäänsä neuvoo SELITYKSET: 1 : Tämä tarkoitta sitä että kuljetaan tuleva kalastusalue rauhassa laidasta laitaan eikä rynnätä suinpäin veteen.tällä saavutetaan etua ainakin siinä suhteessa, että keretään hieman rauhoittua ja tutustua muutenkin oloihin. 2 : Etsiessäsi kaloja vedestä voit samalla huomioida muutakin kalastukseen oleellisesti vaikuttavia asioita, kuten veden värin, syvyyden ja mahdolliset esteet. 3 : Häirityt kalat harvemmin ottavat tarjottuun perhoon vaikka ne eivät olisi paikalta poistuneetkaan. Muutenkin varovainen ja hiljainen oleminen on eduksi kalastajalle. 4 : Valo on erittäin tärkeä elementti pintaperhokalastuksessa, sen puuttumisen ainakin huomaa. Siis valitse valosuhteiltaan paras mahdollinen heittopaikka. 5 : Korkealta näet paremmin veden sisään. Heijastukset ovat pienempiä joten kalan tarkkailu on helpompaa. Näet sen miten kala reagoi perhoosi. 6 : Tarkkuus on yksi oleellisimmista asioista pintaperholla kalastettaessa. Onhan turhaa heittää sinne missä lohia ei ole. 7 : Kalastaessasi näkyvää kalaa (aina se ei ole mahdollista) voit sijoittaa heittosi juuri siihen mihin pitääkin etkä roiski minne sattuu. 8 : Kokemuksen mukaan vapaasti kelluva perho kalastaa yleensä parhaiten, poikkeuksia tietenkin on mutta normaalisti se kyllä kelpaa parhaiten. 9 : Lohihan on melko laiska siirtymään sivusuunnassa joten tehokkainta on uittaa perho suoraan sen ylitse. Joskus se kyllä seuraa perhoa sivusuunnassakin pitkiäkin matkoja,mutta yleensä se tyytyy nousemaan vain kohdalta tulevaan perhoon. 10 : Pintaperholla kalastettaessa otin näkeminen on tärkeää sen vuoksi,että tartutus onnistuu silloin parhaiten. Pelkän äänen tai tunnon perusteella tartutus onnistuu huonommin. 11 : Lohi saattaa olla ottamatta kauankin vaikka sen voisikin saada innostumaan, siispä kannattaa heittää kalalle kauan jos se on mahdollista. Toisaalta se voi kyllä ottaa ensimmäisiin heittoihin. 12 : Vaihtelemalla perhon kokoa ja väriä pyritään löytämään se yhdistelmä jonka kala hyväksyy. Useinhan vasta muutaman kokeilun jälkeen huomaa kalan reagoivan. Vaihdetaan ensin kokoa ja sen jälkeen vasta väriä. 13 : Kalan lähtiessä nousemaan perhoon turha kiire on pahasta, sillä usein hermostuksissaan vetäisee perhon hölmistyneen lohen suusta ennen kuin se ehtii sulkea suunsa. 14 : Paras tapa tartuttaa lohi on nostaa vapa pystyyn, ei repäisemällä vaan määrätietoisen tiukalla nostolla, samalla siimakädellä tehden parinkymmenen sentin pituisen nykäyksen. 15 : Pahinta mitä voi tapahtua on saada lohi paniikkiin heti otin jälkeen, siis älä kiristä heti siimaasi äärimmilleen tiukalla vedolla vaan pidä vapasi pystyssä ja seuraa mitä kala tekee, jolloin voit ennakoida seuraavat tapahtumat ja toimia sen mukaan. 16 : Vavan pystyssä pidolla on suuri merkitys väsytyksen onnistumiseen. Joustovarat on käytössä silloin vaara liian kovasta vedosta vähenee. Kala joutuu myös vastustamaan nostetta johon sen niskalihaksisto ei ole tottunut ja se menee helpommin maitohapoille, jolloin koko kala väsyy nopeammin. 17 : Lohi on erittäin hyvän palautumiskyvyn omaava kala, jo 10 sekunnin lepoaika palauttaa 75 % sen voimista takaisin, siis pidä se kokoajan liikkeessä jolloin sen täytyy tehdä työtä ja saat sen helpommin väsyteltyä. 18 : Rantautuspaikan valmiiksi katsominen auttaa varsinkin yksin kalansa ottavan (mikä on ainoa oikea tapa, mies vastaan kala on reilua peliä). Katso myös varapaikat valmiiksi sillä aina lohi ei suostu siihen ensimmäiseen paikkaan tulemaan. 19 : Väsyttäessäsi kalan kunnolla viimehetken tuliset spurtit rannasta ovat vähemmässä ja rantautus onnistuu paremmin, väsynyt kala on helppo nostaa pyrstöstä maihin.

14 20 : Saat paljon säilyvämmän ja paremman makuisen kalan kun tainnutat sen ja lasket veret pois. Muutenkin tulisi välttää kalan turhia kärsimyksiä. Joten jos aiot sen pitää niin heti tainnutus ja verestys. 21 : Polarisoivat lasit ovat hyvin tärkeät välineet perhokalastajalle, sen lisäksi että ne auttavat näkemään kalat paremmin ne myös suojaavat silmiä epäonnistuneen heiton aiheuttamalta perhon iskulta, ja muitakin kolhuilta. Näillä opeilla jo hyvin pääset alkuun lohen pintaperhokalastukseen, ja niin kuin vanha sanonta sanoo työ tekijäänsä neuvoo. Kokemuksen myötä jokainen voi sitten vielä soveltaa näitäkin oppeja mieleisekseen, koska mitään absoluuttisen varmaa konstia ei vielä lohen pintaperhokalastukseenkaan ole onneksi keksitty niin jokaiselle jää kokeilemista sekä miettimistä asian tiimoilta. LOHEN PINTAKALVO KALASTUS Tarkastellaan hieman lohen pintakalvo kalastusta. Tässä tekniikassa käytetään putki tai lohiperhoa, siis normaalisti uppoperhokalastukseen käytettyjä. Erona ainoastaan se että käytössä on pintasiima. No ehkä lisänä vielä heitto ja uittotapa. Itse käytän Lee Wulffin 80 kartioista Triangle Taper Salmon/Spey Line: ssiä, maustettuna Ken Sawadan juoksusiimalla. Tarkoituksena on saada perho kulkemaan pintakalvossa siten että se jättää selvän vanan jälkeensä. Tätä helpottaakseni käytän rasvattu siipisiä perhoja. Heitto suoritetaan ylävirtaan tai ainakin lähes poikkivirtaan ja otetaan siimaa sisään sillä vauhdilla kuin on tarpeen perhon saamiseksi auraamaan. Sisäänotto ei tulisi olla suoraviivainen vaan rytmiä muuttamalla saadaan perho uimaan houkuttelevasti. Käytän lyhyellä siimalla kalastaessani liikkeen tekemiseen yleensä vapaa, pidemmällä siimasta vetoa ja vapaa yhdessä. Miksi sitten kannattaa kalastaa pintakalvosta. Eritoten lohen kalastuksessa olen havainnut ottien tapahtuvan usein heti heiton jälkeen tai sitten uuteen heittoon valmistautuessa. Siis silloin kun perho on lähellä pintaa. Jo vanhat Vuoksen kalastajat olivat huomanneet että pinnassa viistävä Nirha antoi paremman tuloksen etenkin kalan ollessa nirso. Miksei sitten perholla tulos olisi samankaltainen. TÄSSÄ, OMAT OHJEENI: 1 Käytä pintasiimaa 2 Valitse mieluiten pitkähkö peruke 3 Rasvaa perhon siipi miksei koko perhoakin 4 Heitä mieluiten ainakin vähän ylävirtaan 5 Haravoi kalastusalue tarkoin 6 Kuljeta perhoa vaihtelevalla nopeudella 7 Älä pelästy kalan ilmestyessä perhon taakse 8 Vältä rajua vastavetoa kalan tartutuksessa 9 Anna kalan määrätä alkutahdit 10 Pidä vapa pystyssä koko väsytyksen ajan Lisäksi kaikki mitä pintaperholohestuksesta on sanottu pitää myös tässä paikkansa. Näillä perusasioilla päästään jo melko pitkälle, jokaisella kalastajalla on tietysti omat konstinsa joita tietenkin täytyy käyttää hyväksi. Kuitenkin uskoisin olevan kannattavaa ainakin joskus kokeilla kyseistä menetelmää. Lopuksi tietenkin vielä saaliin jatkokäsittely täytyy tehdä nopeasti, tainnutus, verestys ja kylmään laitto.

15 SELITYKSET: Ohjeet olen pyrkinyt tekemää lyhyiksi ja ytimekkäiksi, siispä niitä täytyy hieman selventää. 1 : Pintasiimalla päästään helpoiten oikeaan lopputulokseen perhon uinnin suhteen, tietenkin rasvatulla intermediatella tulee jotenkuten toimeen,mutta jo heittämisen kannalta kuitenkin kelluva siima on paras. Mielelläni käytän myös kelluvaa peruketta, monofilin saa rasvaamalla tyydyttävästi kellumaan. 2 : Pitkä peruke on taas välttämätön käytettäessä alaheittoa, joka on tullut jäädäkseen lohestajien heittovalikoimaan, niin helppo ja käyttökelpoinen se on. Myös se etu sillä saavutetaan että lohi ei enää näe heittosiimaa kun perho tulee kohdalle. Kalastustavasta johtuenhan siima kulkee kalan yli ennen perhoa. 3 : Perhon siiven ja koko perhonkin rasvaamisella saadaan se uimaan pinnalla vaikkei se olisi pintaperhoksi muuten sopiva. Ihanne olisi jos perho heiton jälkeen jäisi pinnalle kuten pinturi ainakin. Silloin löysien siimojen sisäänveto voidaan suorittaa rauhassa, ja perho alkaa heti vedosta auraamaan kunnon vanaa. 4 : Siellä missä ylävirta heitto sallitaan kannatta sitä käyttää, ainakin poikkivirtaan pitäisi heitto suunnata. Ideana on saada perho uimaan virtaa alas pää edellä. Virranpaine siimaan auttaa sopivan kaaren syntymiseen. 5 : Kalasta ne alueet tarkoin joissa tiedät, näet tai oletat lohen olevan. Kovin pitkiä uittoja ei kannata tehdä vaan käyttää täsmäkalastusta, kuten varsinaisella pintaperhollakin. 6 : Perhon monotoninen uitto ei anna kaikkein parhainta tulosta joten elävöitä uintia vavalla, ja siimasta vetämällä. Rytmin vaihdokset, sekä väliin pidemmät vedot ovat tarpeen kalan saamiseksi. 7 : Kun seuraat tarkoin perhon kulkua niin saatat hieman hätkähtää lohen ilmestyessä perhosi taakse, sillä sinne se useimmiten ilmestyy, joskus otti kyllä tulee sivultakin mutta yleensä perästä, johtuu varmaan perhon liikkeen suunnasta. Jos pelästyt niin vetäiset perhon kalan suusta pois. 8 : Vältä rajua vastavetoa, sillä saat vain kalan paniikkiin ja se ryntää helposti itsensä irti. Nosta siis vain vapasi reilusti pystyyn älä riuhtaise, kyllä se koukku tarttuu jos on tarttuakseen kun hieman siimasta annat sille lisävauhtia 20-30 sentin nykäyksellä. 9 : Sitten vain vapa pystyssä katselet mitä se vastapeluri aikoo tehdä, tietenkin pidät siiman kireällä. Siinä on samalla hyvä hieman katsella rantautuspaikkaa jos ei ennemmin sitä ole tullut harkituksi. Lohi näyttää pian mitä se aikoo vapautuakseen tehdä. Moni kala on menetetty tiukalla alkuvedolla. 10 : Vavan pystyssäpitämiseen on kaksi selkeää syytä, ensinnäkin se joustaa lohen äkkiryntäyksen tapahtuessa, eikä siiman veto kohdistu suoraan kelaan. Toinen tärkeä tekijä on perin fyysinen, joskin vähemmän ajateltu, lohella on hyvin rakentunut lihaksisto, sen palautumiskyky on nopea, koskessa kasvaneena ja meressä saalistaessaan sen lihaksisto on loistokunnossa sen jokeen saapuessa. Kuitenkin sen tarve vastustaa ylöspäin suuntautuvaa vetoa ei ole läheskään niin kehittynyt kuin muut liikkeet, siispä sen niskalihakset saa helpoiten maitohapoille ja sen seurauksena koko kala väsyy helpommin. Näin olen asioita mielessäni puntaroinut ja yrittänyt niitä aina tilaisuuden tullen noudattaa, milloin hyvällä joskus vähän paremmalla tuurilla. Kireitä siimoja Heikki Anttonen Alias: Mr. Pompero

16 Pirkanmaan perhokalastajien ex-puheenjohtajien perhoja Veli Autti : Jouni Aslak - lohiperho Jouni Aslak -niminen perho nousi ensimmäisenä Veli Autin mieleen, kun pyysin häntä miettimättä nimeämään jonkin hänelle tärkeän perhon. Perhon syntymävuosi on 1987. Perhon hän on nimennyt poikansa mukaan ja viime kesänä heinäkuun viimeisenä päivänä 2005 Reistissä Veli sai 9 kg:n lohen tällä perholla. Päivä sattui olemaan myös hänen poikansa syntymäpäivä! Jouni Aslak/Veli Autti Koukku: no 4 LW kaksihaara Sidontalanka: keltainen Hela: kapea soikea hopea Pyrstö: kultafasaanin töyhtö Vyö: musta strutsi Kierre: kapea soikea hopea Runko: alla litteä hopea, päällä kullanruskea hylje, niukka harsomainen dubbaus Partahäkilä: harmaa metson peitinhöyhen Siipi: alla deltamainen, hieman sivuille sojottava tippet ja hieman hirvenkarvaa, sivuilla ruskea mallard, jonka reunassa oranssin hanhen siikanen Yläkaari: kultafasaanin töyhtö Pää: musta Stabburs-perhon pohjalta syntynyt hyvin kalastava lohiperho Näätämöllä ja muilla pohjoisen joilla. Sidos käynee yleisperhoksi vaihteleviin valaistusoloihin.