HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT

HAKEMUS SEUTUKAUPUNKIPILOTIKSI ÄLYKKÄÄN JA VIHREÄN KASVUN KAUPUNGIT Versio 1.1/SEK/TV 29.8.2013 Vetovastuullinen hakijataho: SEK Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Sisällys: 1. Johdanto 2 2. Pilotin tavoite, toimintamalli ja osallistuvat kunnat 4 3. Pilotin toimenpidekokonaisuudet 11 4. Pilottiehdotuksen vastaavuus asetettuihin tavoitteisiin 13 4.1. Merkittävyys, innovatiivisuus ja ketteryys 4.2. Verkostoituminen, yhteistyö ja toimijoiden roolit 4.3. Yhteys kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja linjauksiin 4.4. Rahoitus Liite 1. Paikalliset kehittämisalusta-aihiot 19 Sivu Hakemustekstin kirjoittajat: Timo Vesiluoma (koonti), Jarmo Heino, Anne Pesola, Hannu-Heikki Saarinen, Erja Vaarala, muut alueiden yhteyshenkilöt. Lähteet, mm: www.sitra.fi, www.tapio.fi, www.tekes.fi, www.tem.fi, www.ym.fi 1

0. JOHDANTO Seutukaupunkiverkosto on vuoden 2012 loppupuolelta lähtien hakenut menettelytapoja siihen, kuinka maakuntakeskusten ulkopuolella olevien elinvoimaisten, ketterien ja Suomen paikallishallinnon rakenteiden kannalta keskeisen seutukaupunkien roolia voidaan parantaa maamme alue- ja elinkeinopolitiikassa. Vuoden 2013 alun aikana asiasta käytiin neuvotteluja sekä järjestettiin yhteisiä valmistelutapaamisia TEM:n ja muiden ministeriöiden edustajien kanssa. Yhteistyössä tehtyjen valmistelujen perusteella TEM seutukaupungeille tarkoitettuun pilottimenettelyyn. avasi 15.5.2013 haun Suunnitelmia saapui määräaikaan mennessä viisi: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Kauhajoki ja Kurikka Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutos seutukaupungeissa Salo Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky Rauma Matkailun ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa Imatra Arktisuus Kemi Seutupilottimenettelyyn osallistuu alustavien suunnitelmien perusteella vähintään 36 kaupunkia. Valmistelussa olevat seutukaupunkipilotit ovat jalostuneet yhteisen valmisteluprosessin aikana ja ne muodostavat kokonaisuuden seutukaupunkikokoisten kaupunkien ja talousalueiden kansallisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Viisi seutukaupunkipilottia muodostavat oman kokonaisuutensa, eivätkä ne ole päällekkäisiä tai kilpaile keskenään. Pilottien valmistelut on tehty pilottihankkeiden vetäjien yhteistyönä ja pilottien toteutuksen aikana tarkoitus on, että pilottien toimenpiteitä ja tuloksia jaetaan eri pilottien kesken. Joustavaa, herkästi reagoivaa ja tuloshakuista yhteistyötä tehdään siis sekä seutukaupunkipilottien kesken että suhteessa muuhun kansalliseen ja alueelliseen kehittämis- ja ohjelmatyöhön. TEM:n seutukaupunkijaosto valitsi 8.3.2013 Kauhajoen ja Kurikan kaupungit koordinoimaan seutukaupunkipilottia teemalla: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. yhteistyökumppaninaan Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, SEK. SEK toimii hakemuksen vetovastuullisena tahona. Tämä hakemus on tehty yhteistyössä kaikkien pilottiin osallistuvien kaupunkien ja kuntien kesken. Kaikkiaan haettavassa pilotissa on mukana 13 eri seutukaupunkia tai kaupunkiseutua sekä kuntaa. 2

Älykkään (viisaan) ja vihreän kasvun seutukaupunki Yhteiskuntien lähitulevaisuuden kehitysnäkymät ovat maailmanlaajuisesti hyvin vaikeasti ennustettavissa. Kehitysvaihtoehtoja on runsaasti ja epävarmuus kasvaa myös Euroopassa. Maailmantalouden ja tuotannon muutokset aiheuttavat sekä kansallisesti että paikallisesti isoja ja usein rajuja seurauksia, joihin tulisi varautua mahdollisimman huolellisesti. Keskeisiksi globaaleiksi kehitysongelmiksi on kuitenkin yleisesti todettu ilmaston lämpeneminen, vesi- ja energiapula. Informaatio ja tieto ovat myös yhä enemmän siirtymässä Internetiin. Ihmisten jokapäiväisen arkiympäristön hyvä toimivuus on tärkeä edellytys sille, että elinkeinoelämän rattaat pysyvät myös muutoksessa pyörimässä ja yhteiskunta voi kehittyä eteenpäin. Kunnilla on hyvin keskeinen rooli tämän arkiympäristön toimivuuden ylläpitämisessä. Kuntatasolla tulee hakea jatkossa toimintatapoja ja organisoitumismuotoja, joilla voidaan lisätä paikallista yrittäjyyttä, omavaraisuutta, omatoimisuutta, verkostojen toimintavarmuutta ja ympäristön kaikinpuolista luotettavuutta ja turvallisuutta. Kestävä kehityksen periaatteet, joita tulisi noudattaa, ovat itse asiassa hyvin yksinkertaisia ja nk. maalaisjärjellä ymmärrettäviä toimintatapoja. Kuntatasolla tulisi lähivuosina rakentaa energiataloudeltaan paikallisesti mahdollisimman omavaraisia yhdyskuntia, joissa huolehditaan myös sosiaalisten verkostojen hyvästä toimivuudesta eri väestöryhmien tarpeista. Ekologisuus, ekonomisuus ja inhimillisyys ovat järkeviä toimintalinjoja, joita on pitkälti totuttu noudattamaan tähänkin asti pienissä ja keskisuurissa kunnissa ja kaupungeissa. Seutukaupungeilla on resurssiensa ja kokonsa puolesta erinomaiset edellytykset etsiä joustavia ja yksinkertaisia uusia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin. Nämä kaupungit ovat jo tähänkin asti joutuneet käyttämään niukoista voimavaroista johtuen luovuutta monien asioiden hoitamisessa, ja pieni koko on mahdollistanut myös joustavan ja ketterän toiminnan, kun ratkaisut sitä ovat vaatineet. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotti haluaa osaltaan edistää kestävän kehityksen ratkaisuja ja uudistuvaa elinkeinopolitiikkaa suomalaisissa kunnissa. Ratkaisut pitävät sisällään asennemuokkausta, teknologiaa sekä uutta liiketoimintaa tuotteina ja palveluina. Kunnat, jotka ratkovat aktiivisesti kestävän kehityksen haasteita ovat voittajia myös jatkossa. 3

1. PILOTIN TAVOITE, TOIMINTAMALLI, OSALLISTUVAT KUNNAT 1.1. Pilotin tavoitteet Haettavalle pilotille on asetettu neljä tavoitetta: 1. Synnyttää uuden osaamisen, yritystoiminnan ja työpaikkojen kautta seutukaupungeille kilpailuetua, vetovoimaa ja kasvua 2. Lisätä kaupunkien energiaomavaraisuutta sekä materiaalien ja luonnonvarojen kestävää käyttöä 3. Vahvistaa mukana olevien seutukaupunkien ja kuntien verkottumista, osaamisprofiilia ja näkyvyyttä pilottiteemaan liittyen 4. Edistää seutukaupunkien kykyä toteuttaa kestävän ja viisaan kasvun kehitysohjelmia ja -alustoja, pilottitoteutuksia ja demoja, joilla edistetään uusien teknologioiden ja palvelujen soveltamista ja syntymistä. 1.2. Toimintamalli Pilotin ydinajatuksena on, että osallistuvat alueet luovat kansallisen verkoston, jolla edistetään tiedon ja kokemusten vaihtoa, paikallisen osaamisen esille tuontia ja teemallista näkyvyyttä. Osallistuvat seutukaupungit ja kunnat edistävät ja kokeilevat myös omalla alueellaan erityyppisiä älykkään ja kestävän kasvun konsepteja, pilotointeja ja demoja yhteistyössä yritysten, oppilaitosten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja mm. INKAohjelmien kanssa. Kansallisesti halutaan luoda yhteisiä kehitysteemoja (3-5 kpl) sekä edistää yritysten välistä yhteistyötä niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti mm. erilaisten match making -tapahtumien avulla. Sisällöllisesti pilotti yhdistää bio- ja digitaalitalouden. Se jakaantuu kolmeen sisällölliseen erityisteemaan, joita halutaan edistää. Teemat ovat: a) Biotalous ja uudet kestävät energiaratkaisut b) Digitaalisuus ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen c) Materiaalien, luonnonvarojen ja veden kestävä käyttö Kukin osallistuva kaupunki voi painottaa niitä teemoja, joita kokee itselleen tärkeiksi. Pilotin toimintamallin voi havainnollistaa kuvan 1. avulla. 4

Kuva 1. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit - seutukaupunkipilotin toimintamalli Pilotin sisällöllisten teemojen perusteet toimintamallissa: 1.2.1. Biotalous EU:n komission arvion mukaan unionin biotaloussektoreiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto nousee 2000 miljardin euroon. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että vuonna 2040 jo puolet Suomen bruttokansantuotteesta on biotaloutta. Tavoitteeseen päästään kaksinkertaistamalla biomassojen käyttö. Euroopan komission tuore biotalousstrategia tarjoaakin Suomelle monta mahdollisuutta eurooppalaisessa biotalouskentässä. Tarvitaan kuitenkin perinteisten sektorien uudistumista, joka taas edellyttää uudenlaisia kumppanuuksia. Biotaloudella tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavaa yhteyttämisen seurauksena uusiutuvaa materiaalia. Kyse ei ole vain tuotteista, vaan myös palveluista ja muista aineettomista hyödyistä, joille voidaan luoda kaupalliset markkinat. Biotaloutta on myös biologisten prosessien, kuten entsyymien tai bakteerien hyödyntäminen tuotannossa. Biotalous voidaan nähdä myös strategiana, jonka avulla yhteiskunta taistelee päivänpolttavia ongelmia vastaan. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, lisääntyvä kilpailu luonnonvaroista sekä maaseudun ja alueiden kehittäminen. Biotalous voidaan nähdä 5

jopa uutena talous- ja yhteiskuntajärjestyksenä, joka haastaa valtaosan nykyisistä käytännöistämme ja rakenteistamme. Kansallisen luonnonvarastrategian visio 2030 on: Älykkäästi luonnon voimin. Suomi voi hyvin ja näyttää suuntaa. Visiota toteuttavat strategiset tavoitteet ovat: 1. Suomessa on menestyvä korkeanarvonlisän biotalous. 2. Suomi hyödyntää ja kierrättää materiaalivirtoja tehokkaasti. 3. Alueelliset voimavarat luovat kansallista lisäarvoa ja paikallista hyvinvointia. 4. Suomi on aloitteellinen edelläkävijä luonnonvarakysymyksissä. Luonnonvarastrategian vision toteuttaminen edellyttää, että julkinen sektori, elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta yhdessä sitoutuvat visioon ja pyrkivät samaan suuntaan. Muutokseen tarvitaan uusi johtamismalli. Vision ja strategisten tavoitteiden toteutuminen edellyttää dynaamista johtamismallia, jossa tavoitteiden asettaminen, toteutus, arviointi ja kehittäminen nähdään jatkuvana kokonaisuutena. (Lähde: www.sitra.fi, www.tapio.fi) 1.2.2. Uusien kestävien energiaratkaisujen tarve Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman mukaan hallitus tavoittelee Suomea, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen kehittäjänä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetään tavoitteita ja toimia, joilla julkinen sektori edistää yksityisen ja julkisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämistä. Tavoitteena on parantaa elämän- ja ympäristönlaatua sekä löytää uusia mahdollisuuksia vihreälle taloudelle. Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2011 ministeriöiden, tutkimuslaitosten sekä Tekesin ja Sitran edustajista koostuvan työryhmän valmistelemaan kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistusta ('Vähemmästä viisaammin'). Ohjelma keskittyy julkiseen kulutukseen sekä asumiseen, ruokailuun ja liikkumiseen. Osana ohjelmaa rahoitetaan myös vuosina 2012 2014 hankkeita, joissa pyritään löytämään uusia ympäristöä vähemmän kuormittavia ja monistettavia toimintamalleja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailussa. Kokeiluhankkeissa on mukana kuntia, yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Yhdyskuntarakenteen on monissa eri tutkimuksissa havaittu vaikuttavan liikkumistottumuksiin, asumisrakenteeseen sekä asumisen energiavalintoihin. Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin 40 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Pitkän aikavälin tavoitteena Suomessa on 60 % vähennys rakennusten energiankulutuksessa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi keskeistä on olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä sekä toiminta- ja elämäntapojen muutokset. Ilmasto- ja energiapolitiikan haasteet 6

ovat myös luomassa tarvetta hajautetulle, paikalliselle uusiutuvan energiantuotannolle. Uusien energiaratkaisujen tarve koskee niin asuntokohtaisia, kiinteistökohtaisia kuin aluekohtaisia ratkaisuja. Tällä hetkellä rakennusten asukkaat, omistajat ja käyttäjät ovat energian kuluttajia, mutta jatkossa uudet ratkaisut voivat tarjota mahdollisuuden myös energian tuottamiseen. Uudet energiaratkaisut tarkoittavat myös uudenlaista suhtautumista energiajärjestelmiin, niiden hankkimiseen, ylläpitoon ja rahoitukseen. Uusien energiaratkaisujen tekeminen voidaan jatkossa toteuttaa ns. kokonaisratkaisuina, jolloin esim. järjestelmäkokonaisuudet voidaan kilpailuttaa kerralla. Tulevaisuudessa uudenlaisia energian tuotannon ja käytön konsepteja ovat mm. aurinkosähkön-, lämmön ja -jäähdytyksen ratkaisut, lämmön/kylmän varastointi ja luovutus, pienoistuulivoimalat, energiatehokkuuden ja passiivienergian ratkaisut sekä passiivirakentaminen, hukkalämmön hyödyntäminen, älykkäät sähköverkot ja sähkön varastointi. Esim. älykäs sähköverkko muodostaa markkinapaikan hajautetulle tuotannolle ja erilaisille tuotantomuodoille sekä kysynnän jouston mukaan määrittyvän hinnoittelun/tarjonnan ja energiatehokkuuteen tähtääviä palveluja. Hajautetut tuotantojärjestelmät eivät kilpaile keskenään vaan voivat toimia älykkäästi yhdessä. Hajautetun uusituvan energiantuotannon tekniset ratkaisut ovat jo olemassa, mutta liiketoimintamallit vaativat kehitystä. Energiaratkaisut tulee ottaa huomioon jo alueiden kaavoituksessa ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin voidaan käyttää mahdollisimman energiatehokkaita vaihtoehtoja ja luoda uusia älykkäitä energiaratkaisuja. Uudet energiaratkaisut voivat hyödyntää uusiutuvaa energiaa monipuolisesti kuten esim. biopolttoaineita, lämpöpumppuja, lämmön talteenottoa ja jäähdytystä sekä aurinkolämpöä. Toistaiseksi kotitalouksien ja yhteisöjen uusiutuvan energian tuotantoa ja luovuttamista verkkoon vaikeuttavat puuttuvat toimintamallit ja taloudelliset kannustimet sekä vielä kehitteillä oleva teknologia ja lupakäytännöt. Hallitus on osana hallitusohjelmaa lupautunut laatimaan ohjeet siitä, miten suunnittelussa, kaavoituksessa sekä tuki- ja lupaprosesseissa voidaan edistää kiinteistökohtaisia ja alueellisia hybridienergiaratkaisuja, helpottaa sähkön pientuotannon verkkoon liitäntää ja otetaan se taloudellisten kannustimien piiriin. (TEM, YM). Seutukaupunkiverkoston Älykkään ja vihreän kasvun toimintamallissa kumppanuuskaupungeista pyritään löytämään ratkaisuja maankäytön, kaavoituksen ja aluemodernisoinnin hankkeissa uusien energiaratkaisujen käyttöönottoon sekä tiedotuksen, viestinnän, korkeakoulujen ja INKA-yhteistyön kautta. Lisäksi tavoitteena on alan yritysverkostojen luominen, sekä uusien rajapintojen löytäminen yritysten ja tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden välille. Tämä mahdollistaa uuden liiketoiminnan syntymisen uusiutuvan energian tuotantoon, energiaratkaisujen toimittamiseen ja ylläpitoon. 7

1.2.3. Digitaalisuuden ja avointen kuituverkkojen hyödyntäminen Digitalisaatio tulee lähivuosina kasvamaan merkittävästi. Yhä suurempi osa palveluista kuten tietojenkäsittely, koulutus, kauppa, matkatoimistot, viihde ovat ainakin osittain digitalisoitavissa. Vanha käsitys palveluista, jonka mukaan ne kulutetaan samalla kun ne tuotetaan, eikä niitä voi varastoida ja siirtää, ei enää pidä paikkaansa. Palveluita voidaan kuluttaa ajasta ja paikasta riippumatta. Ne myös kumuloituvat ja kerryttävät aineetonta pääomaa, joka kehittyneissä talouksissa on jo yhtä suuri osa pääomakannasta kuin aineellinen pääoma. Palveluiden digitalisoitumisen seurauksena myös niiden kansainvälinen kauppa kasvaa nopeasti paljon nopeammin kuin tavarakauppa. Digitaalisten palveluiden jakelutie on globaali tietoverkko, joka mahdollistaa kaupan nopean ja joskus hyppäyksenomaisenkin kasvun. Tietoverkoissa liikkuvan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti lähes joka alalla. Tiedonsiirtonopeudet kasvavat, mutta niin kasvaa myös liikkuvan datan ja käyttäjien määrä. Langaton teknologia ei pysty kehittymisestään huolimatta palvelemaan käyttäjiä riittävästi. Monissa pilotin seutukaupungeissa onkin joko olemassa tai rakenteilla nopeita ja moderneja, avoimia kuituverkkoja. Niiden kautta voidaan tarjota alueelle merkittäviä uusia kehittymismahdollisuuksia muun muassa koulutuksen, viestinnän, palveluiden ja liiketoiminnan suhteen. Olennaista on myös tietoisuuden lisääminen digitaalisen kommunikaation soveltamisen mahdollisuuksista. Verkkojen avulla voidaan toteuttaa paikallisia, älykkään ja vihreän ajattelun, kaupunki- ja kyläasuminen sekä liiketoiminnan kehittämiskokeiluja. Kuituverkot ovat avainasemassa myös hajautetun energiantuotannon ohjauksessa, mm. tuulivoiman tuotannossa. Verkkoon nojautuen voidaan lisätä myös alueen ja sen kuntien houkuttelevuutta. Supernopeat avoimet verkot luovat uusia mahdollisuuksia myös yksilölliseen etäkoulutukseen sekä verkottumiseen tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. 1.2.4. Materiaalitehokkuus Suomen valtion omistaman, energian ja materiaalien tehokkaan ja kestävän käytön asiantuntijayrityksen, Motiva Oy:n määritelmän mukaisesti materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana. Tavoitteena on rakentaa biotalouden liiketoiminta kansainväliseksi toimintaalustaksi, kehittää uusiutuvan energian tuotannon ratkaisuja sekä monipuolistaa ympäristöliiketoimintaa, nostaa sen jalostusastetta ja tuottaa osaamisella ratkaisuja myös vientimarkkinoille. Materiaalitehokkuus tarkoittaa lähitulevaisuudessa paitsi materiaalien säästävää käyttöä yrityksissä ja yhteisöissä myös ennen kaikkea osaamisen avulla ja jalostusasteen noston kautta synnytettävää uutta liiketoimintaa. Merkittävä potentiaali liittyy biotalouden tuotteisiin, jotka valmistetaan erilaisista jätteistä ja biomassoista mm. biokaasutuksen, käymisreaktion ja hitaan pyrolyysin kautta. Osa 8

tuotteista on jo nyt markkinoilla ja tulevaisuudessa ne kattavat koko elintarvikeketjun aina lannoitteista ja rehuista ravintoon ja biopolttoaineisiin sekä pidemmälle kehitettyihin teollisuuden ja kuluttajien tuotteisiin korvaten fossiilisia raaka-aineita. 1.2.5. Vesiliiketoiminta ja ympäristö mahdollisuutena Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotissa toteutukseen satsataan edistämällä vesiosaamiskeskittymän perustamista. Lisäksi verkotetaan alan toimijat ja kehitystahot kansallisesti ja kansainvälisesti paikallisten toimijoiden kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Tarkoituksena on tukea yrityksiä uusien tuotteiden kehittämisessä, luoda uusia työpaikkoja, tuoda uutta teknologista osaamista alueelle ja välittää eteenpäin sekä tukea maailmanlaajuista vesialaa ja suomalaisen vesiliiketoiminnan kasvua. Vesi- teemaa voidaan lähestyä toiminnallisesti neljältä näkökulmalta, jotka ovat: teollinen toimiala. elinkeinojen mahdollistaja, ympäristötekijä ja vesijalanjälki. Teollinen toimiala: Vesi- ja ympäristöala ovat tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja, osittain välttämättömyydestä, osittain tietoisuuden lisääntyessä veden käytön, säilyttämisen ja pilaantumiselta suojaamisen merkityksestä ja terveysvaikutuksista. Teollisuuden vedenkäyttö on nykyisellään jo kolmannes maailman vedenkäytöstä ja sen on arvioitu vielä kolminkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. Vesi- ja ympäristöala muodostavat siten dynaamisen, kasvavan ja kiinnostavan markkinan, jolla on huutava tarve uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönotolle. Vesialaan panostaville yrityksille aukeaa lähitulevaisuudessa ennen näkemätön mahdollisuus osaamislähtöisen, kasvavan, kannattavan ja kansainvälistyvän liiketoiminnan harjoittamiseen. Luonnonvaratalouden osana ja teollisuudessa käytetyn vesimäärän kasvaessa tarvitaan nykyisten, Suomessa pääasiassa pienten n. 2000 vesialan yritysten verkottumista, tutkimus- ja yrittäjälähtöisten uusien ratkaisujen kaupallistamista ja testialustoja sekä vientiaktiviteettien tukemista kansainvälisille markkinoille. Kansallisesti eri organisaatioissa on panostettu sekä vesialan tutkimukseen että koulutukseen ja on tärkeää, että nämä tulokset tulevat hyödynnetyiksi esim. Vesi- ja ympäristöalan osaamiskeskittymän toimesta. Vesi elinkeinotoimintojen mahdollistajana. Temaattisena veden vipuvaikutus yritystoiminnan, työllisyyden ja alueen kuntien palvelujen uudistumiskyvyn tukemiseen on rajaton ja se toimii alueen rakennemuutoksessa kestävän talouskasvun lähteenä. Vesi vihreän talouskasvun mahdollistajana verkottaa mm. matkailu- ja elämystuotannon palveluja, hoiva- ja kylpyläpalveluja, pesula- ja puhdistuspalveluja, kalastusta ja kalanjalostustuotantoa, liittyy maa- ja metsätalouteen, mahdollistaa puutarhaliiketoimintaa ja on osallisena logistiikassa vesiliikenteen myötä. Palveluliiketoiminnoissa voidaan kehittämiskohteet jaotella esim. yrityskonsortioittain ja näin saadaan paras hyöty kehittämistoiminnoista yrityksille. Vesi voi toimia mittarina kestävän kehityksen näkökulmasta mitattaessa 9

yritys- ja yhteiskuntavastuullisuutta ekonomisen, ekologisen ja sosiaalisen tason mittaristoilla. Vesi ympäristötekijänä, asumis-, virkistys- ja hyötykäyttö. Asumisympäristöt ja vesi niiden laatutekijänä on osa kaavoitusta, jossa vetovoimaisuutta kasvatetaan maisema-asumisen, myös asuntolaivojen, ja siitä syntyvän hyvinvoinnin mielikuvalla. Kaavoitus on kuntien merkittävin elinvoiman ohjauksen väline ja sillä voidaan vaikuttaa jopa ilmaston ääri-ilmiöiden seurausten minimoimiseen. MALe, maankäyttö, asuminen ja liikenne elinkeinojen viitekehyksessä on toimintokokonaisuus, jossa vesi temaattisena tekijänä tulee nähdä mahdollisuutena ja huomioida kuntien ja maakuntatason toimenpidesuunnitelmissa. Ympäristönsuojelunäkökohdat ovat oleellinen tulokulma vesijohdannaisten elinkeinojen kehittämisessä kuten esim. pohjaveden hyötykäyttö pullotukseen vientiin tai keinolumen tekeminen virkistykseen. Vesiensuojelu on osa vesiliiketoimintaa teollisena toimialana niin vedenkulutuksen valvonnan, mittaus-, pumppaus-, puhdistus- kuin virkistystoiminnoissa huomioiden vaikutusalueena myös Itämeren alueen. Ulkomailla tehtävän tuotannon kotiuttaminen voi olla osa vesiensuojelua ja vesijalanjäljen pienentämistä. Uusia näkökulmia veden mahdollistavaan hyötykäyttöön ja tuotteisiin saadaan aikaiseksi mm. HUBimaisella toimintatavalla ja kokoamalla eri siiloista toimijoita yhteen. Vesi- ja hiilijalanjälki toiminnan mittareina. Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Kulutettuihin vesivaroihin lasketaan talousveden lisäksi kaikki vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden prosesseihin sekä tuotteiden valmistukseen. Samalla tavalla voidaan määrittää eri valtioiden vedenkäyttö asukasta kohti, esim. Suomessa 1727 kuutiota/vuosi. Vesijalanjälkeä käytetään edelläkävijäyritysten viestinnässä ja markkinoinnissa. Muutoksen laskeminen hiilijalanjäljen osalta on kansainvälisesti hyväksytty toimintatapa. Sama menettely soveltuu myös vedenkulutukseen. Mm. HINKUhankkeessa lasketaan energian käytön osana vedenkulutusta. 3.2. Osallistuvat kunnat Pilottiin osallistuu yhteensä 13 kuntaa. Pilottiin ovat ilmoittautuneet seuraavat kunnat/seudut: 1. Alajärvi, yhteyshenkilöt: Virpi Palomäki (virpi.palomaki@alajarvi.fi) ja Vesa Alanko-Luopa (vesa.alanko-luopa@jpyp.fi) 2. Forssa, yhteyshenkilö: Hannu-Heikki Saarinen (hannu.saarinen@fskk.fi) 3. Juankoski, yhteyshenkilö: Liisa Jokela (liisa.jokela@juankoski.fi) 4. Kankaanpää, yhteyshenkilö: Marko Rajaniemi (marko.rajaniemi@pskk.fi) 10

5. Kannus, yhteyshenkilö: Anne Pesola (anne.pesola@kannus.fi) 6. Kauhajoki, yhteyshenkilöt Timo Vesiluoma (timo.vesiluoma@suupohja.fi ja Harri Virtanen (harri.virtanen@kauhajoki.fi) 7. Kemi, yhteyshenkilöt Tero Nissinen (tero.nissinen@kemi.fi) ja Kimmo Heikka (kimmo.heikka@digipolis.fi) 8. Kurikka, yhteyshenkilö Hannu Alanen (hannu.alanen@kurikka.fi) 9. Novago-kunnat (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio). Yhteyshenkilöt Erja Vaarala (erja.vaarala@novago.fi) ja Eero Soinio (eero.soinio@lohja.fi) 10. Salo, yhteyshenkilöt Anita Silanterä (anita.silantera@salo.fi ja Jarmo Heimo (jarmo.heimo@salo.fi) 11. Teuva, yhteyshenkilö Veli Nummela (veli.nummela@teuva.fi) 12. Viitasaari, yhteyshenkilö Heikki Vihava (heikki.vihava@viitasaari.fi) 13. Kaskinen, yhteyshenkilö Marlene Svens (marlene.svens@kaskinen.fi) 11

2. PILOTIN TOIMENPITEET/TOIMENPIDEKOKONAISUUDET Pilotin työskentely tulee jakaantumaan kolmeen toimenpidekokonaisuuteen (ks. kuva 1.), jotka ovat: 1. Seutukaupunkitasoisen teema- ja osaamisverkoston luominen 2. Paikallisten kehitysohjelmien ja -alustojen, pilotointien synnyn edistäminen 3. Uusien toimintamallien sekä yritysyhteistyön edistäminen (rajapinnat, uudet konseptit, uusi liiketoiminta) sekä yhteisten kansallisten kehitysteemojen edistäminen. 2.1. Seutukaupunkitason teema- ja osaamisverkoston luominen Tavoitteet: 1. Tunnistaa ja määritellä teemaa tukeva, seutukaupungeissa oleva kansallisesti ja alueellisesti merkittävä osaaminen. 2. Edistää seutukaupunkien verkottumista ja niissä sijaitsevan osaamisen ja tietotaidon keskinäistä vaihtoa sekä yhteisten erillistoimenpiteiden syntymistä. 3. Verkottaa seutukaupunkien toimijoita ulkoisiin osaamistahoihin (mm. INKAohjelmat, suuret kaupunkiseudut sekä tutkimuslaitokset). 4. Nostaa seutukaupunkien osaamisprofiilia viestinnän avulla. Toimenpiteet: Kartoitetaan tarkemmin osallistuvilla alueilla oleva, teemaan liittyvä substanssiosaaminen (kehittämistahot, oppilaitokset, yliopistot, yritykset, olemassa olevat verkostot) Kehittää verkostoyhteistyön toimintamalli ja hyödyntää siinä uutta teknologiaa (mm. yhteistyöalustat ja videoneuvottelut, webinaarit). Organisoidaan verkostotapaamisia ja keskustelufoorumeja. Syvennetään ja fokusoidaan keskusteluja teemoittain. 12

Löytää, seuloa ja levittää teemaan liittyvää asiantuntijatietoa verkostolle hyödynnettävässä muodossa. Kehittää verkostoalueiden yhteistyösuhteita eri tutkimuslaitoksiin, INKA-ohjelmiin ja kansallisiin rahoittajiin. Tuodaan esille kartoitettu osaamisen ja lisätään pilottialueiden tunnettuutta viestinnän (web, esitteet, some, ym.) sekä yhteisten esiintymisten kautta. Kannustetaan eri alueiden keskinäiseen osaamisen vaihtoon. 2.2. Paikallisten kehitysohjelmien ja -alustojen synnyn edistäminen Tavoitteet: 1. Tukea paikallisten kehitysohjelmien ja -alustojen organisointia ja laatimista sekä kaupunkien ja yritysten paikallista kumppanuutta 2. Hakea ohjelmien ja -alustojen esimerkeiksi benchmarking -kohteita sekä tukea teemaan sopivien, erillisten kehitys- ja kokeilualustojen ja - hankkeiden käynnistymistä 3. Edistää osallistuvilla alueilla yleisesti biotaloutta, pienentää vesi- ja hiilijalanjälkeä sekä edistää älykkään alueen toimintamallien kehittämistä 4. Edistetään tutkimuslaitosyhteistyötä (mm. opinnäytteet) ja verkottumista (INKA) Toimenpiteet: Edistetään pilotin teemojen mukaisten kaupunki- ja kuntakohtaisten kehittämisohjelmien ja -alustojen, pilottien syntymistä. Alustavasti mukana olevilla pilottialueilla on pohdittu mm. seuraavia pilottiteemoja: Alajärvi & Järvi-Pohjanmaa: Palveluasumisen älykkäät ratkaisut Forssan seutu: Järkivihreys, elinkaariasuminen, tekstiilikierrätys Juankoski: Tulevaisuuden tehdas luonnonkuitujen jatkojalostus Kankaanpää & Pohjois-Satakunta: Digitaalinen ja älykäs seutu (kuituverkko) Kannus: Energiatehokkuus ja vihreät energiaratkaisut Kaskinen: Biodieseltuotannon edistäminen, tuulivoima Kauhajoki: Hajautetun energiatuotannon systeeminen hallinta (älykäs alue), kuituverkkojen hyödyntäminen Kemi: Arktisen liiketoiminnan ekosysteemi, symbioosituotteet Kurikka: Sähkökaupunki, energian säästö, sähköautot, älykkäät huonekalut 13

Novago-kunnat (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori, Siuntio): Vesiliiketoiminta Salo: Älykkäät alueet, erityisesti yritysalueet Teuva: Energiaomavarainen kylä, älykäs palveluasuminen Viitasaari: Älykkäät ja vihreät asumismuodot (pilottikortteli) Hakuvaiheen paikalliset kehittämisaihiot on esitetty tarkemmin hakemuksen liitteessä 1. Fokusoidaan paikalliset pilottiaihiot ja tunnistetaan niiden keskeiset toimijat. Määritetään, mitä käytännössä pilotoidaan milläkin alueella. Keskinäisen verkottumisen edistäminen paikallistasolla (kunnat, yritykset, oppilaitokset ja kehittäjätahot). Pilotteihin liittyvien kokeilijaryhmien (living lab) organisointi yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Toimijoiden valmentaminen, ja esimerkkien hakeminen. Etsitään asiantuntijatahoja verkoston osaamisen tueksi. Linkitetään pilotteihin myös muilta verkostoalueilta löytyvää osaamista. Rahoitusmahdollisuuksien etsintä paikallisille kokeiluille (ministeriöt, Tekes, Sitra, EAKR) Erillishankkeiden (pilotit ja demot) käynnistämisen tukeminen. 2.3. Uusien toimintamallien (rajapinnat, uudet konseptit, uusi liiketoiminta) ja yritysyhteistyön edistäminen sekä yhteisten kansallisten kehitysteemojen edistäminen. Tavoitteet: 1. Edistää kaupunkien ja paikallisten yritysten välistä kumppanuutta 2. Edistää yritysten ja pilottitoimijoiden keskinäistä yhteistyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti 3. Kehittää kansallisen tason teematoteutuksia, pilotteja ja demoja. Toimenpiteet: Verkotetaan pilotin eri alueiden toimijoita ja yrityksiä keskenään mm. kansallisten match making -tapahtumien avulla. Pilotin teemojen ja mahdollisuuksien esittely, foorumien ja koulutuspäivien järjestäminen, tiedon välittäminen eri toimijoille ja kokeilijoille, pilotin oman kiertävän messu/tapahtumakonseptin tuotteistus ja brändäys yhteistyössä yritysten ja eri seutujen toimijoiden kanssa. Konseptin Road show:n organisointi eri pilottipaikkakunnilla yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. 14

Yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa palvelevan tutkimustiedon välittäminen pilottitoimijoille ja yrityksiin. Tiedottaminen yhteisiin toimittajaverkostoihin osallistumisen mahdollisuuksista (tässä yhteydessä tehdään yhteistyötä mm. Kemin Digipolis Oy:n vetämän Arktisuus -pilotin kanssa. Pohdintaa hyvistä ideoista ja toimenpiteistä, joita voidaan yhdessä toteuttaa, pohditaan uusia liikeideoita (työpajat). Määritetään ja luodaan mahdolliset yhteiset kansalliset kehitysteemat (3-5 kpl). Yhteisten kansallisten teemojen syventäminen (mm. benchmarking, kehitystavoitteiden asettaminen ja erillishankkeiden generointi). 2.4. Pilotin toimenpidekokonaisuuksien työskentelyvaiheet Pilotin työskentelyn etenemistä voidaan havainnollistaa kuvan 2. avulla. Kuvassa on asemoitu eri toimenpidekokonaisuudet aikajanalle. Prosessi etenee osaamisen tunnistamisesta ja paikallisten pilottiaihioiden määrittämisestä kohti yhteisiä kansallisia teemoja. Kuva 2. Kuva pilotin työskentelyvaiheista 15

3. PILOTTIEHDOTUKSEN VASTAAVUUS ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 3.1. Merkittävyys, innovatiivisuus, ketteryys 3.1.1. Pilotin perustelut kansallisen merkittävyyden, alueellisen merkittävyyden, edelläkävijyyden ja innovatiivisuuden edistämisessä Pilotti tuo esille seutukaupunkien osaamispotentiaalia ajankohtaisessa ja dynaamisessa kehitysteemassa. Yhteinen teema tukee verkoston ajatuksellista vaikuttavuutta. Se voi myös nostaa osallistuvien alueiden osaamistasoa teemassa sekä generoida innovatiivisten paikallisten tai kansallisten kokeilujen käynnistymistä erillisrahoituksella. Alueellisesti pilotti tuo lisäarvoa kunnille ja yrityksille paikalliseen kehittämiseen. Hankkeen avulla voidaan edistää kustannustehokkaita toimintatapoja ja uusiutumista. Pilotti tukee kansallisia alueiden kehittämistavoitteita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävästä Suomesta sekä luo käytännön esimerkkejä kestävästä kehityksestä. Hyvät ideat ja käytännöt voivat hankkeessa myös levitä seutukaupunkien välillä mm. yhteisen road show:n kautta. Hankkeessa pyritään soveltamaan innovatiivisia T&K- ja koulutusmalleja ja hyödyntämään siinä virtuaalisuuden mahdollisuuksia. Osaamista voidaan hakea uudella tavalla eri puolilta maailmaa. Koulutusteeman toteutuksessa ollaan yhteistyössä mm. Rauman PK-teollisuuspilotin kanssa. 3.1.2. Pilotin kokeilevuus, ketteryys Pilotti yhdistää uudella tavalla uusiutuvan energian, avoimet kuituverkot, sekä materiaalien ja veden kestävän käytön. Seutukaupungit ovat sopivan kokoisia kokeilualueita. Ne toimivat kaupungin ja maaseudun rajapinnassa ja niiden toimijat ovat innostuneita, sitoutuneita eivätkä liian byrokraattisia. Pilottiverkosto voi toimia ketterästi, jolloin suuntaa voidaan tarpeiden pohjalta joustavasti muuttaa. Verkosto haluaa toimia joustavasti tietoverkkoja hyödyntäen. 3.1.3. Pilotin perustelut osallistuvien alueiden kasvupotentiaalin näkökulmasta Pilotti edistää paikallisten kehitysalustojen syntymistä, joilla voi olla edelläkävijämarkkinoina ja testialustoina merkitystä alueiden kasvulle. 16

Pilotin teemoissa (uusiutuva energia, materiaalitehokkuus, digitaalisuuden mahdollisuudet sekä materiaalien, mm. veden kestävä käyttö) on merkittävää kasvupotentiaalia. Tämä voi mahdollistaa uusia tuotteita ja palveluita, yritysten liiketoiminnan kehittymistä ja sekä myös vientiä. Pilotti edesauttaa onnistuessaan perinteisten toimialojen uusiutumista ja luo uutta liiketoimintaa alueille. Hankkeen teemoista esim. materiaalitehokkuus voi luoda sekä kustannussäästöjä että uutta lisäarvoa ainekierron kautta. Palvelutuotanto, palvelurakenteen uudistuminen (kaavoitus, maankäyttö), palveluvienti ovat myös pilottiin liittyviä mahdollisuuksia. 3.2. Verkostoituminen, yhteistyö ja toimijoiden roolit 3.2.1. Perustelut kaupunkiseutujen välisen yhteistyön vahvistamisen kannalta Pilotti vahvistaa merkittävästi mukana olevien kaupunkiseutujen yhteistyötä. Hanke on monikeskuksinen ja maantieteellisesti kattava, sillä sen osallistujakunnat tulevat eri puolilta Suomea. Osallistuvat alueet voivat erikoistua ja vastata kansallisesti eri osaamisteemoista. Pilotissa pyritään kaupunkien väliseen oppimiseen sekä kokemusten ja tiedon vaihtoon. Parhaimmillaan pilotti voi edistää uudenlaista tapaa toimia ja vaihtaa tietoa. Se myös muuttaa kaupunkien välistä viestintää välittömämmäksi. Verkoston tuotokset ovat pääosin kaikkien käytössä. Suunnitellut yhteisesiintymiset tuovat näkyvyyttä ja edesauttavat rahoituksen saamista. Seutukaupunkipilottien vetäjien välinen yhteistyö (mm. Suupohja, Rauma, Kemi, Salo) tukee myös seutujen verkottumista. 3.2.2. Perustelut kaupunkiseutujen sisäisen yhteistyön vahvistamisen kannalta Pilotti luo tilaisuuksia synnyttää kumppanuuksia ja toimintamalleja kuntien, yritysten ja eri osaamistahojen kesken. Pilotin toimintaa halutaan alueellisten yhteyshenkilöiden kautta ulottaa myös paikallisten kaupunkien ja kuntien johtoryhmiin, jolloin sen vaikuttavuus paranee. 3.2.3. Pilottiin osallistuvien kaupunkien/kuntien ja muiden toimijoiden roolit pilotin toteuttamisessa, sitoutuminen pilotin toteuttamiseen ja edellytykset toteuttaa teemoja Eri kaupungeilla on hankkeessa eri rooleja. Pilotin toimijoiden kesken on sovittu, että SEK (Kauhajoki ja Kurikka) vastaa hakemuskokonaisuuden yleiskoordinoinnista, hallinosta sekä optisen kuituverkon & digitaalisuuden substanssiosiosta. Muista kaupungeista Kannuksella on erityisrooli bioenergia- 17

osaamisen, Lohjalla vesiliiketoiminnan ja Forssalla materiaalitehokkuuden suhteen. Muita eri kaupunkien osaamisalueita pilotin toteutuksessa ovat mm. - Salo: Asumiseen ja teollisuuteen liittyvien uusien kaavoituksellisten ratkaisujen neuvonta. Myös korjausrakentamisen kokonaisuuden hallinta. - Viitasaari: Asumisen laatuun vaikuttavat ratkaisut maankäytön ja palveluiden suunnittelussa. Uusiutuvan energian eri muotojen osaaminen. - Pilotti tekee yhteistyötä: o Rauman koordinoiman PK-teollisuuspilotin kanssa, jossa Alajärvi vastaa: 2. asteen koulutuksen (verkko-opetus, rakenteet, yrityslähtöiset koulutusmallit) kehittämisestä. o Kemin Arktisuus-pilotin kanssa mm. ekosysteemiosaamisen tunnistamisessa ja vaihtamisessa (benchmarking-ryhmä) 3.2.4. Mahdollinen yhteys INKA:an ja suurten kaupunkien kasvusopimuksiin Pilotin edustajat keskustelleet ja keskustelevat myös jatkossa yhteistyöstä INKA - koordinaatiotahojen kanssa. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä täsmällisesti määritellyissä teemoissa. Verkottumisen loisi uusia mahdollisuuksia seututason toimijoille sekä lisäarvoa paikalliselle koulutus-, tutkimus- ja yritystoiminnalle. Vaasan INKA-ohjelman koordinaatiotahon (Merinova Oy) sekä Vaasan energiainstituutin kanssa on keskusteltu energiaomavaraisen älykkään kaupungin pilotti-/demoyhteistyöstä. Keskustelua jatketaan syksyllä 2013. Energiaomavarainen älykäs kaupunki: Tarkoituksena on kehittää kestävän energiahuollon ja hajautetun energiastrategian systeemistä hallintaa, missä oleellista on kyetä organisoimaan useita osajärjestelmiä hallittaviksi kokonaisuuksiksi pienehköillä alueilla, erityisesti kohteena ovat pienet ja keskikokoiset maaseutumaisen alueen keskellä sijaitsevat kaupungit. Teema toteutetaan Vaasan INKA-ohjelman (Kestävät energiaratkaisut) ja Älykkäät vihreät kaupungit ohjelman yhteistyönä. Sitä koordinoi Vaasa yhdessä SEK:n (Kauhajoki ja Kurikka) kanssa. Teemaan voi kuulua jatkossa useita erillisiä hankkeita. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään pilotti, johon mukaan valitaan sopiva määrä kaupunkeja seutukuntineen. Pilotilla on tarkoitus hahmottaa ja suunnitella toteuttamiskonseptit sekä laatia ohjelma, jolla kokonaisuus voidaan jalkauttaa kullekin alueelle. Mukaan voidaan kutsua myös teollisia partnereita, joiden teknologioita voidaan hankkeessa testata ja ottaa laajemminkin käyttöön. Keskustelua teeman toteutuksesta jatketaan tämän hakemuksen jättämisen jälkeen syyskuussa 2013. 18

Lisäksi keskusteluja jatketaan seuraavien INKA-ohjelmien kanssa: Joensuu: Biotalous (keskustelu yhteistyöstä Josek Oy:n kanssa 19.6.2013) Tampere (tulevaisuuden tuotanto; kommunikointi, tuotantoautomaatio, energiatehokkuus, fiksu kaupunki (älyliikenne). Käyty alustava keskustelu yhteistyöstä Kari Kankaalan kanssa 28.8.2013. Pilotin toteutuksen aikana voidaan myös hakea liittymäpintoja muihin suuriin kaupunkeihin., Lähemmin tarkasteltavia kaupunkeja ja kehitysteemoja voivat olla mm.: Oulu: Arctic Smart City-hankkeet Porin kaupunkiseutu (Smart region-hankkeet) Hämeenlinna (Kestävä kaupunki) Kokkola-Kajaani-Mikkeli (Vihremmän teollisuuden ratkaisut) Seinäjoki: elintarvikealan arvoketju 3.2.5. Kytkeytyminen kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin Pilottialueiden osaamista voidaan täydentää ja hyödyntää mm. seuraavien verkostojen kautta. EU:n Smart Cities and Communities. Pilotin aikana tutkitaan mahdollisuudet liittyä mukaan myös EU:n Smart Cities and Communities-verkostoon, http://eu-smartcities.eu. Smart Cities and Communities - innovaatiokumppanuuden tavoitteena on löytää älykkäitä ratkaisuja mm. ruuhkiin, saasteisiin ja energiatehokkuuteen. Kumppanuusohjelmat aloittavat ensi vuoden 2014 alusta ja sidosryhmät voivat jo osallistua valmisteluun Pohjanmaan energia-alan t&k-verkostot. Energiatoimiala on valittu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa strategiseksi kehittämiskohteeksi. Vaasan seudun energiatekniikan keskittymä täydentää alueen energiaklusteria. Kokkolassa toimii yliopistokeskus Chydenius, joka tarjoaa suorat yhteydet taustayliopistoihinsa Jyväskylään, Ouluun ja Vaasaan. Geologian tutkimuskeskuksella (GTK) on Kokkolassa lähes 40 henkilö työllistävä alueyksikkö, jonka toiminnan painopisteenä on maankäyttöä ja energiahuoltoa palveleva toiminta sekä geologisten luonnonvarojen tutkimus ja kartoitus. Kokkolanseudun kemian osaaminen on huipputasoa, ja sitä hyödynnetään mm. puubiomassan energiakäyttöä edistävissä teknologiahankkeissa. Myös Ruotsin Uumajassa toimiviin yksiköihin on kiinteät yhteydet (SLU, UU). Esimerkkinä bioenergia-alan tutkimusyhteistyöstä on puubiomassoista biojalosteita kehittävä suomalais-ruotsalainen hanke, johon osallistuvat Metla, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun t&k-yksikkö Centria, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Sveriges lantbruksuniversitetet SLU ja BioFuelRegion. Metlan laboratorioista Kannus on ainoana erikoistunut biopolttoaineanalytiikkaan. Metlan laboratorio ja Kokkolan monipuoliset ja ajanmukaiset 19

tutkimuslaboratoriot (Teknologiakeskus Ketek Oy, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu) muodostavat yhdessä kansainvälisesti ainutlaatuisen innovaatioympäristön, jota Kokkolan teollisuutta palvelevat laboratoriot täydentävät. Länsi-Uusimaan vesiosaamisen verkostot. Verkotetaan yhteistyötä paikallistasolla jo aiemmin syntyneiden kehittämisyhteisöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä kansallisesti toimivien järjestöjen, yritysten ja rahoitustahojen kanssa, esim. Green Net Finland ry, Baltic Sea Action Group, alueen oppilaitosten Novia, Aronia, Axxell, Laurea, HAMK kanssa, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö, Ely-keskus. Suupohjan optisten kuituverkkojen ENGAGE-verkosto. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) on partnerina kansainvälisessä Interreg IVC-hankkeessa, joka tavoitteena on ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa nopeiden tietoliikenneverkkojen rakentumista maaseutualueille Euroopassa. Lisäksi luodaan eurooppalainen mallisto parhaista tavoista rakentaa HSB (High Speed Broadband) -verkkoja ja eurooppalainen HSBasiantuntijoiden (5-10 hlöä) tiimi. Muita yhteistyöverkostoja voivat olla mm: Jätehuollon, materiaalikierrätyksen, uusiutuvan energian ja biotalouden yritykset ja alan asiantuntijatahot, mm. Biolaitosyhdistys ry. SEKES Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Jokioisilla on merkittävä biotalouden ja maatalouden asiantuntija. Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema 3.3. Yhteys kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja linjauksiin Pilotti tukee monia kansallisia strategioita ja linjauksia. Näistä voidaan mainita mm uuden rakennerahastokauden 2014-20 EAKR-ohjelmat, TEKES:in ja Sitran strategiat, alueelliset maaseutuohjelmat sekä paikalliset LEADER-ohjelmat. Pilotin toteutuksessa huomioidaan myös kansainvälinen rahoitus mm. eurooppalaisista tai alueellisista Interreg-ohjelmista. Yhtenä mahdollisuutena Etelä-Suomessa ja osana kolmen maakunnan yhteistä skenaariotyöskentelyä on nähty tulevan ohjelmakauden Baltic Sea Region ohjelma. Tavoitteet samoja ja toteutusrahaa on mahdollisesti tulossa rakennerahastoja paremmin. Pilotin teemoilla on selkeä yhteys osallistuvien alueiden maakuntastrategioihin. Esimerkkinä voidaan mainita mm. Varsinais-Suomen maakuntastrategia, jonka tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö. Tavoitteena on muun muassa edistää kilpailukykyisiä asuin- ja työpaikkaympäristöjä tuottavaa kaupunkisuunnittelua sekä maakunnallisen energiastrategian (uusiutuva energia ja energia-alan osaaminen) toteutumista. 20

3.4. Arvoitu rahoitustarve Seuraavassa on esitetty arvio koordinaation rahoitustarpeesta sekä yhteensä kaudelle 2014-2015 että vuosittain eriteltynä. Lisäksi on esitetty alustava arvio paikallisten kehitysalustojen luomisen rahoitustarpeesta ja niiden mahdollisista rahoituskanavista. Pilotin toteutuksen myötä nousee esiin tarve myös paikallisten hankkeiden erillisrahoituksesta. Rahoitustarve: 1. Pilotin kansallinen koordinointi 2014-15 Budjetti yhteensä n. 100.000 /vuosi, kausi yhteensä 200.000 Alustavat kulut vuosittain: - Koordinoinnin (osa-aik.) palkka- ja sivukulut 50.000 - Matkakulut 10.000 - Asiantuntijapalkkiot 20.000 - Viestintä ja kommunikointi 10.000 - Muut kulut (toimisto, kokoukset) 10.000 Yhteensä 100.000 /v Rahoitus a. TEM/MKR n. 50.000 /vuosi, yhteensä 100.000 b. Mukaan tulevat kaupungit ja kunnat yht. n. 50.000 /vuosi, yhteensä 100.000. Osallistumismaksu 14 kunnalla on siten noin 3.570 /vuosi/kunta. 2. Paikalliset toimenpiteet muutosprosessien, kehitysohjelmien ja -alustojen sekä hankkeiden luomiseen kunnittain. Budjetti, paikallinen kehittäminen, noin 50-80.000 /v Rahoitus: 1. Valtakunnallinen EAKR-rahoitus 2014 2015 2. Alueellinen EAKR-rahoitus 3. Rahoitus: EAKR & kuntien omarahoitus, yritykset 3. Pilotin generoimat kansalliset teema- ja yritysryhmähankkeet Esim. EAKR, Tekes- tai LEADER kehittämis- tai tutkimusrahoitus 4. Paikallisten pilottien toteuttaminen 2014-15 Kunkin paikallisen kehittämispilotin budjetti määritellään vuoden 2013-15 aikana erikseen Erillisrahoitus, TEKES, ELY:t, yritykset, kaupungit, muut 21

LIITE 1. PAIKALLISET KEHITTÄMISAIHIOT (TÄYDENTYY) 1. Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintalue: Älykäs ja vihreä ikääntyneiden asuminen Osaaminen: Valtakunnallisesti hyödynnettävä osaaminen: vahva kansainvälinen rakennustuotealan yrityskeskittymä, jossa on mukana vahvoja vientiyrityksiä teknologiateollisuuden ja puutuoteteollisuuden alalta sekä sisustusalalta. Paikalliset pilottikohteet : Paikallisen pilotin tavoitteena on hakea ratkaisuja alueen ikärakenteen muuttumisen aiheuttamiin ongelmiin. Ikääntyvien voimakas lisääntyminen aiheuttaa tarpeen kehittää älykkäitä ratkaisuja, joilla mahdollistetaan ikääntyvien kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja vähennetään tukipalvelujen tarvetta eri vaiheissa. Myös kuntien tuottamien ikääntyvien asumispalvelujen kustannustehokkuutta voidaan parantaa käyttämällä älykästä uutta tekniikkaa. a) Älykkäät tilaratkaisut ja kalusteet sekä anturitekniikka ja ohjaus - kartoitus älykkäistä ratkaisusta, joita jo sovelletaan eri alueilla sekä selvitys niiden toimivuudesta, hyödystä ja käyttäjäystävällisyydestä l. hyvistä käytännöistä - asiantuntijatiedon kerääminen keskeisistä tarpeista kohderyhmältä - tiedon ja osaamisen välittäminen omalle alueelle sekä soveltamismahdollisuuksien selvittäminen ja soveltamisen aktivointi huomioiden kotona asuvat ikääntyneet sekä tuettu palveluasuminen b) Älykkäät energiaratkaisut Toteuttajatahot: - bio- ja lähienergian käyttöönoton tukeminen ja erilaisten ratkaisujen suunnittelu liittyen kohdan a) toimenpiteisiin - kunnat kunnallisen palveluasumisen osalta - yritykset/yritysryhmät, yksityiset palvelujen tuottajat - yhdistykset esim. kyläyhdistykset Paikallisten pilottien toteutuksen rahoitus: - Erillisrahoitus, TEKES, ELY:t, LEADER, yritykset, kaupungit 2. Forssa: Materiaalitehokkuus Osaaminen: Materiaalikierrätyksen ja biopohjaisten polttoaineiden osalta Forssan seudulla on jo pitkään toiminut yritysvetoisesti ENVITECH -alue. Monipuolinen osaaminen yhdistettynä yritysten verkostomaiseen toimintaan, tekee siitä alansa johtavan toimijan usealla eri alueella. 22

Forssa on tässä suhteessa kulkenut kehityksen kärjessä, sillä materiaalikierrätyksestä on kasvanut kilpailukykyinen, monipuolinen ja jo n. 200 henkilöä työllistävä liiketoiminta yrityksissä. Valtakunnallisesti tunnettua on myös koko Forssan seudun elinkeinostrategian kärjeksi nostettu Järkivihreys, mikä tarkoittaa ympäristömyötäisyyden ja kestävän kehityksen periaatteiden ulottamista kaikille toimialoille, yrityksiin ja yhteisöihin. Elinkeinostrategian ympäristö- ja energiaosan päätavoitteina on nostaa ekoteollisuuspuisto Envi Grow Park biotalouden liiketoiminnan veturiksi. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on maamme johtava luonnonvara-alan kouluttaja. Toinen HAMKn vahvuus on materiaalikierrätykseen kiinteästi liittyvä logistiikka. Seudun elinkeinostrategiassa Vihreä logistiikka onkin nostettu yhdeksi kärjeksi ja sen tavoitteena on multimodaalisuuteen perustuvan logistiikka-alueen toteuttaminen (Humppila Eco Airport). HAMKn kautta seudulla on myös kansainvälisiä yhteyksiä useisiin korkeakouluihin ja yliopistoihin ympäri maailman, esim. : Technical University of Cluj-Napoca Romania, Feevale University Brasilia, Jianxi University Kiina ja VIA University College Tanska. Pilottikohde: Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -otsikon alle sopii hyvin Viksu Vorssa nimellä kulkenut hankekokonaisuus, minkä tavoitteena on Forssan seudun Järkivihreyden esiin nostaminen. Siihen liittyy Forssaan rakennettavan Koijärven koulun ympärille rakentuvan kyläyhteisön palvelujen ja kohtaamisen toteuttaminen. Alueelle muodostunee laajempi vihervyöhyke, jonka vetovoimatekijänä on väljä asuminen ja yhteisöllisyys. Samaan aihepiiriin liittyy seudulla laajemminkin tavoiteltu elinkaariasumisen malli, jossa olemassa olevia kiinteistöjä kunnostetaan huomioiden mm. ikääntyvien asukkaiden liikkumisrajoitteet sekä palveluiden saatavuus, erityisesti sähköisten palveluiden mahdollistaminen. Tässä toteuttamiskohteita voisi olla useampikin eri kunnissa. Keskeistä on yhteisen palvelualustan muodostuminen sekä toimintojen monistettavuus. Kolmas kokonaisuus olisi jatkumoa seudulla jo kokeilussa olevalle tekstiilikierrätykselle. Toiminnasta on jo saatukokemusta, mutta erityisesti aihepiirin liiketoiminnallinen puoli vaatii vielä jatkoselvitystä. Materiaalitehokkuuden näkökulmasta tämä olisi yksi hyvin lähelle kuluttajaa tulevaa toimintaa, mikä on vielä varsin vähän hyödynnettyä. Tässäkin yhteys logistiikkaan on varsin läheinen ja mahdollisuus kolmannen sektorin työllistämiseen merkittävä. Toteuttajatahot: Toteutus tapahtuu Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen (FSKK) kautta ja sen hallinnoiman seudun hankesalkun rahoituksella. Tämän kautta seudun kaikki kunnat (Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä) ovat mukana toiminnassa. Keskeisiä toimijoita ovat myös HAMK, Faktia Oy, Forssan ammattiinstituutti (FAI) sekä Forssan seudun terveydenhuollon ky. (FSTKY). 23

3. Juankoski: Tulevaisuuden tehdas Osaaminen: Tavoitteena on rakentaa Juankoskelle luonnonkuitujen jatkojalostamisen ja osaamisen keskittymä, joka luo uuden näkökulman teolliseen tuotantoon. Pilottikohde: Tulevaisuuden tehdas; uusi tuotannollinen yritystoiminta, joka hyödyntää uutta raaka-ainetta ja materiaalia, luonnonkuituja - hamppukuitua. Tavoitteena on rakentaa Juankoskelle luonnonkuitujen jatkojalostamisen ja osaamisen keskittymä, joka luo uuden näkökulman teolliseen tuotantoon. (Vaatii laajaa kansallista ja kansainvälistä verkottumista ja yhteistoimintaa). Tarvitsee monipuolisen rahoituksellisen viitekehyksen luomista, uudenlaista ajattelua ja toimintatapaa tukevaa niin kansallista kuin EU-lainsäädäntöä Uuden tuotannollisen toiminnan keskeisiä näkökulmia ovat biotalous ja aineeton arvon luonti. Kehitystyössä otetaan voimallisesti mukaan luova talous ja luovat metodit ja työskentelytavat - design- ajattelu ja palvelumuotoilu. Juankosken kaupunki on toteuttanut design thinking- toimintatavan mukaisen kehittämishankkeen, Design -ajattelu ja kuituhampun jatkojalostaminen, jossa selvitettiin uuteen raaka-aineeseen (luonnonkuidut hamppukuitu) pohjautuvan tuotannollisen toiminnan käynnistämisen mahdollisuus suomalaisella maaseutupaikkakunnalla. Tällä hetkellä Juankoskella on pääasiallisesti mekaanisen puunjalostuksen alalla toimivia pieniä mikroyrityksiä. On myös kaksi isompaa tehdasta, joista toinen sopii pk -rajaukseen (kartonkitehdas) toinen kuuluu isoihin yrityksiin: Metson teknisiä tekstiilejä (viira) valmistava yksikkö. Lisäksi on lukuinen määrä koti - ja taideteollisuusyrityksiä, kuten käsityö, veneenrakennus ja puutuoteala. Lisäksi Juankoskella ja sen ympäristössä on voimallinen perusmaatalous. Toteuttajatahot: Juankosken kaupungilla on hankkeen vetovastuu. Raakaainetuotanto: kansalliset, osin kansainväliset yritykset ja tutkimuslaitokset ja oppilaitokset. Alkutuotanto. Jatkojalostaminen: Yritykset, tutkimuslaitokset, Itä- Suomen yliopisto, muut yliopistot, Joensuun INKA-ohjelma. Huomioidaan laajasti erilaiset yritykset, jotka voivat hyödyntää luonnonkuituja tuotteissaan. Huomioidaan elinkaariajattelu. Pilotin toteutuksen rahoitus: Juankosken kaupunki, EAKR-hankerahoitus. 24